Kaikki me vanhenemme, mutta emme samalla
|
|
- Kauko Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Iain Wilson ja Heikki Tanila Tieto neurobiologisista mekanismeista, jotka ovat normaaliin vanhenemiseen liittyvän muistin heikentymisen taustalla, on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Muistihäiriöitä esiintyy vain osalla iäkkäistä, ja ne kohdistuvat valikoivasti tiettyihin muistityyppeihin, erityisesti otsalohkon etuosan toiminnasta riippuvaiseen työmuistiin ja hippokampuksesta riippuvaiseen tapahtumamuistiin. Tässä artikkelissa keskitytään niin ihmisille kuin laboratoriojyrsijöille iän myötä ilmaantuvaan paikkamuistin heikkenemiseen ja sen taustalla oleviin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Normaaliin ikääntymiseen ei näytä liittyvän merkittävää hermosolukatoa, vaan pikemminkin lukuisat pienet muutokset synapsien toiminnoissa voivat johtaa muistin kannalta keskeisten hermoverkkojen epätasapainoon ja sitä kautta vaikeuttaa tapahtumien tallentumista pitkäkestoiseen muistiin. Kaikki me vanhenemme, mutta emme samalla tavalla. Tutkijoita on pitkään askarruttanut kysymys, miksi vanheneminen johtaa toisilla muistin selvään heikkenemiseen, kun taas toisilla ajattelu ja muisti toimivat vanhanakin hyvin. Dementoivat sairaudet, ennen kaikkea Alzheimerin tauti, selittää osan vanhenemiseen liittyvistä muistihäiriöistä, mutta muistin heikkenemistä ilmenee vanhuksilla myös ilman osoitettavissa olevaa aivosairautta. Käsittelemme seuraavassa nimenomaan tätä muistin»normaalia» heikkenemistä ja sen taustalla mahdollisesti olevia biologisia mekanismeja. Vanhenemiseen liittyvä muistin heikkeneminen on valikoivaa Duodecim 2006;122:13239 Muistitutkimuksen keskeisiä havaintoja on se, että aivoissamme on useita rinnakkaisia muistimekanismeja, jotka pohjautuvat anatomisesti eri hermoverkkoihin (Kalska tässä numerossa). Jako lyhyt ja pitkäkestoiseen muistiin on varmaa kaikille tuttu. Vähemmän tunnettua on lyhytkestoisen muistin jako aistihavaintoja hetkellisesti ylläpitävään sensoriseen muistiin sekä havaintoja ja muistitietoa yhdistelevään ja käsittelevään työmuistiin (Baddeley 2003). Pitkäkestoinen muisti jaetaan puolestaan kahteen pääluokkaan, deklaratiiviseen (tietomuisti) ja proseduraaliseen (taitomuisti) (Tanila 1996, Ylinen ja Sirviö 1997). Tietomuistin sisältönä olevat asiat ja tapahtumat ovat tietoisesti palautettavissa mieleen, kun taas taitomuistin sisältö tulee esille vain aiemman oppimisen tuomana parantuneena tai nopeutuneena suorituksena. Lukuun ottamatta iän myötä tapahtuvaa yleistä reaktioaikojen hidastumista (Fleismann 1994, Gilmore 1995) iäkkäät koehenkilöt suoriutuvat yleensä nuorten veroisesti taitomuistia vaativista tehtävistä (Grady ja Craik 2000, Lustig ja Buckner 2004). Myös yksittäiseen asiaan liittyvä tietomuisti toimii iäkkäillä yleensä moitteettomasti, varsinkin jos tehtävänä on tunnistaa eri vaihtoehdoista aiemmin esitetty ja uusi asia (Nyberg ym. 1996). Sen sijaan yksittäisenkin asian vapaa mieleen palauttaminen voi tuottaa iäkkäille koehenkilöille vaikeuksia. Erityisesti ikääntymiseen liittyvä muistin heikkeneminen 1323
2 tulee esille työmuistia ja tapahtumamuistia (episodinen muisti) vaativissa tehtävissä (Grady ja Craik 2000, Hedden ja Gabrieli 2004). Tapahtumamuistilla tarkoitetaan asiayhteyksien sekä asioiden tapahtumapaikan ja ajan muistamista. Tämän muistityypin on osoitettu olevan riippuvainen ohimolohkon sisäpinnalla olevan hippokampuksen toiminnasta (Eichenbaum 2004). Iäkkäät laboratoriorotat muistitutkimuksen mallina Puhtaasti vanhenemiseen liittyvien neurobiologisten mekanismien tutkiminen ihmisillä on ymmärrettävästi hankalaa, kun jo itse tutkittava prosessi kestää noin 80 vuotta ja sitä sotkevat yksilöiden väliset koulutuserot sekä elämän varrella kertyneet kokemukset, kolhut ja sairaudet. Laboratoriorotta elää sen sijaan varsin vakioiduissa oloissa runsaan kahden vuoden ajan, eikä rotalla esiinny luonnostaan ateroskleroosia eikä Alzheimerin tautia. Silti iäkkäillä laboratoriorotillakin on osoitettu esiintyvän yksilöllisiä eroja muistitoiminnoissa siten, että tietyssä iässä osa vanhoista rotista on suorituskyvyltään nuorten veroisia, kun taas osalla suoriutuminen muistitehtävissä on selvästi heikentynyt (Gallagher ja Rapp 1997). Näiden kahden ryhmän vertailu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella niitä aivoissa tapahtuvia muutoksia, joilla on yhteyttä heikentyneeseen muistisuoritukseen. On mielenkiintoista, että näillä huonomuistisilla rottavanhuksilla ongelmat tulevat esiin nimenomaan työmuistia ja tapahtumamuistia vaativissa tehtävissä. Tässä katsauksessa keskitymme kuitenkin pelkästään tapahtumamuistin taustalla oleviin neurobiologisiin ikääntymismuutoksiin, jotka kohdistuvat hippokampukseen ja sen kanssa läheisessä yhteydessä oleviin aivorakenteisiin. Tapahtumamuistia vaativista tehtävistä laboratoriojyrsijöillä tehdyt tutkimukset ovat keskittyneet paikkamuistiin, koska sillä on suora vertailukohde ihmisen muistimekanismeissa; ovathan elinympäristössä eksymättä liikkuminen ja kyky palata pesään varsin yleisiä vaatimuksia kaikille luontokappaleille. Eräässä kokeessa nuoria ja vanhoja koehenkilöitä kuljetettiin samaa reittiä ja jälkeenpäin testattiin heidän kykyään tunnistaa matkan varrella olleita maamerkkejä ja kuvata kulkemansa reitti. Vanhat koehenkilöt pystyivät tunnistamaan yksittäisiä maamerkkejä yhtä hyvin kuin nuoret, mutta heillä oli vaikeuksia muistaa, missä järjestyksessä nämä olivat tulleet heitä vastaan. Heillä esiintyi vaikeuksia myös reitin kuvaamisessa (Wilkniss ym. 1997). Rottien paikkamuistia tutkitaan tyypillisesti uimasuunnistuskokeella, jossa rotta pannaan uimaan isoon kahluualtaaseen etsimään vedenalaista näkymätöntä laituria, joka tarjoaa levähdyspaikan. Tehtävässä rotta lasketaan veteen eri kohdista altaan reunaa, jolloin laituri on paikannettavissa vain ympärillä huoneessa olevien maamerkkien keskinäisen aseman perusteella. Niin ihmisillä kuin rotillakin hippokampus on keskeinen aivorakenne paikkamuistin toiminnalle (Burgess ym. 2002). Niinpä myös paikkamuistia heikentäviä neurobiologisia muutoksia on luontevaa etsiä juuri sieltä. Vanhenemismuutoksia hippokampuksen hermoverkoissa Vastoin aiemmin vallinnutta käsitystä uudet stereologiset mittaukset ovat paljastaneet, ettei normaaliin vanhenemiseen liity merkittävää hermosolukatoa hippokampuksessa (Rapp ja Gallagher 1996). Myöskään synapsien kokonaismäärä ei merkitsevästi vähene, mutta paikallista synapsien katoa esiintyy tietyissä hippokampuksen osissa. Erityisesti entorinaalisesta aivokuoresta hippokampuksen pykäläpoimuun (gyrus dentatus) tulevien ns. lävistäjäradan (kuva 1) hermopäätteiden määrä vähenee rotilla iän myötä noin kolmanneksen (Geinisman 1992). Tämän synapsikadon on osoitettu korreloivan rottien paikkamuistin toimintaan (Smith ym. 2000). Hippokampuksen sisäisissä hermoyhteyksissä synapsikatoa ei sen sijaan ole todettu. Toinen merkittävä ikään liittyvä rakennemuutos on hippokampukseen septumista tulevien kolinergisten hermopäätteiden rappeutuminen. Ilmeisesti normaaliin vanhenemiseen ei liity merkittävää kolinergisten solujen katoa, mutta 1324 I. Wilson ja H. Tanila
3 A int Lävistäjärata GD Sammalsyyt Useista aistikanavista tietoa yhdistävät assosiatiivisen aivokuoren osat EC II EC III EC IVVI SUB CA1 Shafferin kollateraalit int CA3 Autoassosiaatio int MS ACh B ff Kuva 1. A) Vanhenemiseen liittyvät muutokset hippokampuksen hermoverkossa. Katkoviivat kuvaavat vanhenemisen myötä heikentyviä ratayhteyksiä, kiinteät viivat säilyviä. Ikääntyvissä aivoissa entorinaalisesta aivokuoresta (EC) lävistäjärataa (perforant pathway) hippokampuksen pykäläpoimuun (gyrus dentatus, GD) ja CA3 alueelle tulevat ratayhteydet heikkenevät, samoin mediaalisesta septumista (MS) lähtevät kolinergiset yhteydet. Lisäksi joidenkin välihermosolujen (int) aktiivisuus heikkenee. Nämä muutokset lisäävät CA3 alueelta lähtevien ja sinne takai sin ohjautuvien viejähaarakkeiden toimintaa ja vahvistavat tässä hippokampuksen osassa tapahtuvaa autoassosiaatiotoimintaa. SUB = subiculum, ACh = asetyylikoliini. B) Rotan hippokampuksen histologinen poikittaisleike, joka selventää kaaviossa esitettyjen rakenteiden sijaintia toisiinsa nähden. CTX = aivokuori, TH = talamus, pp = lävistäjäradan päätealueet pykäläpoimussa, cc = aivokurkiainen, ff = fimbria-fornix, hermojuoste, joka yhdistää hippokampuksen septumiin ja hypotalamukseen. 1325
4 asetyylikoliinin synteesiin osallistuvan koliiniasetyylitransferaasin määrän on osoitettu vähenevän rotilla iän myötä (Gallagher ym. 1990). Vielä merkittävämpää on hippokampussolujen heikentynyt vaste asetyylikoliiniin. Se ei johdu niinkään reseptorien vähenemisestä, vaan solunsisäisenä toisiolähettinä toimivan inositolitrifosfaatin heikentyneestä vapautumisesta kolinergisen muskariinireseptorin tai metabotrooppisen glutamaattireseptorin aktivoituessa (Chouinard ym. 1995). Tämä heikentynyt postsynaptinen vaste myös korreloi merkitsevästi vanhojen rottien heikentyneeseen paikkamuistiin (Nicolle ym. 1999). Niin lävistäjäradan hermopäätteiden väheneminen kuin heikentynyt kolinerginen säätely vaikeuttavat uuden informaation pääsyä hippokampukseen. Kolinergisen hermotuksen on nimittäin ajateltu toimivan ikään kuin kytkimenä, joka ohjaa hippokampuksen hermoverkkoa joko vastaanottamaan uutta tietoa entorinaalisesta aivokuoresta tai käsittelemään ja täydentämään aiemmin omaksuttua tietoa (Hasselmo ym. 1995). Kolmas merkittävä vanhenemismuutos hippokampuksessa on tiettyjen synapsien muovautumiskyvyn heikentyminen, joka vaikeuttaa hippokampuksen saavuttaneen uuden informaation tallentumista pitkäkestoiseksi muistijäljeksi. Reseptoritasolla tähän vaikuttaa ainakin kaksi tekijää. Ensinnäkin vanhoilla rotilla synapsien muovautuvuudelle tärkeiden glutamaatin NMDA reseptorien määrä pykäläpoimun alueella on vähentynyt (Barnes ym. 1994, ks. myös Taira ym. 2003). Toisaalta synapsien muovautuvuuteen liittyy hermosolukalvon ärtyvyyden lisääntyminen voimakkaan ärsykesarjan jälkeen. Vanhoilla rotilla on todettu voimistunutta hermosolujen jälkihyperpolarisaatiota, joka heikentää niiden muovautuvuutta (Landfield ym. 1984). Osittain tätä ilmiötä selittää heikentynyt kolinergisten muskariinireseptoreiden välittämä vaste, mutta taustalla on muitakin mekanismeja. Synapsien muovautuvuuden heikentymisen taustalla on epäilemättä useita muutoksia solusisäisissä muistijäljen vahvistumista välittävissä signaaliketjuissa, mutta näiden tutkimus vanhenemismuutosten osalta on vasta alullaan. Useissa tutkimuksissa on havaittu vanhoilla rotilla mm. syklisen adenosiinimonofosfaatin vaste elementin sitojaproteiinin (CREB) heikentynyt aktivaatio hippokampuksessa oppimistilanteessa (Lund ym. 2004). Kaiken kaikkiaan vanhenemiseen näyttäisi liittyvän joukko pieniä muutoksia, joiden yhteisvaikutus heikentää ulkopuolelta tulevien aistinärsykkeiden kykyä aiheuttaa synapsien muovautuvuutta mutta vaikuttaa vain vähän hippokampuksen sisäisiin hermoyhteyksiin. Hippokampuksen paikkasolut»ikkunoina» paikkamuistin toimintaan Hippokampuksen pyramidaalisoluille on ominaista niiden toimiminen ns. paikkasoluina. Rotan liikkuessa suljetussa ympäristössä nämä solut ovat aktiivisia vain silloin, kun rotta on tietyssä kohdassa ympäristöä (O Keefe ja Dostrovsky 1971). Kun rotta siirretään uuteen ympäristöön, osa paikkasoluista inaktivoituu kokonaan, kun taas edellisessä ympäristössä inaktiivisina olleet solut aktivoituvat tämän uuden ympäristön tietyssä kohdassa. Molemmissa ympäristöissä aktiivisten solujen toimintakenttien sijainnit eivät korreloi keskenään (Muller ja Kubie 1987). Kun rotta siirretään taas takaisin tuttuun ympäristöön, alkuperäiset solujen toimintakentät ilmaantuvat jälleen. Näin paikkasolut muodostavat kustakin ympäristöstä ikään kuin sisäinen kartan, jonka voidaan ajatella olevan kulloisenkin ympäristön suoraan mitattavissa oleva muistikuva (kuva 2). Omissa tutkimuksissamme olemme selvittäneet mahdollisia eroja paikkasolujen toiminnassa hyvä ja huonomuististen vanhojen rottien välillä. Uimasuunnistustehtävässä testatuille rotille asennettiin yleisanestesiassa hippokampukseen liikuteltava kimppu hiusta ohuempia elektrodilankoja, joiden avulla voimme mitata yksittäisten hermosolujen toimintaa rottien liikkuessa vapaasti erilaisilla tutkimusareenoilla (kuva 2). Voisi olettaa, että huono paikkamuisti liittyy sisäisen kartan»sumenemiseen» tai epävakauteen. Yllätykseksemme totesimme kuitenkin vanhojen rottien paikkasolujen toimintakenttien olevan yhtä»teräviä» ja vakaita kuin nuorten 1326 I. Wilson ja H. Tanila
5 Kuva 2. Esimerkki nuorten (A) ja vanhojen (B) rottien CA3 alueen paikkasolujen toimintakentistä. Ylimmällä rivillä on kuvattu pyöreäpohjainen tuttu areena ja neliömäinen uusi areena. Anatomiset leikekuvat näyttävät mitattujen hermosolujen sijaintikohdan, karttapohjat paikkasolujen purkausaktiivisuuden areenan eri osissa (mitta asteikko aktiopotentiaali/s). Karttapohjien vieressä olevat aallot kuvaavat aktiopotentiaalin mitattua signaalia nelikärkisen mittauselektrodin kunkin kärjen kohdalla. Nuorten rottien CA3 alueen paikkasolut vaihtavat toimintakenttiä ympäristön vaihtuessa ja ovat usein aktiivisia vain jommassakummassa ympäristössä. Vanhojen rottien toimintakentät säilyvät sen sijaan muuttumattomina ympäristöstä toiseen. Lyhenteet ks. kuvan 1 teksti. (Alkuperäinen kuva J Neurosci 2005;25: , julkaistaan Society for Neurosciencen luvalla) 1327
6 kin. Itse asiassa vanhoille eläimille tyypillistä oli paikkasolujen ylivakaus. Usein kun vanha rotta siirrettiin ympäristöstä toiseen, sen paikkasolujen toimintakentät säilyivät muuttumattomina, kun taas nuorilla rotilla ympäristön vaihdos aktivoi aina uuden sisäisen kartan. Lisäksi mitä vakaampia nämä toimintakentät vanhoilla rotilla olivat, sitä huonommin ne suoriutuivat paikkamuistitehtävästä (Wilson ym. 2003). Löydös voidaan kiteyttää sanomalla, että siinä missä nuoret rotat muistivat näkemänsä, vanhat näkivät muistamansa. Tämä paikkasolujen jähmeys ei ollut selitettävissä esimerkiksi näköaistin huononemisella, sillä vanhoille rotille oli tyypillistä se, että koeasetelman toistuessa ne joinakin päivinä pystyivät aktivoimaan toisesta ympäristöstä uuden kartan mutta toisina päivinä toistivat aiemmin ja paremmin opittua sisäistä karttaa (Wilson ym. 2004). Lisäksi ilmiö esiintyi paljon voimakkaampana hippokampuksen CA3 alueen soluissa kuin CA1 alueella (Wilson ym. 2005), mikä viittaa hippokampuksen hermoverkon sisäisen toimintahäiriöön. Tämä alueellinen ero vastaa täydellisesti nykytietämystämme hippokampuksen sisäisistä hermoyhteyksistä ja niissä tapahtuvista vanhenemismuutoksista (kuva 1). CA3 alueen pyramidaalisolut saavat yli 90 % hermoimpulsseistaan saman alueen toisilta pyramidaalisoluilta. Tämä rakenne on samanlainen kuin itseorganisoituvissa hermoverkoissa paljon käytetty autoassosiatiivinen kytkentä, jolle on ominaista palauttaa siihen syötetty sirpalekuva alkuperäiseksi täydennettynä (Treves ja Rolls 1994). Pykäläpoimun hermoyhteyksien sisäinen järjestys puolestaan suosii siihen syötettyjen samankaltaisten kuvien mahdollisimman täydellistä eriyttämistä. Kaikki tunnetut hippokampuksen vanhenemismuutokset heikentävät valikoivasti hermoverkon kykyä pitää sisään tuleva informaatio mahdollisimman hyvin eriytettynä, kun taas entistä»muistikuvaa» palauttava autoassosiatiivinen toiminta ei iän myötä heikkene. Useat sinänsä pienet rakenteelliset vanhenemismuutokset näyttävät yhdessä johtavan siis koko hippokampuksen toiminnan epätasapainoon, joka aiheuttaa oppimisvaikeuksia, kun aiemmin opittu muistiaines estää uuden oppimista. Voiko ikääntymiseen liittyvä muistin heikentyminen olla normaalia? Yksi tapa tarkastella aivojen vanhenemista on nähdä se elinikäisenä sopeutumisena ympäristön vaatimuksiin. Lapselle kaikki ympärillä oleva on uutta ja ennen kokematonta. Mahdollisimman hyvä selviytyminen ympäristön vaatimuksista edellyttää lapsella valtavaa kykyä tehdä tarkkoja havaintoja ja muuttaa reaktiotapojaan pikkuhiljaa kertyvien kokemuksien myötä. Vanhuksen tilanne on päinvastainen. Päivät seuraavat toisiaan varsin samankaltaisina, ja vastaan tulee harvoin ennakoimattomia tilanteita. Niinpä tehokkain tapa toimia elinympäristössä on toistaa elämän varrella opittuja reaktiotapoja, jotka pohjautuvat y d i n a s i a t Aivoissamme on useita rinnakkaisia muistijärjestelmiä, joista vain osassa tapahtuu heikkenemistä iän myötä. Taitomuisti säilyy vanhallakin iällä, kun taas tietomuisti pätkii. Erityisen selvästi vanhenemisen vaikutus näkyy hippokampuksesta riippuvaisessa tapahtumamuistissa, johon kuuluu asioiden aika ja tilasuhteiden hahmotus. Normaaliin vanhenemiseen ei liity hermosolukatoa. Vanhenemiseen liittyvän muistihäiriön taustalla on useita samanaikaisia pieniä muutoksia, kuten tiettyjen synapsien väheneminen, kolinergisen hermoviestinnän heikentyminen ja glutamaatin NMDA reseptorien toiminnan heikkeneminen. Vanhuuden muistihäiriö selittyy osittain sillä, että aiemmin omaksuttu tieto estää uuden oppimista I. Wilson ja H. Tanila
7 vanhojen muistikuvien tehokkaaseen käyttöön. Ehkä osa vanhusten muistihäiriöistä heijastaakin vain tätä ilmiötä. Eläminen kotitilalla metsän laidassa sujuu kommelluksitta, mutta kun fyysisen kunnon heikentyminen pakottaa muuttamaan uudenlaiseen ympäristöön taajama alueelle, nippu uusia avaimia, osoitteita ja tunnuslukuja käy ylivoimaiseksi haasteeksi tietomuistille, joka on vuosien varrella hioutunut vastaamaan aivan erityyppisiin kysymyksiin. Tällöin voi käydä niin, että luonnollisen vanhenemisen hiomat aivojen muistijärjestelmät eivät enää pysty sopeutumaan luonnottomaan ympäristön muutokseen. Lopuksi Uusin tutkimustieto normaaliin vanhenemiseen liittyvistä aivomuutoksista antaa paljonkin toivoa erilaisista hoitomahdollisuuksista. Jos muistihäiriön taustalta ei löydy etenevää aivojen rappeumasairautta, muistin huononemiseen ei todennäköisesti liity korjaantumatonta hermosolukatoa. Lisäksi havainto siitä, että ikään liittyvä muistin heikentyminen saattaisi pikemminkin olla seurausta tiettyjen hermoverkkojen tasapainon järkkymisestä kuin pelkästä synapsien rappeutumisesta, antaa teoriassa erinomaiset lähtökohdat korjata tasapainotilaa sopivin täsmälääkkein. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon tutkimustietoa, ennen kuin lievistä muistihäiriöistä kärsiville voidaan antaa selkeitä lääkehoitosuosituksia. Mutta vanhakin oppii. Tarkempi tieto vanhenemiseen liittyvistä muistitoimintojen muutoksista voisi olla pohjana myös muistihäiriöisten kuntouttavalle kognitiiviselle terapialle. Jos laboratoriorotilla havaitsemamme muutos hippokampuksen toiminnassa on yleistettävissä ihmisiinkin, erityistä huomiota tässä kognitiivisessa muistiterapiassa pitäisi kohdistaa vahvasti esiin työntyvien yliopittujen muistikuvien tukahduttamiseen, jotta muistikapasiteetti olisi käytettävissä uuden tiedon omaksumiseen. * * * Työtämme ovat tukeneet Suomen Akatemia, National Institute of Aging ja Pohjois Savon Kulttuurirahasto. Kirjallisuutta Baddeley A. Working memory: looking back and looking forward. Nat Rev Neurosci 2003;4: Burgess N, Maguire EA, O Keefe J. The human hippocampus and spatial and episodic memory. Neuron 2002;35: Chouinard ML, Gallagher M, Yasuda RP, ym. Hippocampal muscarinic receptor function in spatial learning-impaired aged rats. Neurobiol Aging 1995;16: Eichenbaum H. Hippocampus: cognitive processes and neural representations that underlie declarative memory. Neuron 2004;44: Fleischmann UM. Cognition in humans and the borderline to dementia. Life Science 1994;55: Gallagher M, Burwell RD, Kodsi MH, ym. Markers for biogenic amines in the aged rat brain: relationship to decline in spatial learning ability. Neurobiol Aging 1990;11: Gallagher M, Rapp PR. The use of animal models to study the effects of aging on cognition. Annu Rev Psychol 1997;48: Gilmore R. Evoked potentials in the elderly. J Clin Neurophysiol 1995; 12:1328. Grady CL, Craik FI. Changes in memory processing with age. Curr Opin Neurobiol 2000;10: Hasselmo ME, Schnell E, Barkai E. Dynamics of learning and recall at excitatory recurrent synapses and cholinergic modulation in rat hippocampal region CA3. J Neurosci 1995;15: Hedden T, Gabrieli JD. Insights into the ageing mind: a view from cognitive neuroscience. Nat Rev Neurosci 2004;5:8796. Landfield PW, Pitler TA. Prolonged Ca2+-dependent afterhyperpolarizations in hippocampal neurons of aged rats. Science 1984;226: Lund PK, Hoyt EC, Bizon J, ym. Transcriptional mechanisms of hippocampal aging. Exp Gerontol 2004;39: Lustig C, Buckner RL. Preserved neural correlates of priming in old age and dementia. Neuron 2004;42: Muller RU, Kubie JL. The effects of changes in the environment on the spatial firing of hippocampal complex-spike cells. J Neurosci 1987;7: Nicolle MM, Colombo PJ, Gallagher M, ym. Metabotropic glutamate receptor-mediated hippocampal phosphoinositide turnover is blunted in spatial learning-impaired aged rats. J Neurosci 1999; 19: Nyberg L, Backman L, Erngrund K, ym. Age differences in episodic memory, semantic memory, and priming: relationships to demographic, intellectual, and biological factors. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 1996;51:P O Keefe J, Dostrovsky J. The hippocampus as a spatial map. Preliminary evidence from unit activity in the freely-moving rat. Brain Res 1971;34:1715. Rapp PR, Gallagher M. Preserved neuron number in the hippocampus of aged rats with spatial learning deficits. Proc Natl Acad Sci USA 1996;93: Taira T, Lauri S, Rauvala H. Dynaaminen synapsi. Duodecim 2003;119: Tanila H. Leikkaus joka vei muistin. Duodecim 1996;112: Treves A, Rolls ET. Computational analysis of the role of the hippocampus in memory. Hippocampus 1994;4: Wilkniss SM, Jones MG, Korol DL, ym. Age-related differences in an ecologically based study of route learning. Psychol Aging 1997;12:3725. Wilson IA, Ikonen S, Gallagher M, Eichenbaum H, Tanila H. Age-associated alterations of hippocampal place cells are subregion specific. J Neurosci 2005;25: Wilson IA, Ikonen S, Gureviciene I, ym. Cognitive aging and the hippocampus: how old rats represent new environments. J Neurosci 2004;24: Wilson IA, Ikonen S, McMahan RW, Gallagher M, Eichenbaum H, Tanila H. Place cell rigidity correlates with impaired spatial learning in aged rats. Neurobiol Aging 2003;24: Ylinen A, Sirviö J. Muistin biologinen perusta. Duodecim 1997;113: Iain Wilson, PhD, tohtoritutkija University of Edinburgh, Division of Neuroscience Crichton Street Edinburgh, EH8 9JE Scotland, UK Heikki Tanila, professori heikki.tanila@uku.fi A. I. Virtanen instituutti, neurobiologian laitos Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio 1329
Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotKESTÄVYYSKUNTO, AIVOT JA KOGNITIO ikääntymisen vaikutuksia
KESTÄVYYSKUNTO, AIVOT JA KOGNITIO ikääntymisen vaikutuksia Jan Wikgren Active, Fit and Smart (AFIS) / Neurobiology team: + suuri joukko JYU:n psykologian ja liikuntabiologian opiskelijoita Tausta Aerobinen
LisätiedotAIVOT JA INFORMAATIOÄHKY
AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotRakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja
LisätiedotAlueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko
Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotUusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa
Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa Mart Saarma, Biotekniikan Instituutti Helsingin Yliopisto 11.12.2007 Aivotutkimuksen haasteita: aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen monimutkaisuus
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotHyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi
Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotMiten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?
Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse
LisätiedotMuisti Aivojen muovautuvuus l. plastisiteetti MUISTILUENTO. Varhain alkanut sokeus muovaa aivoja
Muisti 18.09.2013 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi MUISTILUENTO Aivojen muovautuvuus Muistin lajit Muistin solumekanismeista Habituaatio, Sensitisaatio Lyhytkestoinen muisti Pitkäkestoinen muisti
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotKognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen
Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet
LisätiedotEpione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015
1 Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotMiten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?
Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotAjattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotLuennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä
LisätiedotMITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ?
MITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ? Tiina Parviainen, Monitieteinen aivotutkimuskeskus Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Millaista tietoa aivoista saadaan? Aivojen rakenne, anatomia karkealla tasolla
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotVuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotKONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS
JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotMuistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista
Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede
LisätiedotMiten muisti toimii?
Katsaus tieteessä Heikki Tanila LT, professori Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti heikki.tanila@uef.fi Miten muisti toimii? Ihmisen muisti koostuu työmuistista, jossa tietoisia asioita ylläpidetään
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotMiten muisti on selitettävissä?
Synnöve Carlson MUISTI JA ME Miten muisti on selitettävissä? Jouluna luodaan muistoja ja muistellaan menneitä. Muistiin osallistuvat hermoverkot ovat täydessä iskussa. Tässä kirjoituksessa pohditaan muistin
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotOppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi
Oppimisen uudet mahdollisuudet Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm www.cicero.fi OPPIMINEN TIEDON TALLENTAMISTA? - TIETO ON SIIRRETTÄVISSÄ MIELESTÄ TOISEEN - MIELEN
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotTaidon testaaminen. biotieteellinen näkökulma. Taidon testaamisen periaatteita. Taidon neurologisia mekanismeja
Taidon testaaminen biotieteellinen näkökulma Taidon testaamisen periaatteita Taidon neurologisia mekanismeja Juha Ahtiainen Yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos juha.ahtiainen@jyu.fi
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotMiten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotIkä, vammaisuus ja palvelut
Ikä, vammaisuus ja palvelut Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2017 Matti Mäkelä, ylilääkäri THL Esityksen rakenne Vanhuus ja vammaisuus Palvelutarve ja palvelut Toimintakyvyn arviointi Vanhuuden erityisyys
LisätiedotMaster's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotNäyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista
Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata
Lisätiedot2. esitelmä Mitä nanoteknologia on? www.nanodiode.eu
2. esitelmä Mitä nanoteknologia on? www.nanodiode.eu Mitä nanoteknologia on? Nanoteknologia on nanomittakaavassa (1 100 nanometriä) harjoitettavaa tiedettä, tekniikkaa ja teknologiaa Sana nano voi tarkoittaa
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotAsuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta
Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010 Antti Karisto: Ikää ääntyvä Suomi ajatuksia asumisesta Esityksen missio: etsiä vaihtoehtoja taakkatulkinnalle, jossa väestv estön n vanheneminen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotMuistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi
Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotVirikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotDynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala
Neurotiede Dynaaminen synapsi Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala Hermosolut kommunikoivat keskenään pääasiassa solujen väliseen signalointiin erikoistuneiden rakenteiden eli synapsien välityksellä.
LisätiedotMuisti on yläkäsite, joka kattaa monimuotoisen. Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Katsaus. Muistin monet ulottuvuudet
Katsaus Hely Kalska Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Muisti voi pettää monilla tavoilla ja monista syistä niin terveillä kuin eri tavoin sairailla. Muistihäiriöt kattavat laadultaan ja vaikeusasteeltaan
LisätiedotVastuullisuus. Kirsti Lonka
Vastuullisuus - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #trafi2012 Professori Kirsti Lonka, HY www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotTupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot
Katsaus Kristiina Patja ja Auli Verkkoniemi Tupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot Kiinnostus nikotiinin kognitiivisiin vaikutuksiin on herännyt tupakkariippuvuustutkimusten kautta, kun on tutkittu
LisätiedotMuistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen
6 Muistihäiriöt Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen Muistitoimintojen jaottelu ja neurobiologinen perusta 87 Muistin osavaiheet 91 Muistihäiriöiden yleisyys: normaali vs.
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotLataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis. Lataa
Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis Lataa Kirjailija: Ulf Schenkmanis ISBN: 9789510311165 Sivumäärä: 84 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.99 Mb Parkinsonin tautiin voi sairastua kuka tahansa. Vaikka
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
Lisätiedot