Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11"

Transkriptio

1 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 29. MAALISkuuta 2012 Nro 6 Hakevuori odottaa Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut Ajankohtaista: Jalostettu siemen vähissä sivu 3 Puukauppa: Hakkuu lipsahti rajan yli sivu 12 Metsänhoito: Lapin syyskylvö tutkittu sivut Lukijalta: Eriävä mielipide majavasta sivu 25 Juha Ollila

2 2 METSÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Kesätöihin metsäalalle Siihen nähden, miten hitaasti talous elpyy, on yllättävää, ettei työttömyys ole kasvanut. Viime vuonna se väheni selvästi, ja suunta näyttää jatkuvan. Uutta on, että kehitystä eivät selitä niinkään uudet työpaikat kuin työvoiman tarjonnan vähentyminen. Työelämään tulee vuosittain nuoria noin vähemmän kuin varttunutta väkeä siirtyy eläkkeelle. Metsäalalla työvoimasta on ennustettu niukkuutta usein ennenkin, mutta tähän asti työn tuottavuuden kasvu on pelastanut pulasta. Nyt suuret ikäluokat ovat jättämässä jälkeensä niin ison aukon, ettei se enää täyty koneellistamalla tai muuten työtä tehostamalla. Sen lisäksi metsäalalle ennustetaan kasvua, jota tekemään kysytään uudenlaisia osaajia. Uusia tuotteita ja palveluja luomaan tarvitaan parhaat voimat. Metsäalalla on hyvät edellytykset houkutella opiskelijoita. Nuoret arvostavat ekologisuutta, kestävää kehitystä ja monipuolista työtä. Tätä kaikkea on tarjolla. Ongelma vain on, että nuoret tuntevat metsäalaa huonosti tai heillä on siitä vanhentunut käsitys. Menneen maailman tuntua vahvistaa entisestään metsäteollisuuden rakennemuutos. Yleinen hokema on, että tehtaita suljetaan ja puunjalostus loppuu Suomesta. Uusista keksinnöistä vain harva on kuullut. Alan yhteinen Metsä puhuu -hanke on ryhtynyt oikomaan vääriä käsityksiä. Sen tavoitteena on saada nuoret huomaamaan, kuinka monipuolisia töitä metsään ja puuhun liittyen on tulevaisuudessa tarjolla. Hankkeen hieno oivallus on, että kaikki metsän parissa toimivat voivat välittää tietoa omassa lähipiirissään. Ei tarvitse odottaa, että joku kampanjatoimisto hoitaa asian. Tehokas keino saada nuoret kiinnostumaan alasta on palkata heitä kesätöihin. Myös Metsälehti osallistuu Metsä puhuu -hankkeen kesätyökampanjaan. Esittelemme kesällä metsäalaan tutustuvia nuoria ja tarjoamme heille kanavan kertoa työkokemuksistaan verkkosivuillamme. Tervetuloa mukaan kampanjaan! Lisätietoja löydät lehden takakannesta. AJANKOHTAISTA Energiapuusta uhkaa tulla pula Sivut 4 5 Luonnonvarojen tutkimus yhteen Sivu 6 Hallitus puinut kehysriihensä Sivu 7 Taimikonhoitokoneet eivät pärjää metsurille Metsätehon vertailussa kustannukset menivät tasan mutta metsuri voitti laadussa. Sivu 8 Peurakannan nousu taittui Kainuussa Sivu 9 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA Metsäenergia hukassa METSÄPILA Energiapuun korjuun ongelmat sen kuin jatkuvat. Uudet tukisysteemit ovat sekaisin ja rahat loppu vanhan mallin mukaan toimittaessa. Hallituksen ministereillä näyttää riittävän intoa vaikkapa turvetuotannon lopettamisen kanssa puuhasteluun. Sen sijaan metsäenergian käytön lisäämiseen tai edes nykyisen tason turvaamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa eikä halua. Kun pitäisi saada lisää työtä ja kotimaista energiaa, nykytoimilla pyritään pikemminkin vähentämään kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Kun kotimaasta ei saada kannattavasti raaka-ainetta energialaitoksille, sitä tuodaan ulkomailta. Turve ja puu korvautuvat kivihiilellä. Missään muussa maassa ei taideta toimia kotimaisten energialähteitten kanssa yhtä pöljästi. HANNU JAUHIAINEN SITAATTI Joensuun Elli on iso askel matkallemme kohti uudenlaista rakentamisen kulttuuria Suomessa. CLT-pohjaisilla rakenneratkaisuillamme on toteutettu viime vuosina jo lähes taloa ympäri Eurooppaa, ja nyt läpimurto on nähtävissä myös kotimaassa. Aluejohtaja Janne Manninen kehuu Stora Enson CLT-elementeistä rakennettavaa puukerrostaloaluetta. Perhokalastajan kausi alkamassa Sivut Metsänhoitoa monelta kantilta Asikkalalaisen Matti Mäkiahon elämässä metsällä on ollut poikkeuksellisen merkittävä rooli. Sivut Seppo Samuli Jatkuvaa kasvatusta metsäammattilaisille Sivu 20 Ammattina luontokartoittaja Sivut Kuninkaallinen hippiäinen Sivu 24 PILKKEITÄ Kattava kuvaus sahateollisuudesta Markku Kuisman kirja Saha luo jopa uskoa sahojemme uuteen tulemiseen, Esko Pakkanen arvioi. Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: Pinjansiemenet jo antiikin herkkua Sivu 30

3 3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA Jalostettu siemen on nykyään kiven alla Kuusen jalostettu siemen olisi haluttua, mutta varastot ammottavat tyhjyyttään. Suurin osa tänä vuonna istutettavista kuusentaimista on kasvatettu metsikkösiemenestä. TIIA PUUKILA Tänä keväänä maahan iskettävistä kotimaisista kuusentaimista vain noin viidesosa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. Kuusi ei ole tuottanut kunnollista käpysatoa moneen vuoteen, eikä siemenviljelyssiementä enää riitä taimituotantoon. Elintarviketurvallisuusviraston tilastoista selviää, että vielä 2000-luvun alun parhaina vuosina runsas 80 prosenttia taimitarhoilla kylvetyistä kuusensiemenistä tuli siemenviljelmiltä. Nyt taimituottajat ovat joutuneet turvautumaan kuusen metsikkösiemenistä kerättyyn varmuusvarastoon. Metsistä talteen otetut siemenet riittävät vielä muutaman vuoden kylvötarpeiksi. Jalostettu kuusensiemen olisi erittäin haluttua tavaraa ja hinnat olisivat korkealla, mutta varastot ovat aivan tyhjät, kertoo metsänviljelyaineiston ylitarkastaja Kari Leinonen Evirasta. Tänä vuonna varisevasta siemensadosta ei saada Vuoden kuluttua tilanne on parempi. täytettä hupeneviin siemenvarastoihin, mutta vuoden kuluttua tilanne näyttää paremmalta. Metsäntutkimuslaitos ennustaa kuuselle ensi vuodeksi selvästi keskimääräistä parempaa siemensatoa. Kyllä sieltä on tulossa runsas kukinta, mutta huippukukintaa ei kuitenkaan ole odotettavissa luvulla on ollut ainakin pari parempaa vuotta kuin nyt on odotettavissa, varttunut tutkija Tatu Hokkanen arvioi. Kuusella sato kuitenkin vaihtelee eri puolella Suomea, eikä hyvä sato välttämättä satu parhaimmille siemenviljelyksille. Jalostamalla parempi kasvu Siemenviljelyssiemenen etu verrattuna tavalliseen metsästä kerättyyn siemeneen on parempi kasvu ja laatu. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneet männyt kasvavat tilavuutta yli 15 prosenttia enemmän kuin metsikkösiemenestä itäneet puut. Rauduskoivuilla vastaava tutkittu kasvunlisäys on jopa 25 prosenttia. Kuusella siemenviljelyssiemenen edut tunnetaan sen sijaan huonommin. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että kuusella jalostetun siemenen hyödyt olisivat samaa suuruusluokkaa kuin männyllä, kertoo metsänjalostusohjelmaa vetävä vanhempi tutkija Matti Haapanen Metlasta. Myös siementen itävyydessä on eroavuuksia. Siemenviljelmille vartetut puut kasvavat ravinteikkailla ja viljavilla kasvupaikoilla. Niissä puut varttuvat nopeasti, ovat hyväkuntoisia ja tuottavat painavampaa, itävyydeltään parempaa siementä kuin luonnonmet sien puut. Myös siementuottajilla on jalostetusta siemenestä hyviä kokemuksia. Tapion Siemenkeskuksen johtajan Jouko Paijan mukaan siemenviljelyssiemenen etu maatiaissiemeneen verrattuna on selvä ja jalostuksen hyöty kannattaa käyttää hyväksi. Vuosikymmenen alun jälkeen romahdus Kuusen siemenviljelysiemenen osuus taimitarhakylvöissä % Lähde: Evira Seppo Samuli Siemenviljelykset kohta historiaa? Muutaman vuoden kuluttua kuusen taimia saatetaan tuottaa siemenen sijaan solukosta. Metsätutkimuslaitoksella kehitetään parhaillaan kasvullista taimituotantoa perinteisen taimituotannon rinnalle. Kasvullinen lisäys tarjoaa mahdollisuuden kiertää siemenviljelyksien epävarman sadon tuottamat ongelmat. Siinä taimia kasvatetaan solukkoviljelyalustalla monistamalla parhaiden puiden välisistä risteytyksistä syntyneitä jälkeläisiä. Kun tavallisesti siemenestä syntyy yksi alkio ja taimi, solukkoviljelyssä pystytään tuottamaan moninkertainen määrä alkioita ja taimia kerralla. Tällä hetkellä hanketta on takana puoli vuotta, ja ensimmäiset kasvullisesti lisätyt taimet kasvavat jo kasvihuoneilla. Hankkeen vastaanotto on ollut innostunut ja tuloksia odotetaan kovasti. Varsinkin taimituottajat ovat olleet todella kiinnostuneita, kertoo vanhempi tutkija Tuija Aronen Metsäntutkimuslaitokselta. Irlannissa vastaavaa menetelmää on sovellettu onnistuneesti sitkankuuselle, ja Kanadassa solukkoviljelyllä on tuotettu valkokuusta metsänviljelyyn. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuva kasvullisen lisäyksen menetelmä. Arosen mukaan suurin haaste on huolehtia siitä, ettei solukkoviljeltyjen taimien hinta nouse liian korkeaksi. Kun kolmivuotinen hanke on loppu, tavoitteenamme on, että meillä olisi tarjota kasvullisen lisäyksen resepti sekä solukkoviljelyaineistoja niistä kiinnostuneille taimituottajille.

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Omatoiminen metsänomistaja voi helposti ajoittaa kylvön loppusyksyyn juuri ennen talven tuloa, jolloin uudistaminen onnistuu varmimmin. Hannu Jauhiainen Metsänhoito Syyskylvö kannattaa Lapissa Tutkimus tukee pohjoisen syyskylvöjä, mutta ajankohdan kanssa pitää olla tarkkana. HANNU JAUHIAINEN Metsäntutkimuslaitos on saanut lupaavia tuloksia syyskylvön onnistumisesta Keski-Lapin uudistusaloilla. Valtion metsiin kylvetyille uudistusaloille nousi keskimäärin tainta hehtaarille, siis vähintään yhtä monta kuin keväällä kylvetyille aloille yleensä. Vaikka keskimääräinen tulos oli hyvä, sääolot, maaperän laatu ja maanpinnan korkeus toivat tuloksiin vaihtelua. Maanmuokkauksen merkitys nousi esille tässäkin tutkimuksessa. Taimia oli sitä enemmän, mitä suurempi oli muokatun maan osuus. Myös alueen lämpösumma vaikutti: mitä korkeampi lämpösumma, sitä enemmän taimia. Maaperän kivisyys ja humuksen paksuus puolestaan heikensivät uudistumistulosta. Myös kylvövuosien välillä oli eroja. Vuoden 2005 kylvöt onnistuivat huonoiten, mikä tutkijoiden mukaan selittyy kesän 2006 kuivuudella. Routimisen tiedetään vaikuttavan männyn kevätkylvöön. Pienet sirkkataimet eivät pärjää routivilla mailla. Syystä tai toisesta syyskylvöissä routiminen ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan kylvöjen onnistumiseen. Metlan tutkimuksessa inventoitiin satunnaisesti valittu otos Metsähallituksen vuosien syyskylvöistä. Maastotyöt tehtiin vuonna Tutkimusalat sijaitsivat Keski-Lapissa, Kittilässä, Rovaniemellä ja Sallassa. Männyn syyskylvöihin liittyvä tutkimus on osa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -tutkimushanketta, ja sen ovat tehneet erikoistutkijat Ville Hallikainen ja Mikko Hyppönen. Huonojakin tuloksia Ville Hallikaisen mukaan tähänastiset tutkimukset eivät ole tukeneet syyskylvöä. Huonoihin tuloksiin lienee osaltaan ollut syynä se, että kylvöt on tehty alkusyksystä ja useimmat tutkimukset Etelä-Suomessa. Siemenet voivat vaurioitua, jos syksy on märkä ja lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Siemenet eivät myöskään saa alkaa itää syksyllä, vaan niiden on jäätävä kylvön jälkeen lepotilassa odottamaan seuraavaa kevättä. Paras kylvöajankohta onkin silloin, kun maaperä on vielä pääosin lumeton mutta talvi pian tulossa. Talven tulosta pitää olla kohta-

5 METSÄLEHTI Talven tulosta pitää olla kohtalainen varmuus ennen syyskylvöä. lainen varmuus ennen kylvöä, toteaa Hallikainen. Siemenet kestävät jonkin verran lämpöä ja kosteutta. Pitkään kestävä leuto ja sateinen sää voi kuitenkin tuottaa ongelmia siementen säilymiselle. Viime vuosien leudot syksyt ovat tuoneet omaan haasteensa kylvöajankohdan valintaan. Maa on saattanut olla märkä ja lumeton vielä joulukuussakin aina Lappia myöten. Viime syksynä Lapissakin oli vielä lokakuun lopulla niin lämmintä, että siemenet saattoivat jopa itää. Jos näin käy, männynalut tuhoutuvat talven aikana, Hallikainen sanoo. Konekylvö yleistynyt Suuri osa viime vuosien kylvöistä on tehty koneella. Konekylvön käyttöä on kuitenkin rajoittanut kevään lyhyt kylvöaika. Maanmuokkaus ja kylvö pitää tehdä lumen ja roudan sulamisen jälkeen mutta ennen kesäkuun alkua. Etenkin Lapissa myös kelirikko hankaloittaa kylvöjä. Osalle muokkauskohteista voidaan viedä kone vasta kesäkuun puolivälin tienoilla, jolloin kylvöaika jää kovin lyhyeksi. Tämä on ollut osasyy siihen, miksi Metsähallitus on jo toistakymmentä vuotta harrastanut syyskylvöjä. Männyn syyskylvö Paras kylvöajankohta on mahdollisimman myöhään syksyllä, juuri ennen talven tuloa. Siemenet kylvetään muokattuun maahan. Konekylvö on kustannustehokkain kylvötapa. Omatoiminen metsänomistaja voi kylvää siemenet käsin. Sopiva kylvöajankohta on silloin mahdollista valita talven tulon edistymisen mukaan. Käsinkylvö on järkevää myös silloin, kun maanmuokkausta ei jostain syystä voida ajoittaa myöhäissyksyyn, vaan se on jouduttu tekemään aikaisemmin kesällä. Syyskylvö sopii parhaiten Lappiin ja osin muuallekin Pohjois-Suomeen. Etelä- Suomessa leuto alkutalvi voi haitata siementen talvehtimista. Kylvö on kuivilla ja kuivahkoilla kankailla usein kustannustehokkain ja muutenkin järkevä tapa uudistaa metsää. Syyskylvö sopiikin niille omatoimisille metsänomistajille, jotka kylvävät siemenet käsin. Kylvö on silloin mahdollista sovittaa parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan, ja poikkeuksellisten säiden riskit ovat paremmin hallittavissa. Hannu Jauhiainen Siemenpuut kannattaa poistaa uudistusaloilta nopeasti senkin vuoksi, että taimien kasvu jää siemenpuiden lähiympäristössä muuta uudistusalaa huonommaksi. Siemenpuut nopeasti pois Valtion metsissä syyskylvöä on tehty jo pitkään. Kokemukset ovat pääosin hyviä. Kuvan taimikko on kulotetulle uudistusalalle tehdyn äestyksen ja konekylvön tulos. Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt Kainuussa sijaitsevilla koealoilla luontaisen uudistamisen siemenpuiden poistoajankohtaa. Tutkimuksen mukaan valtaosa uudistusalojen taimista syntyy muutaman ensimmäisen vuoden aikana siemenpuuhakkuusta ja maanmuokkauksesta. Noin 15 vuoden kuluttua elossa olevat taimet ovat pääosin näitä ensimmäisinä vuosina syntyneitä puunalkuja. Myöhemmin syntyneet taimet jäävät häviölle kasvukilpailussa ja kuolevat. Esimerkiksi Kuhmossa sijaitsevalla koealueella kolmen ensimmäisen vuoden aikana taimia syntyi uudistusalalle noin kappaletta hehtaarille. Viisi seuraavaa vuotta tuottivat noin tainta lisää. Taimimäärän lisäyksellä ei ollut olennaista merkitystä metsän uudistumiselle, riittävä taimitiheys syntyi jo ensimmäisinä vuosina. Valtaosa myöhemmin syntyneistä taimista oli jo kuollut siinä vaiheessa, kun taimikko saavutti noin 15 vuoden iän. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin myös muilta koealoilta, missä taimettumista seurattiin vuosien ajan. Luontaisen uudistamisen siemenpuut kannattaa siis poistaa mahdollisimman nopeasti, yleensä viimeistään viiden vuoden kuluttua siemenpuuhakkuusta. Koska taimettumisen edellytykset ovat suotuisimmat maanmuokkausta seuraavina vuosina, siemenpuualojen muokkaukset kannattaa ajoittaa hyvää siemenvuotta edeltävään syksyyn. Jos siemensatoa ei ole tiedossa, muokkausta kannattaa siirtää vuodella. Siemenpuut kannattaa poistaa taimettumisen jälkeen nopeasti senkin vuoksi, että taimien keskipituus jää siemenpuiden lähiympäristössä selvästi lyhyemmäksi kuin muualla. Näin käy silloin, kun siemenpuut jäävät useamman metrin mittaiseen taimikkoon.

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Työryhmämuistio mmm 2011:6 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa hankkeen ohjausryhmän 1. kokous 19.2.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen Metsäpuiden

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita

Lisätiedot

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan Kasvullinen lisäys hankkeen tavoitteet, tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä Hankkeen vastuullinen johtaja Tuija Aronen 27.11.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee

Lisätiedot

Puustoarvio puhelimella. Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11

Puustoarvio puhelimella. Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI PERJANTAINA 10. TOUKOKUUTA 2013 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Riistavahingoista

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Tehoa tulevaisuuden taimituotantoon kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet Punkaharju, Lusto 27.11.2012 Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Lauri Kääriäinen rakentaa puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtaan tiloissa. Sivut 10 11

Lauri Kääriäinen rakentaa puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtaan tiloissa. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. MAALISKUUTA 2013 Nro 6 WWW.METSALEHTI.FI Lauri Kääriäinen rakent puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtn tiloissa. Sivut 10 11 Juha Metso Lähtöruudussa Ajankohtaista:

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

Kannot talteen. Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15

Kannot talteen. Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2013 Nro 21 WWW.METSALEHTI.FI Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15 Ajankohtaista: Metsäpalvelut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Mikko Tikkinen Ohjausryhmän kokous Joroinen 1.9.2015 Alkukasvatus Keskitytty

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus 1 Teppo Tutkija 9.2.2016 Kuusi ei kuki runsaasti joka vuosi, ja erityisesti heikon tai keskinkertaisen kukinnan vuosina kaikki siemenaiheet eivät pölyty. Hedelmöittymättömät siemenaiheet kehittyvät kuitenkin

Lisätiedot

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015. Osa II Metsänviljelyaineisto

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015. Osa II Metsänviljelyaineisto Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015 Osa II Metsänviljelyaineisto Dnro 2285/0411/2016 Eviran raportti Hyväksymispäivä 5.4.2016 Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Valtioneuvosto on metsälain säädösten perusteella

Valtioneuvosto on metsälain säädösten perusteella Mikko Hyppönen, Martti Varmola, Kari Mikkola ja Risto Jalkanen Metsien uudistuminen suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla mailla Metsien uudistumista seurataan Valtioneuvosto on metsälain säädösten

Lisätiedot

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

KUTSU. Asiakaspalvelu2014 -hankkeen aluekierros TERVETULOA!

KUTSU. Asiakaspalvelu2014 -hankkeen aluekierros TERVETULOA! KUTSU Asiakaspalvelu2014 -hankkeen aluekierros Olet tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä ja kertomaan, miten omalla alueellasi toivot järjestämisessä edettävän.

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot