Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Transkriptio

1 Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kouvola 2.11.

2 Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue: Valtakunnallinen Toteutusaika: Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hallinnoija: Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus Yhteistyötaho: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimipaikka Hämeen ELY-keskus rahoittaa valtakunnallisena hankkeena

3 Miksi koneellista istutusta? Työn laadun ja/tai tuottavuuden (=kustannustehokkuuden) paraneminen Ei tekijöitä istutustyöhön Työvoimapula realisoituu lähitulevaisuudessa Metsänomistajien rakennemuutos Hakkuutähteiden ja kantojen korjuun yleistyminen parantaa työn tuottavuutta Sopii osaksi alueyrittäjyyttä

4 Katsaus nykytilanteeseen Käytössä noin 30 istutuskonetta Alle 5 % uudistetaan koneellisesti (UPM jopa 30 %) Koneellistamisaste pysynyt pitkään samalla tasolla Koneellisen istutuksen yleistymistä hidastaneet heikko kustannuskilpailukyky ja ennakkoluulot Istutuskausi koko sulan maan kauden Eniten istutetaan kuusen paakkutaimia Maanmuokkausmuotona laikkumätästys Männyn istutus onnistuu syväistutus

5 M-Planter Nykyisin käytössä olevat istutuslaitteet Kuvat: Mikko Syri / Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus Bracke P11.a Risutec PM100

6 Koneistutuksen etuja Kaksi työvaihetta samassa kohde kerralla valmiiksi Taimet istutetaan aina mättääseen tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa hyvän alkukehityksen taimelle Laadukas työn tulos, kun sama yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpiteistä

7 Tuottavuustaso koneistutuksessa Pelkkä toimiva kone ei riitä -> kuljettajalla suuri rooli Kuljettajilla, joilla aikaisempaa kokemusta konetyöstä, tuottavuus 64,8 % korkeampi Kuljettajakohtainen tuottavuus nousi istutuskokemuksen lisääntymisen myötä Tuottavuus (tainta/tunti) Vaihteluväli Ero, % M-Planter (koeolosuht.) Bracke (koeolosuht.) M-Planter (käytännössä)

8 Työajanjakauma 8 % Istutustyö 13 % Kuljettaja 6 % 3 % 3 % 67 % Peruskoneen huolto Istutuslaitteen huolto ja korjaus Taimikasetin täyttö Muu syy

9 Koneellistamisen edellytyksiä Kuljettaja Kohdevalinta Työn organisointi Pääomakustannuksilla suuri merkitys kustannuksiin Alustakoneen ja istutuslaitteen käyttöaste Vuorotyö

10 Koneellistamisen edellytyksiä Jos puolet Suomen istutuksista tehtäisiin koneellisesti, tarvittaisiin siihen istutuskonetta 100 hehtaarin vuotuinen työmäärä minimi! 130 hehtaarin istutuspinta-ala edellyttää 45 km toimintasädettä Uudistusalan minimikoko 1,5 ha Kohteiden pinta-alan kasvattaminen vähentää siirtojen määrä ja lisää istutustyön osuutta

11 Koneellinen istutus tulevaisuudessa Tavoitteena koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju Oikein organisoituna hyvä kustannuskilpailukyky Työjäljen laatu hyvä vrt. käsinistutus Nykyisten koneiden kehittäminen ja käytön laajentaminen Uusien kone- ja laiteratkaisujen rakentaminen

12 Tulevaisuuden haasteet Tehokkaiden toimintamallien löytäminen ja jalkauttaminen yksityismetsätalouteen Työohjeet kohdevalintaan ja koneistutukseen Soveltuvien taimien tuotanto & taimilogistiikka Kuljettajien koulutus Uusien menetelmien ja laitteiden kehittely esim. konenäkö ja automaatio Tietojärjestelmien kehittäminen ja standardointi

13 Koneellinen istutus metsäkeskuksien Kaakkois-Suomi ja Häme-Uusimaa alueilla Käytössä muutama Bracke istutuskone + Metsänomistajarakenne (keski-ikä n. 60 vuotta) Mustikkatyyppi yleisin Kaakkois-Suomessa mahdollisuutena männyn istutus Pienet metsälöt (n. 80 % < 50 ha)

14 Kiitos