- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Transkriptio

1 METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1

2 2

3 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 3

4 KEHITYSLUOKAT A0 = AUKEAT S0 = SIEMENPUUMETSIKÖT T1 = TAIMIKOT T2 = VARTTUNEET TAIMIKOT Y1 = YLISPUUSTOISET TAIMIKOT 4

5 02 = NUORI KASVATUSMETSÄ 03 = VARTTUNUT KASVATUSMETSÄ 04 = UUDISTUSKYPSÄT METSIKÖT 05 = SUOJUSPUUMETSIKÖT LISÄKSI LAATULUOKITUS, JOKA ON KORVANNUT VAJAATUOTTOISEN METSÄN MÄÄRITELMÄN. 5

6 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin koko maa (%) 12,8 0,3 1,1 1,2 6,5 14,4 20,7 33,1 Aukea uudistusala Pieni taimikko (Hdom <1,3 m) Varttunut taimikko (D1,3 <8 cm) Nuori kasvatusmetsikkö Varttunut kasvatusmetsikkö Uudistuskypsä metsikkö Suojuspuumetsikkö Siemenpuumetsikkö 6

7 KEHITYSLUOKKA T1, OMT 7

8 KUUSIKKO T2 Varttunut Taimikko MT Tuore kangas 8

9 MÄNNIKKÖ T2 Varttunut taimikko Kuiva kangas VT 9

10 KEHITYS- LUOKKA 02 Nuori Kasvatus- Metsä MT Tuore kangas 10

11 MÄNNIKKÖ khl 03 varttunut kasvatusmetsä, MT tuore kangas 11

12 Khl 04 MÄNNIKKÖ Uudistus- Kypsä metsä 12

13 PÄÄTÖKSET KASVATUS? VILJELY? UUDISTUS? LUONTAINEN? LEPO? 13

14 Harvennusmallit Uusi ylempi leimauskäyrä, sopii erityisesti hoidettuihin, täystiheisiin ja tasaisiin metsiin Sininen katkoviiva = kolme harvennusta ja pitempi kiertoaika Harvennusalue laajenee: 2 tai 3 harvennusta Punainen katkoviiva = kaksi harvennusta ja lyhyempi kiertoaika 14

15 Harvennusmallit Harvennusvoimakkuus 6-10 m 2 /ha => m 3 /ha Harvennus suositellaan tehtäväksi ylemmältä leimauskäyrältä ylemmälle harvennuskäyrälle ja vastaavasti alakäyrillä Harvennuskäyrät kääntyvät m jälkeen vaakatasoon Harvennuskäyrän ja lakirajan välille 3-4 m 2 /ha väli 15

16 Alaharvennus Kasvamaan jätetään ensisijaisesti metsikön pisimpien, valta- ja lisävaltapuiden laadultaan parhaat puut, joilla on oksaisuutensa ja rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa hyvälaatuisiksi tukkipuiksi. Harvennuksessa poistetaan pääsääntöisesti valtapuita pienemmät puut, kaikki vialliset puut sekä valtapuista mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosaltaan haaroittuneet puut niin, että metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä puustoa. Aukkopaikkoihin jätetään pienikokoisia, huonolaatuisia tai myös muita kuin 16

17 Yläharvennusta hallitusti Useimpiin kasvatusmalleihin liittyy yläharvennus Yläharvennus sopii vain hoidettuihin, tasaikäisiin metsiköihin Perusteet Ohjeet metsänomistajille, ostomiehille, hakkuukoneenkuljettajille Pelinsäännöt puukauppaan Ohjeet laadun seurantaan ja valvontaan. 17

18 PARANTAMINEN. ( Sopivalla harv.) TAVOITTEET - TALOUDELLISUUDEN PARANTAMINEN. - TUOTON KESKITTÄMINEN METSIKÖN PARHAISIIN PUIHIN (Paljonko kpl/ha) - HAKKUUTULOJEN HANKKIMINEN. - PUUSTON TUHOKESTÄVYYDEN

19 HARVENNUKSEN AJANKOHTA ENSIHARVENNUS: - N M PITUISENA, - VIIMEISTÄÄN SILLOIN KUN PUIDEN ALAOKSAT OVAT TYVITUKIN PITUUDELTA ( 4-5 M ) KUOLLEET TAI KUIVUMASSA -ELÄVÄ LATVUS EI SAA SUPISTUA LIIAKSI MÄNTY, jos latvus supistunut alle 1/3 KUUSI, jos latvus supistunut alle 1/2

20 Eri-ikäinen metsänkasvatus Kalvosarja erikseen 20

21 METSÄN UUDISTAMINEN Metsää älköön hävitettäkö - 1. YKSITYISMETSÄLAKI VOIMAAN HAKKUUKYPSÄÄ METSÄÄ EI OLE PAKKO HAKATA, JOS HAKKAA, UUDIS- TAMISESTA ON HUOLEHDITTAVA. LAKISÄÄTEINEN VELVOITE - METSÄLAKI JA -ASETUS 21

22 METSÄNUUDISTAMISEN TAVOITE UUSI TUOTTOISA PUUSUKUPOLVI - NOPEASTI - PIENIN KUSTANNUKSIN HUOMIOIDAAN METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUS -lehtipuu, kosteat painanteet, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, säästöpuut 22

23 Metsänhoito Suositusten mukaan säästetään lahopuuta 23

24 UUDISTUSKYPSYYS METSÄ KANNATTAA UUDISTAA, KUN UUDISTAMINEN TULEE KASVATTAMISTA EDULLISEMMAKSI. Metsälain mukaan uudistaa voi minkä kokoisen tai ikäisen metsän, mutta uudistumisesta on huolehdittava eli alueelle pitää kehittyä kehityskelpoinen taimikko Monimuotoisuudesta huolehdittava 24

25 UUDISTUSKYPSÄT KUUSET 25

26 UUDISTAMISMENETELMÄ EDULLISIN, RIITTÄVÄN NOPEASTI HYVÄÄN TAIMETTUMISEEN JOHTAVA MENETELMÄ. LUONTAINEN UUDISTAMINEN METSÄNVILJELY 26

27 METSÄN UUDISTAMISMENETELMÄT Uudistamismenetelmät Kylvö 20 % Luontainen 30 % Istutus 50 % Lähde: METLA 27

28 PUULAJIN VALINTA?? 28

29 UUDISTAMISMENETELMÄN VALINTA KASVUPAIK- KATYYPPI MAALAJI KARKEA KESKIKARKEA HIENO KIVENNÄISMAAT CT VT MT OMT Lähde: Hyvän metsänhoidon suositukset, 2002 Luont./ kylvö Muokkaamaton Mänty Istutus Äestys / Laikutus Mätästys Kuusi Koivu 29

30 RAIVAUS ON TEHTY, SEURAAVAKSI MAANMUOKKAUS 30

31 METSÄMAAN MUOKKAUS MUOKKAUKSEN VAIKUTUS: -MAAPERÄN LÄMPÖTILA, ILMAVUUS, KOSTEUS -HAKKUTÄHTEET JA HUMUS HAJOAA NOPEAMMIN -MUUN KASVUSTON KILPAILU JA TUKKIMIEHENTÄIN TUHOT VÄHENEVÄT -VILJELYKAUSI PITENEE JA VILJELYTYÖT HELPOTTUVAT 31

32 ÄESTYS 32

33 mätäs taimi LAIKKUMÄTÄSTYS kuoppa 33

34 LUONTAINEN UUDISTAMINEN UUSI TAIMIKKO KASVAA OLEMASSA OLEVAN PUUSTON SIEMENNYKSESTÄ. UUDISTAMISEN ONNISTUMINEN EDELLYTTÄÄ: - SOPIVAA MAAPERÄÄ - RIITTÄVÄSTI HYVIÄ SIEMENPUITA - RIITTÄVÄSTI VALMISTAVIA TÖITÄ. 34

35 LUONTAINEN UUDISTAMINEN MENETELMÄT SIEMENPUUHAKKUU - MÄNTY JA KOIVU 35

36 SUOJUSPUUHAKKUU - KUUSI 36

37 KAISTALEHAKKUU - MÄNTY JA KUUSI METSÄN TULISI OLLA TERVEYDEN- TILALTAAN JA LAADULTAAN RIITTÄVÄN HYVÄÄ. 37

38 38

39 39

40 METSIKKÖ UUDISTETAAN VILJELLEN: KUN: - LUONTAISEN UUDISTAMISEN EDELLYTYK- SET PUUTTUVAT - HALUTAAN KÄYTTÄÄ HYVÄKSI METSÄN- JALOSTUKSEN EDUT - HALUTAAN VAIHTAA PUULAJIA - METSITETÄÄN ENNESTÄÄN AUKEA ALA 40

41 METSÄNVILJELY KYLVÖ TAI ISTUTUS MAHDOLLISIMMAN PIAN MAANMUOK- KAUKSEN JÄLKEEN PUULAJIN VALINTAAN VAIKUTTAVAT: - KASVUPAIKKATEKIJÄT - TUHOALTTIUS 41

42 ISTUTUS -VILJELY KUOKALLA TAI PUTKELLA -PAAKKUTAIMET / ( AVOJUURISET ) TAINTA / HEHTAARI -KAIKKI PUULAJIT 42

43 43

44 KYLVÖ -KÄSIN TAI KONEELLA -HYVÄ ALKUPERÄ JA ITÄVYYS -MENEKKI g / ha -KYLVÖKOHTIA kpl / ha -MÄNTY JA ( KOIVU ) 44

45 ISTUTUKSEN JÄLKITYÖT -TAIMIKON INVENTOINTI -TAIMIKON HEINÄÄMINEN -TÄYDENNYSVILJELY -TAIMIKON PERKAUS -TAIMIKON HARVENNUS 45

46 HEINÄYS JA PERKAUS 46