Professorintien päiväkodin esiopetussuunnitelma

Transkriptio

1 Professorintien päiväkodin esiopetussuunnitelma

2 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET 6. MENETELMÄT 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO 8. RETKET JA TAPAHTUMAT 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA 10.YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA 11.ARVIOINTI A)Keskustelut vanhempien kanssa B)Lapsen itsearviointi C)Opetuksen arviointi ja kehittäminen D)Osallistumistodistus

3 1. YKSIKKÖ Professorintien päiväkoti Kirkkotie KLAUKKALA Orion: Feeniks: TOIMINTA-AIKA Esiopetusta järjestetään ajalla välisenä aikana vähintään 700 tuntia. Esiopetus on integroitu kokopäiväryhmän toimintaan Orionissa ja Feeniksissä klo Toiminta-ajat noudattavat Nurmijärven koulujen toiminta-aikoja. Loma-ajat: Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Koulujen loma-aikoina ei ole esiopetusta vaan normaalia päivähoitoa. Esiopetusta ei järjestetä päiväkodin kehittämispäivinä, joita on kaksi kertaa lukuvuodessa. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Päiväkodissamme on esiopetusikäisiä lapsia yhteensä 24, joista 21 on Orion-ryhmässä ja kolme Feeniks-ryhmässä. Orionissa ryhmä on jaettu kahteen pienryhmään ja Feeniksissä eskarilaiset muodostavat oman pienryhmänsä. Osan esiopetusajasta vietämme kaikkien ryhmäläisten kanssa yhdessä, kuten retket. Osa toiminnasta tapahtuu pienryhmissä turvataksemme rauhallisen, ja lapsen oppimista tukevan oppimisympäristön.

4 3.1. Psyykkinen toimintaympäristö Psyykkinen ympäristö käsittää yhteiset säännöt ja sopimukset. Lapselle pyritään takaamaan turvallinen olo ja luottamus aikuiseen, jolloin lapsi voi kertoa ilonsa ja surunsa sekä opetella sosiaalisia taitoja turvallisessa ympäristössä. Mahdolliseen kiusaamiseen puututaan ja sitä pyritään ehkäisemään ennalta. Tärkeää on, että lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja olevansa tärkeä ja arvokas omana itsenään Fyysinen toimintaympäristö Professorintien päiväkoti sijaitsee Klaukkalassa, Haikalan asuinalueella. Toimintaympäristöömme kuuluvat päiväkoti lähiympäristöineen, esimerkiksi metsät, puistot, kentät, kirjastoauto ja lähikoulu. Päiväkodissamme on oma jumppasali, joka on Orionin käytössä pääasiassa joka maanantai ja Feeniksin joka perjantai. Tiloistamme löytyvät myös askartelupaja ja yhteinen aula, jota hyödynnämme pienryhmissä toimiessamme Sosiaalinen toimintaympäristö Esiopetusta toteutetaan Orion- ja Feeniks ryhmässä. Esiopetusta ovat suunnittelemassa ja toteuttamassa ryhmän lastentarhanopettaja sekä lastenhoitajat, Feeniksissä lisäksi varhaiskasvatuksen eritysopoettaja. Toimintaamme kuuluvat keskeisesti myös kerran kuukaudessa oleva koko talon yhteinen hetki ja muut yhteiset tapahtumat sekä päivittäiset ulkoilut päiväkodin pihalla. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET - Sosiaaliset taidot - Vuorovaikutus ja kieli - Leikinomaisuus

5 - Tunnetaitojen harjoittelu 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Tavoitteenamme on antaa lapselle myönteisiä oppimiskokemuksia positiivisen minäkuvan ja hyvän itsetunnon vahvistamiseksi. Tavoitteenamme on, että lapsi omaksuu hyvät tavat ja oppii kunnioittamaan toisia ihmisiä sekä tuntee olevansa ryhmänsä jäsen. Lapsi harjoittelee kantamaan vastuuta yhteisistä asioista sekä solmimaan ystävyyssuhteita toisten lasten kanssa. Lapsen kielitietoisuuden kehittäminen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen ovat tärkeitä taitoja myös sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Tavoitteena on, että lapsi oppii toimimaan sekä puhujana että kuulijana. Leikki on lapselle mielekästä ja merkityksellistä ja siksi se luo oppimiselle myönteisiä asenteita. Leikin avulla lapsessa kehittyvät monet psyykkiset toiminnot, kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikki syntyy yhteisöllisyydestä. Se on sosiaalinen tapahtuma, missä lapset yhdessä harjoittelevat erilaisia taitoja, ratkovat ongelmia ja keksivät uusia. Tunnetaitojen tukemisen perusta on tunteiden tunnistamisen, nimeämisen ja hyväksytyn ilmaisutavan opettaminen lapselle. Se on meidän aikuisten tehtävä. Aivan samoin kuin opetamme lapselle värien, eläinten tai numeroiden nimet, meidän täytyy opettaa lapselle tunteiden nimet: iloinen, pettynyt, pelkää, surullinen, innostunut, jännittynyt 6. MENETELMÄT Lapsi harjoittelee sosiaalisia taitojaan kaikissa tilanteissa: ohjattu toiminta, ruokailu, lepohetki, riisumis- ja pukemistilanteet ja vapaa leikki toisten kanssa sekä sisällä että ulkona. Näissä tilanteissa lapsi on vuorovaikutuksessa sekä aikuisten että muiden lasten kanssa saaden heti palautetta käyttäytymisestään. Näin lapsi oppii huomaamaan oman käytöksensä seuraukset. Tuemme aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta mm. päivittäisin keskusteluin, järjestämällä aikaa ja mahdollisuuksia kuunnella lasta. Luomme tilanteita ja toimintahetkiä, joissa lapsilla on mahdollisuus tuoda ajatuksiaan julki turvallisessa ilmapiirissä.

6 Kannustamme lasta hakeutumaan leikkeihin ja muuhun toimintaan mukaan toisten lasten seuraan. Tarvittaessa aikuinen kertoo ja omalla toiminnallaan opastaa lasta ottamaan kontaktia muihin lapsiin. Orionissa tunnetaitoja harjoittelemme eskarilaisten kanssa kerran viikossa tunnekerhossa ja siellä käsiteltyjä asioita harjoittelemme päivittäin normaalissa vuorovaikutuksessa. Opeteltavia asioita harjoittelemme toiminnallisten menetelmien kautta esim. pelaten ja leikkien. Itse tekemällä ja kokemalla lapsi oppii huomaamattaan. 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO 7.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa päiväkodin henkilöstö ja vanhemmat tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde kannattelee lapsen siirtymistä ja elämistä kodin ja päivähoidon kasvuympäristöissä. Kumppanuus alkaa tutustumisesta lapsen aloittaessa päivähoidon ja syvenee vanhempien ja henkilöstön päivittäisissä kohtaamisissa. Vasukeskustelut ja vanhempainillat ovat tärkeitä kasvatuskumppanuuden välineitä. Lapsi toimii ja käyttäytyy joskus eri tavoin kotona ja päivähoidossa. Lapsen kokemusten kuuleminen, tallentaminen ja välittäminen tekevät mahdolliseksi sen, että vanhemmat kotona ja kasvattajat päivähoidossa voivat saada laajemman, syvemmän ja monipuolisemman käsityksen lapsesta eri kasvuympäristöissä. 7.2 Oppilashuolto Oppilashuolto on lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kasvatusyhteisössä työskenteleville. Tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistaa kaikille lapsille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on, että lapsi kokee toimintaympäristön turvalliseksi ja viihtyisäksi, tuntee yhteenkuuluvuutta

7 ryhmään, saa huolenpitoa ja ohjausta sekä kannustavaa palautetta päivittäisessä arjessa ja apua ongelmatilanteissa. Esiopetuksen oppilashuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, mutta myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Nurmijärven kunnassa päiväkotien esioppilaiden terveydenhuolto järjestetään lastenneuvoloissa. Kunnassa toimii varhaiserityiskasvatuksen työntekijöitä (esim. erityisopettaja / konsultoiva erityisopettaja), joiden tehtävänä on osallistua lasten kehityksen ja oppimisen seurantaan ja tukemiseen, ohjata esiopetuksen henkilökuntaa sekä osallistua yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa. Tarvittaessa kunnan psykologi tekee lapselle kouluvalmiustestit ja huolehtii mahdollisista jatkotutkimuksiin lähettämisestä yhdessä lääkärin kanssa. Kunnassa järjestetään puhe- ja fysioterapiaa sekä toimintaterapiaa. Perheneuvolatiimi / kriisiryhmä, lastensuojelun avohuolto ja perhetyö huolehtivat lasten ja perheiden hyvinvoinnista sosiaalisissa ongelmatilanteissa. Esiopetuksen oppilashuollossa huomioidaan erityisesti varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheet. Näissä vaiheissa pyritään varmistamaan lapsen tukemisen kannalta olennaisen tiedon siirtyminen kasvatus- ja opetushenkilöstön välillä yhteistyössä vanhempien kanssa. Esiopetusvuoden lopussa koulutulokkaan esiopetusvuoden oppimissuunnitelma lähetetään koululle vanhempien luvalla. Erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden esi- ja alkuopetuksen opettajien välille järjestetään keskustelutilaisuus, jossa välitetään vanhempien luvalla tietoa koulutulokkaasta tulevaan kouluun. 7.3 Kiusaaminen Keskeinen asia kiusaamisessa on se, kuinka asiaan puututaan ja kiusaamistilanteet selvitetään. Kiusaaminen on yhteen lapseen kohdistuvaa negatiivista toimintaa, jolle tyypillistä on toistuvuus. Kiusaaminen on joko henkistä tai fyysistä. Henkistä kiusaamista on mm. haukkuminen, sosiaalinen eristäminen, tahallinen välinpitämättömyys ja yleensäkin kaikki se, minkä toinen kokee itselleen kiusalliseksi toiminnaksi. Kiusaaminen tuottaa kiusatulle mielipahaa. Fyysisessä kiusaamisessa käydään toiseen kiinni. Jokaisella on oikeus ehdottoman turvalliseen ympäristöön, jossa ei esiinny kiusaamista. Kiusaamiseen puututaan heti/välittömästi ja asia selvitetään.

8 7.4 Ruokailu Esiopetuksessa tarjotaan lapsille täysipainoinen ateria, joka on osa lapsen päivittäisestä ravinnontarpeestaan. Ruuanvalmistuksessa otetaan huomioon lasten allergiat tai muut terveydelliset tai katsomuksesta johtuvat erityistarpeet. Vanhemmat toimittavat esiopetukseen lääkärin, terveydenhoitajan tai ravintoterapeutin antaman todistuksen terveydellisistä erityistarpeista. Esiopetuksessa lapsia ohjataan suomalaisen kulttuurin mukaisesti hyviin ruokailutapoihin. Lapsia ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle sekä kehittämään ruokailutottumuksia ja tapojaan. Keittiöstä saamme mallilautasen, jossa on oikeaoppisesti rakennettu ruoka-annos. Lapsia ohjataan rauhalliseen, keskustelun sallivaan ja toiset huomioon ottavaan ruokailukulttuuriin. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT retket metsään ja lähipuistoihin päiväkodin omat juhlat ja tapahtumat luistelut Klaukkalan jäähallissa kirkkohetket 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Yhteistyö vanhempien kanssa tapahtuu kasvatuskumppanuus periaatteella. Toimiva kasvatuskumppanuus on lapsen ympärillä olevien aikuisten välistä avointa yhteistyötä lapsen parhaaksi. Jos meillä herää huoli lapsen kehityksestä, otamme huolen puheeksi vanhempien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yhdessä vanhempien kanssa sovimme mahdollisesta tuesta ja ohjauksesta lapsen parhaaksi. Myös konsultoivalta erityisopettajalta saamme neuvoja arjen tilanteisiin. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka pohjautuu esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kasvatus- ja oppimistavoitteisiin. Yhdessä vanhempien kanssa mietitään tavoitteet esiopetusvuodelle. Tarvittaessa lapselle tehdään tehostetuntuensuunnitelma tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma erityisen tuen antamista varten (HOJKS). Suunnitelmien toteutumista tarkastellaan keväällä tai tarvittaessa aikaisemminkin. Suunnitelma lähtee kouluun vanhempien luvalla. Päivittäin

9 keskustelemme vanhempien kanssa lasten asioista tulo- ja hakutilanteissa ja tarvittaessa voidaan järjestää kahdenkeskeistä aikaa vanhempien sitä toivoessa. Vähintään kerran kuukaudessa tiedotamme vanhemmille tulevista tapahtumista. Ryhmien ilmoitustauluista ja valkotauluista löytyy päivittäin lisätietoa viikon tapahtumista. 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Syksyllä 2014 pidetään esi- ja alkuopettajien kesken yhteistyöpalaveri, jossa suunnitellaan tarkemmin vuoden aikana tehtävää yhteistyötä. 11. ARVIOINTI A) Keskustelut vanhempien kanssa Päivittäin keskustelemme vanhempien kanssa tulo- ja hakutilanteissa. Jokaiselle lapselle tehdään oma esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka toteutuminen käydään vanhempien kanssa läpi keväällä. Esiopetuksen oppimissuunnitelmaa käytämme lapsen havainnoinnin ja esiopetusryhmän toiminnan suunnittelun tukena. Vanhemmat arvioivat päivähoitoa vuosittain laatukyselyssä. B) Lapsen itsearviointi Jokainen lapsi arvioi omia taitojaan keskustelemalla aikuisen kanssa. Lapsi voi seurata omaa oppimistaan myös oman kasvunkansion kautta, johon lapsi dokumentoi kokemuksiaan piirroksin, joihin aikuinen kirjaa lapsen kommentit ja kertomukset. C) Opetuksen arviointi ja kehittäminen Viikoittaisessa ryhmäpalaverissa käydään läpi toiminnan arviointia ja omantyönkehittämistä yhdessä ryhmän aikuisten kanssa. Lasten palautteet ja toiveet sekä aikuisten tekemät havainnot lasten toimimisesta otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. D) Osallistumistodistus Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus kevätjuhlassa.