KANSALLINEN ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIA TOIMINTAKERTOMUS 2006

Transkriptio

1 KANSALLINEN ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIA TOIMINTAKERTOMUS 2006 Yhteenvet Laatujhtryhmän helmikuussa 2006 hyväksymä timintasuunnitelma vusille 2006 ja 2007 linjasi laatustrategian knkreettisia timia vuden aikana. Vutta leimasi tiivis vurpuhelu elinkeinn kesken. Keskustelu tiivistyi kesällä Farmari-messuilla, syksyllä Königstedtin keskusteluiltapäivässä sekä marraskuun Visi- ja uutispäivässä. Vuden aikana keskusteltiin erityisesti laadun tdentamisesta ja ktimaisen laatumerkin tarpeellisuudesta. EU puheenjhtajuuskauden aikana vuden tisella pulisklla sumalainen ruka ja sen tekijät livat vahvasti esillä. Vimia kerättiin yhteen rukarintamalla ja sumalainen ruka marssikin esiin mnissa pj-kauden tilaisuuksissa. Pliittinen tuki strategian jatkamiselle li vahva. Strategian pääpainalueiksi linjattiin elintarviketaluden kilpailukyvyn kehittäminen ja yhteiskuntavastuullisen timintatavan vahvistaminen. Yhteiskuntavastuuta knkretisimaan valmistui useita hankkeita ja selvityksiä. Kilpailukyvyn vahvistaminen sitä vastin näyttää levan vaikeasti hahmtettavissa, sillä vain muutamat hankkeet vat pystyneet pureutumaan sen ytimeen. Hankkeita tteutettiin kaikissa ketjun sissa: tutantpanstellisuudessa, alkututannssa, tellisuudessa, kaupan piirissä ja rukapalveluissa. Myös kuluttajahankkeita ja kuluttajille suunnattuja aktiviteetteja sekä viestintätimia li runsaasti (liite1 hankkeet). Strategian nnistumista ja tavitteiden saavuttamista n vaikea arviida mitattavien tavitteiden ja mittareiden puuttuessa. Mittarityö alitettiin työryhmissä lppuvudesta. Viesti työryhmistä li, että mittarist tulee pitää selkeänä ja riittävän yksinkertaisena. Vuden 2007 aikana laaditaan strategialle mittarit ja alitetaan keskustelu mitattavista tavitteista. Strategiaa jhtaa mmm:n asettama laatujhtryhmä ja sen apuna timii neljä eri aihealueisiin perehtynyttä työryhmää sekä laatustrategian yhteistyöryhmä. Laatustrategialla li vunna 2006 käytössä 1,3 miljnan eurn määräraha. Strategian krdinaatin MMM sitti 1 htv:n ja strategiasta rahitettiin 3 htv:n verran työtä (viestintään, tietjärjestelmiin ja VYR:lle). Laatujhtryhmä Yhteistyöryhmä Kulutustyöryhmä Tutanttapatyöryhmä Tietjärjestelmätyöryhmä Viestintätyöryhmä 1

2 Laatustrategian rahituksen jakautuminen 2006 Kulutus/viestintä 15 % Viranmaisen hankkeet 11 % Alkututannn hankkeet 13 % Tellisuuden hankkeet 7 % Kaupan hankkeet 9 % Alkututannn hankkeet Tellisuuden hankkeet Kaupan hankkeet Kk ketjun hankkeet Tutkimus Rukakulttuuri Timintament 14 % Rukakulttuuri 5 % Tutkimus 7 % Kk ketjun hankkeet 19 % Timintament Kulutus/viestintä Viranmaisen hankkeet Laatustrategiasta avustettiin hankkeita kaikkiaan yli 1,16 miljnalla eurlla. Hankkeiden marahitussuus li nin eura. Strategiatyön nnistumisen arviintia, tutkimuksia ja selvityksiä Strategian yksi päätavitteista n llut vahvistaa ktimaisen elintarviketaluden kilpailuetua. Tämä knkretisituu kuluttajan luttamuksessa, viime kädessä hänen stkäyttäytymisessään. Kuluttajien mielipiteitä kysyttiin vuden aikana mm. Talustutkimuksen Sumi syö -tutkimuksessa elkuussa. Tutkimuksesta ilmeni, että pelllta pöytään ulttuvan elintarvikeketjun työn kettiin vaikuttavan vahvimmin ruan laatuun, puhtauteen ja turvallisuuteen. Seuraavaksi eniten elintarvikeketjun työllä kettiin levan vaikutusta ruan makuun, terveellisyyteen sekä ktimaiseen työllisyyteen. Sen sijaan elintarvikeketjun timinta ja timinnan vaikutus yhteiskuntavastuullisiin asiihin, kuten henkilöstön, kuluttajien, tutanteläinten ja ympäristön hyvinvintiin, yhdistettiin harvemmin. Vähiten ketjun timinnasta ja timinnan tulksista tietävät tai välittävät vutiaat kansalaiset. Visi- ja uutispäivässä julkaistiin elintarvikeketjun ylemmälle jhdlle tehty kyselytutkimus, jnka tteutti PrAgria Maaseutukeskusten liitt. Tutkimuksessa kysyttiin strategiatyön nnistumista, eli tavitteiden tärkeyttä ja niiden tteutumista. Elintarviketellisuuden ja kaupan jht kkivat tuntevansa kansallisen laatustrategian khtalaisesti tai melk hyvin. Strategian merkitys arviitiin khtalaisen tärkeästä tärkeään. Kaupan edustajista kaikki pitivät strategiaa melk tärkeänä ja kaikki rukapalveluiden edustajat tärkeänä. Kilpailukyvyn vahvistaminen nähtiin kaikissa ketjun sissa tärkeimmäksi tavitteeksi riippumatta siitä minkä kkinen yritys li. Tavitteen ja tteutumisen välillä n vastaajien mielestä kuitenkin vielä is er. Tutkimuksessa kysyttiin myös tarvitaank laatujärjestelmästä kertvaa merkkiä ja visik Jutsenlippumerkistä rakentaa sellaisen. Näkemykset Jutsenlipun muuttamisesta selkeämmin laatumerkiksi hajsivat kyselyn vastauksissa merkittävästi. Elintarviketellisuuden edustajat katsvat nykykäytännön riittävän, kun taas kaupan ja rukapalveluiden edustajat kannattavat merkin sisällön laajentamista. Arviinti suurimpien hankkeiden vaikuttavuudesta Vuden lpussa käynnistettiin ulkpulisen arviitsijan tekemä arviinti laatustrategiasta rahitettujen hankkeiden vaikuttavuudesta. Arviinnin tulkset vat käytettävissä tammikuussa

3 Ajankhtainen yhteiskuntavastuu Vuden aikana selviteltiin mnissa hankkeissa mitä yhteiskuntavastuu ja vastuullinen yritystiminta tarkittavat elintarvikeketjussa. ETL:n "Yhteiskuntavastuu elintarvikeketjussa" -selvityksen mukaan yhteiskuntavastuun sa-alueista taludellinen vastuu nähdään timinnan perustana. Se mahdllistaa ssiaalisesta ja ympäristövastuusta hulehtimisen ja vaikuttaa ketjun muiden sien taludelliseen hyvinvintiin. Elintarvikeketjun haasteena n yhteiskuntavastuuseen liittyvän kuluttajaviestinnän tehstaminen sekä vastuullisen timinnan tdentaminen ja hyödyntäminen kilpailukykytekijänä ktimaassa ja lähialueiden markkinilla. Myös MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä "Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa" - tutkimuksessa kiinnitettiin humita yhteiskuntavastuusta viestimiseen. Tutkimuksen mukaan viestinnässä käytettyjen käsitteiden selkeyttä ja yhtenäisyyttä sekä viestinnän avimuutta tulee edelleen parantaa. Väärinymmärryksiä ja epätietisuutta n mahdllista vähentää lisäämällä kuluttajille ja ketjun rajapinnilla työskenteleville suunnattua viestintää. Vaikka vastuullinen timinta ketaan tärkeäksi elintarvikeketjussa, vastuullisuus jää vielä viestinnässä suurelta sin yritysten raprtteihin ja vusikertmuksiin ja näin llen kuluttajien arjen ulkpulelle. Tutkimus sittaa, että laatu ja vastuu linkittyvät tisiinsa. Alkututannn, panstellisuuden, elintarviketellisuuden ja kaupan edustajat mielsivät vastuun ja tuteturvallisuuden keskeiseksi saksi laatua ja laadunhallintaa. Myös kuluttajien näkemykset elintarvikeketjun vastuullisuudesta livat ennen muuta sidksissa laadukkaaseen ja turvalliseen ruan tutantn ja tarjntaan. Lisäksi kuluttajat painttivat kestävään kehitykseen ja eettisiin timintatapihin liittyviä kysymyksiä. Elintarviketellisuuden ensimmäinen yhteinen ympäristövastuun raprtti valmistui vuden lpulla. Raprtin kksi ETL. Raprtista selviää, että alan yritykset pyrkivät vähentämään ympäristökurmitusta tutannn kaikissa vaiheissa. Elintarviketellisuus kurmittaa ympäristöä verraten vähän, mutta runsas vedenkulutus n elintarviketellisuudelle minaista. Tutanttiljen puhtausvaatimukset ja hygienianäkökhdat lisäävät käytetyn veden ja syntyvän jäteveden määriä. Vettä käytetään myös jäähdytysvetenä. Elintarviketellisuuden suus tellisuuden jätevesipäästöistä n 1 %. Elintarvikkeiden tutannssa syntyy varsinaisten tutteiden hella sivututteita, jita käytetään raaka-aineena jatkjalstuksessa kuten rehutellisuudessa. Elintarviketellisuuden suus kk tellisuuden jätekertymästä n 4 %. Pakkausmateriaalin kierrätysaste n elintarviketellisuudessa nin 82 %. Laatumerkit puhuttivat Vuden aikana keskusteltiin työryhmissä ja varsinkin yhteistyöryhmässä laatumerkeistä. Keskustelun taustalla livat kansainväliset selvitykset eri maiden tilanteesta. Selvityksistä havaittiin, että Sumessa laatumerkeille ei tähän mennessä le llut kysyntää, niitä ei le tarvittu. Muualla Eurpassa n käytössä useita erilaisia järjestelmiä, jilla havainnllistetaan ruan reittiä kuluttajalle. Keskusteluista selvisi, että Sumessa uusien laatumerkkien mahdllisuuksiin ei uskta, sen sijaan tulisi selvittää esim. Jusenlippumerkin arvsisällön muuttamista siten, että se sisältäisi myös laatuminaisuuksia. Vuden 2006 phdinnan perusteella asiaa selvitellään edelleen vunna 2007 hankkeessa (Agrplis) sekä MMM:n virkatyönä. Selvityksiä: Eurpean Cmmissin: Fd Quality Schemes, results Penttilä Pirj-Liisa: Elintarvikkeiden menekinedistäminen ja laatumerkit. MMM sekä Esiselvitys kansainvälisistä elintarviketaluden laatuhjelmista. MMM (mlemmat: PrAgria MKL: Kyselytutkimus laatustrategiasta elintarvikeketjun jhdlle ( 3

4 Tutanttapahjeet täydentyivät Vuden aikana saatiin valmiiksi klme hyvien tutanttapjen hjetta. Viljan hyvät tutant- ja varastintitavat hje julkaistiin Vilja-alan yhteistyöryhmän VYR:n timesta alkuvudesta. Julkaisu n yleinen hjeistus kaikille maatilille krkealaatuisen, turvallisen ja ympäristöä säästävän viljan tuttamiseksi. Ohjeessa tudaan lainsäädännön vaatimusten lisäksi esiin sumalaiselle viljaketjulle minaisia vahvuuksia, jilla varmistetaan sumalaisen viljan puhtaus, hyvä tekninen ja hygieeninen laatu sekä jäljitettävyys. Hyvät tellisen rehunvalmistuksen timintatavat hjeist kattaa rehunvalmistuksen kaikki vaiheet aina raaka-aineiden kuljetuksesta valmiin rehun varastintiin ja kuljetukseen. Järjestelmä ei sisällä hjeistuksia kskemaan alkututanta eikä viljakauppaa. Prjektin työn phjana käytettiin EU-tasn yhtenäistä rehutellisuuden hyvät timintatavat hjeista. Ohjeistn laadinta tteutettiin yhteistyössä valmistelevan ja valvvan viranmaisen kanssa. Prjektin lpputulksena syntyi "Kansalliset Hyvät tellisen rehunvalmistuksen timintatavat" hjeist sekä "Rehutellisuuden HACCP" hjeist. Mlempia hjeistja ylläpitää ja kehittää Rehutellisuusyhdistys. Ohjeistt vat sitteessa (julkaisut). Hyvä tapa timia lammasketjussa hjeistus yhtenäistää tutantsuunnan työtapja ja vie laatutyötä eteenpäin: työhjeet takaavat kk ketjun laadun eläinvalinnasta, rehuntutannsta, rukinnasta, lampaiden kasvatuksesta, lampaiden terveydenhullsta, kasvatuslsuhteista, teuraskuljetuksista, tainnutuksesta, teurastuksesta, lihan teknlgiasta ja elintarviketurvallisuudesta aina aistinvaraiseen laatuun saakka. Ohjeen kkamisesta vastasi Pirkanmaan PrAgria Maaseutukeskus yhdessä lammasketjun kanssa. Ohje julkaistiin julukuussa. Tutanttapahjeet vat vaihtelevasti käytössä ketjuissa (Tiedt knnut Päivi Tähtinen, MMM) Maitketju. Lähes jkaisen sumalaisen maittilan timinta n kytketty laatuspimuksella saksi meijerin laatujärjestelmää. Suurin sa meijereistä n myös edellyttänyt tutanttapa-hjeistuksen käyttöä spimustilalla. Vuteen 2006 mennessä 90 % tilista n sallistunut yksipäiväiseen ja 60 % viisipäiväiseen laatukulutukseen. Tutanttapahje päivitetään vuden 2007 aikana. Kasvisketju: Tutanttapahje n pstitettu kaikille spimustuttajille (nin 1500). Näistä nin pulet käyttää Puhtaasti ktimainen (Sirkkalehti)-merkkiä, jka edellyttää tutanttapahjeen nudattamista. Oppaan valmistumisen jälkeen tililla käytiin itsearviintikierrs ja laatukulutus n jatkunut. Ohje n päivitetty Vunna eri tutantsuuntien ketjuissa tehdään auditinnit sekä laaditaan hjeist pakkaamille. Brileriketju: Tiedte hjeen valmistumisesta lähetettiin 235 spimustuttajalle. Ohje n (tavallaan) käytössä kaikilla tuttajilla, kska teurastamjen laatuspimukset pitävät sisällään tutanttapahjeistuksen. Alkututtajan ja teurastamn väliset laatuspimukset ylittävät vaatimuksillaan yleisen hjeen tasn. Ohje n timinut myös yleisenä sumalaisen timintatavan kuvauksena, mihin kuluttajat, kaupan, yhteistyö-kumppanit ja median edustajat vat helpsti päässeet tutustumaan internetissä. Sikaketju: Ohje n pstitettu kaikille spimustuttajille ja lisäksi kuluille ja neuvjille. Teurastamjen laatuvaatimuksiin kuuluvat hjeet pikkeavat jssain määrin yhteisestä tutanttapahjeesta. Ohjetta pidetään liian laajana liitettäväksi tutantspimukseen. Teurastamt pitävät hyvänä, että alalla n svittu yhteinen näkemys ja määritelty kaikkia teurastamja kskeva minimitas. [Arvilta 30 % tuttajista käyttää hjetta (Atria).] Lampaan, viljan, rehujen tutanttapahjeen käyttöä n vielä liian aikaista arviida. 4

5 Elintarviketaluden laatutietjärjestelmien verkst (ELATI) ELATI n elintarviketaluden laatutietjärjestelmäverkstn suunnittelu- ja kehittämishjelma, jnka avulla varmistetaan tietjärjestelmien yhteenspivuus ja mahdllisuudet tehkkaaseen tiednsiirtn eri timijiden välillä. Laatutietjärjestelmien tteutuksen lähtökhtana n nykyisten järjestelmien ja kehitettävien uusien järjestelmien mudstama hajautettu infrmaativerkst. Vuden 2006 timinta n llut "Elintarviketaluden tietjärjestelmien Tavitehjelma mukaista (MMM:n julkaisuja 10/2005). Timinnassa n krstettu alkuperäistä suunnitelmaa tietjärjestelmien kehittämisestä infrmaativerkstna, jta tteuttavat ja ylläpitävät elintarviketaluden timijat. Tavitehjelman avulla hjataan ja pririsidaan tietjärjestelmien kehittämistä. Tavitehjelma khdentuu alueille, jtka vat laatustrategian arvjen ja tavitteiden kannalta keskeisiä. Ohjelmaa tteutetaan krdinidusti hankkeiden avulla. Vunna 2006 selvitettiin myös muiden maiden laatutietjärjestelmien tasa (lähinnä viranmaisjärjestelmät). Selvitys sittaa, että Sumen viranmaisjärjestelmien kehittäminen kansainväliselle taslle edellyttää jatkssa runsaasti vimavarja. Tämä edistäisi myös kknaisverkstn kehittymistä. (Penttilä Pirj-Liisa: Kansainväliset tietjärjestelmät -selvitys, ELATI - timintakertmus: Organisaati, työryhmät: Laatujhtryhmä: Laatujhtryhmä kkntui vuden aikana neljä kertaa. Jhtryhmä laati timintahjelman, hyväksyi tietjärjestelmien tavitehjelman, käsitteli MMM:n tulevaisuuskatsausta, teki hankkeille hakuajan ja määritteli hankevalinnan kriteerit sekä painpisteet ja alitti keskustelun strategian mittareista. Laatujhtryhmä hjasi myös hankearviintia. Laatujhtryhmä käsitteli hankehakemukset ja susitteli rahitusta 22:lle hankkeelle. Yhteistyöryhmä: Yhteistyöryhmä kkntui vuden aikana neljä kertaa. Yhteistyöryhmässä keskusteltiin vuden aikana vilkkaasti mm. MMM:n tulevaisuuskatsauksesta, laatumerkkijärjestelmistä, laatustrategian mittareista ja tavitteista. Tutanttapatyöryhmä: Työryhmä kkntui vuden aikana neljä kertaa. Vuden aikana valmistui klme hyvien tutanttapjen hjetta, jita työryhmä seurasi. Työryhmä timi myös hjausryhmänä "Hyvä tapa timia lammasketjussa" - hankkeelle. Työryhmä käsitteli myös MMM:n tulevaisuuskatsausta sekä mietti hankerahituksen painpisteitä. Tietjärjestelmätyöryhmä: Työryhmä kkntui vuden aikana neljä kertaa ja piti yhden seminaarin. Työryhmä tteutti laatutietjärjestelmien tavite-hjelmaa ( ). Työryhmä myös esikäsitteli rahitusta anvia tietjärjestelmähankkeita, seklä seurasi hankkeiden etenemistä. Kulutustyöryhmä: Työryhmä kkntui vuden aikana viisi kertaa. Työryhmä linjasi, että kska strategian tavitteena n kk elintarvikealan menestyminen, tulee kilpailukykyä jatkssa tarkastella kk ketjun näkökulmasta ja kulutustimenpiteiden strategisena tavitteena tulee lla kilpailukyvyn parantaminen kk elintarvikeketjussa. Työryhmä käsitteli rahitusta anvia hankkeita, MMM:n tulevaisuuskatsausta ja sallistui mittarityöhön sekä mietti strategian painpisteitä. 5

6 Viestintätyöryhmä: Työryhmä kkntui vuden aikana neljä kertaa. Työryhmä tteutti useille eri khderyhmille suunnattuja, tisiaan tukevia viestintätimenpiteitä. Kuluttajakampanjan ja laatuketjun ilmittelunäkyvyyden terävöittäminen, tapahtumanäkyvyyden suunnittelu sekä viestintähankkeiden arviinti livat työryhmän keskeisiä tehtäviä. Viestintätyöryhmä teki yhteistyötä Sumen Keittiömestarit ry:n, Finfd Sumen Rukatiet ry:n, Sumen Elintarviketyöläisten liitn sekä Maa- ja ktitalusnaisten Keskuksen kanssa. Lisäksi laatuketjun viestintäyhteistyö li tiivistä viestintätyöryhmän jäsenten edustamien rganisaatiiden kanssa. Sihteeristö: Laatustrategian krdinaattri Marja Innanen Kehityspäällikkö Pirj-Liisa Penttilä, laatutietjärjestelmät ( asti) Laatustrategian viestintäkrdinaattri Elina Nihtilä ( asti) Vilja-alan yhteistyöryhmän krdinaattri Päivi Tähtinen 6

7 VUONNA 2006 KÄYNNISSÄ OLLEET HANKKEET: LIITE 1 Alkututanta kskevat hankkeet PrAgria Pirkanmaan maaseutukeskus: Hyvä tapa timia lammasketjussa. Ohjeet ketjun timintamalliksi tutantsuunnan laatutyön yhdenmukaistamiseksi. Ohje valmistui julukuussa PrAgria MKL: Vuden maatila -kilpailu Vuden Maatila kilpailu n keskeinen työkalu elintarvikealan alkututannn laatutyön ja kilpailukyvyn edistämisessä. Kilpailun tavitteena n saattaa alkututannn yritykset yhä laajemmin systemaattisen laatutyön piiriin. Kilpailun indikaattrina timii Maatilan kilpailukykykriteeristö. Vuden Maatila kilpailussa jaettiin 2006 klme kunniamainintaa. Kunniamaininnat saivat Taimitarha Tim Krhnen Oy Rautavaaralta, Karvian Hirsirakentajat Karviasta sekä Perälän maittila Sievistä. Vunna 2006 jäätiin viime vusien tassta ja siksi tumarist päätyi jakamaan kunniamaininnat. PrAgria MKL: Maaseutuyritysten laatutyön kehittäminen. Hanke krdini ja kehittää maaseutuyrityksille suunnattua laatutyötä muun muassa kuluttamalla maaseutukeskusten neuvjia ja viljelijöitä. Maatiljen laatujhtamisvalmennuksen ensimmäisessä vaiheessa krstetaan edelleen yrityksen päämäärien selkeyttämistä sekä mien prsessien tunnistamista ja mittaamista. Prsessiajattelua n krstettu kaikissa neuvjakulutuksissa. Laatukulutuksien vaikuttavuudesta vusina valmistuu vuden 2007 alussa raprtti. Turun Aikuiskulutuskeskus: Maatiljen turvallisuusjhtaminen, kulutussi. Hanke n sa laajempaa klmivutista hankekknaisuutta, jhn liittyy yhteistyössä MTT:n ja VTT:n kanssa tehtävä tutkimussi. Tutkimussin tulksia n hyödynnetty kulutushjelman sisällön rakentamisessa ja käytännön tteuttamisessa. Vunna 2006 hankkeessa n tteutettu kahdeksan kulutuspäivää, jilla n käyty läpi turvallisuusjhtamisen eri sa-alueita. Lähipäivät vat lleet teemitettuja tiettyihin riskienhallinnan sa-alueisiin painttuviksi. Lisäksi lähipäivillä ja etätehtävissä sallistujat vat testanneet uusia maatilan jhtamisen työkaluja. Hanke jatkuu vunna 2007 Eläintautien trjuntayhdistys ETT ry: NASEVA - Nautatiljen kansallisen terveydenhulln seurantajärjestelmä. Kansallisen eläinten terveydenhulln krdininti eli ETU-työ alitettiin vunna Terveydenhulln avulla vidaan mm. edistää kannattavuutta, vähentää lääkkeiden käyttöä, parantaa eläinten hyvinvintia ja seurata terveystilannetta. Terveydenhult painttuu ennaltaehkäisevään terveydenhitn ja n tavitteellista, suunnitelmallista ja dkumentitua. Terveydenhulta ei le vitu nautapulella kehittää, kska tarvittavat seurantatiedt puuttuvat. Eläinlääkäreiden tilakäynnillä tuttamaa ja terveydenhulln tarvitsemaa tieta ei mikään järjestelmä kerää. Tämän vuksi päätettiin perustaa nautatiljen terveydenhulln tietkantainen seurantajärjestelmä. Järjestelmä valmistui ja julkistaminen tapahtui Farmarinäyttelyssä PrAgria MKL: Viljan turvallisuustietjen seuranta ja laaturiskien ennaltaehkäisy. Tavitteena n kehittää viljan laatu- ja turvallisuustietjen vusittaista seurantaa sekä parantaa tiedn keruuta ja tulsten tarkastelua suhteessa peltlhkn viljelylsuhteisiin ja - tekniikkaan. Pyrkimyksenä n löytää ne viljelytekniset ja ympäristölliset tekijät, jilla 7

8 laaturiskejä viljasadssa vidaan pienentää. EU:ssa astuivat vimaan raja-arvt DON-tksiinille ja tsearalennille kskien kaikkea tellisuuteen myytävää elintarvikeviljaa. Hankkeen tulkset vat palvelleet myös riskinarvita suhteessa näihin raja-arvihin. Tietjen varastinnissa ja käsittelyssä n hyödynnetty PrAgrian Lhktietpankkia ja sen yhteyteen rakennettua turvallisuusraprttia sekä MTT:n Cerveg viljan laatutietkantaa. Lhktietjen keruun kustannustehkkuuden ja reaaliaikaisuuden parantaminen ja syy-yhteyksien analysinti tarkemmilla tilastllisilla menetelmillä vat hankkeen keskeisiä kehityskhteita. Viljan turvallisuustietseurannassa analysitiin satkaudelta 2006 yhteensä 170 viljanäytettä hmetksiinien suhteen ja 60 näytettä raskasmetallispitisuuksien (kadmium) suhteen. Tulkset n käsitelty laajennetussa MMM:n Turvallisuustyöryhmän kkuksessa ja niistä n tehty tiedte, jka julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa Tulsaineiststa n myös valmistettu neuvntamateriaalia viljelijäkulutuksiin. Ktimaiset Kasvikset: Laatutarha II. Hankkeen päätavite n parantaa puutarha- ja perunayritysten hyviä tutantmenetelmiä ja näin kiriä umpeen havaitut eravaisuudet käytännön timien ja hjeistuksen välillä. Hankkeen tavitteena n myös luda järjestelmä, jnka avulla Laatutarhahjeistuksen vaatimukset vidaan yksittäisissä puutarha- ja perunayrityksissä tdentaa. Hankkeen aikana päivitetään Laatutarha-hjeist. Pakkaamille (pakkaavat vähintään kahden viljelijän tutteita) tullaan hankkeen aikana laatimaan ma vastaava hjeist. Hanke jatkuu vunna Siipikarjaliitt: Sumalaisen siipikarjatutannn salmnellattmuuden tdentamisjärjestelmän kehittäminen. Tavite li rakentaa Siipikarjaliitn salmnellanäytepalveluun phjautuva tietverkk, jssa parvinumeriden identifiimaa tieta kerätään kananmunantutannsta viivakditekniikalla sekä ludaan raprtintiphja, jlla salmnellavalvnnan tietja vidaan ktusti tuttaa esim. viranmaistarpeisiin. Ohjausryhmän päätettyä, että salmnellavalvntatietjen parvittainkeruu liitetään kehitteillä leviin valtakunnallisen/kunnallisen elintarvikevalvnnan tiednhallintajärjestelmiin, hankkeessa suuntauduttiin tiednkeruumahdllisuuksien ja menetelmien selvittämiseen ns. siirtymäajalta (v alkavista parvista), ennen kuin valtakunnallinen järjestelmä ja parvinumer timivat. Tdettiin, että lihasiipikarja-ketjujen emparvista ja hautmilta parvittain näytteen ttaminen ja tiednkeruu nnistuvat j nykyisin, kanamunantutannn emparvien ja hautmjen salta n vielä puutteita. Kananmunan-tutannssa valvntatietjen keruu parvittain n mahdllista tällä hetkellä Siipikarjaliitn näytepalvelussa ja kahden suurimman munapakkaamn kautta, mikä kattaa yli pulet tuttajista. Muuttuneiden lsuhteiden vuksi varsinaisen parvinumerinnin ja siihen liittyvän tiednhallinnan kehittämistä päätettiin jatkaa viranmaistyönä, ja hanke päätettiin lpettaa alkuperäisen aikataulun mukaan. Hanke tutti kk siipikarja-alalta runsaasti phjamateriaalia salmnellavalvnnan tiednkeruumenetelmistä sekä parvinumerinnin käytännön lähtökhdista ja jakelutekniikasta. Kananmunantutantketjun tarpeisiin kehitetty Siipikarjaliitn salm- palveluhjelma päivitettiin ja mukattiin palvelemaan parvitiedn käsittelytarpeita. Tellisuuden hankkeet Elintarviketellisuusliitt ry: Tellisuuden HACCP -phjainen mavalvntahje. Hanke teki elintarviketellisuuden eri aljen käyttöön tarkitetut HACCP-phjaiset mavalvntahjeet, jissa tettiin humin timialakhtaiset prsessit. Ohjeet tehtiin seuraaville tutannn suunnille: Kalatellisuus, Kasvis- ja marjatellisuus, Leipmtellisuus, Liha- ja valmisrukatellisuus, Maidnjalstustellisuus sekä Makeistellisuus. Ohjeet vat ladattavissa ETL:n internetsivuilta 8

9 Elintarviketellisuusliitt ry ja Rehutellisuusyhdistys: Hyvät tellisen rehunvalmistuksen timintatavat. Ohjeist kattaa rehunvalmistuksen kaikki vaiheet aina raaka-aineiden kuljetuksesta valmiin rehun varastintiin ja kuljetukseen. Prjektin lpputulksena syntyi lisäksi "Rehutellisuuden HACCP" hjeist. Ohjeet vat ladattavissa sitteessa (julkaisut). Yleinen Tellisuusliitt: Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten kulutus- ja käyttäjäpas elintarvikkeiden hygienian, laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Hankkeen aikana ludaan hjeistus lämpötilasäädeltyjen kuljetusten hallinnasta ja käytettävän kalustn edellytyksistä. Ohjeista vidaan käyttää henkilöstön kulutukseen. Ohjeist ttaa humin kk timintketjun ja siinä tapahtuneet vastuumuutkset. Ohjeen tarkitus n myös tukea timijita mavalvnnan suunnittelussa ja tteuttamisessa. Myös viranmaisvalvnta vi käyttää hjetta apuna. Ohjeet valmistuvat alkuvudesta Elintarviketellisuusliitt ry: Elintarviketellisuuden timialakhtainen ympäristövastuun raprtti - Askel khti ketjun yhteistä raprtintia. Raprtti n ensimmäinen kk elintarviketellisuuden ympäristövastuun raprtti Sumessa. Se valmistui vuden 2006 lpussa ja n ladattavissa sitteesta Lihatellisuuden tutkimuskeskus: Teurastamiden HACCP- ja mavalvntajärjestelmien kehittämishanke. Maaliskuun 2006 alussa vimaan tullut elintarvikelaki (23/2006) velvittaa eläimistä saatavia elintarvikkeita valmistavat yritykset hakemaan uutta hyväksyntää klmen vuden sisällä. Tässä hyväksynnässä tullaan asettamaan pääpain nimenmaan mavalvnnan tteuttamiselle. Teurastamjen HACCP- ja mavalvntajärjestelmien kehittämishankkeessa ludaan yhteistyössä yritysten ja viranmaisten kesken mavalvntamalli pienteurastamille, pienleikkaamille ja raakalihavalmisteita valmistaville yrityksille. Mallissa humiidaan maa- ja metsätalusministeriön hygienia-asetuksen vaatimukset mavalvnnasta sekä yritysten käytännön tarpeet ja mahdllisuudet. Lisäksi ludaan svellutusmalli siitä kuinka ISO elintarviketurvallisuusjärjestelmästandardi vidaan tteuttaa pkyrityksessä. Hanke jatkuu vunna PrAgria MKL: Sähköisten timintamallien ja -tapjen kehittäminen ja käyttööntt viljan spimustutannssa yhteistyössä Sumen Rehu Oy:n, RavintRaisi Oy:n ja Kemira GrwHw Oy:n kanssa. Tavitteena n kehittää viljan spimustutannn sähköinen timintamalli ja saada aikaan mallin laaja käyttö viljan spimustutannssa. Hankejakslla keskityttiin valmistamaan kulutusmalli viljelijöiden atk:n käyttötaitjen kehittämiseksi ja mallin testaaminen käytännössä, sähköiseen tiednsiirtn perustuvan viljanviljelyn spimustimintamallin kehittämiseen ja uuden ja ajantasaisen viljelytietihin phjautuvan kulutusmateriaalin ja timinnan kehitystä kuvaavien mittareiden tuttamiseen viljelijäkulutuksiin. Hanke jatkuu vunna Kaupan hankkeet Päivittäistavarakauppa ry: Maakuntarukahanke. Hankkeessa tehdään timintahje maakuntarukaa tuttaville pienille ja keskisuurille tavarantimittajille sekä kaupan stista ja valikimahallinnasta vastaavalle henkilöstölle yhteistyötä ja kulutusta varten. Hanke jatkuu Päivittäistavarakauppa ry: XML-sanmakuvaus kaupan ja tellisuuden väliseen tiednsiirtn. Hankkeessa kuvataan XML-esitystapaa hyväksikäyttäen kaupan ja tellisuuden välisen tiednsiirrn 9

10 tärkeimmät sanmat: 1) tilaus, 2) tilausvahvistus, 3) lasku sekä 4) kurmakirja/lähete. Omana hankkeenaan ja jäsenyritystensä kustannuksella Elintarviketellisuusliitt ja Päivittäistavarakauppa ry vat päättäneet jatkaa sanmakehitystä kuvaamalla myös seuraavat XML-sanmat: 1) kntilasku, 2) hyvityslasku ja 3) velituslasku. Edellä mainitut XML-sanmakuvaukset julkaistaan Tieke Tietyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n www-sivuilla (verkttaja.tieke.fi) maaliskuussa. Kuvausten avulla XML-sanmat vidaan ttaa käyttöön elintarviketellisuuden ja kaupan yritysten välillä. Pienin tarkennuksin näitä kuvauksia vidaan käyttää elintarvikeketjussa laajemminkin, esimerkiksi tellisuuden ja sen raaka-ainetimittajien välillä. Päivittäistavarakauppa ry: Tietpankki mavalvnnan tiednkeruun ja raprtinnin kehittämiseksi. Hankkeen tavitteena n tehstaa myymälöiden mavalvnnan tiednkeruuta ja raprtintia tuttamalla Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten käyttöön tietpankki, jka sisältää tietkantaminaisuuksien lisäksi ratkaisun mavalvntatietjen kirjaamiseen suraan työpisteeltä tietpankkiin sekä mallin mavalvntaa kskevaan raprtintiin myymälöille, myymäläketjujen keskusyksiköille ja valvntaviranmaisille. Pankki valmistui vuden 2006 lpussa. Päivittäistavarakauppa ry. Omavalvnnan tietpankin avaaminen viranmaiskäyttöön. Omavalvnnan tietpankki laajennetaan antamaan lennaista tieta myymälöiden mavalvnnasta myös viranmaisille. Sähköinen raprtinti tehstaa viranmaisten timintaa mahdllistaen etätarkastukset ja vapauttaa resursseja neuvntaan. Valvntaa pystytään myös uuden järjestelmän avulla suunnittelemaan aiempaa paremmin ja riskiperusteet humin ttaen. Hanke alki vuden 2006 lpussa. Rukapalveluhankkeet Efek Oy: Julkisten rukapalvelujen laatu sana laatuketjua. Hankkeessa lutiin kunnallisiin rukapalveluihin laatu-/timintajärjestelmäkuvaus viiden kunnan yhteisenä pilttina. Ohje levitetään yhteistyössä muun kuntasektrin ja Kuntaliitn kanssa kk kunnalliselle rukapalvelutimialalle. Ohjeet vat tilattavissa Efekn ja Kuntaliitn internetsivuilta. Sumen Keittiömestarit: Laatuketjuviestintä sekä kilpailutiminta. Sumen Keittiömestareiden Kkkimaajukkue menestyi Luxemburgissa järjestetyissä Culinary Wrld Cup kilpailuissa. Tulksena li kultainen mitali lämpimästä keittiöstä ja prnssinen kylmästä. Sumi sijittui yhteispistemäärällä yhdeksänneksi. Vunna 2006 kilpailuihin sallistui jukkueita 25 eri maasta. SHR: Ravintliden mavalvnta ja laatutyö. SHR n tehnyt ravintliden avuksi kattavan mavalvntahjeen. Helppkäyttöinen ja käytännöllinen hje pitää sisällään alan hyviä käytäntöjä ja lainsäädäntöä. Se pastaa elintarvikkeiden käsittelyyn ja hygieniaan ravintliden keittiöissä ja helpttaa asiintia viranmaisten kanssa. Ohje n laadittu Internetiin ja sitä tullaan päivittämään vusittain. Ohjetta testattiin kesän aikana käytännön keittiötyössä. Kaikki testaajat livat valmiita vaihtamaan yrityksessä käytössä lleen mavalvntamallin SHR:n malliin. Ohje saatavissa SHR:n internetsivuilta. Sumen Elintarviketyöläisten Liitt: Lähirukaprjekti. Hankkeen tarkitus n tavittaa kuntien rukahullsta päättävät, alueen kansanedustajat ja etujärjestöjen edustajat. Vuden 2006 timintastrategiaan kuului yhteistyön vahvistaminen sidsryhmien kanssa ja lähirukaseminaarien jatkaminen. Vuden 2005 timinnan palautteen kannalta tärkeimmäksi tavitteeksi nusi valtakunnallisen asiantuntijaseminaarin järjestäminen kaikkien lähirukatyössä lleiden kuntien kanssa. Khderyhmäksi suunniteltiin rukahult- ja 10

11 hankintapäälliköitä ja muita virkamiehiä (kaupunginjhtaja, kaupunginhallituksen ja valtuustjen puheenjhtaja sekä valtuustn jäseniä.) Valmisteluja varten perustettiin eri alueilta ja sidsryhmistä kstuva asiantuntijaryhmä. SEL li muiden sidsryhmien kanssa rahittamassa ruuan arvnlisävern alentamisen vaikutuksia selvittävää tutkimusta. Keväällä 2007 tukkuussa lanseerataan ensimmäinen valtakunnallinen lähirukaviikk, jssa hanke n mukana. Kk ketjua kskevat hankkeet PrAgria Kymenlaaks: Kilpailukyvyn kehittäminen lumuviljan elintarvikeketjussa. Hankkeen tavitteena n luda viljaketjuun yhteistyömalli, jlla erilaisin timin tehstetaan ketjun timintaa, tutetaan lisäarva markkinille ja parannetaan ketjun kannattavuutta sekä timivuutta. Yhteistyömallia vidaan käyttää myös muissa ketjuissa. Hanke alki vuden 2006 lpussa MTT Talustutkimus: Laatu ja vastuu elintarvikeketjussa. Tutkimuksen päätavitteena li selvittää, miten laatu ja vastuu khtaavat elintarvikeketjussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti ketjun eri sien välisiä rajapintja. Tutkimuksessa selvitettiin mm., miten laatu määritellään eri timijiden näkökulmasta ja minkälaisesta laadusta timijat kkevat levansa vastuussa. Hanke valmistui ja tulkset julkaistiin: Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa. Frsman-Hugg, S., Paananen, J., Isniemi, M., Pesnen, I., Mäkelä, J., Jaksu, K. & Kurppa, S Maa- ja elintarviketalus 83. Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus. Sähköinen versi: MTT Talustutkimus: Elintarvikkeen turvallisuuden rakentuminen tarjntaketjusta kuluttajalle - esimerkkinä riskit kalaketjussa. Hanke selvitti kknaisuutena yhden helpsti pilaantuvan elintarvikkeen tarjnta-kulutusketjun timintaa. Hankkeessa kartitettiin kalan tarjntakulutusketjusta terveysriskien kannalta keskeiset khdat ja taludelliset vaikutukset sekä resurssien suuntaamisen tehkkuus sekä arviitiin kalantutantlaitsten elintarviketurvallisuusjärjestelmiä. Lisäksi selvitettiin kuluttajien kalatutteiden käsittely- ja säilytystavat ja näiden elintarviketurvallisuusvaikutukset ja mahdlliset ngelmien vähentämismahdllisuudet ja arviitiin markkiniden rakenteen ja instituutiiden sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvän vastuunjan merkitystä elintarvikkeiden laadulle kuluttajataslla. Turun kauppakrkeakulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Mitä ruaksi humenna? Sumalaisen ruankulutusrakenteen tulevaisuus ja sitä hjaavat muutstekijät. Tutkimuksen tavitteena n elintarviketaluden edellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen pitkän aikavälin tulevaisuustiedn avulla. Hankkeessa päästiin hyvään vauhtiin yritysten kanssa. Ensimmäiset haastattelut ja selvitykset valmistuivat. Vunna 2006 hankkeessa n tehty kuvaus ruankulutuksen histriallisesta kehityksestä Sumessa ja kuvattu sumalaisen elintarviketellisuuden plitiikkaympäristön muuts sekä haastateltu 40 asiantuntijaa heidän näkemyksistään ruankulutuksen tulevaisuudesta. Työ jatkuu ulkmaalaisten asiantuntijiden haastatteluilla ja erilaisten lehtiaineistjen analysinnilla sekä tarkentavalla asiantuntijakyselyllä ja kuluttajanäkökulman lisäämisellä. Vunna 2007 mudstetaan ruankulutuksen skenaarit, jtka palvelevat sumalaisia elintarvikealan yrityksiä pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Laatustrategiasta rahitettiin vilja-alan yhteistyöryhmän timintaa (50 % tellisuus, 50% MMM). Ryhmän timinta n jatkunut aktiivisena. VYR laati kansallisen 11

12 viljastrategian vusille Lisäksi VYR järjesti spimusviljelypäivän ja tutti Viljaviestin (neljä kertaa vudessa), viljelijäkyselyn kylvöaikmuksista sekä selvityksen Venäjän rehu- ja elintarvikeketjuista. VYR:n alitteesta perustettu Sumen kaurayhdistys ry jatki kauratutteiden menekinedistämiskampanjaa Venäjälle EU:n menekinedistämiskmissin myöntämän rahituksen tuella. MMM teetti arviinnin VYR:in timinnasta vuden aikana. Lisätietja vilja-alan yhteistyöryhmästä sitteessa Kuluttajille suunnattuja hankkeita Finfd-Sumen Rukatiet ry: Laatuketjutiedtus. Finfd vastasi saltaan Laatuketjun viestinnästä, erityisesti kululaisille, elintarvikealan piskelijille ja pettajille suunnatusta tiedtuksesta. Timiin sisältyivät Helsingin ylipistn maatalus-metsätieteellisen tiedekunnan Elintarvikeketju-pintjaksn rganisinti ja tteutus, verkk-ppimisjärjestelmän ylläpit ja kehittäminen ammattikrkeakuluille, nettisivujen kehittäminen peruskululaisille, ppi- ja petusmateriaalin kehittäminen ammatillisiin ppilaitksiin, pettajayhteistyö, ppilaitsvierailut, messuyhteistyö sekä verkstjen rakentaminen. Maa- ja ktitalusnaisten Keskus: Laaturukaa aikuistuville nurille. Hankkeen tavitteena n lisätä aikuistuvien nurten tietämystä elintarvikkeiden laatuketjusta ja terveellisestä ja mnipulisesta rukavalista sekä parantaa heidän saamistaan laadukkaan ja taludellisen ruan stamiseksi ja valitsemiseksi. Vuden aikana järjestettiin 44 Kats mitä syöt -tilaisuutta ammattikrkeakuluissa ja ammattipistissa. Tilaisuuksien sisältönä li Ruuan laatuketju ja turvallisuus, Lautasmalli, Pakkausmerkinnät sekä Ruuan valitseminen. Niihin sallistui yli aikuistuvaa nurta. Tilaisuuksista ja niihin tutetusta aineiststa n saatu erittäin hyvää palautetta sekä ppilailta että pettajilta. Maa- ja ktitalusnaisten www-sivuille heisaineistksi tutettuun avimeen kyselyyn saatiin 2400 vastausta. Kansalais- ja työväenpistjen liitt KTOL: Laatua kansalaisen lautaselle. Jatkhankkeessa Laadukkaat rukavalinnat -petussuunnitelmasusitus tarkistettiin ja painettiin vunna Opetussuunnitelma phjautuu Valtin ravitsemusneuvttelukunnan antamiin susituksiin ja elintarviketaluden kansalliseen laatustrategiaan. Se antaa valtakunnalliset raamit kansalaispistjen ktitaluspetukseen. Opetussuunnitelmasusituksen mukaisten kurssien tteuttamisen tueksi tarjttiin pistjen ktitaluspettajille kulutusta. Vunna 2006 tteutettiin kaksi alueellista ja samansisältöistä kulutusta liittyen erityisrukavaliihin ja yksi valtakunnallinen pettajatapaaminen, jssa käsiteltiin ajankhtaisia aiheita, kuten muun muassa pakkausmerkintöjä. Opettajien tueksi laadittiin materiaali petussuunnitelman Erityistä rukaa -lyhytkurssikknaisuuden tteuttamiseen. 12