Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?"

Transkriptio

1 Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus

2 Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan kuusikot P-S TurvemaaPA ojitetut korpijuusikot P-S (Hökkä et al.) Vastauksia kysymykseen Piirros: Juha Varhi

3 Pienaukkohakkuu kuusikossa, Etelä-Suomi (MONTA) vain tuore kangas (MT) Taimettumistulos 10 v hakkuusta avohakattiin pienaukkoja vain yksi koko: 0,15 ha, läpimitta n. 50 m muokkauksella ja ilman luontainen taimettuminen tulokset 10 v. kuluttua Markus Strandström

4 Pienaukkojen taimilla hyvin hidas pituuskehitys istutukseen verrattuna (MONTA) Pienaukkohakkuu Avohakkuu, äestys ja istutus Taimettuminen vie aikaa ja reunametsä pitää kasvun hitaana. Markus Strandström

5 Pienaukkojen reunametsällä voimakas vaikutus reunassa vähemmän heinää ja pusikkoa, enemmän kuusen taimia reunassa hyvin hidas kasvu koivu pärjää vain keskellä reunametsät kannattaa harventaa MONTAssa aivan liian tiheitä Juhani Mäkinen

6 Päätelmät - MONTA vain yksi aukon koko (läpimitta 50 m) vain tuore kangas aukon keskellä pöheikköä, reunassa ei kuusi taimettuisi vähän pienemmissäkin aukoissa, mutta kasvu hidasta reunametsät kannattaa harventaa MONTAssa aivan liian tiheitä koivu ja muut valopuut taas vaativat vielä isommat aukot menestyäkseen

7 Pienaukkohakkuu männiköissä ja kuusikoissa, Etelä-Suomi (DistDyn) tuoreet ja lehtomaiset kankaat aukon koko 0,1 0,35 ha (läpimitta m) säästöpuustoa tulokset 5 v. kuluttua Matti Koivula

8 Tuloksia aukon koosta ja taimettumisesta (Margot Downey) kuusen taimia keskim kpl/ha, mä 700 taimet vielä pieniä (5 v) Fig. 5. Mean number of seedlings emerging after harvest per 1m 2 plot, from residual forest (negative values) towards gap interior (positive values). 8

9 Pintakasvillisuuden rehevöityminen heinät, ruohot ja pensaat 5 10 m päässä reunametsästä täysi rehevyys selvä yhteys taimettumiseen Percent cover of key species groups as a function of distance from gap edge 9 (negative values into remaining forest, and positive values into gap).

10 Pintakasvillisuuden rehevöityminen Margot Downey 10

11 Päätelmät - DistDyn hyvin voimakas pintakasvillisuuden rehevöityminen 5 v. reunametsät nuorempia ja harvempia kuin MONTAssa kasvupaikat rehevämpiä (MT+, OMT) reunametsävaikutus vähentänee rehevyyttä vähitellen kuten MONTAssakin kuusen taimia eniten reunametsän lähellä pintakasvillisuus! taimet pieniä eivät pärjää pöheikölle aukkojen keskiosissa rehevillä mailla aukkojen pitää olla läpimitaltaan <30-40 m jotta taimettuminen on mahdollista milloin laajennetaan kasvu vs. kasvillisuus?

12 Pienaukkohakkuu Kainuun tuoreen kankaan kuusikoissa Juha Siitonen

13 Koe perustaneet Juha Siitonen, Taisto Jaakola & co monimuotoisuus ja uudistamistulos vanhat kuusikot tuoreella kankaalla Suomussalmi 8 metsikköä joissa 4-16 pienaukkoa per metsikkö pienaukkojen koko vaihteli 0,10 0,37 ha (läpimitta = m) 5 kpl: ei muokkausta, luontainen taimettuminen 3 kpl: äestys, männyn istutus mittaus vuotta perustamisesta

14 Taimimäärä: kokonaismäärä Taimia kpl/ha muu koivu kuusi mänty luont mänty ist muokkaus+istututus ei muokkausta, ei istutusta

15 Pituus, cm Aukon koon vaikutus reunametsän etäisyydellä ja aukon koolla (0,10-0,37 ha) ei ollut vaikutusta taimimäärään reunametsä hidasti pituuskasvua, mutta vain männyllä merkittävästi heinittyminen minimaalista E-S verrattuna samoin vesakko porot ja hirvet? reunametsän pituus n. 8 m ja tilavuus % pienempi kuin E-S 0 mä ist mä luont kuusi koivu Etäisyys reunametsästä, m

16 Päätelmät kaiken kokoiset aukot taimettuivat Kainuussa hyvin (0,1-0,37 ha) kasvu vähän hitaampaa pienissä aukoissa pöheköityminen vähäistä aukot voivat olla suurempiakin

17 Turvemaa P-Suomessa (Hökkä et al.) Hökkä et al. (2012). Pienaukon läpimitta ja taimien määrä 5 v hakkuun jälkeen. Ojitetut korvet. Alikasvos = ennen hakkuuta syntyneet taimet

18 Yhteenveto: Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten kuusikoissa? Etelä-Suomen MT- ja OMT-kankailla kuusi m (läpimitta) rehevällä maalla pienemmät, karummalla isommat pintakasvillisuuden takia aukkoja pitää laajentaa pian jotta taimet kasvavat! koivu ym. >50 m Pohjois-Suomen tuoreilla kankailla isommat kuin E-S, koska pintakasvillisuusongelma pienempi Turv la? - tutkimukset vasta alussa Margot Downey

19 Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten männiköissä? Ei tiedetä. Tutkimukset alussa P-S Ville Hallikainen & co. Pienaukkomenetelmä sopii huonosti männylle, jonka kasvu on hyvin herkkä reunametsän vaikutukselle Ville Hallikainen Parempi menetelmä: kaksijaksoisen ja erirakenteisen hybridi, jossa uudistetaan koko metsikkö kerralla (ks. Riikan esityksessä) Satu Rantala

20 Lisätietoja Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus (Luke) PL 18, FI Vantaa puh Juha Siitonen

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa? Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa? Sauli Valkonen Sisältö Erirakenteiskasvatus (ERK) = Jatkuva kasvatus (JK) JK:n menetelmät (lyhyt oppimäärä) Kannattaako JK Missä hyvät onnistumisen edellytykset

Lisätiedot

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät

Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen, Riikka Piispanen & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos Erirakenteisen metsän kasvatusmenetelmät

Lisätiedot

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta

Lisätiedot

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta Sauli Valkonen ja Pasi Rautio Luonnonvarakeskus 1. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät Sanna Vornanen 2 12.4.2018 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsä) Piirros:

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

onnistuminen Lapissa

onnistuminen Lapissa Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat 3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

MONTA-YHTEISTUTKIMUS MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät

Lisätiedot

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä

Lisätiedot

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus.

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus. Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset Sauli Valkonen Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus Muutosten syyt Monimuotoisuus Maisema, virkistys Puun laatu Muutokset Sekametsät

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Matti Koivula, Juha Siitonen & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Peruskuvioluettelo. Pituus m. Määrä/ha m 3 tai kpl. Kuusi 64 5,7 27 kpl 0. Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1. keskiarvo 64 5,9 242 kpl 0

Peruskuvioluettelo. Pituus m. Määrä/ha m 3 tai kpl. Kuusi 64 5,7 27 kpl 0. Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1. keskiarvo 64 5,9 242 kpl 0 Peruskuioluettelo Kuio 71 1,9 ha Inentoitu Joutoaa, äntyaltainen räe Kuusi 64 5,7 27 kpl 0 3 /ha Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1 Yhteensä 6 3 keskiaro 64 5,9 242 kpl 0 ja /ha Kuio 72 2,3 ha kuiahko kangas,

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen

Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio,

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ Siu 20 (1) LEVÄLÄ 620-406-9-38 16.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 34 0,8

Lisätiedot

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä

Lisätiedot

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Turvemaiden metsänuudistamisketjut Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,

Lisätiedot