onnistuminen Lapissa

Transkriptio

1 Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija

2 Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät pohjoisessa Menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Lapin metsien uudistamisessa otettava huomioon Luontainen uudistaminen, tuloksia Metsänviljely, tuloksia Metsänraja- ja suojametsien uudistuminen, tuloksia Johtopäätöksiä

3 Männyn uudistamismenetelmät 1 Luontainen uudistaminen Siemenpuuhakkuu Kaistalehakkuu, pienialainen avohakkuu 2 Metsänviljely Avohakkuu + kylvö Avohakkuu + istutus t R. Jalkanen 3 Sekamenetelmät Siemenpuuhakkuu + kylvö (Siemenpuuhakkuu + istutus) R. Jalkanen V. Hallikainen i

4 Kuusen uudistamismenetelmät 1 Metsänviljely - Istutus Photo R. Jalkanen 2 Luontainen uudistaminen - Suojuspuumenetelmä - Avohakkuu, kaistalehakkuu Photo Metla/E. Oksanen

5 Päätehakkuut Suomessa ja Lapissa Clear cutting Seed-tree cutting Ala, ha Ala, ha Vuosina Vuosina avohakkuun osuus on ollut keskim. 60 % ja luont. uud. hakkuiden 40 %

6 Metsänuudistamismenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Kylmä ilmasto Kasvupaikkatyyppi Maalaji Humuksen paksuus Edellisessä puusukupolvessa vallinnut puulaji Talvituho- ym. sienet Siemensatojen varmuus ja toistuvuus Kasvu Kokonaistuotos ja -tuotto kiertoaikana Kiertoaika Poron laidunnus ja muut metsän- käyttömuodot t Photo R. Jalkanen Männyntalvihome

7 Lapin metsien uudistamisessa i huomioon otettavia tekijöitä 1 Kylmä ilmasto hidas metsien kasvu pitkä kiertoaika pieni kokonaistuotos pienet hakkuukertymät alhaiset tuotto-odotukset kustannustehokkuus stehokk s tärkeää kannattavuuden turvaamiseksi

8 Ekstensiivisten, kustannustehokkaiden menetelmien käyttäminen 1 * Tällaisia ovat esim. alikasvosten hyödyntäminen, luontainen uudistaminen, konekylvö, minitaimien käyttö istutuksessa

9 Ekstensiivisten, kustannustehokkaiden menetelmien käyttäminen 2

10 Lapin metsien uudistamisessa huomioon otettavia tekijöitä 2 Kilpailu metsien käytöstä - yhteensovittaminen i Muiden elinkeinojen metsätaloutta kohtaan kohdistamat paineet (poronhoito, matkailu) Muut käyttömuodot t pyritään ottamaan huomioon myös metsien uudistamisessa Mahdollisimman kevyet menetelmät

11 Lapin metsien uudistamisessa huomioon otettavia tekijöitä 3 Kaikkein vajaatuottoisimmat ja hankalimmin uudistettavat yksityismetsät on jo uudistettu ns. Lapin lain tarjoamin varoin ja luvuilla Vajaatuottoisia metsiä kuitenkin vielä jäljellä Uusia vajaatuottoisia syntyy tulevaisuudessa laiminlyöntien (esim. ei muokata), luonnontuhojen ja eri-ikäiskasvatuksen seurauksena V. Hallikainen

12 Luontainen uudistaminen ja sen onnistuminen Lapissa

13 Maanmuokkauksen vaikutus kehityskelpoisten taimien määrään männyn luontaisessa uudistamisessa siemenpuumenetelmällä Lapissa kpl/ha Taimia, Hyppönen ym Tuore Kuivahko Kuiva Ei muokattu Muokattu Keskimäärin

14 Kehityskelpoisten taimien määrä ennen ylispuiden korjuuta ja korjuun jälkeen Hyppönen 2000

15 Päätelmiä männyn luontaisesta uudistamisesta 1) Lapin männiköissä esiintyy usein käyttökelpoisia, nopeasti elpyviä alikasvoksia. Niitä tulee hyödyntää. 2) Väljennyshakkuulla taimiainesta/alikasvosta voidaan yrittää hankkia etukäteen ennen varsinaista uudistushakkuuta. 3) Maanmuokkauksella on ratkaiseva vaikutus uudistamisen onnistumiseen. 4) Maanmuokkauksesta saadaan suurin hyöty tuoreen kankaan uudistusaloilla. Tuoreen kankaan männikkö ei taimetu riittävän hyvin, jos maata ei muokata (eikä paksukunttainen kuivahkon kankaan männikkö). 5) Maanmuokkauksen ajoittaminen siemensadon yhteyteen parantaa ja varmistaa uudistamistulosta. Muokkausjälki pysyy Lapissa taimettumiskunnossa useita vuosia. 6) Jos siemenvuosia ei ole odotettavissa, uudistamista voidaan jouduttaa kylvämällä muokatut siemenpuualat (ns. sekamenetelmä). 7) Lämpösumman väheneminen ja korkeuden lisääntyminen vaikuttavat negatiivisesti taimettumiseen.

16 Kuusen luontaisen uudistamisen onnistuminen suojuspuumenetelmällä arvio inventointitutkimuksen perusteella Uudistuminen kpl % Ei uudistu 1 2,7 Mahdollisesti uudistuu 6 16,2 Uudistuu tyydyttävästi 22 59,5 Uudistuu hyvin 8 21,6 Yhteensä ,0 Uud. tyydyttävästi tai hyvin 30 81,1 Hyppönen ym Julkaisematon tieto

17 Metsänviljelyn onnistuminen Lapissa

18 Uudistamisketjut eri vuosikymmeninä Lapin lain uudistusaloilla Hyppönen ym. 2003

19 Kehityskelpoisten taimien määrä puulajeittain tärkeimmissä i ä viljelyketjuissa l i Lapin lain mukaisessa metsänviljelyssä 2500 pl/ha Taimia kes skimäärin, k Rauduskoivu 1000 Hieskoivu i 500 Kuusi 0 Mänty Hallikainen ym. 2004

20 Hallikainen ym

21 Kehityskelpoisten havupuuntaimien runkoluku eri maankäsittelyillä männynviljelyssä P-S:n valtionmailla Laskettu raakadatasta kpl / ha Taimia, Hallikainen & Hyppönen Laikutus Äestys Mätästys Sekamenetelmä Kuvion maanmuokkaus Puulaji Mänty Kuusi

22 Kehityskelpoisten havupuuntaimien runkoluku eri maankäsittelyillä kuusenviljelyssä P-S:n valtionmailla Laskettu raakadatasta Hallikainen & Hyppönen 2009

23 Hyppönen ja Hallikainen 2011 Eri tekijöiden vaikutus männyntaimien kokonaismäärään syyskylvössä

24 Hyppönen ym Metsän uudistuminen metsänrajalla

25 Metsänrajat ja suojametsäalue

26 Kuusen puu- ja metsänraja-aluetta, Ylläs, Kolari Photo R. Jalkanen

27 Esimerkki seuranta-alueesta ja metsänrajavyöhykkeistä Alajoenpää, Inari

28 Metsänrajavyöhykkeet Paljakka Puuraja Metsänraja Metsä Korkeus mpy Koealojen välinen etäisyys

29 Metsänrajakokeen seuranta-alueet Juntunen ja Neuvonen

30 Kaikkien puulajien kokonaisrunkoluku (puut + taimet) metsänrajavyöhykkeellä Kuusivaltaiset alueet Mäntyvaltaiset alueet a Kokona Kokonisrunkoluk naisrunkol uku kpl/ha Puulajit: Mänty Kuusi Koivu Seurantavuosi

31 Kaikkien puulajien kokonaisrunkoluku (puut + taimet) t) puurajavyöhykkeellä Mäntyvaltaiset alueet Kuusivaltaiset alueet a uku kpl/h Puulajit: Mänty Kuusi Koivu naisrunkol Kokon Seurantavuosi

32 Eri vuosikymmenien keskilämpötilojen kehitys Sodankylässä ,4 Temperature, C Lämpötila, CC 02 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,

33 Päätelmiä Kuusivaltaisilla alueilla metsänraja on selvästi nousemassa ylöspäin. Niin havupuiden kuin kaikkien puulajien (mänty + kuusi + koivu) kokonaisrunkoluku on lisääntynyt kaikilla vyöhykkeillä. Metsänraja on hiljalleen nousemassa myös mäntyvaltaisilla alueilla. Sekä havupuiden että kaikkien puulajien kokonaisrunkoluku on lisääntynyt, joskaan ei niin selvästi kuin kuusivaltaisilla alueilla. Runkoluku on lisääntynyt metsä- ja puurajavyöhykkeillä, ei niinkään metsänrajalla

34 Aikaisempien tutkimusten tuloksia Juntunen ym. 2002: Tutkimus osoitti jaksolla tapahtuneen metsän uudistumista ja taimettumista lähellä metsänrajaa. Se indikoi metsänrajan etenemistä (metsänrajakoe). Hyppönen ym. 2003: Ilmasto on ollut viime vuosikymmeninä metsänuudistamiselle suhteellisen suotuisa. Jos ilmasto ei lähiaikoina äkillisesti muutu, metsien uudistumisessa ei ole odotettavissa muutoksia (suojametsäseuranta). Varmola ym. 2004: Lämpösumma vaikuttaa merkitsevästi metsän uudistamisen onnistumiseen. Sen tiedetään vaikuttavan voimakkaasti myös männyn metsänrajan sijaintiin. Monesti männiköt syntyvät luontaisesti alikasvoksesta ilman erityisiä uudistamistoimenpiteitä (suojametsäseuranta). Juntunen ja Neuvonen 2006: Mänty ja kuusi uudistuivat suhteellisen säännöllisesti jaksolla Erityisesti männyllä taimikuolleisuus vaikuttaa eri syistä metsänrajan dynamiikkaan (metsänrajakoe). Hyppönen ym. 2012: Ilmasto on 2000-luvun alussa ollut metsän uudistumiselle suotuisa suojametsäalueella ll ja P-S:n korkeilla k mailla, 1930-luvun tasoa. Lämpöolosuhteiden äärevyys on tasoittunut. Taimettuminen on onnistunut vähintäänkin tyydyttävästi, ja taimikuolleisuus on pysynyt vähäisenä (suojametsäseuranta)

35 Siemenpuumenetelmällä uudistettu mäntytaimikko t ikk Värriön yhteismetsässä t ä suojametsäalueella Itä-Lapissa

36 Paksukunttaisuus Nummettuvat t alueet Suojametsäalue Metsänrajat Korkeat maat Lapin erikoisuuksia Poronlaidunnus Raudus- ja hieskoivu sekä haapa Paradoksit Kustannukset >< tuotto-odotukset Kunttaisuus, korkeus merenpinnasta ja pohjoisuus Muokkauksen tarpeellisuus >< poronhoito ja luontomatkailu Syyskylvö

37 Mille kohteille Kemera-rahoitusta? rahoitusta? Suunnilleen samoin ehdoin kuin nyt Samat soveltamisalueet ja kantorahatulorajat Luonnontuhojen seurauksena syntyneet kohteet Ei kuitenkaan laiminlyöntien seurauksena syntyneet vajaatuottoiset metsiköt (esim. ei muokattu) eri-ikäiskasvatuksen seurauksena syntyneet y kohteet

38 Kiitos