ALHONNIITUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 ALHONNIITUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 2 SISÄLTÖ: 1. Yksikkö 1 2. Toiminta-aika 1 3. Toimintaympäristön kuvaus 1 4. Toiminnan painopistealueet 2 5. Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet 2 6. Menetelmät 3 7. Esiopetuksen oppilashuolto 4 8. Retket ja tapahtumat 5 9. Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyö koulun kanssa Arviointi 6

3 3 1. YKSIKKÖ Alhonniitun päiväkoti / Vilttitossut Alhonniituntie Nurmijärvi p tai TOIMINTA- AIKA Esiopetussuunnitelma on laadittu ajalle Esiopetusta toteutetaan vähintään 700 tuntia vuodessa. Esiopetus noudattaa koulun toiminta-aikoja. Loma- ajat: Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Ryhmässämme on tällä kaudella 12 lasta, joista seitsemän on esiopetusikäisiä ja viisi 5-vuotiasta. Ryhmässämme työskentelee lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja erityisavustaja. Esiopetusta toteutetaan koko sinä aikana, kun lapset ovat päiväkodissa. Perustana ovat luonnolliset päivittäiset tilanteet (mm. ulkoilu, ruokailu, pukeminen yms.), joihin kytkeytyy jatkuvasti opittavia asioita. Lisäksi pidämme kaksi kertaa viikossa erillisen Salaisen maan-tuokion pelkästään 6-vuotiaille. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Päiväkoti sijaitsee Alhonniitun ulkoilualueen tuntumassa, noin kahden kilometrin päässä Kirkonkylältä Rajamäen suuntaan. Päiväkodissa on iso piha, jossa kaikki päiväkodin lapset ulkoilevat. Lisäksi takapihalta on erotettu lähinnä vain eskarilaisten käyttöön oma aidattu alue. Läheinen metsä tarjoaa hyvät mahdollisuudet luontoon tutustumiseen ja retkeilyyn.

4 4 Päiväkodin sisätilat on tehty liikuntatoimen tiloista remontoimalla, joten kaikki tilat eivät ole helpossa näköyhteydessä toisiinsa. Tämänkin myötä yhdeksi tavoitteeksi on noussut lasten opetteleminen omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Lapsille korostetaan heihin luottamista eli tiloihin mennään tekemään juuri sitä, mitä on suunniteltu. Oppimisvälineitä säilytetään lasten saatavilla ja käytetään monipuolisesti. Pyrimme luomaan lapsille tukevan, kannustavan sekä avoimen oppimisympäristön, jossa lapsi kokee onnistumisen elämyksiä, oppimisen iloa sekä kiinnostusta uusien asioiden oppimiseen. Toimintaympäristön tarkoituksena on tarjota mahdollisuus kokeilemiseen ja tutkimiseen lapsen edellytysten mukaisesti. Järjestämme lapsille myös mahdollisuuden leikkirauhaan erilaisten nurkkausten luomisella. Ryhmässä korostamme myös yhteisten sääntöjen ja rajojen noudattamisen tärkeyttä, joustavuutta toiminnassa sekä lapsen yksilöllisyyden huomioimista. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET - itsetunnon ja itsenäisen ajattelun tukeminen - leikki - sosiaaliset taidot - äidinkieli ja matematiikka - luonto - hyvät tavat 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Tavoitteena on antaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta myönteisessä ilmapiirissä, fyysisesti ja psyykkisesti turvallisessa ympäristössä - yhteistyössä vanhempien kanssa. Pyrkimyksenä lasten itsetunnon vahvistuminen, erilaisuuden hyväksyminen, omatoimisuus sekä koululaiseksi kasvaminen. Kiinnitämme myös erityistä huomiota lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen.

5 5 6. MENETELMÄT Toimintamme perustuu eheytettyihin kokonaisuuksiin, joissa käymme läpi eri sisältöalueita. Oppiminen tapahtuu luontevasti kokemusten ja tekemisen kautta; kuuntelemista ja kynätyöskentelyä kuitenkaan unohtamatta. Joustamme myös suunnitelluissa toiminnan menetelmissä, koska pyrimme lapsikeskeiseen sekä lasten yksilöllisistä tarpeista lähtevään toimintaan. Lapsia kannustetaan jatkuvasti yrittämään ja uskaltamaan sekä sietämään virheitä; mottonamme voisi olla: Parhaansa yrittäminen riittää!. Huumori, keskustelu, yhteiset säännöt ja aito kiinnostus jokaista lasta kohtaan, ovat olennainen osa arkipäiväämme. Vilttitossujen ryhmä jakautuu noin kolmena aamupäivänä viikossa kahteen osaan, esiopetusikäisiin ja 5-vuotiaisiin, ohjattua toimintaa varten. Vielä pienempiä ryhmiä tai parityöskentelyä hyödynnämme mm. leikeissä, peleissä ja pukeutumistilanteissa. Esiopetuksen perustana käytämme Salainen maa- materiaalia, jonka kautta käsittelemme kaikkia osa-alueita. Käytössämme on Salaisen maan tehtäväkirja Kisu Pikkukuun esikoulu, jota täytämme n. 2 kertaa viikossa. Salaisen maan avulla tutustumme kirjaimiin, numeroihin, luokitteluun, jaksottamiseen ja kuvioihin erilaisten toimintojen kautta. Salaisen maan satujen kautta pohdimme myös mm. erilaisia sosiaalisia tilanteita, tunteita ja ongelmia. Lasten tunneälyä edistää myös viime vuonna läpikäyty Askeleittain materiaali, jota tänä vuonna lyhyesti kertaamme. Edellä mainittujen lisäksi käytämme vaihtelevasti monenlaista muutakin materiaalia, kuten luonto-, ihminen- ja matematiikkakirjat, testit, pelit yms. Toimintamme tärkeänä osana on leikkiminen, jossa lapsi voi käydä läpi ja harjoitella hänelle sillä hetkellä tärkeitä asioita. Ongelmanratkaisua harjoitellaan myös pelitilanteissa, esim. erilaiset lautapelit ja liikuntaleikit, jalkapallo, sähly ja hippaleikit jne.. Teemme erilaisia kädentöitä, kuten esim. piirros- ja maalaustöitä sekä luonnonmateriaaliaskartelua. Luovuutta ja mielikuvitusta kehittäviä harjoituksia ovat myös mm. tanssi, omat sadut ja tarinat sekä roolileikit. Laulut ja erilaisiin musiikkilajeihin tutustuminen kuuluvat myös toimintaamme. Päivittäin lepäämme ruokailun jälkeen noin tunnin ajan kuunnellen satua ja rauhallista musiikkia. Tarkoituksena on rentoutua ja hiljentyä toiminnan keskellä.

6 6 Luonnosta nauttimista ja sen kunnioittamista opettelemme lähes joka viikkoisilla metsäretkillä. Viereinen metsä tarjoaa upeat puitteet opettaa lapsille luonnossa leikkimistä ilman valmiita leluja. Metsässä harjoittelemme lasten kanssa myös mm. puiden, kasvien ja eläinten tunnistamista. Useimmiten lähdemme metsään ilman eväitä leikkimään, mutta välillä otamme grillimakkaraa yms. evästä mukaan ja nautimme olostamme nuotion äärellä. Kerran kaudessa (1 x syys- ja 1 x kevätkaudella) olemme metsässä lähes koko päivän eli lähdemme heti aamupalan jälkeen noin kilometrin päässä sijaitsevalle paikalle ja tulemme vasta klo välipalalle. Tuolloin meillä on ainakin runsaasti evästä repuissa sekä luontokirjoja, luuppeja, suurennuslaseja, luontoaiheinen tehtävä/ tehtäviä ja satukirja mukana. Joskus teemme maatumiskokeen (banaaninkuori muovipussi), välillä opettelemme tunnistamaan kasveja tai sieniä ja joskus keräämme lasten kanssa mustikoita ja puolukoita. Metsäpäivillä vietämme satuhetken alustoilla maaten kalliolla. Lapsille opetetaan luonnossa mm. ettei eläviä puita revitä, sammalten ja jäkälien annetaan olla rauhassa eikä luontoa roskata. Liikennekasvatus on kiinteästi mukana toiminnassamme ja opetamme sitä aina, kun poistumme päiväkodilta. Tien ylittäminen, suojatien käyttäminen, heijastimien pitäminen jne. ovat tärkeitä opeteltavia asioita liikkuessamme päiväkodin pihan ulkopuolella. 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Siihen kuuluu oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Lapsikohtaista esiopetuksen oppilashuoltoa toteuttavat päivittäin kaikki esiopetusyksikössä työskentelevät. Esiopetuksen pedagogisessa oppilashuoltoryhmässä tarkastellaan esiopetusikäisten lasten oppilashuollollisia asioita yleisellä tasolla, yksittäisen lapsen asioita ei tällöin käsitellä. Yksikön johtaja kutsuu omien päiväkotiensa esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat ja konsultoivan/ alueellisen erityislastentarhanopettajan kaksi kertaa toimintakaudessa pedagogiseen oppilashuoltoryhmään, jossa nostetaan keskusteluun terveeseen ja turvalliseen toimintaympäristöön, arjen huolenpitoon sekä erityiseen tukeen ja hoitoon liittyviä asioista. Perusjäsenten lisäksi paikalle voidaan kutsua yksiköiden muita lastentarhanopettajia, muuta henkilökuntaa tai muita yhteistyötahoja mikäli asian käsittely niin vaatii.

7 7 Kasvatamme lapsia yhteistyössä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuusideologiaa noudattaen. Keskustelemme avoimesti vanhempien kanssa varhaisessa vaiheessa pienistäkin lapseen liittyvistä huolenaiheista kunnan varhaisen avoimen yhteistyön- mallin mukaisesti. Tarvittaessa teemme vanhempien suostumuksella moniammatillista yhteistyötä kunnan muiden sosiaali- ja terveysalan osaajien, esimerkiksi kelton, psykologin, neuvolan ym., kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus olla myös henkisesti turvallisessa ympäristössä, joten kiusaamisen mahdollista esiintymistä seurataan tarkasti ja tapauksiin puututaan nopeasti ja tiukasti keskustelemalla sekä lapsen/lasten että vanhempien kanssa. Ennaltaehkäisyssä käytämme mm. Askeleittain-opetusohjelmaa. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT - metsäretket, metsäpäivät ja muut retket lähiympäristöön (esim. Toreeninhovi, Kirkonkylä) - Joulujuhla ja Kevätjuhla - Isänpäivä, Äitienpäivä - Itsenäisyyspäiväjuhla - teatterit - Nuoren Suomen Varpaat Vauhtiin-kampanja - lasten Olympialaiset syksyllä koko päiväkodille - päiväkodin yhteiset tuokiot noin kerran kuussa - eskariluistelut - koko talon kevätretki - muut mahdolliset retket 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö sisältää mm.: - henkilökohtaiset esiopetuksen oppimissuunnitelmat yhteistyössä vanhempien kanssa - kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa 2 kertaa vuodessa - päivittäiset keskustelut lasta tuodessa ja hakiessa - toiminnasta tiedottaminen ilmoitustaululla

8 8 - kotiin menevä posti, esim. kuukausikirjeet ja Askeleittain-kirjeet - vanhempainillat - juhlat ja muut tapahtumat - yhteistyö VATKU:n eli Alhonniitun vanhempaintoimikunnan kanssa (esim. ideointi, Vappuhulinat ja myyjäiset) 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA - yhteiset tapahtumat alkuopetuksen kanssa, esim. nukketeatteri - esiopettajien tapaamiset, joissa yhteistyötä pohditaan ja näihin liittyvät kokoontumiset, joissa myös alkuopettajia mukana - Toukokuussa opettajien kanssa käytävät oppilaskohtaiset nivelvaiheen palaverit erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtymisestä kouluun. Keskustelua käydään esiopetussuunnitelmien pohjalta yhdessä vanhempien kanssa. - Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toimintasuunnitelma - Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvauksen mukaan toimiminen koulun kanssa. 11. ARVIOINTI - lapsilta saatava välitön palaute - keskustelut vanhempien kanssa - toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen ryhmän työntekijöiden kesken päivittäin toiminnan lomassa sekä kerran viikossa ryhmän omassa palaverissa (lisäksi välillä koko päiväkodin viikkopalaverissa) - arviointia henkilökunnan kesken syksyn ja kevään kehittämispäivissä koko kautta koskien - esiopetuksen oppimissuunnitelmat, joissa arviointia lapsen vahvoista/ tuettavista osa-alueista - osallistumistodistus esiopetuksesta