1/2003. AMMATTIMAISEEN JOHTAMISEEN VALTIONHALLINNOSSA Johdon kehittämisen strategia TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2003. AMMATTIMAISEEN JOHTAMISEEN VALTIONHALLINNOSSA Johdon kehittämisen strategia 2002-2012 TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA"

Transkriptio

1 AMMATTIMAISEEN JOHTAMISEEN VALTIONHALLINNOSSA Johdon kehittämisen strategia /2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ HENKILÖSTÖOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Sirpa Leminen ISSN ISBN Edita Oyj HELSINKI 2003

3 Kuvailulehti Julkaisija Tekijät Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Tiivistelmä Hankkeen tehtävänä oli laatia valtionhallinnon johdon kehittämisen strategia vuosille ja sitä koskeva toteutussuunnitelma. Strategia on jatkoa valtioneuvoston tekemälle periaatepäätökselle valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Ehdotetun strategian tavoitteet kiteytyvät seuraavaan visioon: Ammattitaitoisella johtamisella taataan valtion toimintayksiköiden tuottavuus, hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. Suunnitelmallisella johdon kehittämisellä varmistetaan tulevien johtajien kasvaminen ja sitoutuminen yhteiseen johtamiskulttuuriin. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisuaika Valtiovarainministeriö Tammikuu 2003 Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, puheenjohtaja Neuvotteleva virkamies Ari Holopainen, sihteeri AMMATTIMAISEEN JOHTAMISEEN VALTIONHALLINNOSSA - JOHDON KEHITTÄMISEN STRATEGIA Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Työryhmän laatima strategian kohteena on valtionhallinnon johdon kehittämisen kokonaisuuden ja sen eri osien uudistaminen. Kehittämistä ohjaa yhteinen arvopohja ja osaamismalli. Työryhmä esittää seuraavat strategiset ehdotukset: 1. Ylimmän johdon tehtävät ovat määräaikaisia ja määräaika yhdessä tehtävässä on enintään kahdeksan vuotta. Muutos toteutetaan heikentämättä palvelussuhdeturvaa. 2. Kaikille valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluville laaditaan henkilökohtaiset johtamissopimukset seuraavasti: - sopimukset tehdään neljän vuoden määräajaksi - sopimuksia tarkistetaan vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä ja arvioidaan kokonaisuudessaan puoli vuotta ennen sopimuskauden päättymistä 3. Valtionhallinnon johtoa kehitetään yhteisen mallin pohjalta. Malliin sisällytetään muun muassa osaamistavoitteet ja kehittämisen toteutusperiaatteet kohderyhmittäin. 4. Johdon tuloksellisuutta ja johtajuutta arvioidaan yhtenäisen kehikon pohjalta. 5. Yhteisten johtamisvoimavarojen kehittämistä, hyödyntämistä ja liikkuvuutta tehostetaan. Erikseen määriteltävät ylimmät virat muutetaan valtioneuvoston yhteisiksi. 6. Valtionhallinnon johdon kehittämistä tehostetaan yhteisillä kehittämispalveluilla. Suunnitelmallisen ja laajan johdon kehittämisen tekee ajankohtaiseksi ja välttämättömäksi ennen kaikkea johdon laajamittainen poistuma lähivuosina. Muita kriittisiä menestystekijöitä strategia-ajanjaksolla ovat tuottavuusvaatimus, tietoyhteiskuntahaaste, johtajuushaaste ja yleinen vaatimus hallinnon uudistumisesta ja muutosten esimerkillisestä toteuttamisesta. johdon kehittäminen, johdon rekrytointi ja liikkuvuus, johtamissopimukset, johtamisen arviointi, johtamiskulttuuri TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 1/2003 Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja ISSN Sivuja 62 ISBN Kieli Suomi Hinta 10 e + alv Valtiovarainministeriö, valtion työmarkkinalaitos, puh. (09) Julkaisun kustantaja Valtiovarainministeriö Painopaikka ja aika Edita Oyj, Helsinki 2003

4

5 Presentationsblad Utgivare Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Datum Finansministeriet Januari 2003 Kanslichef Sirkka Hautojärvi, ordf. Konsultativa tjänstemannan Ari Holopainen,sekr. MOT EN PROFFSIG LEDNING INOM STATSFÖRVALTNINGEN - STRATEGI FÖR ATT UTVECKLA LEDNINGEN Publikationen finns på Internet: Sammandrag Projektuppgiften var att skapa en utvecklingsstrategi för statsförvaltningens ledning för åren och en plan för att förverkliga denna strategi. Strategin utgör en fortsättning av statsrådets principbeslut av den om linjerna för statens personalpolitik. Målsättningen för den föreslagna strategin kan koncentrerat uttryckas genom följande vision: Statens operativa enheters produktivitet, välmåga och kontinuerliga förnyelse garanteras med hjälp av en yrkeskunnig ledning. Genom en planmässig utveckling av ledningen försäkrar man sig om att kommande ledare växer med sin uppgift och omfattar en gemensam ledningskultur. Den av arbetsgruppen utarbetade strategin går ut på att förnya statsförvaltningens ledning, både i sin helhet och i fråga om dess skilda delar. Utvecklingen styrs av en gemensam värde- och kunskapsgrund. Arbetsgruppen framlägger följande strategiförslag: 1. Den högsta ledningens arbetsuppgifter är tidsbegränsade och tidsperioden i en arbetsuppgift är högst åtta år. Reformen genomförs utan att försvaga anställningstryggheten. 2. Personliga ledningsavtal uppgörs för samtliga personer i statsförvaltningens högsta ledning såsom följer: - avtalen görs för en tidsperiod av fyra år - avtalen justeras årligen i samband med resultatförhandlingarna och de bedöms i sin helhet ett halvår före avtalsperiodens utgång. 3. Statsförvaltningens ledning utvecklas på basen av en gemensam modell som bl.a. omfattar målgruppsspecifika kunskapsmål och principer för att förverkliga utvecklingen. 4. Ledningsresultaten och ledarskapet bedöms på basen av en gemensam ram. 5. De gemensamma ledningsresursernas utveckling, utnyttjande och rörlighet effektiveras. Vissa särskilt bestämda tjänster på högsta nivå förvandlas till statsrådets gemensamma tjänster. 6. Utvecklingen av statsförvaltningens ledning effektiveras genom gemensamma utvecklingstjänster. En planmässig och omfattande utveckling av ledningen är aktuell och nödvändig framför allt av den orsaken att ledningen i stor omfattning kommer att avgå under de närmaste åren. Andra avgörande framgångsfaktorer under den period som strategin omfattar är kravet på produktivitet, de utmaningar som informationssamhället och ledarskapet uppställer samt ett allmänt krav på en förnyelse av förvaltningen och på att reformerna genomförs på ett exemplariskt sätt. Nyckelord Publikationsserie och nummer ledningens utveckling, rekrytering och förnyelse, ledningsavtal, bedömning av ledningen, ledningskultur ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 1/2003 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution ISSN Sidor 62 ISBN Språk Finska Pris 10 e + mom. Finansministeriet, statens arbetsmarknadsverk, tel. (09) Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Finansministeriet Edita Abp, Helsingfors 2003

6

7 Documentation Publisher Author (s) Title of publication Parts of publication/ other publications Publications and number series page Date Ministry of Finance January 2003 Chairwoman: Ms Sirkka Hautojärvi, Permanent Secretary Secretary: Mr Ari Holopainen, Ministerial Adviser TOWARDS PROFESSIONAL MANAGEMENT IN CENTRAL GOVERN- MENT - A STRATEGY FOR MANAGEMENT DEVELOPMENT The publication is also available: The task of the Working Group was to devise a strategy for developing management in central government for the years and an ancillary implementation plan. This strategy constitutes a follow-up of the Government resolution of 30th August 2001 on the principles of State personnel policy. The objectives of the proposed strategy can be concisely expressed by the following vision: Professional management guarantees the productivity, wellbeing and constant renewal of government operating units. Systematic development of management ensures the availability of future leaders and their commitment to a common management culture. The objective of the strategy drawn up by the Working Group is a reform of the management of central government both as a whole and of its different parts. A common value and know-how basis constitutes the guidelines for the development strategy. The Working Group presents the following strategic proposals: 1. Top management duties shall be for a fixed term. The time spent in one job shall not exceed eight years. This change shall not reduce job security. 2. Personal management contracts shall be concluded for all top managers in the central government in accordance with the following principles: - the contracts shall be concluded for a fixed term of four years; - the contracts shall be reviewed annually in connection with performance appraisals and they shall be evaluated in their entirety six months before the expiry of the term of office. 3. Management in central government shall be developed on the basis of a common model, which shall include competence objectives and implementation principles for each target group. 4. The efficiency and leadership of management shall be assessed on the basis of a common framework. 5. The development, use and mobility of common management resources shall be improved. Specific top management posts, to be separately defined, shall be transformed to transferable posts within central government. 6. Management in central government shall be enhanced by means of common development services. In the years to come a large proportion of management will retire. Mainly for that reason a systematic and extensive development programme for management is both topical and necessary. Demands for increased productivity, the challenges of the information society, the challenges for management and the general requirements for a reform of central government and for its exemplary implementation constitute further critical success factors during the period covered by the strategy. Keywords management development, management recruitment and mobility, management contracts, management assessment, management culture WORKING PAPERS, 1/2003 Identifications For sale at/ distributor ISSN No. of pages 62 ISBN Language Finnish Price 10 e + vat Ministry of Finance, State Employer s Office, phone (09) Financier of publication Printing place and year Ministry of Finance Edita Plc, Helsinki 2003

8

9 Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti hankkeen laatimaan valtionhallinnon johdon kehittämisen strategian. Yleisinä tavoitteina olivat julkisen johtamisen ammatillistuminen, uuden johtajasukupolven kasvaminen tehtäviinsä sekä järjestelmällisyys ja ammattimainen ote johdon kehittämisessä valtionhallinnossa. Hanke perustui valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta Hankkeen tehtävänä oli laatia valtionhallinnon yhteinen johdon kehittämisen strategia vuosille , mikä piti sisällään muun muassa nykytilanteen kartoituksen, muutosten ennakoinnin ja ehdotukset johdon kehittämisen kokonaisuuden ja eri osa-alueiden uudistamiseksi. Toisena tehtävänä oli tehdä ehdotus strategian toteutussuunnitelmaksi muun muassa toimenpiteiden, vastuiden ja resurssitarpeiden osalta. Tehtävä annettiin työryhmälle, johon kutsuttiin seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi ympäristöministeriöstä ja jäseniksi pääjohtaja Jukka Hirvelä Merenkulkulaitoksesta, toimitusjohtaja Aulis Kohvakka Senaatti-kiinteistöistä, ylijohtaja Ritva Viljanen Väestörekisterikeskuksesta ja apulaisneuvottelupäällikkö Markku Nieminen Akava-JS:stä. Työryhmän tueksi osoitettiin tukiryhmä, johon kuuluivat valtiovarainministeriöstä projektipäällikkönä neuvotteleva virkamies Ari Holopainen, neuvotteleva virkamies Veli-Matti Lehtonen, neuvotteleva virkamies Asko Lindqvist, neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä ja ylitarkastaja Pirkko Janas sekä koulutuspäällikkö Aila Gorski maa- ja metsätalousministeriöstä, tutkimuspäällikkö Markku Kiviniemi Helsingin yliopistosta ja kehitysjohtaja Seppo Mansukoski Hallinnon kehittämiskeskuksesta, sittemmin HAUS kehittämiskeskus Oy:stä. Työryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa ja tukiryhmä 19 kertaa. Strategian valmistelu eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Keskeistä valmistelussa oli läheinen vuorovaikutus eri intressiryhmien kanssa ja kehittämisajatusten esittely ja testaus eri foorumeilla. Työryhmän johtopäätöksiä ja ehdotuksia käsiteltiin säännöllisesti ohjausryhmänä toimineessa työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan neuvottelukunnassa. Strategiatyötä esiteltiin myös muun muassa valtionhallinnon johdon päivässä

10 , kansliapäällikkökokouksessa , valtion henkilöstöjohdon foorumissa ja sekä ministeriöiden hallintojohtajille järjestetyssä tilaisuudessa Lisäksi työryhmän ja tukiryhmän toimesta kuultiin lukuisia asiantuntijoita sekä hallinnon sisältä että ulkopuolelta, myös suomalaisista yrityksistä. Kansainväliseen selvitykseen sisältyi vertailu johdon kehittämisestä Alankomaissa, Iso- Britanniassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Valmistelun yhteydessä tehdyt selvitykset julkaistaan erillisenä selvitysosana. Se sisältää muun muassa selvitykset valtionhallinnon johtajien poistumasta sekä rekrytoinnista ja sen kehittämistarpeista. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää ehdotuksensa johdon kehittämisen strategiaksi valtiovarainministeriölle. Helsingissä joulukuun 13 päivänä 2002 Sirkka Hautojärvi Jukka Hirvelä Aulis Kohvakka Ritva Viljanen Markku Nieminen Ari Holopainen

11 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ EXECUTIVE SUMMARY LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE JOHTAMISELLE Johtamisen perususkomukset ja arvopohja Johtamisympäristön muutos Visio johtamisesta ja johdon kehittämisestä vuonna Johtamistyön sisällön muutos ja kriittiset menestystekijät STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET - Työryhmän johtopäätökset ja strategiset ehdotukset Määräaikaiset johtamistehtävät lisäävät liikkuvuutta Henkilökohtaiset johtamissopimukset tehostavat johtamisen vastuuta Suunnitelmallisella kehittämisellä ja ura-ajattelulla päästään osaamistavoitteisiin Johtajien tuloksellisuutta ja johtajuutta arvioidaan Yhteiset johtamisvoimavarat vahvistavat yhteistä johtamiskulttuuria Valtionhallinnon johdon kehittämistä tehostetaan yhteisillä kehittämispalveluilla STRATEGIAN TOTEUTUSSUUNNITELMA Toimenpiteet ja toteutus Resurssitarpeet ja taloudelliset vaikutukset Strategian seuranta LIITE Valtionhallinnon ylin johto vuonna

12 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... TIIVISTELMÄ Ammattitaitoisella johtamisella taataan valtion toimintayksiköiden tuottavuus, hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. Suunnitelmallisella johdon kehittämisellä varmistetaan tulevien johtajien kasvaminen ja sitoutuminen yhteiseen johtamiskulttuuriin. Valtionhallinnon johdon kehittämisen strategian yleisenä tavoitteena on saada jokainen johtaja ja esimies valtionhallinnossa toimimaan edellisen vision suuntaan. Visio tarkentuu seuraaviin johdon kehittämisen tavoitteisiin: 1. Johdon ja johtamisen kehittäminen on ammattimaista ja järjestelmällistä koko valtionhallinnossa. 2. Johtamisvoimavaroja hyödynnetään tehokkaasti ja monipuolisesti. 3. Johtajat ovat johtamisen ammattilaisia. Johtamisen käytännöissä yhdistyvät johtamisen eri prosessit ja osa-alueet (erityisesti strateginen johtaminen, tulosjohtaminen ja henkilöstöjohtaminen). 4. Johtajien työkyky kestää läpi koko uran. 5. Valtionhallintoon on syntynyt yhteinen johtamisosaaminen ja johtamiskulttuuri. 6. Valtionhallinnon johtamistehtävät ovat houkuttelevia ja valtio on kilpailukykyinen työnantajana. Suunnitelmallisen ja laajan johdon kehittämisen tekee ajankohtaiseksi ja välttämättömäksi ennen kaikkea johdon suuri poistuma lähivuosina. Arviolta 85 % nykyisestä ylimmästä johdosta poistuu valtion palveluksesta vuoteen 2012 mennessä. Poistuma tarjoaa myös mahdollisuuden johtamisvoimavarojen liikkuvuuteen ja tehokkaampaan sekä monipuolisempaan hyödyntämiseen valtionhallinnossa. Samaan aikaan korostuvat vaatimukset valtionhallinnon kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisesta. Vaatimuksia ovat muun muassa valtion keskushallinnon uudistus ja valtion henkilöstöpolitiikan laajamittainen kehittäminen. Valtion keskushallinnon uudistus edellyttää tehokkaampaa johtamista. Ratkaisevassa vaiheessa oleva uusien kannustavien palkkausjärjestelmien ottaminen käyttöön onnistuu vain, jos johtajilla ja esimiehillä on riittävästi osaamista ja tahtoa muuttaa omaa johtamiskäyttäytymistään. 15

13 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... Valtionhallinnossa on kysyntää johtajuudelle, joka vapauttaa organisaatioiden inhimilliset voimavarat organisaation perustehtävän toteuttamiseen. Valtionhallinnon toimintakulttuuri voi muuttua haluttuun suuntaan vain jos johtamisilmapiiri muuttuu selkeästi innovatiivisuutta, luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä ihmissuhdetaitoja korostavaksi. Johdon kehittämisen strategia on jatkoa valtioneuvoston tekemälle periaatepäätökselle valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Siihen sisältyy analyysi lähtökohdista ja toimintaympäristön muutoksista, visio, ehdotukset ja suunnitelma strategian toteutuksesta. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän laatimassa strategiassa johdon kehittäminen muodostaa kokonaisuuden, jota ohjaa yhteinen arvopohja ja osaamismalli eli hyvän johtamisen kriteerit (ks. liitteenä kuvio 6.). Työryhmä esittää seuraavat strategiset ehdotukset: 1. Ylimmän johdon tehtävät ovat määräaikaisia ja määräaika yhdessä tehtävässä on enintään kahdeksan vuotta. Palvelussuhdeturvaa ei heikennetä, vaan palvelussuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. 2. Kaikille valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluville laaditaan henkilökohtaiset johtamissopimukset seuraavien periaatteiden mukaisesti: - sopimukset tehdään neljän vuoden määräajaksi - sopimuksia tarkistetaan vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä ja arvioidaan kokonaisuudessaan puoli vuotta ennen sopimuskauden päättymistä 3. Valtionhallinnon johtoa kehitetään yhteisen mallin pohjalta. Malliin sisällytetään muun muassa osaamistavoitteet ja kehittämisen toteutusperiaatteet kohderyhmittäin. 4. Johdon tuloksellisuutta ja johtajuutta arvioidaan yhtenäisen kehikon pohjalta. 5. Yhteisten johtamisvoimavarojen kehittämistä, hyödyntämistä ja liikkuvuutta tehostetaan. Erikseen määriteltävät ylimmät virat muutetaan valtioneuvoston yhteisiksi. 6. Valtionhallinnon johdon kehittämistä tehostetaan yhteisillä kehittämispalveluilla. Vastuu yhteisestä valtionhallinnon johdon kehittämisestä on valtioneuvostolla. Ministeriöiden ja toimintayksiköiden vastuuta tuetaan yhteisellä strategialla ja yhteisesti tuotetuilla kehittämispalveluilla. Valtion yhteisessä johdon kehittämisessä otetaan huomioon julkisen johtamisen erityispiirteet ja tunnustetaan toimintayksiköiden erilaisuus ja toisaalta tarve luoda valtion yhteistä johtamiskulttuuria ja sitä tukevia toimintoja. Osallisija ovat valtionhallinnon kaikki johtajat ja esimiehet. Strategiassa määritelty valtionhallinnon yhteinen johdon kehittäminen kohdistuu ensisijaisesti ylimpään johtoon ja keskijohtoon. 16

14 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... Vastuu uudesta johtamiskulttuurista on viime kädessä jokaisella johtajalla ja esimiehellä itsellään. Strategian tarkoituksena on rohkaista johtajia itsensä kehittämiseen ja tarjota johtajille selkeät kehittymistavoitteet ja mahdollisuudet. Valtio työnantajana tarjoaa tähän mahdollisuuden johtajien uran eri vaiheissa, myös johtajien erilaisissa elämäntilanteissa. Valtion tavoitteena on houkutella ammattitaitoisia esimiehiä ja johtajia haasteellisille johtamisurille, joilla menestyminen edellyttää sitoutumista, tahtoa johtaa ja kehittyä. Valtio tarjoaa mielenkiintoiset ja vaihtelevat tehtävät ja kokonaisuudessaan kilpailukykyiset palvelussuhteet. Valtio on sitoutunut palveluksessaan olevien johtajien suunnitelmalliseen kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitoon aina uran päätösvaiheeseen saakka. 17

15 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... 18

16 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... TOWARDS PROFESSIONAL MANAGEMENT IN FINNISH CENTRAL GOVERNMENT DEVELOPMENT STRATEGY FOR Working group memorandum Ministry of Finance Finland EXECUTIVE SUMMARY Vision Professional management guarantees the productivity, well-being and constant renewal of government operating units. Systematic development of management ensures the availability of future leaders and their commitment to a common management culture. A general goal of the strategy for development of management in central government is to instil the above vision in every manager and supervisor and ensure its realization. The vision can be broken down into the following goals of management development: 1. Professional and systematic development of managers and management throughout central government. 2. Effective, versatile use of management resources. 3. Managers are management professionals. Management processes and sub-processes (especially strategic management, management by results and personnel management) are integrated into concrete management practices. 4. Managers who retain their working capacity throughout their careers. 5. Development of common management competences and culture for central government. 6. Management duties in central government that are attractive and make the government a competitive employer. 19

17 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... As a large proportion of government managers will be retiring quite soon, there is a critical need for an extensive programme of systematic management. An estimated 85% of present senior managers will be retiring from government service by This will provide an opportunity to mobilize remaining management resources and employ them in central government with greater efficiency and versatility. Demands for greater competitiveness and productivity in central government are also increasing. Examples include overall reform of central government and a comprehensive reform of personnel policy. Reform of the central government system will call particularly for new, more efficient management. The introduction of new incentive schemes, which has now reached a critical stage, will succeed only if managers and supervisors have the ability and the will needed to transform their own management behaviour. In central government, there is a demand for managers capable of fully mobilizing the human resources of organizations in order to implement their basic functions. The operating culture of central government will develop in the desired direction only if the management atmosphere becomes conducive to innovation, interaction based on trust, and collaboration, and if it emphasizes human relations skills. This strategy is an outgrowth of the Government Resolution of August 30, 2001 on State personnel policy. The development strategy incorporates an analysis of the basic premises and of changes in the operating environment, a vision, proposals for action in critical areas, and a plan for implementation. The strategy devised by the working group set by the Ministry of Finance forms an entity guided by common values and a competence model, in other words the criteria required for good management. The working group has made the following strategic proposals: 1. Top management duties should be for a fixed term; the time spent in one job should not exceed eight years. This change would not reduce job security. 2. Personal management contracts should be drawn up for all top managers in central government, in accordance with the following principles: - Contracts should be made for a fixed term of four years. - Contracts should be reviewed in connection with performance appraisals and evaluated in their entirety six months before they expire. 3. Management should be developed on the basis of a common model. This will include competence goals and implementation principles for each target group. 4. The efficiency and leadership of managers should be assessed on the basis of a common framework. 5. The development, use and mobility of common managers resources should be improved. 20

18 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE Management in central government should be enhanced with joint development services. Responsibility for better management in central government rests with the Government; the responsibilities of the individual ministries and operating units must be supported with a common strategy and jointly produced development services. In joint development of management in central government, the special needs of public management must be taken into account and the difference between the operating units recognized. Attention also needs to be focused on developing a shared State management culture and the requisite supporting functions. All managers and supervisors in central government should be subject to this development process. As defined in the strategy, joint development of management in central government will focus primarily on senior and middle management. In the final analysis, responsibility for the new management culture will rest with each and every manager and supervisor. The purpose of the strategy is to encourage managers to embark on personal development and to offer them clear goals and the opportunities to achieve them. As an employer, the State will offer opportunities for this in the various stages of a manager s career and also in various life situations. It is the goal of government to attract skilled supervisors and managers into challenging careers where success requires commitment and the will to lead and develop. Government aims to offer interesting and varied jobs and competitive employment relationships. It is committed to the systematic development of the managers in its employment and to maintaining their working capacity throughout their careers. 21

19 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... 22

20 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE JOHTAMISELLE 1.1 Johtamisen perususkomukset ja arvopohja Johtaminen on vastuun ottamista organisaation koko toiminnasta. Valtionhallinnossa keskeisenä sisältönä on vastuu toimintayksikön tuottavuudesta, muutoksesta, henkilöstön ja koko organisaation hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Johtaminen on ammatti, jota voi kehittää ja jossa voi kehittyä. Johtamistehtävässä onnistuminen edellyttää monipuolista osaamista, soveltuvia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja sitoutumista organisaation ja koko valtioyhteisön yhteisiin tavoitteisiin. Tärkeimpänä yksittäisenä vaatimuksena johtamisuralle valittavilta on tahto kantaa vastuuta. Valtion toimintayksiköiden tehtävänä on rakentaa arvonsa valtion henkilöstöpolitiikan linjassa määritellylle yhteiselle arvopohjalle. Valtionhallinnon johtamisessa on keskeistä sovittaa yhteen toisaalta toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuusvaatimus ja toisaalta hyvän hallinnon periaatteet, jotka liittyvät koko oikeusvaltion perusteisiin. Johtajilta edellytetään sitoutumista tähän yhteiseen arvopohjaan ja arvojen saattamista käytäntöön. Arvojen vastaista toimintaa ei tule sallia. Valtionhallinnon yhteisen arvopohjan muodostavat seuraavat arvot: toiminnan tuloksellisuus ja laatu, asiantuntemus, palveluperiaate, avoimuus, luottamus, tasa-arvo, puolueettomuus, riippumattomuus ja vastuullisuus. 23

21 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE Johtamisympäristön muutos Valtionhallinto muodostaa laajan, moninaisen ja jatkuvasti kehittyvän johtamisympäristön. Siihen kuuluu 13 ministeriötä ja 118 toimintayksikköä (ns. tilivirastoa), joilla usealla on toimintaa sekä keskus-, alue- että paikallistasolla. Vuonna 2001 henkilöstöä oli yhteensä , joista karkean arvioin mukaan yli 10 % toimi erilaisissa johto- ja esimiestehtävissä. Valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluu runsaat 200 henkilöä eli ministeriöiden valtiosihteerit ja kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit, ministeriöiden osastopäälliköt ja vastaavat, toimintayksiköiden johtajat (pääjohtajat tai ylijohtajat) ja suurimpien aluehallintoyksiköiden ylimmät johtajat. Valtion toimintayksiköiden tehtäväalueet ja toiminnan luonne, rakenteet, ohjausperiaatteet, voimavarat ja usein myös johtamiskulttuuri ja kehitysaste vaihtelevat huomattavastikin. Ydinvaltiossa tai perustehtävien hoidossa painottuvat tyypillisesti yhteiskunnan suuri intressi, toiminnan säädösperusteisuus, budjettirahoitus, päätöksenteon muodollisuus, jatkuvuus, vähäiset toiminnan vapausasteet ja julkisuusperiaate. Liiketoiminnalle puolestaan on ominaista asiakaslähtöisyys, kilpailukykyisyys, muutosjohtaminen, suuret toiminnan vapausasteet ja yksittäisten johtajien konkreettisempi vastuu. Palvelutehtävissä on piirteitä sekä perustehtävistä että liiketoimintatehtävistä. Käytännössä johtamistehtäviin sisältyy eri painotuksin näitä eri vaatimuksia. Esimerkiksi asiakaslähtöisyys on hyvinkin selkeästi toimintaa ohjaava periaate osassa niitä organisaatioita, jotka kuuluvat perinteiseen ydinvaltioon. Johdon kehittämisen kannalta erityisen haasteen muodostavat myös valtionhallinnon lukuisat asiantuntijaorganisaatiot. Niitä ovat lähinnä yliopistot ja tutkimuslaitokset, mutta myös erilaiset asiantuntijayksiköt ja toiminnot hallinnon sisällä. Poliittisten johtajien ja virkamiesjohtajien yhteistoiminta kehittyy sopimuksiin perustuvan luottamuksen pohjalta Johtaminen poliittis-hallinnollisessa ympäristössä on yksi julkisen johtamisen erityispiirre. Hallinnon toimintaperiaatteiden radikaali uudistuminen, erityisesti asiakaslähtöisyyden yleistyminen on muuttanut julkisten johtajien roolia olennaisesti. Varsinkin ylimmän virkamiesjohdon tehtäviin ovat vaikuttaneet yhteiskunnallisten asioiden ja hallinnan monimutkaisuuden ja vaativuuden lisääntyminen. Ylimmän virkamiesjohdon on kyettävä ymmärtämään ja hallitsemaan yhteiskunnallisten asioiden ja kenttien, muun muassa politiikan ja julkisuuden toimintaperiaatteet. 24

22 1 LÄHTÖKOHDAT AMMATTIMAISELLE... Valtionhallinnon poliittisen ohjauksen kannalta on tärkeää, että keskeiset poliittiset linjaukset muuttuvat hallintoa sitoviksi ohjelmiksi, sekä valtioneuvostotasoisiksi poikkihallinnollisiksi hankkeiksi tai ministeriöiden strategisiksi hankkeiksi. Ylimmän virkamiesjohdon sitoutuminen sekä oman organisaationsa mission toteutukseen että valtionhallinnon yhteisiin tavoitteisiin varmistaa hallinnon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Ratkaisevan tärkeää on ministereiden ja ministeriöiden valtiosihteerien tai kansliapäälliköiden keskinäisen yhteistyön toimivuus. Tätä yhteistyötä ja yleensä hallinnon poliittista ohjausta on mahdollista tehostaa erilaisten sopimuskäytäntöjen pohjalta. Poikkihallinnollisten, laajojen tehtäväkokonaisuuksien organisoiminen toimiviksi ohjelmiksi edellyttää niihin osallistuvien ministeriöiden yhteistä valmistelua sekä poliittisella että virkamiestasolla. Tavoitteista, resursseista ja niiden seurannasta sopiminen on välttämätöntä sekä ohjelmajohtajien kohdalla että niiden ylimpien virkamiesten kohdalla, joiden toimintaa ohjelmat koskevat. Ylimmän virkamiesjohdon ammatillisuuden kehittämistä korostaa myös hallituksen esitys hallituksen poliittisten resurssien lisäämisestä. Poliittisten valtiosihteerien nimittäminen ministeriöihin nostaa esille kysymyksen työnjaon ja vastuiden selkeyttämisestä näiden uusien poliittisten johtajien ja ylimpien virkamiesjohtajien välillä. Kun ministereiden ja poliittisten valtiosihteerien suhteen perustana on ennen kaikkea poliittinen luottamus, niin ministereiden ja kansliapäälliköiden välisen yhteistyön ja luottamuksen perustaa on mahdollista kehittää ammattimaisen johtamisen pohjalta. Virkamiesjohdon ammatillisia lähtökohtia on mahdollista korostaa muun muassa erilaisilla johtamistehtävän toteuttamista ohjaavilla sopimuskäytännöillä ja toistaiseksi voimassa olevilla palvelussuhteilla. Johdon kehittäminen on hyvää hallintopolitiikkaa Johdon ja johtamisen kehittäminen on integroitava osaksi organisaation toimintojen pitkän aikavälin kehittämistä. Keskeisiä johtamisen sisältöön vaikuttavia hallinto- ja henkilöstöpoliittisia uudistuksia ja kehittämisen linjauksia ovat: 1. Valtion keskushallinnon uudistaminen: - valtioneuvoston työskentelyn tehostaminen - ministeriöiden työskentelyn tehostaminen (mm. tulosohjauksen kehittäminen) 2. Aluehallinnon uudistukset 3. Valtion henkilöstöpolitiikan linja (vnp ) ja sen mukaiset kehittämishankkeet: - valtionhallinnon johdon kehittäminen - palkkausjärjestelmäuudistus 25

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

HR Partnerin tuki esimiestyölle - haasteet ja onnistumiset

HR Partnerin tuki esimiestyölle - haasteet ja onnistumiset HR Partnerin tuki esimiestyölle - haasteet ja onnistumiset Varma, Opintopolku 13.3.2014 HR Partner Tiina Merikari Nordea HR organisaatio Johtajuus Nordeassa HR Partner tukemassa johtajuutta People Strategy

Lisätiedot

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015 Virkamiesasema murroksessa Markku Temmes 25.2.2015 Teoriaa Marx (1818-1883) contra Weber (1864-1920) Kaikessa toiminnassa on julkista Funktiososialismi Markkinatalous tarvitsee tuekseen neutraalin hallinnon

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena Hankkeen esittely 10.2.2015 -yksikkö Yksikön henkilöstö: Helena Tammi, yksikönjohtaja Juha-Petri Sievänen, HR-yhteyspäällikkö

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON VIRAT, VASTUUT JA KEHITTÄMINEN 3/2006 TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON VIRAT, VASTUUT JA KEHITTÄMINEN 3/2006 TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON VIRAT, VASTUUT JA KEHITTÄMINEN 3/2006 TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA Valtionhallinnon ylimmän johdon virat, vastuut ja kehittäminen 3/2006 valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena

HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena HR-koordinaattorien verkostojohtamismalli valtionhallinnon henkilöstövähennysten tukena Hankkeen esittely 10.2.2015 -yksikkö Yksikön henkilöstö: Helena Tammi, yksikönjohtaja Juha-Petri Sievänen, HR-yhteyspäällikkö

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Loppuraportti 16.8.2010 Hannu Tulensalo, puheenjohtaja

Loppuraportti 16.8.2010 Hannu Tulensalo, puheenjohtaja HeVa - Henkilöstöteema Loppuraportti 16.8.2010 Hannu Tulensalo, puheenjohtaja Kirsi-Marja i Lievonen, varapuheenjohtaja ht j Toimintaympäristö - samankaltainen käsitys toimintaympäristöstä ja sen asettamista

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry On tiedon tuottajien, tiedon välittäjien ja uuden tiedon luojien yhdistys.

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot