Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto"

Transkriptio

1 Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto

2 Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007 Paino Latvala-Reilat Tämä opas on tuotettu Metsämiesten Säätiön tuella.

3 3 JOHDANTO Metsänviljelyllä tarkoitetaan uuden metsän perustamista istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä. Tavoitteena on saada aikaan kasvupaikalle sopiva, riittävän tiheä ja hyvälaatuinen taimikko. Metsä voidaan uudistaa, kun se on saavuttanut uudistuskypsyyden. Uudistuskypsyys määräytyy puuston iän tai läpimitan perusteella. Uudistus- eli päätehakkuun jälkeen metsänomistajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että alueella kasvaa taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Tämä uudistamisvelvoite takaa metsätalouden kestävyyden, sillä uudistusalalla tulee olla uuden puusukupolven taimikko viiden vuoden kuluessa hakkuun aloittamisesta tai kolmen vuoden kuluttua hakkuun päättymisestä. Uudistamisvelvoite on määritelty metsälaissa (Metsälaki 1996/1093). Tämä opas on tarkoitettu koko perheen metsänviljelyoppaaksi. Se antaa perustiedot metsänviljelystä, kasvupaikoista ja metsän monimuotoisuuden huomioimisesta. Metsänviljelyyn ja muihinkin metsänhoitoon liittyviin asioihin saat lisää vinkkejä ja tehtäviä 4H-liiton TOP tehtäväpankista Metsänhoito teemasta (www.4h.fi/top/metsä- ja luonto/ C-taso).

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kasvupaikkatekijät 5 2 Uudistamismenetelmän valinta 6 3 Ennakkotyöt 7 Raivaus 7 Maanmuokkaus 7 Kulotus 8 Hakkuutähteiden korjaus 8 4 Kylvö 9 Kylvön edut 9 Siemenet ja kasvu 9 Kylvön ajankohta 9 Kylvötekniikka 9 Kustannukset 10 5 Istutus 10 Istutuksen edut 10 Taimityypit ja istutusajankohta 11 Istutustekniikka 11 Istutustiheys ja -kustannukset 12 6 Jälkihoito 13 Lähteet 14

5 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT Kasvupaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat puuston ja kasvillisuuden kehitykseen. Kasvupaikat luokitellaan tavallisesti metsätyypeiksi aluskasvillisuuden perusteella. Merkittävimmät kasvupaikan ympäristötekijät ovat valon ja veden määrä, alueen lämpöolosuhteet sekä maaperän rakenne ja ravinteet. Eri puulajit vaativat erilaiset kasvuolosuhteet. Karkeajakoiset maat uudistuvat usein helposti luontaisesti, sillä taimien kehitystä haittaavaa pintakasvillisuutta on vähän, routiminen on lievää ja lämpötila riittää siemenen itämiselle. Hienojakoiset ja viljavat maat suositellaan viljeltäviksi. Niillä runsas pintakasvillisuus ja maan routiminen haittaavat luontaista taimettumista. Sammal- ja kunttakerros vaikeuttavat sirkkataimien menestymistä, siksi sammalikot ja kunttaantuneet maat kannattaa uudistaa istuttamalla. Uudistusalan kivisyys, hallaisuus ja alttius tuulille on myös huomioitava valittaessa puulajia ja uudistamismenetelmää.

6 6 2 UUDISTAMIS- MENETELMÄN VALINTA Uudistamistapa valitaan kasvupaikan mukaan viimeistään päätehakkuuta suunniteltaessa. On suositeltavaa käyttää uudistamismenetelmiä, joilla on kokemuksen mukaan saatu hyviä tuloksia. Samalla alalla voidaan käyttää eri uudistamismenetelmiä ja puulajeja kasvupaikkojen vaihteluiden mukaan. Metsä voidaan uudistaa joko luontaisesti tai viljelemällä. Luontaisella uudistamisella tarkoitetaan uuden puusukupolven aikaansaamista hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden avulla tai uudistettavan alueen reunametsän siementämänä. Luontaista uudistamista voidaan edistää maanmuokkauksella ja ennakkoraivauksella. Luontaista uudistamismenetelmää käytetään pääasiassa karuilla ja karuhkoilla kankailla, joilla ei ole kilpailevaa kasvustoa haittaamassa taimien kehitystä. Luontainen uudistaminen ei vaadi maanomistajalta välttämättä suurempia toimia tai taloudellista panostusta uudistamisen onnistumiseksi. Onnistuminen on tosin viljelyä epävarmempaa, eikä uudistusalan puulajiin tai taimitiheyteen voida paljon vaikuttaa. Metsänviljelyssä uutta puustoa kasvatetaan kylvämällä siemeniä tai istuttamalla taimitarhoilta hankittuja taimia. Istutustaimet voi myös kasvattaa itse. Suomen 4Hliiton julkaisemasta 4H-Taimitarhaoppaasta löytyy tietoa oman taimitarhan perustamisesta ja taimikasvatuksesta. Metsänviljelytavan valintaan vaikuttavat alueen kasvuolosuhteet ja eri puulajien ominaisuudet. Kuusi soveltuu parhaiten kasvatettavaksi tuoreelle tai sitä rehevämmälle kasvupaikalle. Mäntyä taas kasvatetaan karummilla kasvupaikoilla. Uudistusala viljellään silloin, kun luontaisen uudistamisen

7 7 edellytykset ovat epävarmat tai niitä ei ole. Viljelyä käytetään myös silloin, kun kasvatettava puulaji halutaan vaihtaa eikä se ole luontaisesti mahdollista. Viljely myös nopeuttaa uudistamista ja onnistumisvarmuus paranee, vaikka luontaiselle uudistumiselle olisikin kohtuulliset edellytykset. Kertakustannusten sijaan tarkastellaan kokonaiskustannuksia uudistamistöistä taimikon vakiintumiseen ja taimikonhoitoon. Metsän uudistamisessa käytetään vain kotimaisia puulajeja sekä alueelle sopivaa alkuperää olevia siemeniä tai taimia. Kylvössä käytetään siemenviljelys- ja metsikkösiementä ja istutusmateriaalina pääasiassa paakkutaimia. 3 ENNAKKOTYÖT Hakkuun jälkeen, ennen metsänviljelytöiden aloittamista, maastossa tehdään ennakkotöitä. Ennakkotöiden tarkoituksena on helpottaa metsänviljelytoimia sekä parantaa viljelytulosta. Ennakkotöitä ovat mm. maanmuokkaus, raivaus, kulotus ja hakkuutähteiden keruu. Näistä voidaan käyttää viljelyalalla yhtä tai useampaa menetelmää samanaikaisesti. Raivaus Päätehakkuussa uudistusalalle jäänyt, ainespuuksi kelpaamaton pieni puusto kannattaa raivata pois ennen maanmuokkausta ja viljelyä. Raivaus on tarpeen silloin, kun istutusalueen puusto haittaa tai estää viljeltävien taimien kasvuunlähtöä ja kasvua. Mikäli aluetta ei raivata, se heijastuu taimien kasvuun: kasvu on hidasta tai se voi taantua. Raivauksella voidaan myös samalla siistiä maisemaa miellyttävämmän näköiseksi. Uudistusalalla raivaamatta jätetään säästöpuuryhmät, joiden tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuutta. Maanmuokkaus Maanmuokkaus ratkaisee useimmilla kasvupaikoilla uudistumisen onnistumisen. Maanmuokkaus helpottaa istutusta ja auttaa taimia hyvään kasvuun, sillä se vähentää kilpailua kasvutekijöistä. Muokkaus myös vähentää tukkimiehentäituhoja. Muokkaustapoja ovat laikutus, äestys, laikkumätästys ja mätästys. Laikutus soveltuu parhaiten karkeille maalajeille luontaisen uudistamisen tai kylvön yhteyteen. Laikutusta voidaan käyttää myös kuusen istutusaloilla. Laikutuksessa paljastetaan kivennäismaa poistamalla humus laikuittain. Äestys on laikutusta järeämpi keino, jossa muokkausjälki on vähän laikkuja syvempi. Äestys soveltuu useille kangasmaille luontaisen

8 8 uudistamisen tai viljelyn yhteyteen, ei kuitenkaan paksukunttaisille tai veden vaivaamille maille. Laikkumätästyksessä tehdään matalahko laikku, josta kuntta ja kivennäismaa käännetään laikun reunalle mättääksi. Taimet istutetaan tiiviiksi puristettuihin mättäisiin. Menetelmä soveltuu parhaiten kuusen istutusaloille. Mätästyksessä tehdään maa-aineksesta kohoumia istutusta varten. Mättäät soveltuvat hyvin istutus- ja kasvualustoiksi veden vaivaamilla, heinittyvillä, kunttaisilla sekä kylmillä mailla. Kovin karkeille ja kuiville tai liian hienoille, routiville maille mätästys ei sovellu. Maanmuokkauksen yhteydessä on huolehdittava, ettei maasta irtoavaa kiintoainesta ja ravinteita pääse vesistöihin. Tämä voidaan estää jättämällä vesistöjen ympärille riittävän leveät suojavyöhykkeet, joita ei muokata. Soistuneita painanteita ja noroja ei muokata eikä uudistusalan maapuihin kosketa. Myöskään säästöpuuryhmien lähialueita ei muokata, vaan ne säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Kulotus Kulotus luo taimelle paremmat kasvuolosuhteet. Kulotuksella eli pintakasvillisuuden ja humuksen poltolla ohennetaan humuskerrosta, parannetaan maaperän lämpöolosuhteita, ravinteikkuutta ja happamuutta. Parhaita kulotuskohteita ovat moreenimaiden kuivahkot ja tuoreet kankaat, jotka uudistetaan männylle. Kulotuksella on myös hyvä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Hakkuutähteiden korjaus Nykyisin uudistusaloilta voidaan korjata hakkuutähteitä ja kantoja maanmuokkauksen ja metsänviljelyn helpottamiseksi. Hakkuutähteiden korjuu myös edistää täystiheiden taimikoiden syntymistä kuusen ja rauduskoivun viljelyssä. Lisäksi kantojen korjuu vähentää juurikäävän riskiä ja maanmuokkauskustannuksia. Tuoreet kankaat ja sitä viljavammat maat sekä ruoho- ja mustikkaturvekankaat soveltuvat parhaiten hakkuutähteiden korjuuseen. Karuilta ja ravinne-epätasapainosta kärsiviltä mailta ei hakkuutähteitä kannata kerätä. Kantojen korjuuseen soveltuvat tuoreet kankaat ja sitä viljavammat maat sekä ruoho- ja mustikkaturvekankaat. Kantoja ei korjata pohjavesialueilta eikä pienvesien ja vesistöjen reuna-alueilta.

9 9 4 KYLVÖ Kylvön edut Siemeniä kylvetään aina tiheämpään kuin mitä taimia istutetaan. Kylvötuppaassa kehittyy luonnollista kilpailua ja näin elinvoimaisimmat taimet pärjäävät. Istutustaimeen verrattaessa siemenestä asti maastossa kasvavalla taimella ei myöskään ole juuristo-ongelmia. Kylvötaimikon alkutiheyden ( tainta/ha) ansiosta kasvatettavien puiden laatua voidaan parantaa, sillä taimikonhoidossa voidaan tehdä valinta hyvälaatuisten taimien kasvattamisen hyväksi. Yleensä kylvämällä perustetaan männiköitä. Siemenet ja kasvu Siemenellä tulee olla kiinteä yhteys kasvualustassa olevaan veteen, jotta itäminen pääsee käyntiin. Lämpötila taas vaikuttaa itämisnopeuteen. Männyn kylvöä käytetään viljelymenetelmänä silloin, kun pintakasvillisuuden kilpailu ei ole liian voimakasta kehittyville taimille. Kuusi ei varjopuuna sovellu hyvin kylvöön. Karuille paikoille mäntyä kylvettäessä päästään varmimmin hyviin tuloksiin. Kylvön ajankohta Kylvämään pääsee, kun routa on sulanut eikä yöpakkasia enää ole. Männyn siemen tarvitsee vähintään + 5 C:ta itääkseen. Kangasmailla kevätkosteus haihtuu kesäkuun aikana, joten kangasmaiden kylvöaika jatkuu siihen asti. Turv la kosteus säilyy pidempään, joten kylvöaikakin on hieman pidempi. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, että kylvää voidaan juhannukseen asti. Mitä aikaisemmin siemenet kuitenkin itävät, sitä pidempi on syntyvien taimien ensimmäinen kasvukausi ja sitä vahvemmaksi taimet kehittyvät. Kylvötekniikka Kylväminen onnistuu ilman apuvälineitä, mutta varmemman annostelutarkkuuden saa esim. kylvökannuja tai -laitteita apuna käyttäen. Kylvökohtia sijoitetaan hehtaarille 1,5 2 metrin välein kpl. Kylvökohdan tulee olla noin 1 cm:n syvyinen

10 10 jälki, johon siemenet ripotellaan. Siemenet peitetään ripottelun jälkeen noin puolen sentin kivennäismaakerroksella. Jokaiseen kylvökohtaan ripotellaan n siementä alueen itämisoloista riippuen. Käsin kylvettäessä siemeniä kuluu g/ha. Kustannukset Kylvö on taloudellisesti istutusta edullisempaa. Viljelymenetelmän valintaa pohdittaessa tuleekin ottaa huomioon viljelymenetelmän onnistumisen mahdollisuus. Liian rehevälle paikalle kylvetyt siemenet häviävät helposti kilpailussa muulle pintakasvillisuudelle ja näin uudistusalalle ei saada nopeasti kasvatuskelpoista taimikkoa. Tämä vie aikaa puuston kasvatukselta ja vähentää metsikön taloudellista tuottoa. Esimerkkejä siemenhinnoista v. 2006: mänty 560 e/kg, kuusi 400 e/kg, rauduskoivu 450 e/kg 5 ISTUTUS Istutuksen edut Istutus on kylvöä kalliimpi, mutta varmempi menetelmä. Etelä-Suomessa istutuksella voitetaan aikaa seuraavaan uudistamiseen noin kaksi vuotta männyn kylvöön, 3-5 vuotta männyn luontaiseen uudistamiseen ja 5-15 vuotta kuusen luontaiseen uudistamisen verrattuna. Kasvu nopeutuu, koska istutettavat taimet ovat kooltaan suurempia ja näin myös pystyvät paremmin vastaamaan alueen kilpailuun. Istutus soveltuukin kaikenlaisille kasvupaikoille, missä luontaisen uudistamisen ja kylvön edellytykset eivät ole riittävät. 1 vuotisia paakkutaimia

11 11 Taimityypit ja istutusajankohta Taimityypin valintaan ja taimien eloonjääntiin vaikuttavat alueen kasvupaikkatyypit. Myös ympäristötekijät, kuten halla ja tuuli, hyönteiset, sienitaudit ja hirvituhot vaikuttavat taimien eloonjääntiin. Istutus on etenkin Etelä-Suomessa usein kannattavampaa helposti heinittyvillä mailla. Kuusi ja rauduskoivu soveltuvat istutettaviksi tuoreille kankaille ja niitä rehevämmille kasvupaikoille. Hieskoivua taas istutetaan turv le. Paakkutaimia istutetaan tuoreelle kankaalle tai sitä rehevämmälle kasvupaikalle. Taimet istutetaan helpoimmin pottiputkella (tai koneella). Kuusen paakkutaimia istutetaan touko-kesäkuussa ja syksyllä. Syysistutuksissa tulee huomioida maan routivuus eri maalajeilla. Männyn ja koivun paakkutaimien istutusajankohtia ovat touko-, elo- ja syyskuu. Tutkimusten mukaan keväällä istutetut taimet juurtuvat syysistutettuja taimia nopeammin maan lämpötilasta ja juurten kasvurytmistä johtuen. Taimitarhat kasvattavat erilaisia taimia metsänviljelyyn. Esimerkiksi rehevämmälle kasvupaikalle voidaan istuttaa 2-vuotias kuusen paakkutaimi, joka on hieman kookkaampi ja kalliimpi kuin 1-vuotias taimi. Kookkaampi taimi pärjää alueen kilpailuolosuhteissa pienempää tainta paremmin. Taimitarhojen paljasjuurisia taimia istutetaan rehevälle ja helposti routivalle maalle. Paljasjuuriset taimet on helpointa istuttaa kuokalla. istutusta. Sairaita tai vioittuneita taimia ei kannata istuttaa. Pottiputki on hyvä väline paakkutaimien istutukseen. Istutus onnistuu myös kuokalla tai koneellisesti. Paakkutaimet soveltuvat istutettaviksi laikkumätästys- tai äestysalueelle. Laikkumätästyskohteella paakkutaimi tulee istuttaa suoraan mättääseen eikä mättäiden väliin, sillä mättäiden väliin kertyy helposti liikaa vettä. Istutetun taimen paakun päällä tulee olla n. 4 cm kivennäis- Istutustekniikka Istuttajan huolellinen työ edesauttaa istutuksen onnistumista. Ennen istuttamista taimia tulee suojata kuivumiselta. Taimivakkaan laitetaan esim. märkää sammalta taimien juurten suojaamiseksi. Istuttajan tulee myös tarkastaa taimien kunto ennen

12 12 maata, ettei paakku pääse heti kuivumaan. Istutetun taimen ympärillä oleva maa on hyvä tiivistää jalalla painelemalla, jotta taimi jää mahdollisimman tukevasti kasvamaan. Äestyskohteella istutettaessa pätevät samat säännöt kuin mättäälle istutettaessa. Paakkutaimia ei tule sielläkään istuttaa kuoppaan vaan äestysvaon reunalle. Äestetylle kohteelle istutetun taimen paakun päälle tulee riittää kivennäismaata noin 2 cm:ä. Paljasjuuritaimien (eli avojuuritaimien) istutuksessa apuvälineenä on hyvä käyttää kuokkaa. Kuokalla istuttaja muotoilee istutuskuopan kuperaksi, jotta taimen juuret saadaan tasaisesti levitettyä. Istutetun taimen ympäriltä tulee tiivistää maa huolellisesti jalalla, jotta taimi pysyy suorassa kasvuasennossa ja on maassa tukevasti. Istutustiheys ja -kustannukset Metsänistutuksen vähimmäistavoitteena on saada nk. lakiraja täyteen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suositusten ja lakirajan mukaiset taimitiheydet eroavat toisistaan (taulukko 1). Tapion suosituksen mukaisesti viljellyn taimikon tiheys antaa suunnan hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Taulukko 1. Taimikoiden tiheysvaatimukset ja -suositukset. Kasvatuskelpoisia taimia tasaisesti uudistusalalle jakautuneina, kpl/ha. Menetelmä Lakiraja Lappi Lakiraja muu Suomi Viljelytiheys Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Koivun istutus (Hyvän metsänhoidon suositukset 2006) Esimerkkejä taimihinnoista v (1 v. paakkutaimi): mänty 23 snt/kpl, kuusi 19 snt/kpl, rauduskoivu 35 snt/kpl

13 13 6 JÄLKIHOITO Kun metsänviljelytyöt on saatu päätökseen, on jälkihoidon ja seurannan aika. Jälkihoidon toimenpiteitä ovat pintakasvillisuuden torjunta ja täydennysviljely. Nämä toimenpiteet edistävät taimikon kasvua ja kehitystä tuottavaksi metsiköksi. Jälkihoitoa tehdään aina siihen asti, kunnes uusi taimikko on vakiintunut eli saavuttanut noin kahden metrin korkeuden ja riittävän tiheyden. Pintakasvillisuutta joudutaan torjumaan etenkin rehevillä viljelyalueilla. Tuoreilla kankailla ja sitä viljavimmilla alueilla sekä pelloilla, heinät valtaavat nopeasti uudistusalan ja haittaavat taimien kasvua. Näillä aloilla heiniä torjutaan niin kauan, että taimien latvat ylettyvät alueen pintakasvillisuuden korkeudelle. Paras tapa pintakasvillisuuden torjumiseen on poistaa heinät ennen kuin taimet peittyvät heinien alle. Suositeltava heinäämisaika on heinäkuun loppupuoli, jolloin uusi heinikko ei enää ehdi kasvaa ennen syksyä. Taimen kasvua haittaavaa pintakasvillisuutta voidaan torjua sekä mekaanisesti että kemiallisesti. Mekaanisia torjuntakeinoja ovat muun muassa heinien polkeminen taimien ympäriltä jaloin tai taimisuojien käyttö. Pintakasvillisuutta voidaan torjua kemiallisesti rehevillä mailla maanmuokkauksen yhteydessä. Koska täydennysviljely on kallista, kannattaa uudistamiseen panostaa kunnolla heti hakkuun jälkeen. Täydennysviljely tulee kysymykseen silloin, kun uudistusalalla ei ole lain määräämää taimimäärää. Ennen täydennysviljelyä selvitetään, miksi uudistaminen epäonnistui. Täydennysviljely tehdään sellaisella puulajilla, jolla on parhaat menestymisedellytykset olemassa olevassa taimikossa. Täydennys tehdään mahdollisimman pian viljelyn jälkeen eli seuraavien 2-3 vuoden aikana. Uudistusala täydennetään usein istuttamalla taimia suositeltuun viljelytiheyteen. Metsänviljelyketjun viimeisenä toimenpiteenä on muutaman metrin korkuisen taimikon perkaaminen ja harventaminen lopulliseen kasvatustiheyteen. Perkauksessa ja harventamisessa jätetään taimikkoon kasvamaan kehityskelpoisia taimia. Sopiva taimitiheys voidaan tarkistaa pyörähtämällä ympyrä 4 metrin kepin kanssa taimikon eri kohdissa. Tällöin yksi tarkasteltava ympyräkoeala on 50 m²:ä ja jokainen koealan sisälle jäänyt taimi vastaa 200 tainta hehtaarilla. Esimerkki: Yhdellä ympyräkoealalla on 8 kuusen tainta. Taimimäärä kerrotaan 200:lla. Näin saadaan selville, että tämän koealan perusteella hehtaarilla on yhteensä 1600 tainta. Taimimäärä on Tapion suositusten mukainen, joten metsänomistaja voi olla taimikkoonsa tyytyväinen.

14 14 LÄHTEET Hyvämäki, T. (toim.) Tapion Taskukirja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsänviljelyopas Metsäteho. Metsätalouden ympäristöopas Metsähallitus. Rikala, R Metsätaimiopas taimien valinta ja käsittely tarhalta uudistusalalle. Gummerus kirjapaino Oy. Tavoitteena tuottava taimikko TaimiTapio. Taimien istutusohjeet istuta ja varastoi taimet oikein. Kotimaiset metsätaimituottajat. Valkonen, S., Ruuska, J., Kolström, T., Kubin, E. & Saarinen, M. (toim.) Onnistunut metsänuudistaminen. Metsälehti Kustannus. Valtion säädöstietopankki. [www-sivu]. [viitattu ] Saatavissa:

15

16 16

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

näin saat hyvän taimikon

näin saat hyvän taimikon näin saat hyvän taimikon Hoida taimikko ajoissa se parantaa metsätaloutesi kannattavuutta Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014. Teksti ja kuvat: Annikka Selander

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

onnistuminen Lapissa

onnistuminen Lapissa Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS

Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS Oppaan on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Matti Ruotsalainen Mauri Tamminiemi Tuomo Vehmas Markus Strandström Simo Kaila Graafinen suunnittelu

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)

Lisätiedot

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala ja Heikki Smolander Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön e e m t a Systemaattinen laatutyö parantaa tulosta Prosessiteollisuudessa

Lisätiedot

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIEN METSÄNHOIDON OPETUSKÄYTTÖÖN SOVELTUVAT KOHTEET VUOSINA 2005 2010

TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIEN METSÄNHOIDON OPETUSKÄYTTÖÖN SOVELTUVAT KOHTEET VUOSINA 2005 2010 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIEN METSÄNHOIDON OPETUSKÄYTTÖÖN SOVELTUVAT KOHTEET VUOSINA 2005 2010 Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä Antti-Jussi Väänänen Taimikosta metsäksi Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä

Lisätiedot

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä 23.3.2006 Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia,

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Turvemaiden metsänuudistamisketjut Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA

KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 MMM Ari

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/211 Jari Miina, Timo Saksa ja Sauli Valkonen Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla e e m t Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen viljavuudeltaan

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot