Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11
|
|
- Juha-Pekka Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 29. MAALISkuuta 2012 Nro 6 Hakevuori odottaa Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut Ajankohtaista: Jalostettu siemen vähissä sivu 3 Puukauppa: Hakkuu lipsahti rajan yli sivu 12 Metsänhoito: Lapin syyskylvö tutkittu sivut Lukijalta: Eriävä mielipide majavasta sivu 25 Juha Ollila
2 2 METSÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ NUMEROSSA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kesätöihin metsäalalle Siihen nähden, miten hitaasti talous elpyy, on yllättävää, ettei työttömyys ole kasvanut. Viime vuonna se väheni selvästi, ja suunta näyttää jatkuvan. Uutta on, että kehitystä eivät selitä niinkään uudet työpaikat kuin työvoiman tarjonnan vähentyminen. Työelämään tulee vuosittain nuoria noin vähemmän kuin varttunutta väkeä siirtyy eläkkeelle. Metsäalalla työvoimasta on ennustettu niukkuutta usein ennenkin, mutta tähän asti työn tuottavuuden kasvu on pelastanut pulasta. Nyt suuret ikäluokat ovat jättämässä jälkeensä niin ison aukon, ettei se enää täyty koneellistamalla tai muuten työtä tehostamalla. Sen lisäksi metsäalalle ennustetaan kasvua, jota tekemään kysytään uudenlaisia osaajia. Uusia tuotteita ja palveluja luomaan tarvitaan parhaat voimat. Metsäalalla on hyvät edellytykset houkutella opiskelijoita. Nuoret arvostavat ekologisuutta, kestävää kehitystä ja monipuolista työtä. Tätä kaikkea on tarjolla. Ongelma vain on, että nuoret tuntevat metsäalaa huonosti tai heillä on siitä vanhentunut käsitys. Menneen maailman tuntua vahvistaa entisestään metsäteollisuuden rakennemuutos. Yleinen hokema on, että tehtaita suljetaan ja puunjalostus loppuu Suomesta. Uusista keksinnöistä vain harva on kuullut. Alan yhteinen Metsä puhuu -hanke on ryhtynyt oikomaan vääriä käsityksiä. Sen tavoitteena on saada nuoret huomaamaan, kuinka monipuolisia töitä metsään ja puuhun liittyen on tulevaisuudessa tarjolla. Hankkeen hieno oivallus on, että kaikki metsän parissa toimivat voivat välittää tietoa omassa lähipiirissään. Ei tarvitse odottaa, että joku kampanjatoimisto hoitaa asian. Tehokas keino saada nuoret kiinnostumaan alasta on palkata heitä kesätöihin. Myös Metsälehti osallistuu Metsä puhuu -hankkeen kesätyökampanjaan. Esittelemme kesällä metsäalaan tutustuvia nuoria ja tarjoamme heille kanavan kertoa työkokemuksistaan verkkosivuillamme. Tervetuloa mukaan kampanjaan! Lisätietoja löydät lehden takakannesta. AJANKOHTAISTA Energiapuusta uhkaa tulla pula Sivut 4 5 Luonnonvarojen tutkimus yhteen Sivu 6 Hallitus puinut kehysriihensä Sivu 7 Taimikonhoitokoneet eivät pärjää metsurille Metsätehon vertailussa kustannukset menivät tasan mutta metsuri voitti laadussa. Sivu 8 Peurakannan nousu taittui Kainuussa Sivu 9 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA Metsäenergia hukassa METSÄPILA Energiapuun korjuun ongelmat sen kuin jatkuvat. Uudet tukisysteemit ovat sekaisin ja rahat loppu vanhan mallin mukaan toimittaessa. Hallituksen ministereillä näyttää riittävän intoa vaikkapa turvetuotannon lopettamisen kanssa puuhasteluun. Sen sijaan metsäenergian käytön lisäämiseen tai edes nykyisen tason turvaamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa eikä halua. Kun pitäisi saada lisää työtä ja kotimaista energiaa, nykytoimilla pyritään pikemminkin vähentämään kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Kun kotimaasta ei saada kannattavasti raaka-ainetta energialaitoksille, sitä tuodaan ulkomailta. Turve ja puu korvautuvat kivihiilellä. Missään muussa maassa ei taideta toimia kotimaisten energialähteitten kanssa yhtä pöljästi. HANNU JAUHIAINEN SITAATTI Joensuun Elli on iso askel matkallemme kohti uudenlaista rakentamisen kulttuuria Suomessa. CLT-pohjaisilla rakenneratkaisuillamme on toteutettu viime vuosina jo lähes taloa ympäri Eurooppaa, ja nyt läpimurto on nähtävissä myös kotimaassa. Aluejohtaja Janne Manninen kehuu Stora Enson CLT-elementeistä rakennettavaa puukerrostaloaluetta. Perhokalastajan kausi alkamassa Sivut Metsänhoitoa monelta kantilta Asikkalalaisen Matti Mäkiahon elämässä metsällä on ollut poikkeuksellisen merkittävä rooli. Sivut Seppo Samuli Jatkuvaa kasvatusta metsäammattilaisille Sivu 20 Ammattina luontokartoittaja Sivut Kuninkaallinen hippiäinen Sivu 24 PILKKEITÄ Kattava kuvaus sahateollisuudesta Markku Kuisman kirja Saha luo jopa uskoa sahojemme uuteen tulemiseen, Esko Pakkanen arvioi. Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Pinjansiemenet jo antiikin herkkua Sivu 30
3 3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA Jalostettu siemen on nykyään kiven alla Kuusen jalostettu siemen olisi haluttua, mutta varastot ammottavat tyhjyyttään. Suurin osa tänä vuonna istutettavista kuusentaimista on kasvatettu metsikkösiemenestä. TIIA PUUKILA Tänä keväänä maahan iskettävistä kotimaisista kuusentaimista vain noin viidesosa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. Kuusi ei ole tuottanut kunnollista käpysatoa moneen vuoteen, eikä siemenviljelyssiementä enää riitä taimituotantoon. Elintarviketurvallisuusviraston tilastoista selviää, että vielä 2000-luvun alun parhaina vuosina runsas 80 prosenttia taimitarhoilla kylvetyistä kuusensiemenistä tuli siemenviljelmiltä. Nyt taimituottajat ovat joutuneet turvautumaan kuusen metsikkösiemenistä kerättyyn varmuusvarastoon. Metsistä talteen otetut siemenet riittävät vielä muutaman vuoden kylvötarpeiksi. Jalostettu kuusensiemen olisi erittäin haluttua tavaraa ja hinnat olisivat korkealla, mutta varastot ovat aivan tyhjät, kertoo metsänviljelyaineiston ylitarkastaja Kari Leinonen Evirasta. Tänä vuonna varisevasta siemensadosta ei saada Vuoden kuluttua tilanne on parempi. täytettä hupeneviin siemenvarastoihin, mutta vuoden kuluttua tilanne näyttää paremmalta. Metsäntutkimuslaitos ennustaa kuuselle ensi vuodeksi selvästi keskimääräistä parempaa siemensatoa. Kyllä sieltä on tulossa runsas kukinta, mutta huippukukintaa ei kuitenkaan ole odotettavissa luvulla on ollut ainakin pari parempaa vuotta kuin nyt on odotettavissa, varttunut tutkija Tatu Hokkanen arvioi. Kuusella sato kuitenkin vaihtelee eri puolella Suomea, eikä hyvä sato välttämättä satu parhaimmille siemenviljelyksille. Jalostamalla parempi kasvu Siemenviljelyssiemenen etu verrattuna tavalliseen metsästä kerättyyn siemeneen on parempi kasvu ja laatu. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneet männyt kasvavat tilavuutta yli 15 prosenttia enemmän kuin metsikkösiemenestä itäneet puut. Rauduskoivuilla vastaava tutkittu kasvunlisäys on jopa 25 prosenttia. Kuusella siemenviljelyssiemenen edut tunnetaan sen sijaan huonommin. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että kuusella jalostetun siemenen hyödyt olisivat samaa suuruusluokkaa kuin männyllä, kertoo metsänjalostusohjelmaa vetävä vanhempi tutkija Matti Haapanen Metlasta. Myös siementen itävyydessä on eroavuuksia. Siemenviljelmille vartetut puut kasvavat ravinteikkailla ja viljavilla kasvupaikoilla. Niissä puut varttuvat nopeasti, ovat hyväkuntoisia ja tuottavat painavampaa, itävyydeltään parempaa siementä kuin luonnonmet sien puut. Myös siementuottajilla on jalostetusta siemenestä hyviä kokemuksia. Tapion Siemenkeskuksen johtajan Jouko Paijan mukaan siemenviljelyssiemenen etu maatiaissiemeneen verrattuna on selvä ja jalostuksen hyöty kannattaa käyttää hyväksi. Vuosikymmenen alun jälkeen romahdus Kuusen siemenviljelysiemenen osuus taimitarhakylvöissä % Lähde: Evira Seppo Samuli Siemenviljelykset kohta historiaa? Muutaman vuoden kuluttua kuusen taimia saatetaan tuottaa siemenen sijaan solukosta. Metsätutkimuslaitoksella kehitetään parhaillaan kasvullista taimituotantoa perinteisen taimituotannon rinnalle. Kasvullinen lisäys tarjoaa mahdollisuuden kiertää siemenviljelyksien epävarman sadon tuottamat ongelmat. Siinä taimia kasvatetaan solukkoviljelyalustalla monistamalla parhaiden puiden välisistä risteytyksistä syntyneitä jälkeläisiä. Kun tavallisesti siemenestä syntyy yksi alkio ja taimi, solukkoviljelyssä pystytään tuottamaan moninkertainen määrä alkioita ja taimia kerralla. Tällä hetkellä hanketta on takana puoli vuotta, ja ensimmäiset kasvullisesti lisätyt taimet kasvavat jo kasvihuoneilla. Hankkeen vastaanotto on ollut innostunut ja tuloksia odotetaan kovasti. Varsinkin taimituottajat ovat olleet todella kiinnostuneita, kertoo vanhempi tutkija Tuija Aronen Metsäntutkimuslaitokselta. Irlannissa vastaavaa menetelmää on sovellettu onnistuneesti sitkankuuselle, ja Kanadassa solukkoviljelyllä on tuotettu valkokuusta metsänviljelyyn. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuva kasvullisen lisäyksen menetelmä. Arosen mukaan suurin haaste on huolehtia siitä, ettei solukkoviljeltyjen taimien hinta nouse liian korkeaksi. Kun kolmivuotinen hanke on loppu, tavoitteenamme on, että meillä olisi tarjota kasvullisen lisäyksen resepti sekä solukkoviljelyaineistoja niistä kiinnostuneille taimituottajille.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Omatoiminen metsänomistaja voi helposti ajoittaa kylvön loppusyksyyn juuri ennen talven tuloa, jolloin uudistaminen onnistuu varmimmin. Hannu Jauhiainen Metsänhoito Syyskylvö kannattaa Lapissa Tutkimus tukee pohjoisen syyskylvöjä, mutta ajankohdan kanssa pitää olla tarkkana. HANNU JAUHIAINEN Metsäntutkimuslaitos on saanut lupaavia tuloksia syyskylvön onnistumisesta Keski-Lapin uudistusaloilla. Valtion metsiin kylvetyille uudistusaloille nousi keskimäärin tainta hehtaarille, siis vähintään yhtä monta kuin keväällä kylvetyille aloille yleensä. Vaikka keskimääräinen tulos oli hyvä, sääolot, maaperän laatu ja maanpinnan korkeus toivat tuloksiin vaihtelua. Maanmuokkauksen merkitys nousi esille tässäkin tutkimuksessa. Taimia oli sitä enemmän, mitä suurempi oli muokatun maan osuus. Myös alueen lämpösumma vaikutti: mitä korkeampi lämpösumma, sitä enemmän taimia. Maaperän kivisyys ja humuksen paksuus puolestaan heikensivät uudistumistulosta. Myös kylvövuosien välillä oli eroja. Vuoden 2005 kylvöt onnistuivat huonoiten, mikä tutkijoiden mukaan selittyy kesän 2006 kuivuudella. Routimisen tiedetään vaikuttavan männyn kevätkylvöön. Pienet sirkkataimet eivät pärjää routivilla mailla. Syystä tai toisesta syyskylvöissä routiminen ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan kylvöjen onnistumiseen. Metlan tutkimuksessa inventoitiin satunnaisesti valittu otos Metsähallituksen vuosien syyskylvöistä. Maastotyöt tehtiin vuonna Tutkimusalat sijaitsivat Keski-Lapissa, Kittilässä, Rovaniemellä ja Sallassa. Männyn syyskylvöihin liittyvä tutkimus on osa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -tutkimushanketta, ja sen ovat tehneet erikoistutkijat Ville Hallikainen ja Mikko Hyppönen. Huonojakin tuloksia Ville Hallikaisen mukaan tähänastiset tutkimukset eivät ole tukeneet syyskylvöä. Huonoihin tuloksiin lienee osaltaan ollut syynä se, että kylvöt on tehty alkusyksystä ja useimmat tutkimukset Etelä-Suomessa. Siemenet voivat vaurioitua, jos syksy on märkä ja lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Siemenet eivät myöskään saa alkaa itää syksyllä, vaan niiden on jäätävä kylvön jälkeen lepotilassa odottamaan seuraavaa kevättä. Paras kylvöajankohta onkin silloin, kun maaperä on vielä pääosin lumeton mutta talvi pian tulossa. Talven tulosta pitää olla kohta-
5 METSÄLEHTI Talven tulosta pitää olla kohtalainen varmuus ennen syyskylvöä. lainen varmuus ennen kylvöä, toteaa Hallikainen. Siemenet kestävät jonkin verran lämpöä ja kosteutta. Pitkään kestävä leuto ja sateinen sää voi kuitenkin tuottaa ongelmia siementen säilymiselle. Viime vuosien leudot syksyt ovat tuoneet omaan haasteensa kylvöajankohdan valintaan. Maa on saattanut olla märkä ja lumeton vielä joulukuussakin aina Lappia myöten. Viime syksynä Lapissakin oli vielä lokakuun lopulla niin lämmintä, että siemenet saattoivat jopa itää. Jos näin käy, männynalut tuhoutuvat talven aikana, Hallikainen sanoo. Konekylvö yleistynyt Suuri osa viime vuosien kylvöistä on tehty koneella. Konekylvön käyttöä on kuitenkin rajoittanut kevään lyhyt kylvöaika. Maanmuokkaus ja kylvö pitää tehdä lumen ja roudan sulamisen jälkeen mutta ennen kesäkuun alkua. Etenkin Lapissa myös kelirikko hankaloittaa kylvöjä. Osalle muokkauskohteista voidaan viedä kone vasta kesäkuun puolivälin tienoilla, jolloin kylvöaika jää kovin lyhyeksi. Tämä on ollut osasyy siihen, miksi Metsähallitus on jo toistakymmentä vuotta harrastanut syyskylvöjä. Männyn syyskylvö Paras kylvöajankohta on mahdollisimman myöhään syksyllä, juuri ennen talven tuloa. Siemenet kylvetään muokattuun maahan. Konekylvö on kustannustehokkain kylvötapa. Omatoiminen metsänomistaja voi kylvää siemenet käsin. Sopiva kylvöajankohta on silloin mahdollista valita talven tulon edistymisen mukaan. Käsinkylvö on järkevää myös silloin, kun maanmuokkausta ei jostain syystä voida ajoittaa myöhäissyksyyn, vaan se on jouduttu tekemään aikaisemmin kesällä. Syyskylvö sopii parhaiten Lappiin ja osin muuallekin Pohjois-Suomeen. Etelä- Suomessa leuto alkutalvi voi haitata siementen talvehtimista. Kylvö on kuivilla ja kuivahkoilla kankailla usein kustannustehokkain ja muutenkin järkevä tapa uudistaa metsää. Syyskylvö sopiikin niille omatoimisille metsänomistajille, jotka kylvävät siemenet käsin. Kylvö on silloin mahdollista sovittaa parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan, ja poikkeuksellisten säiden riskit ovat paremmin hallittavissa. Hannu Jauhiainen Siemenpuut kannattaa poistaa uudistusaloilta nopeasti senkin vuoksi, että taimien kasvu jää siemenpuiden lähiympäristössä muuta uudistusalaa huonommaksi. Siemenpuut nopeasti pois Valtion metsissä syyskylvöä on tehty jo pitkään. Kokemukset ovat pääosin hyviä. Kuvan taimikko on kulotetulle uudistusalalle tehdyn äestyksen ja konekylvön tulos. Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt Kainuussa sijaitsevilla koealoilla luontaisen uudistamisen siemenpuiden poistoajankohtaa. Tutkimuksen mukaan valtaosa uudistusalojen taimista syntyy muutaman ensimmäisen vuoden aikana siemenpuuhakkuusta ja maanmuokkauksesta. Noin 15 vuoden kuluttua elossa olevat taimet ovat pääosin näitä ensimmäisinä vuosina syntyneitä puunalkuja. Myöhemmin syntyneet taimet jäävät häviölle kasvukilpailussa ja kuolevat. Esimerkiksi Kuhmossa sijaitsevalla koealueella kolmen ensimmäisen vuoden aikana taimia syntyi uudistusalalle noin kappaletta hehtaarille. Viisi seuraavaa vuotta tuottivat noin tainta lisää. Taimimäärän lisäyksellä ei ollut olennaista merkitystä metsän uudistumiselle, riittävä taimitiheys syntyi jo ensimmäisinä vuosina. Valtaosa myöhemmin syntyneistä taimista oli jo kuollut siinä vaiheessa, kun taimikko saavutti noin 15 vuoden iän. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin myös muilta koealoilta, missä taimettumista seurattiin vuosien ajan. Luontaisen uudistamisen siemenpuut kannattaa siis poistaa mahdollisimman nopeasti, yleensä viimeistään viiden vuoden kuluttua siemenpuuhakkuusta. Koska taimettumisen edellytykset ovat suotuisimmat maanmuokkausta seuraavina vuosina, siemenpuualojen muokkaukset kannattaa ajoittaa hyvää siemenvuotta edeltävään syksyyn. Jos siemensatoa ei ole tiedossa, muokkausta kannattaa siirtää vuodella. Siemenpuut kannattaa poistaa taimettumisen jälkeen nopeasti senkin vuoksi, että taimien keskipituus jää siemenpuiden lähiympäristössä selvästi lyhyemmäksi kuin muualla. Näin käy silloin, kun siemenpuut jäävät useamman metrin mittaiseen taimikkoon.
Syyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMaljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis
Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan
LisätiedotVäljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
Lisätiedotonnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
LisätiedotYhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotPuuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
LisätiedotSolukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa
Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotLisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen
Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen Metsässä puhaltavat uudet tuulet Metlan ja Itä-Suomen yliopiston juhlaseminaari Mikkeli 11.9.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa taimia,
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotKuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet
Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman tutkijakokous 3.6. 2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen EAKR-hanke Kuusen kasvullinen lisäys
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotMetsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert
LisätiedotMaanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen
Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio,
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi Nummettumisongelma kanerva/puolukkatyypin metsissä Savukoski: 40 vuotta sitten hakattu ala Kuva:
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotErikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Lisätiedoteljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla
eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotOnnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
LisätiedotKonekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotMetsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto
Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotNordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto
Metsätalouden siemenhuolto ministeriön rooli NordGen Metsä teemapäivä..8 Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto Metsäpuiden siementen saatavuus - Siemenviljelykset - Siemenkeräysmetsiköt
LisätiedotLämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville helmikuuta 2019, Rovaniemelle, Lappia-taloon (Jorma Eton tie 8)
Lapin 61. Metsätalouspäivien järjestelytoimikunta Metsäalan asiantuntijat Meto Lappi ry Lapin Metsänhoitajat ry @LapinMTP LAPIN 61. METSÄTALOUSPÄIVÄT OHJELMA Lämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotMitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotMetsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen
Lisätiedottuottavan metsän abc
tuottavan metsän abc tuottavan metsän abc Metsän kasvu alkaa siemenistä... 3 Siemen Forelia Oy:n tuotteet ja palvelut... 5 Metsäkylvöohjeet... 9 Termejä ja selityksiä...12 Yhteystiedot...15 Tämä opas tarjoaa
LisätiedotVoit opiskella juuri silloin, kun siihen on sopivin metsäomaisuuden suunnitelmalliseen
Tuotekuvasto TAPIO ForestKIT Tehokkaat työvälineet metsäpalveluiden tuottamiseen ja metsäomaisuuden hallintaan TAPIO ForestTEST Varmista metsäosaaminen työaikaa säästävillä verkkokursseilla TAPIO ForestKIT
LisätiedotSiemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat
Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Katri Himanen Luonnonvarakeskus Tilastotiedot: Claes Uggla / Skogsstyrelsen, Curt Almqvist / Skogsforsk, Kari Leinonen / Evira 1 4.5.2017 2 4.5.2017 2003 2004 2005
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotMetsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio
Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Työryhmämuistio mmm 2011:6 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotSiementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015
Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston
LisätiedotLisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia
Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia Tuija Aronen Puissa kasvaa tulevaisuus Metlan Punkaharjun toimipaikan sidosryhmäseminaari Metsämuseo Lustossa, Punkaharjulla, 22.8.2014 Metsä on tärkein biotalouden
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotKurkistus tulevaisuuden taimitarhaan
Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan Kasvullinen lisäys hankkeen tavoitteet, tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä Hankkeen vastuullinen johtaja Tuija Aronen 27.11.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotKuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely
Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa hankkeen ohjausryhmän 1. kokous 19.2.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen Metsäpuiden
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
Lisätiedot3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotHirveäkin vaarallisempi. Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 29. ELOKUUTA 2013 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Erkki Oksanen / Metla Hirveäkin vaarallisempi Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on
LisätiedotMetsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen
Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotSuomen parhaat taimet.
Suomen parhaat taimet www.finforelia.fi Perinteinen ja luotettava taimiyhtiö Fin Forelia Oy tuottaa metsäpuun taimia sopimuskumppaneidemme ja metsänomistajien käyttöön. Täysin kotimainen yhtiö on alan
LisätiedotKoneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski
Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotKoneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11. Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja
Lisätiedot3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Havupuiden taimitarhakylvöjen määrä väheni vuonna 1996 hieman edellisvuodesta. Samanaikaisesti näihin kylvöihin käytetyn siemenen jalostusaste kuitenkin nousi. Kuusen osalta
LisätiedotKuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMetsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
LisätiedotMetsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus
ISBN 978-951-40-2277-7 (PDF) ISSN 1795-150X Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus Metsäpuiden siementuotannon uudelleen organisointi -hankkeen loppuraportti Karoliina
LisätiedotTaimikonhoito kitkemällä
Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin
Lisätiedot