Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Transkriptio

1 Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

2 Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert Beuker, hankkeen vetäjä Seppo Ruotsalainen Matti Haapanen Jaakko Napola Teijo Nikkanen

3 Säädöspohja: Metsälaki 8 a Taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun, hieskoivun ja haavan sellaisilla siemenillä tai taimilla, jotka soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan uudistettavan alueen olosuhteisiin. Taimikon voi perustaa myös muilla Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvilla puulajeilla sekä hybridihaavalla ja siperianlehtikuusella, jos siihen on erityisiä syitä ja jos puulajin siemenet tai taimet soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan alueen olosuhteisiin.

4 Nykyinen menetelmä siemenviljelyksille X ka = 0,75 x AP + 0,25 x SV + sj Kuusi -130 dd < X ka < 70 dd Mänty -100 dd < X ka < 100 dd

5

6 Kuusen metsikköaineiston siemensiirto-ohjeet (Tapio 2006) Etelä-Suomi: alkuperiä tulisi siirtää alueilta, joiden lämpösumma on d.d.-yksikköä suurempi kuin viljelyalueella. Salpausselän eteläpuolella voidaan viljellä virolaisia alkueriä. Pohjois-Suomi: suositellaan viljeltäviksi paikallisia tai vastaavien lämpösumma-alueiden alkuperiä. Alkuperä katsotaan paikalliseksi, jos siirto eteläpohjoissuunnassa on alle 100 kilometriä. (mänty)

7

8 Nykyinen menetelmä pelkän lämpösumman perusteella, mutta myös valoilmasto on taimien / puiden menestymisen kannalta keskeinen. painottaa riskiä, ei puuntuotosta ei hyödynnä tuloksia kenttäkokeista jyrkät rajat

9 Nykyinen menetelmä Eviran tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, joissa viljelyn epäonnistumisen olisi todettu johtuneen virheellisin perustein määritellystä käyttöalueesta (suomalaiset siemenviljelykset)

10 Lämpösumman muutokset karttoina (Laskettu Ilmatieteen laitoksen datasta) Jakso Jakso

11 Lämpösummajakson vaikutus siemenviljelyksen käyttöalueeseen (esim. sv 404 Suhola 2) Nykyinen käyttöalue (perustuu jaksoon ) Uusi käyttöalue, jos päivitetään pelkästään viljelypaikan lämpösumma jaksolle

12 Lämpösummajakson vaikutus siemenviljelyksen käyttöalueeseen (esim. sv 400 Alskärr) Nykyinen käyttöalue (perustuu jaksoon ) Uusi käyttöalue, jos päivitetään pelkästään viljelypaikan lämpösumma jaksolle

13 Metsänuudistamisaineistot siemenviljelysaineisto luontaisista metsiköistä saatava aineisto ulkomainen aineisto (lähinnä kuusen siemenviljelysaineistoa) puulajit: kuusi, mänty (koivu?)

14 Tavoitteet käyttöalueiden pitää olla mahdollisimman optimaalisia metsien terveyden, taimien elossa säilymisen ja kasvun kannalta käyttöalueiden esitysmuodon pitää olla on selkeä, yksinkertainen ja sen pitää toimia käytännössä järjestelmän pitää olla selkeästi dokumentoitu

15 Mitä tehdään nykyinen malli ja jo olemassa olevia vaihtoehtoisia malleja (esim. Plantval) evaluoidaan yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa analysoidaan olemassa oleva data vanhoista proveniensi- sekä jälkeläiskokeista. mitataan muutamia kokeet uudestaan kehitettään uusi malli sekä käyttäjäystävällisiä työkaluja käyttöalueiden määrittämistä varten

16 Plantval siemenviljelysten vertailua

17 Käyttöalueiden muuttaminen Kun käyttöalueiden määritystapaa muutetaan, tulevat uudet käyttöalueet voimaan vasta, kun Evira on ne vahvistanut = muuttanut perusaineistorekisteriä ja karttoja tältä osin. Käyttöalueiden muutokset pitää toteuttaa siten, että taimikauppaa ei häiritä. Varsinaisia säädösmuutoksia ei tarvita, mutta siirtymisestä käyttöalueiden uuden määrittämismenetelmän käyttöön on sovittava laajasti ja viranomaisten (MMM, Evira) tulee hyväksyä uusi tapa.

18 Kiitos