3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Transkriptio

1 3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Havupuiden taimitarhakylvöjen määrä väheni vuonna 1996 hieman edellisvuodesta. Samanaikaisesti näihin kylvöihin käytetyn siemenen jalostusaste kuitenkin nousi. Kuusen osalta tähän vaikutti paljolti vuoden 1995 hyvä siemenviljelyssato, jonka takia kuusen taimitarhakylvöissä käytettiin jalostettua siementä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lehtipuista rauduskoivun kylvö pysyi edellisvuoden tasolla ja hieskoivun hieman lisääntyi. Vastoin luvulla vallinnutta suuntausta taimitarhoilta metsänviljelyyn luovutettujen taimien määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta. Jo toisena vuotena peräkkäin viljelyyn meni eniten kuusentaimia. Jalostetun siemenen tuotanto Metsäjalostuksen aineistosta kootaan keskitetyt, koko maata kattavat tiedot Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämään metsägeneettiseen rekisteriin. Tässä luvussa esitetyt tiedot perustuvat rekisteristä vuosittain kerättyyn Metsänjalostuksen yleistilastoa -julkaisuun. Metsänjalostukseen liittyvät käsitteet ja määritelmät on selvitetty tarkemmin Metsätilastollisessa vuosikirjassa Metsänjalostuksen perusmateriaalin muodostavat pääosin luonnonmetsistä valitut parhaat puuyksilöt eli kantapuut. Niistä tärkeimpiä ovat pluspuut (taulukko 3.1), jotka hyvien ulkoisten kasvu- ja laatuominaisuuksiensa perusteella on valittu siementuotantoon ja jatkojalostukseen. Ne muodostavat myös nykyisten siemenviljelysten perusaineiston. Uusien pluspuiden valinta on viime vuosina ollut varsin vähäistä. Käytännön jalostustyötä varten pluspuut on jaettu maantieteellisesti jalostusvyöhykkeittäin (kuva 3.1). Jako jalostusvyöhykkeisiin perustuu siihen, että tiettyä alkuperää olevaa siementai taimiaineistoa ei voida siirtää pitkiä matkoja ilman, että sen kestävyys vaarantuu. Jalostusvyöhykkeiden lähtökohtana ovat kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden alajakona esitetyt luonnonmaantieteelliset alueet. Pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelmassa on asetettu tavoitteet kunkin vyöhykkeen jalostuspopulaation vähimmäiskooksi. Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt (taulukko 3.2) ovat kunkin puulajin hyvälaatuisia ja -kasvuisia luonnonmetsiköitä, joiden tarkoituksena on tuottaa alueellisesti keskitasoa parempaa siementä käytännön metsänviljelyä varten. Näistä metsiköistä kerätty siemen kuuluu joko alkuperäluokkaan B1 tai B2. Uusia siemenkeräysmetsiköitä on viime vuosina valittu erittäin vähän. Taimitarha- ja metsäkylvöjä varten siementä kerätään myös luonnonmetsistä, sekä kaadetuista puista että pystypuista metsikkötai aluekeräyksenä (alkuperäluokat B3 ja B4). Keräys ajoitetaan siemenen tarpeen mukaan hyvien siemenvuosien yhteyteen, mistä syystä keräykset toteutetaan epäsäännöllisin väliajoin. Keskitettyä ja kattavaa tilastoa tämän alkuperäluokan siemenkeräyksestä ei ole saatavilla. Männyn ja koivun siemenviljelykset (taulukot 3.3 ja 3.4) tuottavat tällä hetkellä riittävästi siementä koko Etelä-Suomen taimitarhakylvöjen tarpeeseen (alkuperäluokat A1 ja A2). Siemenviljelyssiementä on käytetty myös metsäkylvöihin, mutta siemenen käyttöönottoa on hidastanut metsikkösiementä korkeampi hinta sekä luontaisen uudistamisen lisääntyminen. Nykyisten näkymien mukaan osa tuotetusta männyn siemenviljelyssiemenestä saattaa Etelä-Suomessa jäädä käyttämättä. Toisaalta kuusen siemenviljelyssiementä samoin kuin männyn Pohjois-Suomen siemenviljelyssie- Metsätilastollinen vuosikirja 85

2 3 Seed and seedling production mentä ei ole ollut riittävästi saatavilla. Vuonna 1995 kuusen siemenviljelykset tuottivat kuitenkin poikkeuksellisesti hyvän sadon. Uusia siemenviljelyksiä on viime vuosina perustettu lähinnä koivulle. Käytännön siemenhuollon tarpeita ajatellen on tulevaisuudessa välttämätöntä perustaa uusia männyn siemenviljelyksiä, koska nykyiset siemenviljelykset alkavat ikääntyä siementuotannon samalla vähentyessä. Lähitulevaisuuden uudet siemenviljelykset ovat ns. 1½ -polven siemenviljelyksiä, jotka perustuvat jälkeläiskokeiden perusteella seulottuihin alkuperäisiin, fenotyyppisesti valittuihin pluspuihin. Taimituotanto Vuonna 1996 siemeniä kylvettiin taimitarhoilla taimituotantoa varten lähes 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän (taulukko 3.5). Taimitarhakylvöjen kokonaismäärä onkin pienentynyt tasaisesti koko luvun ajan, johtuen lähinnä tärkeimpien puulajien, männyn ja kuusen, kylvöjen pienenemisestä. Sen sijaan raudus- ja hieskoivun taimitarhakylvöjen määrät ovat viime vuosina hieman lisääntyneet luvun alun suuren notkahduksen jälkeen. Muiden puulajien kylvömääriin kuuluvat tässä tilastossa mm. tammen siemenet (terhot), minkä vuoksi kylvömäärien vertailu tämän ryhmän sisällä sekä muihin puulajeihin ei ole johdonmukaista. Kylvetyn siemenen jalostusaste on noussut (kuva 3.2). Yli puolet männyn taimitarhakylvöistä tehdään nykyisin siemenviljelyssiemenellä. Etelä-Suomen taimitarhoilla kaikki taimitarhakylvöissä käytetty siemen onkin siemenviljelyssiementä, kun taas Pohjois-Suomen taimitarholla joudutaan käyttämään siementuotannon vaikeuksien vuoksi vielä pääasiassa metsikkösiementä (alkuperäluokka B). Koivujen taimitarhakylvöistä siemenviljelyssiemenen osuus on selvästi suurin, puulajista riippuen keskimäärin noin prosenttia. Myös kuusen siemenviljelyssiementä käytettiin siementuotannon vaikeuksista huolimatta vuonna 1996 jo yli kolmasosassa taimitarhakylvöistä, mikä on toistaiseksi suurin määrä kautta aikojen. Taimitarhoilla metsänviljelyä varten tuotettujen taimien määrä on vähentynyt tasaisesti vuosittain koko luvun alun (kuva 3.3). Vuonna 1996 taimia luovutettiin metsänviljelyyn kuitenkin poikkeuksellisesti enemmän kuin edellisenä vuonna. Taimituotannon kasvu oli kokonaisuudessaan kuitenkin varsin vähäistä, noin 4 prosenttia. Eniten metsänviljelyssä käytettiin kuusta, noin 44 prosenttia kaikista vuonna 1996 metsänviljelyyn menneistä taimista (taulukko 3.6). Havupuiden käyttö metsänviljelyssä pysyi vuonna 1996 kokonaisuudessaan kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Määrällisesti eniten vuodesta 1995 lisääntyi rauduskoivun viljely. Myös sekä hieskoivun että muiden puulajien taimituotanto kasvoi edellisvuodesta suhteellisesti paljon vaikkakin näiden puulajien absoluuttiset viljelymäärät ovatkin vähäisiä. 86 Statistical Yearbook of Forestry

3 3 Siemen- ja taimituotanto Jäävätkö männyn siemenviljelyssiemenet käyttämättä? Yksi metsänjalostuksen keskeisiä tehtäviä on huolehtia siitä, että jalostettuja siemeniä ja taimia on riittävästi saatavilla metsänviljelyyn. Jalostetun aineiston tuottamiseksi on perustettu runsaat 3000 hehtaaria siemenviljelyksiä, joista suurin osa on männyn viljelyksiä. Siemenviljelyksiin on koottu luonnonmetsien puuntuotannollisesti parhaimmat puuyksilöt risteytymään ja tuottamaan sekä geneettisesti että fysiologisesti korkealaatuista siementä. Siemenviljelysohjelman tavoite oli, että kaikki metsänviljelyssä käytettävä aineisto olisi jalostettua alkuperää. Ohjelma painottui mäntyyn, koska se katsottiin tuona ajankohtana viljeltävistä puulajeista merkittävimmäksi. Nykyisin lähes kaikki Etelä- ja Keski-Suomen taimitarhoilla tuotetut männyntaimet onkin kasvatettu siemenviljelyssiemenistä. Pohjois-Suomea varten perustettujen siemenviljelysten siementuotanto on sen sijaan kohdannut vaikeuksia. Nämä viljelykset on sijoitettu Keski-Suomeen, missä ympäristön taustapölytys on todettu niin voimakkaaksi, että viljelyksiltä saadut siemenet eivät menestyisi Pohjois-Suomen ankarissa olosuhteissa. Pohjois-Suomessa metsänviljely perustuukin vielä paljolti metsikkösiemeniin. Valtaosa männyn siemenviljelyksistä on perustettu ja luvuilla, ja ne ovat tällä hetkellä parhaassa tuotantoiässään. Männyn viljely, etenkin istutus, on kuitenkin pienentynyt merkittävästi luvun alkupuolelta lähtien. Siemenviljelyksiltä kerätyn siemenen määrä onkin luvulla selvästi ylittänyt taimitarhakylvöissä tarvittavan siemenen määrän. Siementuottajien varastoissa on tällä hetkellä runsaasti eteläiseen ja keskiseen Suomeen sopivaa männyn siemenviljelyssiementä, ja lisäksi siemenviljelysten nykyisin tuottama sato jää suurelta osalta keräämättä. Päinvastoin kuin istutus, männyn kylvö on viime vuosina lisääntynyt. Männyn siementen ylituotannon kannalta onkin ratkaisevaa, pystytäänkö metsäkylvöihin käyttämään jatkossa jalostettuja siemeniä. Siemenviljelyssiementen käytöstä metsäkylvöihin ei tällä hetkellä ole saatavilla keskitettyjä tilastoja, mutta arvioiden mukaan siemenen käyttö on viime vuosina hieman lisääntynyt. Ongelmalliseksi tilanteen tekee kuitenkin se, että eteläisen Suomen metsäkylvöjä varten kerätään vuosittain jatkuvasti lisää metsikkösiementä valituilta hakkuukohteilta. Siemenviljelyssiementen käyttöä metsäkylvöihin on hidastanut siementen korkeampi hinta metsikkösiemeneen verrattuna. Siemenviljelyssiemenen kylvökustannukset ovat Etelä-Suomessa keskimäärin markkaa kalliimmat hehtaaria kohden verrattuna metsikkösiemeneen (Ahtikoski 1997). Toisaalta metsänomistajien on todettu olevan ainakin jossain määrin valmiita maksamaan lisähintaa jalostetusta aineistosta (Venäläinen & Koponen 1997). Jalostushyödyn suuruutta metsäkylvön yhteydessä ei ole vielä pystytty määrittelemään, mutta nykyisten männyn siemenviljelysten siemenillä kylvettyjen taimien pituuskasvu ja elossapysyminen on jälkeläiskokeissa ollut 2-6 % parempi hyvään metsikkösiemeneen verrattuna (Metsänjalostussäätiö 1994). Kirjallisuus - Literature Ahtikoski, A Siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuus männyn kylvössä. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2/1997, s Kukkonen, H. & Rikala, R Siemen- ja taimihuolto. Tapion taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Koski, V Metsäpuiden jalostus. Ammattikasvatushallitus - Valtion painatuskeskus. 138 s Metsänjalostus. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsänviljelyaineiston kaupasta. MtMp / Metsänjalostussäätiö Foundation for Forest Tree Breeding. Vuosijulkaisu. 41 s. Metsänjalostussäätiö Foundation for Forest Tree Breeding. Vuosijulkaisu. 45 s. Oskarsson, O Silmällä tehty savotta. Pluspuiden valinnan historia ja arki. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Pajamäki, J. & Karvinen, K Siemenkeräysmetsät metsänjalostuksen vankkana perustana. Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Pitkäntähtäyksen metsänjalostusohjelma ja työsuunnitelma vuosiksi Metsänjalostuksen tarkennustyöryhmä. Metsähallitus. Helsinki s. Venäläinen, M. & Koponen, M Metsää halutaan viljellä jalostetuilla siemenillä ja taimilla. Kyselytutkimuksen tulokset. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. + liitteet. Yrjänä-Ketola, L. & Karvinen, K Suomen metsänjalostuksen yleistilastoa General Statistics on Forest Tree Breeding in Finland Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Muut tietolähteet - Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri Metsätilastollinen vuosikirja 87

4 3 Seed and seedling production - NTY 0INUSÀSYLVESTRIS +UUSI 0ICEAÀABIES Saaristo!RCHIPELAGO Pohjois- Suomi.ORTH &INLAND 2AUDUSKOIVU "ETULAÀPENDULA Kuva 3.1 Metsäpuiden jalostusvyöhykkeet Figure 3.1 Breeding zones of forest tree species 88 Statistical Yearbook of Forestry

5 3 Siemen- ja taimituotanto % Mänty Pinus sylvestris 40 Rauduskoivu Betula pendula 20 Kuusi Picea abies Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Vuosi - Year Source: Ministry of Agriculture and Forestry Kuva 3.2 Siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöistä puulajeittain Figure 3.2 Proportion of seed orchard seed used in nurseries, by main tree species milj. tainta mill. seedlings 350 Yhteensä-Total Mänty- Pinus sylvestris Kuusi - Picea abies 300 Koivut Pendula - spp Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Vuosi - Year Source: Ministry of Agriculture and Forestry Kuva 3.3 Taimitarhoilta metsänviljelyyn luovutetut taimet Figure 3.3. Number of seedlings delivered for planting Metsätilastollinen vuosikirja 89

6 3 Seed and seedling production 3.1 Pluspuut Number of plustrees for forest tree breeding on January 1, 1997 Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Rauduskoivu Betula pendula Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Breeding zone Number Breeding zone Number Breeding zone Number Saaristo - Archipelago Pohjois-Suomi North Finland Yhteensä Yhteensä Yhteensä Total Total Total Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 90 Statistical Yearbook of Forestry

7 3 Siemen- ja taimituotanto 3.2 Siemenkeräysmetsiköt Number of seed collection stands on January 1, 1997 Jalostusvyöhyke Alkuperäluokka ¹ Category of origin ¹ Alkuperäluokka ¹ Category of origin ¹ Yhteensä Total Breeding zone B1 B2 Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Number Area, ha Number Area, ha Number Area, ha Mänty Pinus sylvestris Saaristo - Archipelago Yhteensä - Total Kuusi Picea abies Yhteensä - Total Rauduskoivu Betula pendula Pohjois-Suomi - North Finland Yhteensä - Total ¹ Alkuperäluokat, katso taulukko 3.5 Category of origin, see Table 3.5 Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 91

8 3 Seed and seedling production 3.3 Siemenviljelykset Forest tree seed orchards on January 1, 1997 Puulaji Tree Siemenviljelyksiä, kpl Klooneja, kpl Vartteita, kpl Pinta-ala, ha species Number of seed Number of clones Number of grafts Area, ha orchards Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Rauduskoivu Betula pendula Hieskoivu Betula pubescens Lehtikuusi Larix sibirica Muut Others Yhteensä Total Koivun siemenviljelykset ovat muovihuoneessa. Seed orchards of Betula-species are in polythene-tunnels. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri Source: The Finnish Forest Research Institute 3.4 Siemenviljelysten tuotanto Collection of seed from seed orchards, kilogrammaa kilogrammes Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Lehtikuusi Year Pinus Picea Betula Betula Larix sylvestris abies pendula pubescens sibirica Alkuperäluokka ¹ A2 A3 A3 A2 A2 A2 Category of origin ¹ Yhteensä Total ¹ Alkuperäluokat, katso taulukko 3.5 Category of origin, see Table 3.5 ) Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 92 Statistical Yearbook of Forestry

9 3 Siemen- ja taimituotanto 3.5 Taimitarhakylvöt 1996 Amounts of seed used in nurseries in 1996 kilogrammaa Alkuperäluokka Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut Category of origin Pinus sylvestris Picea abies Betula pendula Betula pubescens Others Siemenviljelyssiemen Seed from seed orchards A A Yhteensä Total %-osuus per cent of grand total Metsikkösiemen Seed from seed collection stands B1, B B B Yhteensä Total %-osuus per cent of grand total KAIKKIAAN GRAND TOTAL kilogrammes 1991 ¹ (59) (11) 126 (27) 24 (51) 112 (49) (56) (14) 132 (29) 35 (45) 106 (54) (50) (18) 86 (53) 21 (44) 90 (72) (49) (21) 48 (70) 8 (65) 193 (17) (51) (24) 73 (56) 14 (68) 348 (25) Alkuperäluokat: Siemenviljelyssiemen: A2 = Siemenviljelyksistä saatu aineisto A3 = Nuorista siemenviljelyksistä saatu aineisto (siitepölytuotanto < 20 kg/ha/v) Metsikkösiemen: B1 = Erityisesti valikoitu aineisto B2 = Valikoitu aineisto B3 = Metsikkökeräysaineisto B4 = Aluekeräysaineisto Category of origin: Seed from seed orchards: A2 = Material from registered seed orchards A3 = Material from registered young seed orchards (pollen production less than 20 kg/ha/year) Seed from seed collection stands: B1 = Material from highly-selected seed stands B2 = Material from selected seed stands B3 = Material from a known stand B4 = Material from a known region 1 Suluissa siemenviljelyssiemenen osuus Proportion of seed from seed orchards mentioned in parentheses Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry Metsätilastollinen vuosikirja 93

10 3 Seed and seedling production 3.6 Metsänviljelyyn 1996 toimitetut taimet Number of seedlings delivered for planting in kpl seedlings Taimitarhan Nursery Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä taimet taimet taimet taimet Bare-rooted Container Total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries Metsäteollisuus Forest industries Muut Others Yhteensä Total Taimitarhan Nursery Rauduskoivu Betula pendula Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Betula Other Grand taimet taimet pubescens species total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries Metsäteollisuus Forest industries Muut Others Yhteensä Total Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 94 Statistical Yearbook of Forestry