Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Esiopetuksen toimintasuunnitelma

2 1. YKSIKKÖ Mäntysalon päiväkoti Eräpolku Klaukkala (Haltijat) Päiväkodissamme toimii neljä kokopäiväryhmää. Mäntysalon esiopetus on integroitua kokopäivätoimintaa Haltijat ryhmässä. Ryhmä muodostuu 15 esikouluikäisestä lapsesta. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetusta toteutetaan välisenä aikana vähintään 700 tuntia. Toiminta-ajat noudattavat koulujen toiminta-aikoja. Loma-ajat: Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Esiopetusta annetaan päivittäin ja sen toiminta painottuu aamupäiviin. Opetusta ei anneta päiväkodin kehittämispäivinä ja mahdollisina henkilökunnan koulutuspäivinä. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Fyysinen ympäristö Mäntysalon päiväkoti sijaitsee pientaloalueella Klaukkalan pohjoispuolella Mäntysalossa. Päiväkodin vieressä sijaitsee Mäntysalon koulu. Päiväkodissa on erikseen pienten ja isojen lasten piha-alueet. Vaihtelua pihalla oloon antavat lähialueen puistot, metsät ja Enkunlampi sekä koulun kenttä, joka talvisin toimii luistinratana. Esiopetusympäristömme muuntautuu lasten tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti. Se rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Materiaalit ja välineet ovat helposti lasten saatavilla. Omien ryhmätilojen lisäksi käytössämme ovat jumppasali ja sen parvi, kotileikkihuone ja kirjastohuone sekä päiväkotimme käytävät. Psyykkinen ympäristö Kasvattajat ja lapset rakentavat yhdessä psyykkisen ympäristömme. Luomme lasten kanssa kiireettömän, suvaitsevan, turvallisen, hyvä asenteisen ja toisen huomioon ottavan ympäristön. Meillä jokainen saa olla oma itsensä ja jokaisella on lupa erehtyä. Kasvattajat ovat sitoutuneet ja herkkinä lasten tunteille ja tarpeille. Kuuntelemme lapsia ja olemme aktiivisesti ja aidosti läsnä heidän päivässään. Huomioimme lasten aloitteita ja otamme lapset mukaan suunnitteluun, joka takaa oppimisen ilon. Luomme ilmapiirin, joka on myönteinen, salliva ja rajat asettava. Sosiaalinen ympäristö Esiopetusryhmämme toiminnassa näkyvät kaveruus, tasa-arvoisuus, hyvät käytöstavat, toisten hyväksyminen ja huomioon ottaminen sekä viihtyminen. Tärkeään rooliin ryhmässämme nousee

3 vuorovaikutus, joka on lämminhenkistä, positiivista, huolehtivaista, sitoutuvaa sekä läheistä. Jokainen kasvattaja on lapselle malli sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutustilanteissa. Kasvattajamme ovat tuki ja turva lasten keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa ja kaverisuhteissa. Myös yhteistyö lapsen, vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa ovat osa sosiaalista ympäristöämme. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot Tunneilmaisu Leikinomaisuus Hieno- ja karkeamotoriikka 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Vertaisryhmässä harjoittelemme, kehitämme ja opettelemme sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja erilaisissa tilanteissa. Luomalla myönteisen ilmapiirin, jossa sallitaan niin myönteiset oppimiskokemukset kuin erehdyksetkin, vahvistamme lapsen positiivista minäkuvaa ja hyvää itsetuntoa. Ohjaamme ja tuemme lasta toisten hyväksymisessä ja huomioon ottamisessa. Lapsi opettelee vertaisryhmässä myös vastuuntuntoa, hyviä tapoja ja käsityksiä oikeasta sekä väärästä. Tavoitteena on, että lapsi kehittyisi niin kuulijana kuin puhujanakin. Lapsi oppii yhdessä toisten lasten kanssa antamalla virikkeitä toistensa ajatteluun sekä mielikuvituksen kehittymiseen. Keskinäinen vuorovaikutus avaa lapsille myös leikin maailman, joka on tärkeä mahdollisuus lapselle liittyä vertaisryhmään, tulla hyväksytyksi sekä kohdatuksi samanlaisena sekä erilaisena. Leikki on lapsen tärkein tapa oppia asioita ja taitoja. Tavoitteena on, että lapsi kokee leikkiessään onnistumisen iloa, käsittelee opittuja asioita, kehittää ajatteluaan ja harjoittelee sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Opetamme lapsia tunnistamaan tunteita, nimeämään ja ilmaisemaan niitä hyväksytyllä tavalla. Tunnetaitojen opettelun lähtökohtana on avoin, kiireetön, kannustava ja myönteinen ilmapiiri. Lapsen fyysistä ja motorista kehitystä tuetaan leikin ja liikunnan keinoin. Kehontuntemus ja hallinta, fyysinen kunto ja motoriset taidot kehittyvät liikunnan ilon ja leikinomaisen toiminnan avulla. Lisäksi lapsi saa liikunnassa myönteisiä kokemuksia, elämyksiä ja hyvän olon tunteita. Kehitämme hienomotoriikkaa, kädentaitoja sekä silmän ja käden yhteistyötä monipuolisesti. 6. MENETELMÄT Aiheita käsitellään monipuolisin menetelmin ja keinoin. Esiopetus pohjautuu eheyttämiseen. Eli opetus muodostuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Eheyttämisessä käytämme eri sisältöalueita samanaikaisesti. Esimerkiksi numeroihin tutustuessamme käytämme apuna myös äidinkieltä, musiikkia, kuvataidetta, liikuntaa, kädentaitoja, emmekä pelkästään matematiikkaa. Työskentelymme ei ole ainejakoista. Jokaisella hetkellä, jokaisessa toiminnassa aikuiset toimivat lapsille esimerkkinä ja mallina. Teemme myös ryhmä-, pari- ja yksilötöitä lasten kanssa. Pienryhmät ovat tärkeä menetelmä tukiessamme lasten keskinäistä vuorovaikutusta sekä lasten ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa lapsen yksilöllisen

4 huomioimisen ja tarjoaa rauhallisia tilanteita harjoitella eri taitoja pienessä vertaisryhmässä. Pienryhmät mahdollistavat myös rauhallisen ja vuorovaikutuksellisen leikin. Vuorovaikutustilanteiden avulla lapselle luodaan turvallisuutta ja pysyvyyttä. Vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalisia taitoja harjoitellessa käytämme menetelmänä myös perustoimintoja. Esimerkiksi ruokailu-, leikki-, ja pukemishetket sekä siirtymistilanteet ovat tärkeitä vuorovaikutustilanteita lapsille. Sanallisen vuorovaikutuksen lisäksi lasta rohkaistaan myös sanattomaan vuorovaikutukseen, johon kuuluvat mm. ilmeet ja eleet. Tapakasvatuksen avulla ohjataan lapsen tunne-elämän kehittymistä. Lapsen kanssa keskustellaan hänen mieltään askarruttavista asioista. Lasta kuunnellaan ja annetaan hänelle aikaa. Musiikkia käytämme monipuolisesti arjen joka hetkissä. Menetelmänä se tukee hyvin sosiaalisienja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, leikkisällä ja lapselle mielenkiintoisella tavalla. Teemme yhdessä lauluja ja suunnittelemme musiikkiesityksiä. Laulu- ja musiikkihetkien avulla luomme lapsille turvallisia ja innostavia vuorovaikutus- ja oppimistilanteita. Musiikin lisäksi myös leikki ja tutkiminen ovat suuressa roolissa esiopetuksessamme. Lapsella on mahdollisuus vapaaseen ja ohjattuun leikkiin. Leikki tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea onnistumisen iloa, harjaannuttaa opittuja asioita, kehittää omaa ajatteluaan ja työstää samalla arjen asioita. Leikissä lapsi voi harjoitella, kehittää ja opetella sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja erilaisissa, muuttuvissa tilanteissa. Leikin kautta keskittyminen, ajattelu ja mielikuvitus kehittyvät. Myös lapsen minäkuva vahvistuu leikkiessä. Aikuinen ohjaa leikin etenemistä tarvittaessa. Tutkiessaan lapsi tutustuu erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Lapsi voi tutkia lähes joka paikassa. Aikuinen tarjoaa erilaisia välineitä ja tapoja tutkimiseen ja ihmettelyyn sekä vastaa lapsen mieleen nousseisiin kysymyksiin. Päiväkodissa tehtävät retket lähiympäristöön (esim. metsäretket) tai yksinkertaiset kokeet (lumen sulatus vedeksi) ovat lapselle hyödyllisiä ja hauskoja. Aistihavainnoin, aikuisen avustuksella tai omilla oivalluksilla selville saadut uudet asiat ovat lapsen mieleen Käytämme opetuksessa erilaisia materiaaleja ja rakennamme lasten kanssa yhdessä oman esikoulukirjan. Kun valmista kirjaa ei ole, mahdollistuu hyvin myös lapsen osallistuminen esikouluhetkien suunnitteluun ja ideointiin sekä lapsen mielenkiinnon kohteen huomioiminen. Jokaisesta kirjasta tulee oman näköisensä ja ikimuistoinen sekä tärkeä muisto lapselle. 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Päivittäistä esiopetuksen oppilashuoltoa toteuttavat kaikki esiopetusyksikössä työskentelevät. Oppilashuollon tarkoituksena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen, terveessä ja turvallisessa kasvu- ja oppimisympäristössä. Siinä korostuu yhteistyö henkilökunnan ja muiden kasvua tukevien tahojen kanssa. Esiopettajat tekevät yhteistyötä alkuopetuksen kanssa. Lisäksi päiväkodissamme toimii pedagogiikkatiimi. Tiimissä käsitellään mm. pedagogisia ratkaisuja ja keinoja, kasvatuskäytäntöjä, varhaiskasvatussuunnitelmaa ja yhteisiä tavoitteita sekä hetkiä. Kasvatuskumppanuus ja varhainen avoin yhteistyö Kasvatuskumppanuus perustuu vanhempien, lasten ja hoitajien väliseen kunnioitukseen. Sen pohjana on avoin, rehellinen ja molemminpuolinen luottamus sekä vuorovaikutus. Tehtäessä yhdessä vanhempien kanssa lapsen henkilökohtaista opetussuunnitelmaa sovimme yhteisistä kasvatuslinjoista lapsen hyväksi. Toimiva yhteistyö vanhempien kanssa pohjautuu päivittäisiin kohtaamisiin ja keskusteluihin lapsen asioista. On tärkeää, että vanhemmat ja hoitohenkilökunta voivat mahdollisimman pian ilmaista huolen lapsesta ja hänen kehityksestään tarpeen vaatiessa.

5 Tällä tavoin voimme auttaa lapsen kehitystä oikeaan suuntaan varhaisessa vaiheessa. Kelto työn tukena Tarvittaessa pyydämme konsultoivalta erityislastentarhanopettajalta neuvoja lapsen kehitystä koskevissa asioissa. Hän on käytettävissä konsultointiin. Tehostetun tuen ja erityisen tuen vaiheessa teemme tiiviimmin yhteistyötä erityislastentarhanopettajan kanssa. Moniammatilliset yhteistyötahot Jos lapsen auttamiseen eivät esiopetuksen keinot ja ratkaisut yksin riitä, yhteistyöhön mukaan kutsutaan esiopetuksen oppilashuollon palveluja. Palveluihin kuuluu neuvolaterveydenhuolto ja terveyskeskuspsykologipalvelut. Käytettävissämme on konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Kunnassa on myös perhetyöntekijä, johon voi ottaa yhteyttä ja pyytää apua pienissäkin huolenaiheissa. Kiusaamiseen puuttumisen keinot Päiväkodissamme on tehty suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistilanteiden puuttumiseksi (Liite 1). Ympäristön ja lasten tarkkaileminen sekä havainnointi ovat tärkeitä välineitä kiusaamisen huomioimiseen. Henkilökunnan tehtävänä on luoda lapsille turvallinen ympäristö, jossa jokainen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Kiusaamista käsittelemme erilaisin keinoin, joihin kuuluvat mm. sadut, tarinat, leikki, laulut, runot ja riimit sekä keskustelu. Riita- ja kiusaamistilanteet käydään läpi aikuisen kanssa heti ja opetellaan anteeksipyytämistä. Asiasta keskustellaan myös lasten vanhempien kanssa. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT Retket, juhlat ja erilaiset tapahtumat tuovat esikoululaistemme arkeen monipuolisuutta, iloa, kokemuksia, muistoja ja uusia tilanteita sekä ennen kaikkea mukavia, yhdessä koettuja hetkiä. Esiopetusvuoden aikana retkeilemme ja tutkimusmatkailemme lähiympäristön metsissä ja puistoissa. Teemme myös luisteluretkiä niin jäähallille kuin ulkojäällekin. Kokoonnumme koko talon yhteiseen laulu- ja musiikkihetkeen kuukausittain. Syksyllä juhlimme erilaisin tavoin mm. isänpäivää ja joulua. Kevään juhlista tärkein on kevätjuhla, jossa jaamme esikoululaisille osallistumistodistukset ja toivotamme heille onnea tulevalle koulutielle. 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Esiopetuksen ja vanhempien yhteistyö, kasvatuskumppanuus, perustuu vanhempien, lasten ja hoitajien väliseen kunnioitukseen. Sen pohjana ovat avoin, rehellinen ja molemminpuolinen luottamus sekä vuorovaikutus. Tärkeimmät yhteistyömuodot kasvatuskumppanuudelle ovat päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut lasta koskevista asioista. Syksyllä lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa esiopetuksen oppimissuunnitelma. Tämän toteutumista arvioidaan tarvittaessa joulukuussa, mutta viimeistään seuraavana keväänä. Esiopetuksen oppimissuunnitelmassa sovitaan yhdessä tavoitteet ja toimintatavat, jotka edistävät lapsen kasvua ja kehitystä esikouluvuoden aikana. Syksyllä järjestetään myös vanhempainilta, jossa vahvistetaan kasvatuskumppanuutta, tutustutaan toisiin vanhempiin sekä keskustellaan yhdessä esiopetuksen tavoitteista ja toteutuksesta.

6 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Teemme yhteistyötä Haikalan koulun alkuopetuksen kanssa. Yhteistyön tarkoitus on tehdä koulu tutuksi ja näin helpottaa koulun aloitusta. Saamme koululta kummiluokan, jonka kanssa tutustumme koulumaailmaan yhteisten toimintahetkien parissa. Keväällä esikouluopettaja siirtää vanhempien luvalla esiopetuksen oppimissuunnitelman tiedot kouluun. Havumäen päiväkodin esikoululaisten kanssa teemme yhteistyötä pitkin esikouluvuotta. Kokoonnumme yhteisiin toimintahetkiin ja tutustumme toisiimme leikin, ilon ja toiminnan kautta. 11. LIIKENNEKASVATUS Nurmijärven kunnalle on tehty liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma, jota toteutamme toimintakauden aikana erilaisilla tapahtumilla ja teemoilla. Toiminnassamme nämä näkyvät mm. tulo- ja hakutilanteiden turvallisuuden huomioimisena, pihasääntöinä, turvaliivien käyttämisenä ja retkillä liikkumisena. Tutustumme myös liikennemerkkeihin, liikenteessä liikkumiseen ja heijastimen käyttöön leikin sekä erilaisten toimintahetkien kautta. 12. ARVIOINTI Arvioimme työtämme päivittäin. Työtovereiden antama palaute ja omat tuntemukset ovat tärkeitä. Opetuksen arviointia saamme myös suoraan lapsilta, sekä heidän vanhemmiltaan. A) Keskustelut vanhempien kanssa Syksyllä kasvatuskeskustelussa vanhempien kanssa tehdään lapsen yksilöllinen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja asetetaan tavoitteet esiopetusvuodelle. Keväällä täytämme esiopetuksen oppimissuunnitelman arviointi osan ja mietimme yhdessä vanhempien kanssa, miten tavoitteet on saavutettu. B) Lapsen itsearviointi Lapsen kanssa arvioidaan yhdessä esiopetusvuotta. Syksyllä lapsi miettii ja pohtii taitojaan, yhdessä vanhempien kanssa ja keväällä arvioidaan koko esiopetusvuotta. Lapsen kanssa keskustellaan päivittäin ja hetkien jälkeen mietimme onko jokin asia ollut helppoa tai hankalaa. C) Opetuksen arviointi ja kehittäminen Pyrimme arvioimaan ja kehittämään työtämme esimerkiksi lukemalla ammattikirjallisuutta ja seuraamalla julkisuudessa käytävää keskustelua esi- ja alkuopetuksesta. Tapaamme muiden alueemme päiväkotien esiopetuksesta vastaavia henkilöitä. Näissä tilaisuuksissa voimme arvioida ja kehittää yhtenäistä linjaa alueemme esiopetukseen. Keskustelemme päivittäin työstämme ja viikkopalaverissa arvioimme tarkemmin tehtyä viikkoa ja lasten edistymistä. Käymme myös Nurmijärven kunnan järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Päiväkodissa pidetään kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivä, josa suunnitellaan ja arvioidaan toimintaa.

7 D) Osallistumistodistus Esiopetusvuoden päätyttyä lapset saavat esiopetuksesta osallistumistodistuksen.