Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Transkriptio

1 Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun välttäminen harkitaan yleensä vasta silloin kun metsää on ryhdyttävä uudistamaan erilaiset yhdistelmät ja variaatiot mahdollisia tässä esityksessä muutamia avainkohtia käytäntöä varten Piirrokset: Juha Varhi (Taajamametsäkirja 2012)

2 Poimintahakkuu (eri ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita poistetaan jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen ja kasvun nopeutuminen uudistuminen välttämätöntä kestävyydelle metsä palautuu hakkuiden välillä, ei erillisiä kehitysvaiheita Piirros: Juha Varhi Petri Heinonen Puiden valinta poimintahakkuussa Piirros: Juha Varhi

3 Taimesta alikasvoksen kautta puuksi hitaasti! Pituus, cm Aika, vuotta Alussa 10 cm pitkän kuusen taimen pituuskehitys keskimääräisen kasvunopeuden mukaan ERIKA kestokokeet, alustava tulos (Valkonen ym. 2011, käsikirjoitus) Toimiiko uudistuminen? Eri ikäismetsän täytyy uudistua, muuten alikasvosreservi loppuu (ennemmin tai myöhemmin) Tutkimusten mukaan taimia syntyy riittävästi taimettuminen epätasaista pitää hakata harvaksi (elossapysyminen ja kasvu) puuston siementuotanto riittävä kyllä vanhoissakin kuusikoissa ei pilalle hakatuissa rääseiköissä siis: onnistumiselle on edellytykset, mutta ongelmiakin on Metla/Erkki Oksanen

4 Eri ikäismetsikön tiheys ja alikasvoksen menestyminen Taimia 1 cm luokassa, kpl/ha Mänty Kuusi Raudus Hies Pohjapinta ala hakkuun jälkeen, m2/ha 1 cm läpimittaluokan taimien määrä 15 vuotta hakkuusta, Erika intensiivikokeet Pitää hakata harvaksi Metla/Erkki Oksanen

5 Valopuulajit eivät menesty eri ikäiskuusikoissa taimia syntyy vähän jos ollenkaan jurottavat kehnoina pensaina kasvamatta pituutta voimakas harvennus (ppa alle 10 m 2 /ha) auttaa tilapäisesti pienaukkohakkuu parempi Metla/Erkki Oksanen Puuston kasvu yllättävän hyvä vaikka harvennetaan voimakkaasti Vesijako 2 Evo 3 Kettuselkä 4Kettukallio 5 Mikkeli 7 6 Tilavuuskasvu, m3/ha/v Tilavuus poimintahakkuun jälkeen, m3/ha ERIKA intensiivikokeet (5 metsikköä*8 ppa tasoa, 15 vuotta)

6 Voi hakata harvaksi Hyväkuntoinen puusto elpyy ja kasvaa poimintahakkuun jälkeen hyvin huonokuntoinen huonosti Metla/Erkki Oksanen Suuret puut, vanhat puut eri ikäinen talousmetsä ei ole aarniometsä puusto harvaa puita ei kasvateta suuremmiksi kuin tavallisessa metsätaloudessa isot vanhat puut, eri puulajit täytyy erikseen säästää kuten tavallisessa metsätaloudessakin Riikka Piispanen Petri Heinonen

7 Juurikääpä Poimintahakkuu luo erittäin suotuisat olot juurikäävän ja muiden lahottajien menestymiselle kuusikoissa toistuvat hakkuut korjuuvauriot ei puulajinvaihtoa, kantojen korjuuta, kulotusta paljon tuoretta kantopintaa säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Torjunta talvihakkuu (2 4 kk) biologinen torjunta aine Metla/Erkki Oksanen Poimintahakkuu männiköissä? Erityiskohteissa Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

8 Tasaikäisten metsien muuttaminen eri ikäisiksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula Metla/Erkki Oksanen Pienaukkohakkuu helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien menestyminen Juhani Mäkinen

9 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi v hakkuusta Markus Strandström

10 Uudistamistulos (MONTA) Pienaukkometsiköistä tavoitteessa (>1600 kpl/ha) 27 % hyväksyttävä ( ) 10% välttävä ( ) 45 % huono (< 1000) 18 % Valkonen et al. (2011) Suuri ero pituuskehityksessä istutukseen verrattuna taimettuminen vie aikaa, ja reunametsä pitää kasvun hitaana Pienaukkohakkuu Avohakkuu (Markus Strandström) 10

11 Pienaukko ja poimintahakkuun välimuodot vielä pelkkää teoriaa Piirros: Juha Varhi Ei repaleisia välialuejäännöksiä tuulenkaadot Piirros: Juha Varhi

12 Lisätietoja Sauli Valkonen Metla PL 18, Vantaa