VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON VIRAT, VASTUUT JA KEHITTÄMINEN 3/2006 TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON VIRAT, VASTUUT JA KEHITTÄMINEN 3/2006 TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

2 Valtionhallinnon ylimmän johdon virat, vastuut ja kehittäminen 3/2006 valtiovarainministeriö henkilöstöosasto TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Hanna Darboe ISSN ISBN (nid.) ISBN (PDF) Edita Prima Oy HELSINKI 2006

4 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, toukokuu 2006 Tekijät Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Teuvo Metsäpelto, tukiryhmän puheenjohtaja Ari Holopainen, Asko Lindqvist ja Kirsi Äijälä, tukiryhmän sihteerit Valtionhallinnon ylimmän johdon virat, vastuut ja kehittäminen Julkaisu on saatavissa internetistä osoitteesta Asiasanat johtaminen, rekrytointi, valtionhallinto, virkamiehet, kehittäminen Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 3/2006 Julkaisun tunnistetiedot ISSN ISBN Sivuja 93 Kieli Suomi Hinta 10 + alv. Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, henkilöstöosasto, puh. (09) Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Edita Prima Oy, Helsinki 2006 Valtionhallinnon ylimpien johtamisvirkojen uudistamista varten asetetun tukiryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia valtioneuvoston yhteisten johtamisvoimavarojen rekrytoinnista, liikkuvuudesta ja kehittämisestä. Tukiryhmä jätti ehdotuksensa valtionhallinnon ylimpien johtamisvirkojen uudistamisesta valtiovarainministeriölle (VM työryhmämuistioita 1/2005). Muistio sisälsi ehdotukset valtioneuvoston yhteisiksi viroiksi ja tehtävään määräämismenettelyksi sekä ehdotuksen asiaa koskevaksi erillislaiksi sekä virkamieslain muuttamiseksi. Lausuntokierroksen perusteella tarkistettu lakiehdotus on liitteenä. Ylimmän johdon tukiryhmän toisena tehtävänä oli laatia ehdotukset verkoston luomiseksi ministeriöiden nimitysasioista vastaavien välille ministeriöiden ohjaamiseksi ja tukemiseksi uuden järjestelmän piiriin tulevien virkojen ja tehtävien täyttämisessä. Tähän sisältyy tukemisessa tarvittavien toimenpiteiden kehittäminen, mm. henkilökohtaisten johtamissopimusten, johdon valmennuksen ja urasuunnittelun sekä tarvittavien tukipalvelujen kehittäminen. Tukiryhmän ehdotuksiin liittyy valtiovarainministeriön käynnistämän tulospalkkiojärjestelmän ja siihen sisältyvien johtamissopimusten kokeilun jatkaminen ja laajentaminen.

5 Ylimmän johdon tukiryhmän ehdotuksilla tavoitellaan laajaa ja perusteellista muutosta valtionhallinnon johdon järjestelmään ja toimintatapoihin. Uudistus on nähtävä kokonaisuutena, joka toteutuessaan muuttaa koko johtamiskulttuuria ja lisää valtionhallinnon johtamistehtävien arvostusta. Se kohdistuu ylimmän johdon lisäksi joko välittömästi tai välillisesti ylimmän johdon potentiaaliin ja kaikkiin esimiehiin valtionhallinnossa. Tukiryhmä on kuvannut tämän muutoksen suuruutta ja suuntaa laatimalla vision valtionhallinnon johdon ja johtamisen tilasta vuonna Tukiryhmän keskeiset ehdotukset ovat: Valtiovarainministeriö käynnistää hankkeen valtion virkamieslain muuttamiseksi siten, että erikseen määritellyissä tilanteissa olisi mahdollista hakeutua virkaan myös ilman hakijan nimen julkistamista Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistyössä ministeriöiden kanssa uuden valtionhallinnon johdon valmennusohjelman, jolla tuetaan ylimmän johdon järjestelmän uudistusta ja yleensä tulevaisuuden johtajien laajamittaista kehittämistä. Valtiovarainministeriöön perustettavan johdon tukiyksikön toimintaa kehitetään siten, että se muodostaa johdon kehittämisen verkoston yhdessä ministeriöiden henkilöstövoimavarojen kehittämisyksiköiden kanssa. Ministeriöt vahvistavat linjajohdon osaamista strategisessa henkilöstövoimavarojen johtamisessa ja henkilöstöammattilaisten osaamista ja asemaa johdon rekrytoinnissa ja kehittämisessä. Johtamissopimusjärjestelmän ja tulospalkkiokokeilun tulokset arvioidaan ja päätetään sen perusteella ylimmän johdon johtamissopimusten ja tulospalkkioiden käyttöönotosta laajemminkin.

6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, maj 2006 Författare Publikationens titel Teuvo Metsäpelto, stödgruppens ordförande Ari Holopainen, Asko Lindqvist och Kirsi Äijälä, stödgruppens sekreterare Tjänster, ansvar och utveckling av statsförvaltningens högsta ledning Publikationens andra versioner Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Nyckelord ledning, rekrytering, statsförvaltning, tjänstemän, utveckling Publikationsserie och nummer ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 3/2006 Publikationens kännetecknen ISSN ISBN Sidor 93 Språk Finska Pris 10 + moms Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år Finansministeriet, personalavdelning, tel. (09) Edita Prima Ab, Helsingfors 2006 Sammandrag En arbetsgrupp har tillsatts för att utarbeta en reform av de högsta ledningsresurserna inom statsförvaltningen. Gruppen fick också till uppgift att uppgöra förslag om rekrytering, mobilitet och utveckling av statsrådets gemensamma ledarresurser. Den överlämnade arbetsgruppen till finansministeriet sitt förslag om en reform av de högsta chefstjänsterna inom statsförvaltningen (FM arbetsgruppsrapporter 1/2005). Rapporten innehöll förslag om statsrådets gemensamma tjänster, om utnämningsförfarandet till dessa tjänster, ett förslag till en speciallag om detta samt förslag om ändring av statstjänstemannalagen. Det på basis av utlåtanderunden reviderade lagförslaget har bifogats. Arbetsgruppens andra uppgift var att utarbeta förslag om att skapa nätverk mellan de instanser inom de olika ministerierna som ansvarar för utnämningsärenden, med målsättningen att leda och stöda ministerierna vid besättandet av de tjänster som omfattas av det nya systemet. Vidare skulle arbetsgruppen föreslå behövliga åtgärder för att genomföra detta stödarbete, bland annat personliga chefsavtal, ledarutbildning, karriärplanering och andra stödåtgärder. Arbetsgruppen

7 har ytterligare gjort förslag om fortsättning och utvidgning av det resultatrelaterade lönesystem, som finansministeriet införde den och av därtill anslutna experimentella chefsavtal. Genom arbetsgruppens förslag strävar man till att uppnå en omfattande och grundläggande reform av systemet för och arbetssättet inom statsförvaltningens ledning. Reformen skall ses som en helhet vars förverkligande ändrar hela ledningskulturen och ökar uppskattningen av och respekten för chefsuppgifter inom statsförvaltningen. Utom den högsta ledningen angår reformen också direkt eller indirekt potentiella kandidater till den högsta ledningen samt alla chefspersoner inom statsförvaltningen. Arbetsgruppen ger en bild av denna förändrings omfattning och riktning genom en vision av hur statsförvaltningens ledning och ledarskapet ser ut år Arbetsgruppens centrala förslag är följande: Finansministeriet startar ett projekt för att ändra statstjänstemannalagen så att det i vissa särkilt bestämda fall skall vara möjligt att söka tjänster också utan att kandidatens namn publiceras. I samarbete med de andra ministerierna skall finansministeriet utarbeta ett nytt utbildningsprogram för statsförvaltningens ledning. Genom detta program skall man stöda en reform av systemet inom den högsta ledningen, samt i allmänhet en omfattande utveckling av framtida chefer. Inom finansministeriet skall man inrätta en stödenhet för ledningen och denna enhets verksamhet skall utvecklas så att den bildar ett utvecklingsnätverk i samarbete med de övriga ministeriernas enheter som utvecklar personalresurser. Ministerierna skall förbättra linjeledningens kunskaper om strategisk personalledning samt experternas på personalfrågor kunskaper och ställning i fråga om rekrytering och utveckling av chefspersoner. Systemet med chefskontrakt och resultaten av experimentet med resultatrelaterade löner skall utvärderas. På basen av denna utvärdering skall man fatta beslut om en utvidgad tillämpning av chefsavtal och resultatrelaterade löner.

8 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, May 2006 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released Mr Teuvo Metsäpelto, Mr Ari Holopainen, Mr Asko Lindqvist and Ms Kirsi Äijälä Posts, responsibilities and development in top level state administration The publication is available on the Internet at the web-site julkaisut Keywords management, recruitment, state administration, officials, development Publications series and number WORKING PAPERS, 3/2006 Identifications ISSN ISBN No. of pages 93 Language Finnish Price 10 + VAT Sales distribution Printing place and year Ministry of Finance, Personnel Department, phone Edita Prima Plc. Helsinki 2006 Abstract A working group has been established for the purpose of reforming top level management resources in state administration. The group s task was also to make proposals concerning recruitment, mobility and development of the Ministries common management resources. On 14 January 2005 the Group presented its proposal concerning a reform of the top level management posts in state administration to the Ministry of Finance (MoF working group reports nr 1/2005). The report contained proposals concerning the posts that are common for all ministries, concerning the appointment procedure, as well as a proposal for a special act on that subject and for amending the Act on Officials in State Administration. The proposal for an act has been revised on the basis of comments received and is attached. The group s second task was to make proposals concerning networking between those instances in the different ministries that handle appointment matters for the purpose of guiding and supporting the ministries in making appointments to the jobs within the scope of the new system. Furthermore, the working group was to develop methods for giving such support, inter alia in the establishment of personal management

9 contracts, in management training, in career planning and in the necessary support operations. The working group s proposals also concern a continuation and an expansion of the experimental performance related salary system and the ancillary management contracts that the Ministry of Finance initiated on 31 January The purpose of the working group s proposals is to initiate extensive and fundamental changes of the system and the operative culture in state administration on management level. The reform shall be seen as a whole whose implementation will altogether change management culture and will increase the appreciation of and respect for management jobs in state administration. In addition to top management level, the reform will directly or indirectly concern potential candidates for such jobs, as well as all other officials on superior level in state administration. The working group has given an illustration of the scope and the direction of this reform by creating a vision of what state administration and its management will look like in The working group s most important proposals are the following: The Ministry of Finance, in co-operation with the other ministries, shall initiate a project for amending the Act on Officials in State Administration to the effect that in certain cases it shall be possible to apply for a post without publishing the name of the applicant. In co-operation with the other ministries, the Ministry of Finance shall prepare a new training programme for top level officials in state administration. That programme shall constitute support for the reform of the top level management system, as well as for extensive training of future leaders in general. A support unit shall be established in the Ministry of Finance for the purpose of constituting a network for management training and development, in co-operation with the human resources development units of the other ministries. The ministries shall improve the know-how of line management in respect of the strategic administration of human resources, as well as improve the know-how and position of staff administration professionals in respect of recruitment and superior staff development matters. An evaluation shall be made of the results of the management contract system and of the experimental performance related salary system. On the basis of that evaluation a decision shall be made concerning more extensive application of management contracts and performance related salaries.

10 Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti tukiryhmän edistämään valtioneuvoston yhteisten johtamisvoimavarojen rekrytointia, liikkuvuutta ja kehittämistä. Tukiryhmä otti nimekseen ylimmän johdon tukiryhmä. Tukiryhmä jätti ehdotuksensa valtionhallinnon ylimpien johtamisvirkojen uudistamisesta valtiovarainministeriölle Ehdotukset sisälsivät ehdotukset valtioneuvoston yhteisiksi viroiksi ja tehtävään määräämismenettelyksi sekä ehdotuksen asiaa koskevaksi erillislaiksi sekä virkamieslain muuttamiseksi. Ylimmän johdon tukiryhmän toisena tehtävänä oli laatia mennessä ehdotukset verkoston luomiseksi ministeriöiden nimitysasioista vastaavien välille ministeriöiden ohjaamiseksi ja tukemiseksi uuden järjestelmän piiriin tulevien virkojen ja tehtävien täyttämisessä sekä tukemisessa tarvittavien toimenpiteiden kehittäminen, mm. henkilökohtaisten johtamissopimusten, johdon valmennuksen ja urasuunnittelun ja tarvittavien tukipalvelujen kehittäminen. Tukiryhmälle myönnettiin jatkoaikaa tehtävää varten asti. Ylimmän johdon tukiryhmän ehdotuksilla tavoitellaan laajaa ja perusteellista muutosta valtionhallinnon johdon järjestelmään ja toimintatapoihin. Uudistus on nähtävä kokonaisuutena, joka toteutuessaan muuttaa koko johtamiskulttuuria ja lisää valtionhallinnon johtamistehtävien arvostusta. Se kohdistuu ylimmän johdon lisäksi joko välittömästi tai välillisesti ylimmän johdon potentiaaliin ja kaikkiin esimiehiin valtionhallinnossa. Tukiryhmä on kuvannut tämän muutoksen suuruutta ja suuntaa laatimalla vision valtionhallinnon johdon ja johtamisen tilasta vuonna Tukiryhmä on keskustellut lainsäädäntömuutosten jatkovalmistelun yhteydessä esiin tulleista näkökohdista ja ehdotuksista ja ottanut niihin kantaa. Tukiryhmä on keskustellut erityisesti uudistuksen vaiheistuksesta ja soveltamisalasta sekä uuden järjestelmän toimivuuden varmistamisesta. Ylimmän johdon tukiryhmän apuna on työskennellyt työryhmä, joka on valmistellut muistion Johtamisen laadunvarmistus valtionhallinnossa (VM tutkimukset ja selvitykset 1/2006). Tämän työryhmän puheenjohtajana on toiminut neuvotteleva virkamies Ari Holopainen valtiovarainministeriöstä ja jäseninä henkilöstöjohtaja Matti Hermunen Tiehallinnosta, hallitusneuvos Jaana Koski sosiaali- ja terveysministeriöstä, ylijohtaja Marco Krogars puolustusministeriöstä, toimialajohtaja Timo Laitinen Valtiokonttorista, finanssineuvos Asko

11 Lindqvist valtiovarainministeriöstä, vararehtori Arja Ropo Tampereen yliopistosta ja kehittämispäällikkö Anne Silfverberg kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Tukiryhmä on keskustellut työryhmän ehdotuksista ja nostaa niistä esiin erityisesti ylimmän johdon potentiaalista huolehtimisen, uuden johdon valmennusohjelman kehittämisen sekä johdon valinnasta ja kehittämisestä vastuullisten verkoston tiivistämisen perustettavan tukiyksikön rinnalle. Ylimmän johdon tukiryhmän ehdotuksiin sisältyy valtiovarainministeriön käynnistämän tulospalkkiojärjestelmän ja siihen sisältyvien johtamissopimusten kokeilun jatkaminen ja laajentaminen. Tukiryhmä on järjestänyt keskustelutilaisuuden ministeriöiden kansliapäälliköille, osastopäälliköille ja virastojen päälliköille. Lisäksi tukiryhmä on kuullut asiantuntijoina valtioneuvoston controlleria Tuomas Pöystiä ja yksikön päällikkö Marjatta Kimmosta Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Professori Markku Temmes Helsingin yliopistosta on laatinut valtiovarainministeriön toimeksiannosta etukäteisarvioinnin ehdotetun uudistuksen vaikutuksista. Toimeksiannon määräaika oli Arviointi liitetään eduskunnalle annettavaan hallituksen esitykseen. Toimeksiannon mukaan arvioinnissa tuli kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin vaikutuksiin: eri toimijoiden valtasuhteet nimitysten valmistelussa ja päätöksenteossa, erityisesti valtiovarainministeriö muut ministeriöt, tukiyksikkö ministeriöt, hallitus ja ministeri virkamiesvalmistelu johtavien virkamiesten asema suhteessa poliittiseen johtoon ottaen huomioon myös poliittisen johdon vahvistamisen (poliittiset valtiosihteerit) luottamus viranomaistoimintoihin ja virkamiehiin vaikutukset valtionhallinnon toimintojen tuloksellisuuteen, tuottavuuteen ja laatuun sukupuolivaikutukset johtavien virkamiesten urakehitys. Etukäteisarvioinnilla pyrittiin selvittämään uudistuksen vaikutuksia jo valmisteluvaiheessa. Sen yhteydessä havaittuja seikkoja on hyödynnetty ehdotusten viimeistelyssä. Ylimmän johdon tukiryhmä on toiminut arviointitutkimuksen ohjausryhmänä. Professori Temmes vastaa kuitenkin itsenäisesti arvioinnin tuloksista ja johtopäätöksistä. Ylimmän johdon tukiryhmän puheenjohtajana on toiminut valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto valtiovarainministeriöstä. Tukiryhmän jäseninä ovat olleet alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen valtioneuvoston kansliasta, johtaja Eila Kilpiö Kuluttajatutkimuskeskuksesta, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä, rehtori Krista Varantola Tampereen yliopistosta, kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriöstä, osastopäällikkö Ulla Väistö ulkoasiainministeriöstä ja pääjohtaja Jukka Wuolijoki Valtiokonttorista. Sihteereinä ovat toimineet finanssineuvos Asko Lindqvist ja hallitusneuvos Kirsi Äijälä sekä alkaen neuvotteleva virkamies Ari Holopainen, kaikki valtiovarainministeriöstä.

12 Saatuaan toimeksiantonsa toisen vaiheen valmiiksi ylimmän johdon tukiryhmä luovuttaa ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2006 Teuvo Metsäpelto Heikki Aaltonen Eila Kilpiö Matti Niemivuo Krista Varantola Ritva Viljanen Ulla Väistö Jukka Wuolijoki Ari Holopainen Asko Lindqvist Kirsi Äijälä

13 Sisällys 1 VISIO VALTIONHALLINNON JOHDOSTA JA JOHTAMISESTA YLIMMÄN JOHDON JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN TULEVAISUUDEN JOHTAJIEN KEHITTÄMINEN TULOKSELLISUUDEN JA JOHTAJUUDEN VAHVISTAMINEN... JOHTAMISSOPIMUKSIN TUKIRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET...29 Liite Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi valtion... ylimmän johdon nimittämisestä ja tehtävään määräämisestä...31

14

15 1 Visio valtionhallinnon johdosta ja... 1 VISIO VALTIONHALLINNON JOHDOSTA JA JOHTAMISESTA 2015 Ammattitaitoisella johtamisella taataan valtion toimintayksiköiden tuottavuus, hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. Suunnitelmallisella johdon kehittämisellä varmistetaan tulevien johtajien kasvaminen ja sitoutuminen yhteiseen johtamiskulttuuriin. (Valtionhallinnon johdon kehittämisen strategia , VM 1/2003.) Suomen julkishallinto on edustava esimerkki uudistuvaa pohjoismaista mallia, jossa toimiva ja kustannustehokas hallinto on kansallinen menestystekijä. Osana julkista sektoria valtionhallinto kykenee turvaamaan kansantalouden kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin maassamme. Huolimatta niukkenevista julkisista voimavaroista, valtio vastaa edelleen laajasta ja moninaisesta tehtäväkentästä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2015 kansalaisten ja yritysten saamat palvelut tuotetaan 20 % vähemmin kustannuksin kuin vuonna Hallinnon uudistuneet rakenteet, järjestelmät ja toimintatavat tukevat toiminnan tavoitteiden saavuttamista ja jatkuvaa kehittämistä. Virkamiesjohto on hallituksen ja kansalaisten palveluksessa Ammattitaitoinen virkamiesjohto on keskeinen voimavara hallituksen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa ja toimintayksiköiden toiminta- ja palvelukyvyn ylläpitämisessä. Ylimmän virkamiesjohdon ja poliittisen johdon väliset suhteet ovat toimivia. Virkamiesjohtajat eivät vain toteuta ylhäältä tulevia päätöksiä, vaan he toimivat aktiivisesti poliitikkojen, palvelujen tuottajien ja hallinnon asiakkaiden rinnalla tulkiten ja tasapainottaen myös markkina- ja asiakaslähtöisesti kansalaisilta tulevia etuja ja pyrkimyksiä. Sitoutuminen yhteiseen arvoperustaan ja keskinäinen luottamus ovat nostaneet sekä poliittisen johdon että virkamiesjohdon arvostusta kansalaisten keskuudessa. Yhteiskunnallisten vaikutusyhteyksien moniulotteisuus ja hallinnan vaikeus ovat lisänneet valtionhallinnon toimintayksiköiden ja muiden sektorien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Johtajien toimintaympäristössä korostuvat aikaisempaa enemmän 15

16 1 Visio valtionhallinnon johdosta ja... verkostomaisuus ja tietoyhteiskunnan edellyttämät uudentyyppiset palvelu- ja toimintoprosessit. Johtajien uusi sukupolvi on kasvanut tehtäviinsä Valtionhallinnon ylin johto on vaihtunut melkein kokonaan vuosien välillä. Kymmenessä vuodessa uusiin ylimmän johdon virkoihin on rekrytoitu yhteensä 150 uutta johtajaa. Voimakkaan vaihtuvuuden myötä naisten osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ollen 40 % vuonna Samana aikana ylimpien virkamiesten keskiikä on laskenut jonkin verran sitä myötä, kun ylimpään johtoon on saatu myös nuorempia virkamiehiä. Ylimmän johdon koulutustausta on monipuolistunut siten, että oikeustieteellisen koulutuksen perinteisen vahva edustus on antanut tilaa myös muille koulutusaloille, kuten talous-, hallinto- ja yhteiskuntatieteille. Valtionhallinto on kyennyt vastamaan myös väestörakenteen monipuolistumiseen. Monikulttuurisuus näkyy sekä työyhteisöjen rakenteessa että johtajien ja henkilöstön osaamisessa ja asenteissa. Ylimmät virkamiehet edustavat uutta johtamiskulttuuria valtionhallinnossa. He ovat kouliintuneet sekä strategiseen johtamiseen poliittis-hallinnollisessa ympäristössä että muutosjohtamiseen ja hyvään henkilöjohtamiseen uransa varrella. Johtajaksi kasvaminen on edellyttänyt heiltä tahtoa kantaa vastuuta osana valtioyhteisöä ja halua määrätietoisesti kehittyä eri tehtävissä eri puolilla hallintoa. Kuva perinteisestä virkamiehestä hallintokoneiston osana on kokonaan korvautunut kuvalla julkisesta johtajasta, joka saa aikaan tuloksia valmentamalla ihmisiä ja kykenemällä pohtimaan myös omaa toimintaansa usein ristiriitaistenkin vaatimusten keskellä. Uusi ylin johto on rekrytoitunut pääasiassa valtionhallinnon keskijohdosta, mutta enenevässä määrin myös yritysten ja kuntien johdosta. Ylimmän johdon virkoihin nimitetyillä on melkein poikkeuksetta takanaan monipuolinen kokemus valtionhallinnon keskijohdon ja strategisista asiantuntijatehtävistä tai muutoin vahva johtamiskokemus ja hallinnon tuntemus. Ylimmän johdon tehtävässä asiantuntemus ja vastuun kantaminen ovat kehittyneet kyvyksi ymmärtää laaja-alaisesti valtionhallintoa, omaa toimialaa ja moninaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kyvyksi toimia vaikuttavasti myös erilaisissa verkostoissa. Liikkuvuutta valtion ja muiden sektorien välillä lisää se, että valtionhallinnon vaativissa johtamistehtävissä pätevöityneille virkamiehille on kysyntää myös muiden työnantajien palveluksessa. Arvioiden mukaan uudistus on lisännyt myös kansainvälisten tehtävien merkitystä osana ylimmän johdon urakehitystä. Hallinnon tehtävien ja toimintaperiaatteiden eriytyminen on merkinnyt myös johtamistehtävien ja niihin sisältyvien vaatimusten eriytymistä. Hallinnon eri tehtäväalueille on muodostunut verkostoja ja urapolkuja, joiden sisällä johtajien vuorovaikutus ja tehtäväliikkuvuus on lisääntynyt luontevasti. 16

17 1 Visio valtionhallinnon johdosta ja... Johtajia tuetaan heidän kehittymisessään ja uranhallinnassaan Vuonna 2015 valtionhallinnon johdon ja johtamisen kehittäminen perustuu sekä hallituksen linjaamiin tavoitteisiin että toimintayksiköiden omiin strategioihin. Valtionhallinnon yhteisessä johtamiskulttuurissa otetaan huomioon toimintayksiköiden erilaisuus ja niiden johtamistehtävien erityispiirteet. Yhteinen näkemys johtamistehtävien ammattimaisesta sisällöstä ja niiden vaatimuksista kytkee johdon rekrytoinnin, ura-ajattelun ja kehittämisen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ministeriöissä ja koko valtionhallinnossa. Houkuttelevilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella kehittämisellä ja ura-ajattelulla kyetään varmistamaan johtajien saatavuus eri tehtäviin sekä valtionhallinnon sisältä että ulkoa. Johtajien valintaperusteissa otetaan huomioon nimenomaisen tehtävän vaatimusten lisäksi johtajan kehittymiskelpoisuus ja käytettävyys myöhemmin muissa valtionhallinnon tehtävissä. Tarvittaessa ura-ajatteluun sisältyy mahdollisuus myös palata valtionhallinnon tehtäviin muun muassa erilaisten määräaikaisten kansainvälisten tehtävien tai projektitehtävien jälkeen. Tämä edellyttää ennalta tehtyjä suunnitelmia henkilön paluun järjestelyistä ja hankitun kokemuksen hyödyntämisestä. Johdon kehittäminen on osa kokonaisuutta, johon liittyy läheisesti asiantuntijaurien kehittäminen. Vuonna 2015 strategiset asiantuntijatehtävät ovat siten houkuttelevia ja palkitsevia, että niihin siirrytään aikaisempaa useammin myös ylimmän johdon ja keskijohdon tehtävistä. Esimerkillisellä johtajien ja asiantuntijoiden rekrytoinnilla ja kehittämisellä vahvistetaan valtion toimintayksiköiden työnantajakuvaa ja lisätään työyhteisöjen houkuttelevuutta. Investoinnit johdon ja henkilöstön osaamiseen ja työedellytyksiin ovat maksaneet ja maksavat itsensä takaisin kilpailtaessa työvoimasta. Vuonna 2006 voimaan tullut valtion ylimmän virkamiesjohdon uudistus on toteutunut kattavasti vuonna Tähän ovat vaikuttaneet sekä ylimmän johdon mittava vaihtuvuus että palveluksessa olleiden laaja ilmoittautuminen uusiin ylimmän johdon virkoihin. Järjestelmää on vähitellen laajennettu siten, että sen piiriin kuuluu koko valtionhallinto lukuun ottamatta tuomioistuimia ja puolustuslaitosta. Lisäksi hallintoon on muodostunut laaja keskijohdon ja strategisten asiantuntijoiden ryhmä, josta koostuu ylimmän johdon potentiaali ja joka on määrätietoisen kehittämisen kohteena. Ylin johto on melkein poikkeuksetta hyväksynyt järjestelmään liittyvät määräaikaiset johtamistehtävät ja henkilökohtaiset johtamissopimukset. Lisäksi määräaikaiset johtamistehtävät ja johtamissopimukset ovat yleistyneet keskijohdon piirissä. Vuonna 2015 on saatu jo runsaasti kokemusta määräaikaisten johtamistehtävien suorittamisesta, niiden arvioinneista ja onnistuneista tehtävän vaihdoista myös hallinnon eri sektorien ja tehtäväalueiden välillä. Osa ylimmän johdon jäsenistä on siirtynyt omasta aloitteestaan valtioneuvoston käyttöön vaativiin projekti- ja asiantuntijatehtäviin, joiden arvostus on selvästi noussut hallinnossa. Muutosten seurauksena on perusteltua puhua jopa johtamiskulttuu- 17

18 1 Visio valtionhallinnon johdosta ja... rin uudistumisesta valtionhallinnossa, mikä näkyy erityisesti siinä, että hallinnon ulkopuoliset ovat aikaisempaa kiinnostuneempia valtiohallinnon johtamistehtävistä. Ministeriöt ovat kyenneet ammattimaistamaan johdon ja strategisten asiantuntijoiden rekrytoinnin ja kehittämisen. Valtiovarainministeriössä sijaitseva johdon tukiyksikkö on saavuttanut arvostetun aseman sekä ministeriöiden ylimmän johdon tukena että ylimmän virkamiesjohdon palveluksessa. Valtioyhteisön johtamispolitiikka ja sen toteutus on jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena. Ensimmäinen kansainvälinen kokonaisarviointi on toteutettu, jonka pohjalta on käynnistetty uudistuksen toinen vaihe. 18

19 2 Ylimmän johdon järjestelmän 2 YLIMMÄN JOHDON JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN 2.1 HE-luonnoksesta annetut lausunnot ja yhteenveto Laadittuun ehdotukseen valtionhallinnon ylimpien johtamisvirkojen uudistamisesta sisältyi asiaa koskeva erillislakiehdotus ja ehdotus virkamieslain muuttamisesta. Valtiovarainministeriössä toteutetussa valmistelussa laadittiin ehdotukset hallituksen esityksen muotoon. Tästä esityksestä valtiovarainministeriö pyysi lausunnot. Lausunnonantajilta toivottiin kannanottoa erityisesti uudistuksen toteuttamistapoihin yleensä sekä johdon valintaperusteisiin ja -menettelyyn erityisesti. Lausunnot pyydettiin ministeriöiltä, oikeuskanslerilta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöltä (JUKO ry.), palkansaajien neuvottelujärjestöltä (Pardia ry.) ja Valtion yhteisjärjestöltä (VTY ry.). Lisäksi lausunto saatiin myös valtiovarain controller -toiminnolta. Lausuntojen mukaan uudistukseen suhtaudutaan pääpiirteissään myönteisesti ja sen tavoitteita pidettiin kannatettavina. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota järjestelmän käytännön toteutukseen ja esitettiin perustelujen ja toimenpiteiden tarkentamista. Lausunnoissa ehdotettiin myös, että uudistuksen tavoitteet yhdistettäisiin muuhun tuloksellisuuden kehittämiseen ja tuottavan toiminnan varmistamiseen. Valtioneuvoston oikeuskanslerin lausunnon mukaan uudistuksen vaatiman erillislain vaihtoehtona tulisi pohtia nykyjärjestelmän muokkaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Lausunnossa todetaan, että esityksessä ehdotettu vaihtoehto on sisällöllisesti ja rakenteellisesti varsin pitkälle menevä kokonaisuudistus. Vaihtoehtona tulisikin arvioida, voidaanko valtion ylimmän johdon valintaperusteiden ja -menetelmien uudistamis- ja kehittämistarpeet toteuttaa nykyiseltä lainsäädännölliseltä pohjalta sitä kehittäen. Jos uudistus kuitenkin toteutetaan, kannattaa oikeuskansleri perusteluissa esitettyä hajautetumpaa mallia. Käytännön toimenpiteiden osalta lausunnoissa kiinnitettiin huomiota eri toimijoiden välisiin toimivaltasuhteisiin, nimittämisperusteisiin, tehtävään määräämiseen, valintaperusteisiin ja virkamiehen oikeusturvaan. Lausunnoissa korostettiin järjestelmän avoimuutta ja houkuttelevuutta myös muille kuin ylimmän johdon virassa oleville. Peruste- 19

20 2 Ylimmän johdon järjestelmän... luissa tulisi kuitenkin kuvata tarkemmin järjestelmän avoimuuden ja johdon liikkuvuuden tavoitteiden yhteensopivuus. Uudistuksen kokonaisvaikutuksia tulisi myös arvioida laajemmin. Esityksen mukaan ylimmän johdon virat olisivat valtioneuvoston yhteisiä virkoja. Lausunnoissa korostettiin sitä, ettei käytäntö saa heikentää ministeriön omaa strategista johtamista ja tulosjohtamista. Valtiovarainministeriön roolia suhteessa muihin toimijoihin on tarkennettava siltä osin, palautuvatko virat sitä mukaa takaisin valtiovarainministeriölle, kun virka ja siihen liitetty tehtävä vapautuu, vai voiko ministeriö ryhtyä sille siirretyn viran ja tehtävän täyttämiseen ilman valtiovarainministeriön/valtioneuvoston suostumusta. Myös virkanimityksestä ja sen valmistelusta vastaava taho tulisi määritellä tarkemmin. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että uudessa järjestelmässä ylimmän johdon virkoja voi olla enemmän kuin on tehtäviä. Tämä voi johtua esimerkiksi tilanteesta, jossa ylimmän johdon tehtävään nimitetään järjestelmän ulkopuolinen henkilö. On myös mahdollista, että jo ylimmän johdon virassa oleva henkilö jää ilman tehtävää, jos hän ei tule valituksi hakemaansa tehtävään tai tehtävän määräajan umpeutuessa muita tehtäviä ei ole haettavana. Lisäselvitystä vaatii myös tilanne, jossa virkamies ei määräajan umpeutuessa hae uutta tehtävää. Virkamiehen oikeusturvan kannalta on kiinnitettävä huomiota myös irtisanomisperusteisiin ja siirtymävelvollisuuteen. Ylimmän johdon valintaperusteiden osalta kiinnitettiin huomiota siihen, että ylimmältä johdolta vaadittavat johtamisosaaminen ja hallinnonalan tuntemus vaihtelevat tehtäväkohtaisesti. Valintaperusteluissa on huomioitava ylimmän johdon eri tehtävien erilainen luonne sekä se, että johtamistehtävässä menestymisen kannalta hyvä tasapaino yleisen johtamisosaamisen ja toimialan tuntemuksen välillä on varsin erilainen eri johtamistehtävissä. Lausuntojen mukaan johdon kehittämistä ja arviointia tulisi kehittää keskitetysti sekä yleisillä että yksilökohtaisilla toimenpiteillä. Järjestelmän sisään ei saa muodostua epäonnistuneiden johtajien joukkoa, joten myös johtamistehtävässä epäonnistuminen on huomioitava jatkovalmisteluissa. Ylimmän johdon kehittämisen lisäksi on sitouduttava myös asiantuntijauran ja keskijohdon systemaattiseen kehittämiseen. Lausuntojen mukaan viiden vuoden määräaikaa pidettiin sopivana tai liian lyhyenä. Lausunnoissa tuotiin esille kysymys siitä, miten viiden vuoden määräaikaisuus vaikuttaa motivaatioon, mahdollisuuksiin ja kykyyn vastata pitkäjänteisten ohjaamis- ja kehittämistehtävien käynnistämisestä, tukemisesta ja tuloksista. Yleisesti lausunnoissa suhtauduttiin kielteisesti palkan alenemiseen tehtävästä toiseen siirryttäessä. Toisaalta mikäli näin tapahtuu, tulisi perustelujen ja pelisääntöjen olla selvillä etukäteen. Palkkauksen osalta lisäselvitystä kaivattiin siitä, määräytyykö palkka tehtävän vai viran perusteella, ja ovatko palkkauksen määrärahat valtiovarainministeriössä vai virastoissa ja ministeriöissä. Tukiyksikön perustamista pidettiin lausuntojen mukaan perusteluna. Tukiyksikön roolista ja tehtävistä kaivattiin kuitenkin tarkempaa määrittelyä erityisesti ministeriön oman 20