tuottavan metsän abc
|
|
- Merja Jurkka
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tuottavan metsän abc
2 tuottavan metsän abc Metsän kasvu alkaa siemenistä... 3 Siemen Forelia Oy:n tuotteet ja palvelut... 5 Metsäkylvöohjeet... 9 Termejä ja selityksiä...12 Yhteystiedot...15
3 Tämä opas tarjoaa metsänuudistajalle tietoa metsäkylvöstä sekä siemenasioista yleensä. Metsän kasvu alkaa siemenistä Jalostettu siemen on hyvän metsän perusta Suosittelemme metsänuudistustyöhösi jalostettua siementä. Jalostetulla siemenellä perustettu metsä tuottaa yli 20 % enemmän puuta kuin vastaava metsikkösiemenestä kasvatettu metsä. Jalostettu siemen tuotetaan siemenviljelyksillä, joihin Suomen parhaat puut on monistettu. Jalostushyöty on monen paremmuuden summa, joka kannattaa hyödyntää! Metsä tuottaa enemmän ja nopeammin euroja Valitsemalla jalostettua siementä ja hoitamalla metsää hyvin metsän kiertoaika lyhenee vuotta. Lisäksi puiden tekninen laatu paranee, koska oksat ovat ohuempia ja oksakulmat parempia. Nuoren metsän tukkiosuus kasvaa, ja tukkia saadaan jo harvennusvaiheessa. Kasvunlisä on puuaineksen laatua parantavaa pituus- ja paksuuskasvua. Vaikutus vuosiluston paksuuteen on vähäinen, vain millimetrin kymmenyksiä. Metsän hyvä kasvu edellyttää onnistunutta uudistamista Kylvön onnistuminen on ratkaisevaa metsänuudistamisessa. Jalostettu siemen on perimältään ja muilta ominaisuuksiltaan huippulaadukasta, ja sitä käyttämällä vältetään luontaiseen uudistamiseen ja huonolaatuiseen siemeneen liittyvä epävarmuus uudistamiskohteessa. Jalostetulla siemenellä on viranomaisen määrittämä käyttöalue, jolla sitä voi käyttää turvallisesti. Käyttöalueet perustuvat suomalaisen metsäntutkimuksen puolivuosisataisiin kenttäkokeisiin ja testeihin. Jalostettu siemen takaa monimuotoisuuden Metsäluontomme monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Siitä huolehtiminen on osa vastuullista jalostetun siemenen tuottamista. Yksi siemenviljelys koostuu useiden kymmenien kantapuiden vartteista, jotka ristiinpölyttävät toisiaan. Lisäksi ympäröivät metsät pölyttävät osan kukinnoista. Niinpä 3
4 siemenviljelyksillä tuotettu siemen on aina vähintään yhtä monimuotoista kuin metsikkösiemen. Jalostettu siemen parantaa sopeutumista ilmaston muutokseen Ilmastonmuutokseen voi sopeutua käyttämällä jalostettua siementä. Koska jalostettua siementä testataan jatkuvasti maastokokeissa, sen menestyminen erilaisissa ilmastoolosuhteissa tunnetaan hyvin. Siksi sen käyttäminen metsänviljelyssä on turvallista ja ennakoivaa. Lisäksi hyvin kasvavat metsät sitovat tehokkaasti hiiltä ilmakehästä. Käyttämällä jalostettua siementä ja huolehtimalla metsien hyvästä kasvusta voit siten omalta osaltasi osallistua ilmastotalkoisiin. Suomi elää metsästä nyt ja tulevaisuudessa Kansallinen puuhuolto on tulevaisuutemme kannalta elintärkeää. Suomen omat metsät ovat hyvä vakuutus tulevien sukupolvien menestykselle muuttuvassa maailmassa. Jalostetulla siemenellä voimme helposti lisätä metsiemme kasvua yli 20 % sekä parantaa huomattavasti puustomme laatua. Suomessa metsänviljelyssä käytetään pääasiassa kolmea pääpuulajia: mänty, kuusi ja rauduskoivu. Näiden lisäksi käytetään pieniä määriä lehtikuusta, tervaleppää, hies- ja visakoivua. Tärkeimpien puulajien jalostettua siementä tuotetaan siemenviljelyksillä, jolla varmistetaan siementen mahdollisimman hyvä perinnöllinen ja fysiologinen laatu. Niillä alueilla, joilla ei ole saatavissa riittävästi jalostettua siementä, käytetään hyvälaatuisista metsiköistä kerättyä siementä. Metsäkylvö valitaan yleensä uudistamismenetelmäksi edullisemman hintansa vuoksi. Onnistunut lopputulos saavutetaan varmimmin karuilla ja karuhkoilla kasvupaikoilla. Metsäkylvö, joko käsin tai koneellisesti sopii männyn uudistamiseen. Parhaaseen tulokseen metsäkylvössä päästään valitsemalla oikea uudistamisajankohta ja muokkausmenetelmä sekä hyvälaatuinen siemen. Huolellinen työ ja asianmukainen jälkihoito varmistavat onnistumisen. 4
5 Siemen Forelia Oy:n tuotteet ja palvelut Hyvän metsän perusta on hyvä siemen Puiden kasvuun vaikuttavat monet tekijät. Tärkeitä ovat maaperän ravinteisuus, vesi, lämpö ja valo. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on puiden perimä geenit. Kasvunopeus, kestävyys, oksaisuus ja oksakulma ovat voimakkaasti periytyviä ominaisuuksia. Siementen alkuperällä on siis merkittävä vaikutus metsän kasvuun ja puuaineksen laatuun. Suomen metsien parhaat puut, ns. kantapuut on monistettu varttamalla siemenviljelyksiin. Nämä siemenviljelykset tuottavat jalostettua siementä, jonka ominaisuudet ovat tavallista metsikkösiementä paremmat. Niissä yhdistyy nopea kasvu, korkea puuaineksen laatu, vähäoksaisuus ja hyvä taudinkestävyys. Jalostetusta siemenestä syntyvien puiden kasvu- ja laatuominaisuuksia testataan jatkuvasti kasvu- ja tuotoskokeissa, joita Metsäntutkimuslaitos on perustanut eri puolille Suomea 1970-luvulta lähtien. Lisäksi jalostetun siemenen käytön taloudellista kannattavuutta tutkitaan, ja saatujen tulosten mukaan kannattavuus on erinomainen. Puulajit ja niiden siemen Männyn valiosiemen (1,5. sukupolven siemenviljelyssiemen) Männyn valiosiemen on perimältään ja fysiologisesti erittäin korkealaatuista siemenviljelyssiementä, joka tarjoaa tällä hetkellä parhaan mahdollisen kasvun ja laadun. Valiosiemenviljelykset eli ns. 1,5-sukupolven siemenviljelykset on perustettu vanhempien siemenviljelysten parhaista kantapuista. Kasvu- ja laatuominaisuuksiltaan valiosiemen on 1. sukupolven siemenviljelyssiementä huomattavasti parempaa, ja metsikkösiemeneen verrattuna tuottaa % suuremman tilavuuskasvun. Valiosiementä on saatavilla Etelä- ja Keski-Suomeen. 5
6 Männyn 1. sukupolven siemenviljelyssiemen Männyn 1.sukupolven siemenviljelyssiemen on luotettava, geneettisesti ja fysiologisesti korkealaatuinen. Siemenviljelyksien kymmenet kantapuut ja ympäröivien metsien pölytys takaavat monimuotoisuuden. Siemenviljelysten hoidossa painotetaan hyviä kasvu- ja laatuominaisuuksia sekä hyvää taudinkestävyyttä. Siemenviljelyssiemenistä kasvaneet puut ovat tilavuuskasvultaan n. 20 % parempia kuin vastaava metsikköalkuperä. Lisäksi niiden oksat ovat ohuempia ja niitä on vähemmän. Siksi ne tuottavat nopeammin ja parempaa tukkipuuta kuin metsikkösiemenestä syntyneet puut. Taimitarhoilla männyn taimet kasvatetaan aina mahdollisimman korkealaatuisesta siemenestä. Männyn jalostetusta siemenestä kasvavien puiden ero metsikkösiemenestä kasvaneisiin puihin (Metsäntutkimuslaitoksen vielä julkaisemattomia koetuloksia): Mitattu ominaisuus 1. sukupolven siemenviljelysiemen valiosiemen Pituuskasvu % % Paksuuskasvu % % Rungon tilavuus n % % Oksaisuus vähän, ohuita vähän, ohuita Oksakulma runkoon nähden loiva oksakulma n. 90 astetta Lisäkasvu, kiertoajassa (80v) n m 3 n m 3 Huom! 10 % lisäys paksuuskasvussa merkitsee n. 0,2 mm lisäystä vuosiluston paksuuteen, eli puuaineksen kestävyys ei muutu merkittävästi. Laatuero on selvä: vasemmalla metsikkösiemenestä, oikealla jalostetusta siemenestä kasvanut puu. 6
7 Kuusen 1. sukupolven siemenviljelyssiemen Kuusen siemenviljelyssiemen on kasvu- ja laatuominaisuuksiltaan männyn tasolla. Kuusen viljely tapahtuu pääosin istuttamalla taimia. Taimituotannossa kannattaakin aina käyttää parasta mahdollista siemenviljelyssiementä itävyyden ja hyvän kasvun varmistamiseksi. Mikäli saatavuus on huono, käytetään mahdollisimman hyvälaatuista metsikkösiementä. Hyvälaatuista siemenviljelyssiementä on ollut tarjolla lähes koko Suomeen, mutta 2000-luvun heikot siemensadot ovat rajoittaneet saatavuutta. Rauduskoivun siemenviljelyssiemen Rauduskoivun jalostettu siemenviljelyssiemen tuotetaan muovihuoneissa, joka takaa siemenen korkean laadun ja parhaan mahdollisen perimän. Koivun jalostetusta siemenestä kasvatetut puut ovat tilavuudeltaan n % suurempia ja oksalaadultaan selkeästi metsikkösiemenestä kasvaneita puita parempia. Siementä on saatavilla Etelä- ja Keski-Suomeen. Hieskoivun siemenviljelyssiemen Hieskoivua käytetään lähinnä turvepohjaisten alueiden metsityksessä. Hieskoivun siemenet tuotetaan rauduskoivun tapaan muovihuonesiemenviljelyksillä. Lehtikuusen siemenviljelyssiemen Lehtikuusen (Larix sibirica) jalostettu siemen tuotetaan siemenviljelyksillä. Yleensä lehtikuusi uudistetaan istuttamalla, siemenen hyvä itävyys on taimikasvatuksessa yksi tärkeimpiä asioita. Lehtikuusen suosio perustuu sen luontaisesti hyvään lahonkestävyyteen. Siementä on saatavilla koko Suomen alueelle. Muut puulajit Siemen Forelia on perustanut 2000-luvulla tammi-, vaahtera- ja tervaleppäsiemenviljelykset Etelä- ja Keski-Suomen metsänviljelyä varten. Viljelysten odotetaan tuottavan siementä 2010-luvun lopulla. 7
8
9 Metsäkylvöohjeet Kylvö sopii uudistamismenetelmäksi karuille ja karkeille maille. Oikein valitulla kohteella huolellinen kylvö johtaa suurella varmuudella laadukkaan metsän syntymiseen. Hienojakoiset ja rehevät kasvupaikat sopivat kylvökohteiksi huonosti ja ne on parempi uudistaa istuttaen. Tällaisilla kohteilla epäonnistumiset johtuvat useimmiten siitä, että kohde heinittyy nopeasti tai rouste tuhoaa sirkkataimet jo varhaisessa vaiheessa. Nopean kasvuun lähdön varmistamiseksi suosittelemme metsäkylvöön jalostettua siemenviljelyssiementä. Sen ominaisuudet ovat joka suhteessa metsikkösiementä paremmat onhan se Suomen metsien parhaiden puiden tuottamaa. Pohjois-Suomessa, 950 dd lämpösummarajan pohjoispuolella kylvöissä käytetään pääasiassa metsikkösiementä, koska soveltuvaa siemenviljelyssiementä on saatavilla vain rajoitetusti. Kun tavoitellaan parasta mahdollista kylvötulosta, on syytä käyttää siementä, jonka itävyys on yli 90 %. Alhaisempikin itävyys riittää, jos samalla kasvatetaan siemenmäärä (kts. taulukko s. 11). 9 Siementen tilaaminen, pakkaukset Siementen tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, kevätkylvöä varten vaikkapa jo tammikuussa. Näin varmistat, että saat siemenet varmasti silloin, kun niitä tarvitset. Tilausta tehdessä tarvitaan ainakin seuraavat tiedot: Tilaajan ja laskun maksajan nimi sekä osoite, puulaji, siementen laatu ja määrä sekä pakkaustapa. Lisäksi tarvitaan tieto siementen käyttöpaikasta (erityisen tarpeellinen Pohjois-Suomessa). Tarvittaessa siemenmäärän laskemiseen löytyy apua siemenkeskuksesta. Tilauksen voi tehdä puhelimella tai sähköpostilla. Yhteystiedot ovat tämän oppaan sivulla 15. Siemenet pakataan asiakkaan tarpeiden mukaan 0,25-5 kg muovipulloihin. Poikkeuksena on koivu, joka pakataan minigrip-pussiin. Pakkauskoko kannattaa valita niin, että välttyy siementen ylimääräiseltä uudelleenpakkaamiselta. Päivän käyttötarve / pakkaus on hyvä lähtökohta. Oikea pakkauskoko helpottaa myös oikeaoppista varastointia.
10 Kylvömenetelmät, kylvöohje Kylvöaika Paras kylvöajankohta männyllä on lumien sulamisesta juhannukseen. Siemenet tarvitsevat itääkseen kosteutta, eikä sitä keskikesällä aina ole riittävästi. Siksi keskikesällä kylvetystä siemenistä kehittynyt taimi ei välttämättä ehdi talveentua riittävän hyvin. Syksyllä kylvettäessä ajankohdan tulee olla niin myöhäinen, etteivät siemenet ehdi itää ennen pakkasia, vaan aloittavat kasvunsa vasta seuraavana keväänä. Tutkimusten mukaan syyskylvö onnistuu parhaiten Pohjois-Suomessa. Kevätkylvö on kuitenkin varmin tapa onnistua kylvössä. Männyn käsinkylvö Mänty sopii kylvettäväksi kuivahkoille ja karuille maille siis tavanomaisille männyn kasvupaikoille. Käyttämällä kylvössä hyvää, jalostettua siemenviljelyssiementä varmistetaan hyvälaatuinen ja nopeakasvuinen puusto uudistusalalle. Männyn kylvöä voidaan käyttää myös täydennyksenä siemenpuualueilla. Näin varmistetaan taimettuminen heikkonakin siemenvuonna. Männyllä kylvökohtia pyritään saamaan noin kpl/ha. Yhteen kohtaan kylvetään itävyydestä riippuen siementä. Siemenet kylvetään muokkauksessa paljastettuun kivennäismaahan. On hyvä, jos laikun pinnassa on humusta. Siemenet ripotellaan hajalleen liian tiiviiden kylvötuppaiden välttämiseksi. Hajalleen kylväminen estää myös siemensyöjiä (linnut, jyrsijät) löytämästä siemeniä ja parantaa näin kylvötulosta. Myös ns. vakoruutukylvö on käyttökelpoinen menetelmä, siinä siemenet ripotellaan kylvölaikkuun tehtyyn pieneen vakoon. Ohut kerros kivennäismaata (3-5 mm) siementen päällä parantaa taimettumista. Männyn konekylvö Kylvölaite säädetään tavoitetiheyden (g/ha) ja siemenen laadun mukaan. Esim. 2 m:n muokkausvälillä ja yli 90 % itävyydellä siemeniä tulee muokkausjälkeen n. 10 kpl/jm. On tärkeätä seurata, että siemenet osuvat muokkausjälkeen. 10
11 Suositus siemenen käyttömäärästä g / ha Itävyys > 90 % > 80 % > 70 % > 60 % Käsinkylvö 250 g 300 g 400 g > 500 g Konekylvö 300 g 400 g 500 g > 600 g Kuusen kylvö Kuusen uudistaminen kylvämällä on useimmiten epävarmaa. Yleensä kuuselle sopivat kohteet ovat niin reheviä, että pintakasvillisuus tukahduttaa kylvötaimet. Männyn ja kuusen sekakylvö voi olla käyttökelpoinen menetelmä silloin, kun uudistamiskohteen ravinteisuus on puolukka- ja mustikkatyypin rajamailla. Tällaisessa kohteessa voidaan kylvää männyn ja kuusen siementä sekaisin, esim. 200 g/ha kumpaakin. Koivun kylvö Rauduskoivu kasvaa hyvin tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla. Kylvö ei kuitenkaan sovi hienojakoisille savi- tai hiesumaille. Paras kylvöajankohta on varhain keväällä, heti lumien ja roudan sulamisen jälkeen. Myös kylvö syys-lokakuussa on mahdollinen. Siemenet eivät kuitenkaan saa itää syksyn aikana. Uudistusala raivataan hyvin, ja kylvö tehdään hyvin muokattuun maahan. Koivun siementä kylvetään g/ha, kylvökohtaa hehtaarille, siementä kuhunkin kylvökohtaan. Koska koivun siemenet ovat hyvin pieniä ja kevyitä, ne voidaan kylvön helpottamiseksi sekoittaa hienojakoiseen kosteaan hiekkaan tai sahanpuruun, n. 20 % siemeniä ja 80 % hiekk aa (tilavuudesta). Kylvökohdaksi valitaan tasainen, hyvin muokattu paikka, joka ei kuitenkaan ole mättään päältä eikä kuopasta. Koivun siemeniä ei tarvitse peittää. Siementen säilytys Säilytä siemenet alkuperäisessä pakkauksessa kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. Jääkaappi on hyvä säilytystila. Ota maastoon mukaan vain päivän tarve (myös konekylvössä). Auton tai metsäkoneen ohjaamo ei ole hyvä paikka siementen säilyttämiselle. Lyhytaikainenkin säilytys yli +35 C alentaa itävyyttä. Jos kylvötyömaalta jää siemeniä yli, ne voi lähettää säilytettäväksi siemenkeskukseen seuraavaa käyttökertaa varten. Säilytysmaksu sisältää yhden idätysnäytteen, joten näin voidaan varmistua siementen käyttökelpoisuudesta myös tulevina vuosina. Pienet määrät voi varastoida itsekin, esim. jääkaapissa, tiiviisti suljetussa astiassa. 11
12 Termejä ja selityksiä Itävyys (%) Siemenerän itävyys ilmoitetaan 21 vrk:n itävyytenä (%). Idätyskokeessa itäneeksi katsotaan siemen, jonka itu on neljän siemenen mittainen. Siementen hinta riippuu siemenerän itävyydestä. Itämistarmo Kuvaa siemenerän itämisnopeutta, kts. edellä. Itämistarmolla tarkoitetaan männyllä ja koivulla 7 vrk:n itävyystulosta, kuusella ja lehtikuusella 10 vrk:n tulosta. Kantatodistus (kantatodistuksen koodi, esim. EY/FIN/M ) Siemenerän tunnus, joka yksilöi siemenerän, EY/FIN = Euroopan unioni, Suomi, M29 = karistamon numero, 05 = siementen tuleentumisvuosi, 0011 = karistuserän numero. Tunnus kannattaa tallettaa myöhempää käyttöä varten. Sen avulla voidaan selvittää myöhemminkin, mistä siemenistä on kyse. Siemenerän täydelliset tiedot löytyvät myös siemenpakkauksen etiketistä ja lähetysilmoituksesta. Käyttöalue (pohj.-eteläraja, dd) Alue, jolla siemeniä voidaan riskittömästi käyttää. Ilmoitetaan lämpösummarajat (dd), pohjoisraja ja eteläraja. Kartta lämpösummista ja siemenviljelysten käyttöalueista löytyy mm. Evira:n www-sivuilta. Prevac Nopea menetelmä, siementen vesikäsittely, jolla voidaan alipaineen avulla poistaa siemenerästä huonoja (heikko/rikkinäinen siemenkuori) siemeniä ja roskia. 12
13 IDS (Incubation, drying, separation) Siementen (vesi)käsittely, jolla erotetaan siemenerästä huonot siemenet. Siemenet kostutetaan, kuivataan nopeasti ja lopuksi erotellaan (lajitellaan) vesipitoisuuden mukaan. Toimii parhaiten männyllä. Jalostettu siemen Yleisnimitys siemenviljelyksillä (avomaa tai muovihuone) tuotetulle siemenelle. Siemenviljelyssiemen, 1. sukupolvi Valituista kantapuista perustetuilla siemenviljelyksillä tuotettu siemen, materiaalina kaikki kantapuut. 1. sukupolven siemenviljelykset perustettu pääosin vuosina Siemenviljelyssiemen, 1,5. sukupolvi - valiosiemen Parhaiksi havaituista 1. polven kantapuista perustetuilla siemenviljelyksillä tuotettu siemen. Valio- siemenviljelyksiä on perustettu vuodesta 1997 alkaen. Siementen tuottamiseen ja kauppaan liittyvä terminologia on kaikissa EU-maissa samanlainen, lisätietoa löytyy mm. Evira:n www-sivuilta ( viljely_ja_tuotanto/metsanviljely/) Tämän oppaan asiatiedot on koottu useasta eri lähteestä, Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuista, Tapion Hyvän metsänhoidon oppaasta ja muista alan julkaisuista. Perusteellisempaa tietoa metsäkylvöstä saa mm. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemasta Markku Nygrenin kirjoittamasta oppaasta Metsänkylvöopas Kylvön biologiaa ja tekniikkaa. 13
14 www-sivuja Metsänjalostus Siemensatoennusteet Pohjoismaista siemen- ja taimiasiaa Siementuotannon ja kaupan valvonta viljely_ja_tuotanto/metsanviljely/ Metsänhoito-ohjeet Siemen Forelia Siemen Forelia Oy on jalostetun siemenen tuotannon ja kaupan asiantuntija. Yhtiö perustettiin , ja tällä hetkellä sillä on siemenviljelyksiä kaikkialla Suomessa. Lisäksi yhtiöllä on käpykaristamo Saarijärvellä sekä siemenkeskus ja ISTA-standardin mukainen laboratorio Rovaniemellä. Puulajivalikoima on laaja: pääpuulajiemme männyn, kuusen ja koivujen lisäksi yhtiöllä on lehtikuusen, tervalepän, tammen ja vaahteran siemenviljelyksiä. Asiakaskunnan muodostavat kaikki metsäalan toimijat Suomessa. Pitkän kokemuksen omaava ammattitaitoinen henkilöstö, erikoisvälineet ja -toimitilat sekä jatkuva yhteistyö niin suomalaisten kuin ulkomaisten tutkimuslaitosten ja siementuotannon toimijoiden kanssa takaavat jalostetun siemenen korkean laadun nyt ja tulevaisuudessa. 14 Palvelut Metsäpuiden siementen lisäksi Siemenkeskus ja karistamo tarjoavat monipuolisia palveluja siemenasioissa. Käpynäytteet, joista tutkitaan mm. seuraavat asiat: käpyjen yleiskunto (tuholaisten ja kasvitautien esiintyminen) siementen määrä (saanto) siementen odotettu itävyys (röntgenkuvaus ja tulkinta, tulokset saadaan n. viikossa) tarvittaessa pöytäitävyys (idätystesti 21 vrk) Käpyjen karistus männyn ja kuusenkäpyjen karistaminen siementen puhdistus ja pakkaaminen Idätystesti 21 vrk kantatodistuksen haku (sopimuksen mukaan) Siemenet itävyyden määritys (röntgenkuvaus ja idätystesti 21 vrk) pihkan poisto ja mekaaninen puhdistus (koneellinen puhdistus) siementen varastointi Prevac- ja IDS-käsittelyt itävyyden parantamiseksi (kts. kohta termejä ja selityksiä )
15 Yhteystiedot Palvelemme kaikissa siemeniin liittyvissä asioissa. Toimitamme siemenet nopeasti ja varmasti kaikkialle Suomeen postin tai matkahuollon kautta. Toimitusjohtaja Matti Kallio PL 6 (Kalevankatu 8), Jyväskylä Puh gsm Markkinointijohtaja Kari Lahtinen PL 6 (Kalevankatu 8), Jyväskylä Puh Rovaniemen siemenkeskus Siemenkeskuksen johtaja Tuula Kenttälä PL 4, (Imarintie 500) Rovaniemi Puh Fax Siementilauksen sähköposti siementilaus@siemenforelia.fi Siemenviljelysten hoito ja käpyjen keräys Saija Stranius PL 6 (Kalevankatu 8), Jyväskylä Puh gsm Esa Mustonen Parsikonpolku 15, Taavetti Puh gsm Saarijärven karistamo Kari Vuokko Patamantie 53, Häkkilä Puh gsm Laskutusosoite Siemen Forelia Oy / Ostolaskut PL 1315, Rovaniemi Sähköinen lasku Verkkolaskuoperaattori: Basware Oyj operaattorin tunnus: SF:n OVT-tunnus: Otamme vastaan ensisijaisesti sähköisiä laskuja. Yrityksen tiedot Siemen Forelia Oy PL 6 (Kalevankatu 8), Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Kotipaikka Jyväskylä, Alv rek. s-posti siemenforelia@siemenforelia.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@siemenforelia.fi 15
16
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi
Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään
T U O T E K U V A S T O Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään 30 cm 20 cm 10 cm Kuusi, pikkupaakku Kuusi, pikkupaakku 2-VUOTIAS Kuusi, keskipaakku Kuusi, keskipaakku 2-VUOTIAS Paakkutyyppi
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Metsätaimitarhapäivät Peurunka, Laukaa 21.1.2015 2 Jukka Antola Sv 165 Pyhäjärvi, Jörkki 3 Jukka Antola Sv 170 Korpilahti, Heinämäki 1½-polven siemenviljelysten
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto
Metsätalouden siemenhuolto ministeriön rooli NordGen Metsä teemapäivä..8 Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto Metsäpuiden siementen saatavuus - Siemenviljelykset - Siemenkeräysmetsiköt
Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
Suomen parhaat taimet.
Suomen parhaat taimet www.finforelia.fi Perinteinen ja luotettava taimiyhtiö Fin Forelia Oy tuottaa metsäpuun taimia sopimuskumppaneidemme ja metsänomistajien käyttöön. Täysin kotimainen yhtiö on alan
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015
Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
Syyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn
Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus
ISBN 978-951-40-2277-7 (PDF) ISSN 1795-150X Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus Metsäpuiden siementuotannon uudelleen organisointi -hankkeen loppuraportti Karoliina
Metsän uudistaminen.
Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa
Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto
Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat
Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Katri Himanen Luonnonvarakeskus Tilastotiedot: Claes Uggla / Skogsstyrelsen, Curt Almqvist / Skogsforsk, Kari Leinonen / Evira 1 4.5.2017 2 4.5.2017 2003 2004 2005
Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio
Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Työryhmämuistio mmm 2011:6 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
40VUOTISJUHLARETKEILY
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Konekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?
Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
onnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
Korpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Maa- ja metsätalousministeriö 11.2.2015 2 Jukka Antola Siemenviljelyohjelma 2011 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio 2011 3 Jukka Antola Sv 404
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Havupuiden taimitarhakylvöjen määrä väheni vuonna 1996 hieman edellisvuodesta. Samanaikaisesti näihin kylvöihin käytetyn siemenen jalostusaste kuitenkin nousi. Kuusen osalta
METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011
L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt
Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla
eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Luonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
Pienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
Jalojen lehtipuiden siemenhuolto
Jalojen lehtipuiden siemenhuolto Katri Himanen Luonnonvarakeskus, Suonenjoen toimipaikka katri.himanen@luke.fi Esityksessä Lyhyesti: miksi käyttää jaloja lehtipuita metsänviljelyssä? Miksi asia on ajankohtainen
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita