Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11"

Transkriptio

1 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 29. MAALISkuuta 2012 Nro 6 Hakevuori odottaa Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut Ajankohtaista: Jalostettu siemen vähissä sivu 3 Puukauppa: Hakkuu lipsahti rajan yli sivu 12 Metsänhoito: Lapin syyskylvö tutkittu sivut Lukijalta: Eriävä mielipide majavasta sivu 25 Juha Ollila

2 2 METSÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Kesätöihin metsäalalle Siihen nähden, miten hitaasti talous elpyy, on yllättävää, ettei työttömyys ole kasvanut. Viime vuonna se väheni selvästi, ja suunta näyttää jatkuvan. Uutta on, että kehitystä eivät selitä niinkään uudet työpaikat kuin työvoiman tarjonnan vähentyminen. Työelämään tulee vuosittain nuoria noin vähemmän kuin varttunutta väkeä siirtyy eläkkeelle. Metsäalalla työvoimasta on ennustettu niukkuutta usein ennenkin, mutta tähän asti työn tuottavuuden kasvu on pelastanut pulasta. Nyt suuret ikäluokat ovat jättämässä jälkeensä niin ison aukon, ettei se enää täyty koneellistamalla tai muuten työtä tehostamalla. Sen lisäksi metsäalalle ennustetaan kasvua, jota tekemään kysytään uudenlaisia osaajia. Uusia tuotteita ja palveluja luomaan tarvitaan parhaat voimat. Metsäalalla on hyvät edellytykset houkutella opiskelijoita. Nuoret arvostavat ekologisuutta, kestävää kehitystä ja monipuolista työtä. Tätä kaikkea on tarjolla. Ongelma vain on, että nuoret tuntevat metsäalaa huonosti tai heillä on siitä vanhentunut käsitys. Menneen maailman tuntua vahvistaa entisestään metsäteollisuuden rakennemuutos. Yleinen hokema on, että tehtaita suljetaan ja puunjalostus loppuu Suomesta. Uusista keksinnöistä vain harva on kuullut. Alan yhteinen Metsä puhuu -hanke on ryhtynyt oikomaan vääriä käsityksiä. Sen tavoitteena on saada nuoret huomaamaan, kuinka monipuolisia töitä metsään ja puuhun liittyen on tulevaisuudessa tarjolla. Hankkeen hieno oivallus on, että kaikki metsän parissa toimivat voivat välittää tietoa omassa lähipiirissään. Ei tarvitse odottaa, että joku kampanjatoimisto hoitaa asian. Tehokas keino saada nuoret kiinnostumaan alasta on palkata heitä kesätöihin. Myös Metsälehti osallistuu Metsä puhuu -hankkeen kesätyökampanjaan. Esittelemme kesällä metsäalaan tutustuvia nuoria ja tarjoamme heille kanavan kertoa työkokemuksistaan verkkosivuillamme. Tervetuloa mukaan kampanjaan! Lisätietoja löydät lehden takakannesta. AJANKOHTAISTA Energiapuusta uhkaa tulla pula Sivut 4 5 Luonnonvarojen tutkimus yhteen Sivu 6 Hallitus puinut kehysriihensä Sivu 7 Taimikonhoitokoneet eivät pärjää metsurille Metsätehon vertailussa kustannukset menivät tasan mutta metsuri voitti laadussa. Sivu 8 Peurakannan nousu taittui Kainuussa Sivu 9 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA Metsäenergia hukassa METSÄPILA Energiapuun korjuun ongelmat sen kuin jatkuvat. Uudet tukisysteemit ovat sekaisin ja rahat loppu vanhan mallin mukaan toimittaessa. Hallituksen ministereillä näyttää riittävän intoa vaikkapa turvetuotannon lopettamisen kanssa puuhasteluun. Sen sijaan metsäenergian käytön lisäämiseen tai edes nykyisen tason turvaamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa eikä halua. Kun pitäisi saada lisää työtä ja kotimaista energiaa, nykytoimilla pyritään pikemminkin vähentämään kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Kun kotimaasta ei saada kannattavasti raaka-ainetta energialaitoksille, sitä tuodaan ulkomailta. Turve ja puu korvautuvat kivihiilellä. Missään muussa maassa ei taideta toimia kotimaisten energialähteitten kanssa yhtä pöljästi. HANNU JAUHIAINEN SITAATTI Joensuun Elli on iso askel matkallemme kohti uudenlaista rakentamisen kulttuuria Suomessa. CLT-pohjaisilla rakenneratkaisuillamme on toteutettu viime vuosina jo lähes taloa ympäri Eurooppaa, ja nyt läpimurto on nähtävissä myös kotimaassa. Aluejohtaja Janne Manninen kehuu Stora Enson CLT-elementeistä rakennettavaa puukerrostaloaluetta. Perhokalastajan kausi alkamassa Sivut Metsänhoitoa monelta kantilta Asikkalalaisen Matti Mäkiahon elämässä metsällä on ollut poikkeuksellisen merkittävä rooli. Sivut Seppo Samuli Jatkuvaa kasvatusta metsäammattilaisille Sivu 20 Ammattina luontokartoittaja Sivut Kuninkaallinen hippiäinen Sivu 24 PILKKEITÄ Kattava kuvaus sahateollisuudesta Markku Kuisman kirja Saha luo jopa uskoa sahojemme uuteen tulemiseen, Esko Pakkanen arvioi. Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: Pinjansiemenet jo antiikin herkkua Sivu 30

3 3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA Jalostettu siemen on nykyään kiven alla Kuusen jalostettu siemen olisi haluttua, mutta varastot ammottavat tyhjyyttään. Suurin osa tänä vuonna istutettavista kuusentaimista on kasvatettu metsikkösiemenestä. TIIA PUUKILA Tänä keväänä maahan iskettävistä kotimaisista kuusentaimista vain noin viidesosa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. Kuusi ei ole tuottanut kunnollista käpysatoa moneen vuoteen, eikä siemenviljelyssiementä enää riitä taimituotantoon. Elintarviketurvallisuusviraston tilastoista selviää, että vielä 2000-luvun alun parhaina vuosina runsas 80 prosenttia taimitarhoilla kylvetyistä kuusensiemenistä tuli siemenviljelmiltä. Nyt taimituottajat ovat joutuneet turvautumaan kuusen metsikkösiemenistä kerättyyn varmuusvarastoon. Metsistä talteen otetut siemenet riittävät vielä muutaman vuoden kylvötarpeiksi. Jalostettu kuusensiemen olisi erittäin haluttua tavaraa ja hinnat olisivat korkealla, mutta varastot ovat aivan tyhjät, kertoo metsänviljelyaineiston ylitarkastaja Kari Leinonen Evirasta. Tänä vuonna varisevasta siemensadosta ei saada Vuoden kuluttua tilanne on parempi. täytettä hupeneviin siemenvarastoihin, mutta vuoden kuluttua tilanne näyttää paremmalta. Metsäntutkimuslaitos ennustaa kuuselle ensi vuodeksi selvästi keskimääräistä parempaa siemensatoa. Kyllä sieltä on tulossa runsas kukinta, mutta huippukukintaa ei kuitenkaan ole odotettavissa luvulla on ollut ainakin pari parempaa vuotta kuin nyt on odotettavissa, varttunut tutkija Tatu Hokkanen arvioi. Kuusella sato kuitenkin vaihtelee eri puolella Suomea, eikä hyvä sato välttämättä satu parhaimmille siemenviljelyksille. Jalostamalla parempi kasvu Siemenviljelyssiemenen etu verrattuna tavalliseen metsästä kerättyyn siemeneen on parempi kasvu ja laatu. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneet männyt kasvavat tilavuutta yli 15 prosenttia enemmän kuin metsikkösiemenestä itäneet puut. Rauduskoivuilla vastaava tutkittu kasvunlisäys on jopa 25 prosenttia. Kuusella siemenviljelyssiemenen edut tunnetaan sen sijaan huonommin. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että kuusella jalostetun siemenen hyödyt olisivat samaa suuruusluokkaa kuin männyllä, kertoo metsänjalostusohjelmaa vetävä vanhempi tutkija Matti Haapanen Metlasta. Myös siementen itävyydessä on eroavuuksia. Siemenviljelmille vartetut puut kasvavat ravinteikkailla ja viljavilla kasvupaikoilla. Niissä puut varttuvat nopeasti, ovat hyväkuntoisia ja tuottavat painavampaa, itävyydeltään parempaa siementä kuin luonnonmet sien puut. Myös siementuottajilla on jalostetusta siemenestä hyviä kokemuksia. Tapion Siemenkeskuksen johtajan Jouko Paijan mukaan siemenviljelyssiemenen etu maatiaissiemeneen verrattuna on selvä ja jalostuksen hyöty kannattaa käyttää hyväksi. Vuosikymmenen alun jälkeen romahdus Kuusen siemenviljelysiemenen osuus taimitarhakylvöissä % Lähde: Evira Seppo Samuli Siemenviljelykset kohta historiaa? Muutaman vuoden kuluttua kuusen taimia saatetaan tuottaa siemenen sijaan solukosta. Metsätutkimuslaitoksella kehitetään parhaillaan kasvullista taimituotantoa perinteisen taimituotannon rinnalle. Kasvullinen lisäys tarjoaa mahdollisuuden kiertää siemenviljelyksien epävarman sadon tuottamat ongelmat. Siinä taimia kasvatetaan solukkoviljelyalustalla monistamalla parhaiden puiden välisistä risteytyksistä syntyneitä jälkeläisiä. Kun tavallisesti siemenestä syntyy yksi alkio ja taimi, solukkoviljelyssä pystytään tuottamaan moninkertainen määrä alkioita ja taimia kerralla. Tällä hetkellä hanketta on takana puoli vuotta, ja ensimmäiset kasvullisesti lisätyt taimet kasvavat jo kasvihuoneilla. Hankkeen vastaanotto on ollut innostunut ja tuloksia odotetaan kovasti. Varsinkin taimituottajat ovat olleet todella kiinnostuneita, kertoo vanhempi tutkija Tuija Aronen Metsäntutkimuslaitokselta. Irlannissa vastaavaa menetelmää on sovellettu onnistuneesti sitkankuuselle, ja Kanadassa solukkoviljelyllä on tuotettu valkokuusta metsänviljelyyn. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuva kasvullisen lisäyksen menetelmä. Arosen mukaan suurin haaste on huolehtia siitä, ettei solukkoviljeltyjen taimien hinta nouse liian korkeaksi. Kun kolmivuotinen hanke on loppu, tavoitteenamme on, että meillä olisi tarjota kasvullisen lisäyksen resepti sekä solukkoviljelyaineistoja niistä kiinnostuneille taimituottajille.

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Omatoiminen metsänomistaja voi helposti ajoittaa kylvön loppusyksyyn juuri ennen talven tuloa, jolloin uudistaminen onnistuu varmimmin. Hannu Jauhiainen Metsänhoito Syyskylvö kannattaa Lapissa Tutkimus tukee pohjoisen syyskylvöjä, mutta ajankohdan kanssa pitää olla tarkkana. HANNU JAUHIAINEN Metsäntutkimuslaitos on saanut lupaavia tuloksia syyskylvön onnistumisesta Keski-Lapin uudistusaloilla. Valtion metsiin kylvetyille uudistusaloille nousi keskimäärin tainta hehtaarille, siis vähintään yhtä monta kuin keväällä kylvetyille aloille yleensä. Vaikka keskimääräinen tulos oli hyvä, sääolot, maaperän laatu ja maanpinnan korkeus toivat tuloksiin vaihtelua. Maanmuokkauksen merkitys nousi esille tässäkin tutkimuksessa. Taimia oli sitä enemmän, mitä suurempi oli muokatun maan osuus. Myös alueen lämpösumma vaikutti: mitä korkeampi lämpösumma, sitä enemmän taimia. Maaperän kivisyys ja humuksen paksuus puolestaan heikensivät uudistumistulosta. Myös kylvövuosien välillä oli eroja. Vuoden 2005 kylvöt onnistuivat huonoiten, mikä tutkijoiden mukaan selittyy kesän 2006 kuivuudella. Routimisen tiedetään vaikuttavan männyn kevätkylvöön. Pienet sirkkataimet eivät pärjää routivilla mailla. Syystä tai toisesta syyskylvöissä routiminen ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan kylvöjen onnistumiseen. Metlan tutkimuksessa inventoitiin satunnaisesti valittu otos Metsähallituksen vuosien syyskylvöistä. Maastotyöt tehtiin vuonna Tutkimusalat sijaitsivat Keski-Lapissa, Kittilässä, Rovaniemellä ja Sallassa. Männyn syyskylvöihin liittyvä tutkimus on osa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -tutkimushanketta, ja sen ovat tehneet erikoistutkijat Ville Hallikainen ja Mikko Hyppönen. Huonojakin tuloksia Ville Hallikaisen mukaan tähänastiset tutkimukset eivät ole tukeneet syyskylvöä. Huonoihin tuloksiin lienee osaltaan ollut syynä se, että kylvöt on tehty alkusyksystä ja useimmat tutkimukset Etelä-Suomessa. Siemenet voivat vaurioitua, jos syksy on märkä ja lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Siemenet eivät myöskään saa alkaa itää syksyllä, vaan niiden on jäätävä kylvön jälkeen lepotilassa odottamaan seuraavaa kevättä. Paras kylvöajankohta onkin silloin, kun maaperä on vielä pääosin lumeton mutta talvi pian tulossa. Talven tulosta pitää olla kohta-

5 METSÄLEHTI Talven tulosta pitää olla kohtalainen varmuus ennen syyskylvöä. lainen varmuus ennen kylvöä, toteaa Hallikainen. Siemenet kestävät jonkin verran lämpöä ja kosteutta. Pitkään kestävä leuto ja sateinen sää voi kuitenkin tuottaa ongelmia siementen säilymiselle. Viime vuosien leudot syksyt ovat tuoneet omaan haasteensa kylvöajankohdan valintaan. Maa on saattanut olla märkä ja lumeton vielä joulukuussakin aina Lappia myöten. Viime syksynä Lapissakin oli vielä lokakuun lopulla niin lämmintä, että siemenet saattoivat jopa itää. Jos näin käy, männynalut tuhoutuvat talven aikana, Hallikainen sanoo. Konekylvö yleistynyt Suuri osa viime vuosien kylvöistä on tehty koneella. Konekylvön käyttöä on kuitenkin rajoittanut kevään lyhyt kylvöaika. Maanmuokkaus ja kylvö pitää tehdä lumen ja roudan sulamisen jälkeen mutta ennen kesäkuun alkua. Etenkin Lapissa myös kelirikko hankaloittaa kylvöjä. Osalle muokkauskohteista voidaan viedä kone vasta kesäkuun puolivälin tienoilla, jolloin kylvöaika jää kovin lyhyeksi. Tämä on ollut osasyy siihen, miksi Metsähallitus on jo toistakymmentä vuotta harrastanut syyskylvöjä. Männyn syyskylvö Paras kylvöajankohta on mahdollisimman myöhään syksyllä, juuri ennen talven tuloa. Siemenet kylvetään muokattuun maahan. Konekylvö on kustannustehokkain kylvötapa. Omatoiminen metsänomistaja voi kylvää siemenet käsin. Sopiva kylvöajankohta on silloin mahdollista valita talven tulon edistymisen mukaan. Käsinkylvö on järkevää myös silloin, kun maanmuokkausta ei jostain syystä voida ajoittaa myöhäissyksyyn, vaan se on jouduttu tekemään aikaisemmin kesällä. Syyskylvö sopii parhaiten Lappiin ja osin muuallekin Pohjois-Suomeen. Etelä- Suomessa leuto alkutalvi voi haitata siementen talvehtimista. Kylvö on kuivilla ja kuivahkoilla kankailla usein kustannustehokkain ja muutenkin järkevä tapa uudistaa metsää. Syyskylvö sopiikin niille omatoimisille metsänomistajille, jotka kylvävät siemenet käsin. Kylvö on silloin mahdollista sovittaa parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan, ja poikkeuksellisten säiden riskit ovat paremmin hallittavissa. Hannu Jauhiainen Siemenpuut kannattaa poistaa uudistusaloilta nopeasti senkin vuoksi, että taimien kasvu jää siemenpuiden lähiympäristössä muuta uudistusalaa huonommaksi. Siemenpuut nopeasti pois Valtion metsissä syyskylvöä on tehty jo pitkään. Kokemukset ovat pääosin hyviä. Kuvan taimikko on kulotetulle uudistusalalle tehdyn äestyksen ja konekylvön tulos. Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt Kainuussa sijaitsevilla koealoilla luontaisen uudistamisen siemenpuiden poistoajankohtaa. Tutkimuksen mukaan valtaosa uudistusalojen taimista syntyy muutaman ensimmäisen vuoden aikana siemenpuuhakkuusta ja maanmuokkauksesta. Noin 15 vuoden kuluttua elossa olevat taimet ovat pääosin näitä ensimmäisinä vuosina syntyneitä puunalkuja. Myöhemmin syntyneet taimet jäävät häviölle kasvukilpailussa ja kuolevat. Esimerkiksi Kuhmossa sijaitsevalla koealueella kolmen ensimmäisen vuoden aikana taimia syntyi uudistusalalle noin kappaletta hehtaarille. Viisi seuraavaa vuotta tuottivat noin tainta lisää. Taimimäärän lisäyksellä ei ollut olennaista merkitystä metsän uudistumiselle, riittävä taimitiheys syntyi jo ensimmäisinä vuosina. Valtaosa myöhemmin syntyneistä taimista oli jo kuollut siinä vaiheessa, kun taimikko saavutti noin 15 vuoden iän. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin myös muilta koealoilta, missä taimettumista seurattiin vuosien ajan. Luontaisen uudistamisen siemenpuut kannattaa siis poistaa mahdollisimman nopeasti, yleensä viimeistään viiden vuoden kuluttua siemenpuuhakkuusta. Koska taimettumisen edellytykset ovat suotuisimmat maanmuokkausta seuraavina vuosina, siemenpuualojen muokkaukset kannattaa ajoittaa hyvää siemenvuotta edeltävään syksyyn. Jos siemensatoa ei ole tiedossa, muokkausta kannattaa siirtää vuodella. Siemenpuut kannattaa poistaa taimettumisen jälkeen nopeasti senkin vuoksi, että taimien keskipituus jää siemenpuiden lähiympäristössä selvästi lyhyemmäksi kuin muualla. Näin käy silloin, kun siemenpuut jäävät useamman metrin mittaiseen taimikkoon.

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman tutkijakokous 3.6. 2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen EAKR-hanke Kuusen kasvullinen lisäys

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

tuottavan metsän abc

tuottavan metsän abc tuottavan metsän abc tuottavan metsän abc Metsän kasvu alkaa siemenistä... 3 Siemen Forelia Oy:n tuotteet ja palvelut... 5 Metsäkylvöohjeet... 9 Termejä ja selityksiä...12 Yhteystiedot...15 Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Työryhmämuistio mmm 2011:6 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan Kasvullinen lisäys hankkeen tavoitteet, tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä Hankkeen vastuullinen johtaja Tuija Aronen 27.11.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa hankkeen ohjausryhmän 1. kokous 19.2.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen Metsäpuiden

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO 3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Hirveäkin vaarallisempi. Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3

Hirveäkin vaarallisempi. Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 29. ELOKUUTA 2013 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Erkki Oksanen / Metla Hirveäkin vaarallisempi Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO 3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Havupuiden taimitarhakylvöjen määrä väheni vuonna 1996 hieman edellisvuodesta. Samanaikaisesti näihin kylvöihin käytetyn siemenen jalostusaste kuitenkin nousi. Kuusen osalta

Lisätiedot

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus

Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus ISBN 978-951-40-2277-7 (PDF) ISSN 1795-150X Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus Metsäpuiden siementuotannon uudelleen organisointi -hankkeen loppuraportti Karoliina

Lisätiedot

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsätilaa etsimässä. Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää.

Metsätilaa etsimässä. Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 25. HUHTIKUUTA 2013 Nro 8 WWW.METSALEHTI.FI Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää. Sivut 18 19 Ajankohtaista:

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Puustoarvio puhelimella. Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11

Puustoarvio puhelimella. Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI PERJANTAINA 10. TOUKOKUUTA 2013 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Riistavahingoista

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Tehoa tulevaisuuden taimituotantoon kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet Punkaharju, Lusto 27.11.2012 Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Lauri Kääriäinen rakentaa puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtaan tiloissa. Sivut 10 11

Lauri Kääriäinen rakentaa puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtaan tiloissa. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. MAALISKUUTA 2013 Nro 6 WWW.METSALEHTI.FI Lauri Kääriäinen rakent puutuotealan uutta nousua entisen paperitehtn tiloissa. Sivut 10 11 Juha Metso Lähtöruudussa Ajankohtaista:

Lisätiedot

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Tuija Aronen Kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa e e m t a Johdanto Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden monistamista, ja

Lisätiedot

Kannot talteen. Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15

Kannot talteen. Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2013 Nro 21 WWW.METSALEHTI.FI Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15 Ajankohtaista: Metsäpalvelut

Lisätiedot