KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Transkriptio

1 KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1

2 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000 ja on sen jälkeen lisääntynyt voimakkaasti (v nostoa n ha alalla) Kannot ovat uusiutuva energialähde, jolla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä Tukee Kansallisen metsäohjelman tavoitetta lisätä energiapuun käyttöä Energiakäytön lisäksi myönteisiä metsänhoidollisia vaikutuksia: helpottaa koneellista istutusta vähentää tukkimiehentäin lisääntymispaikkoja torjuu juurikääpää Maanpinnan rikkoutuminen ja kivennäismaan paljastuminen voi olla perinteistä maanmuokkausta runsaampaa lisää vesakon määrää ja taimikonhoitotarvetta? Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 2

3 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tavoite selvittää kantojen noston vaikutusta uudistusalojen luontaisen lehtipuun (vesakko) määrään Lähtökohta kannonnostoalat vielä liian nuoria suorien päätelmien tekemiseksi Toteutus inventoitu rikkoutuneen maanpinnan osuus kannonnostoaloilla inventoitu vesakon määrää ja rikkoutuneen maanpinnan osuutta kannonnostoon soveltuvilla eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla (maanmuokkauskoe) arvio rikkoutuneen maanpinnan osuuden vaikutuksesta uudistus-/kannonnostoalan vesakoitumiseen Inventoinnit tehty vuonna 2003 Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 3

4 Aineisto Kannonnostoalat 10 alaa Jämsänkosken ympäristö (kalvot 5 6) Maanmuokkauskoe 7 koealuetta, kullakin 8 eri muokkausmenetelmää (kaikkiaan 9 eri muokkausmenetelmää) 9-vuotiaita kuusen taimikoita, ei perattu lehtomaisia- ja tuoreita kankaita välillä Tampere Keuruu (kalvot 7 10) Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 4

5 Rikkoutuneen maanpinnan osuus kannonnostokohteilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % rikkoutunut ehjä maa 30 % 20 % 10 % 0 % * Ala * keskiarvo Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 5

6 Rikkoutuneen maanpinnan osuus kannonnostokohteilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % * Ala Luokissa kohouma - kuoppa pinta paljasta kivennäismaata tai kivennäismaan ja humuksen sekoitetta kohouma tasamaa kuoppa humus ehjämaa * keskiarvo Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 6

7 Vesakon määrä muokkausjälkiluokittain kannonnostoon soveltuvilla kohteilla Kpl/ha Muokkaamaton Kuoppa Tasamaa Kohouma Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 7

8 Vesakon määrä muokkausmenetelmittäin kannonnostoon soveltuvilla kohteilla Kpl/ha Muokkaamaton Laikutus Äestys matala Äestys syvä Kääntömätästys Laikkumätästys Mätästys/laikutus Navero matala Navero syvä Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 8

9 Vesakon määrä muokkausmenetelmittäin ja - jälkiluokittain kannonnostoon soveltuvilla kohteilla Kpl/ha Muokkaamaton Kuoppa Tasamaa Kohouma Muokkaamaton Laikutus Äestys matala Äestys syvä Kääntömätästys Laikkumätästys Mätästys/laikutus Navero matala Navero syvä Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 9

10 Vesakon määrä kannonnostoon soveltuvilla kohteilla -skenaario Koealue Koealueet keskimäärin Arvio Vesat, kpl/ha Rikkoutuneen maanpinnan osuus, % Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro

11 Johtopäätökset I: vesakon määrä kannonnostokohteilla Maanpintaa paljastui/rikkoutui enemmän kuin perinteisessä maanmuokkauksessa, jopa % vs % (max. 50 %) Vesakon määrä rikkoutuneessa maanpinnassa eri tavoin muokatuilla aloilla keskimäärin 2-kertainen vs. ehjä maa Rikkoutuneen maanpinnan osuuden muutos %:iin vesakon määrä 1,3-1,5 -kertaistuu Kannonnostossa rikkoutuneen maanpinnan osuus ja vesakon määrä on jo vähentymään päin tutkimuksen jälkeisessä menetelmäkehityksessä kiinnitetty huomiota maanpinnan rikkoutumisen ehkäisemiseen Tutkimustulos kuvaa ilmiön luonnetta ja osoittaa, että työtekniikalla ja -menetelmällä voi vaikuttaa vesakon määrään Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro

12 Johtopäätökset II: vesakon määrä kannonnostokohteilla Vesakoituminen ei toisaalta ole selitettävissä yksin rikkoutuneen maanpinnan osuudella osa saman kasvupaikan aloista vesakoitunut voimakkaasti, kun toisaalla vesakkoa ei ole juuri lainkaan huolimatta siitä onko ala muokattu tai muokkaamaton Muita vaikuttavia tekijöitä niiden yhdistelmiä? kasvupaikan viljavuus kosteus heinittyminen hirvien laiduntaminen siementävän lehtipuun määrä Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro

13 Viljelypaikkojen määrä ja laatu Pelkästään kannonnoston seurauksena ei yleensä synny riittävästi hyviä viljelypaikkoja (mättäitä) Tarvittavat lisämättäät / kaikki mättäät tehtävissä noston yhteydessä Koneistutettavilla aloilla voidaan nostaa vain kannot mättäät tehdään istutuksen yhteydessä Kuusen istutusaloilla tavoitteena yleensä laikkumätästyksen työjälki Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro

14 Ympäristövaikutukset Tutkimustietoa kantojen noston vaikutuksista metsäekosysteemiin vähän olemassa Asiantuntija-arviot osin ristiriitaisia Mahdolliset vaikutukset tiedostetaan huomioitu menetelmän kehittämisessä ja ohjeistuksessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolla valtakunnalliset energiapuun korjuun ohjeet Ohjeistusta päivitetään kokemuksen ja tutkimustiedon pohjalta Uutta tutkimustietoa saatavissa lähivuosina mm. Metlassa käynnistyneestä Bioenergia -tutkimusohjelmasta, jossa yhtenä erityistutkimusaiheena on bioenergiankorjuun ympäristövaikutukset, sisältäen kantojen noston vaikutukset Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro