3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO"

Transkriptio

1 3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämää metsägeneettistä rekisteriä, jonne kootaan keskitetysti koko maata koskevat tiedot. Taimituotantoa kuvaavien taulukoiden tiedot on saatu maa- ja metsätalousministeriöstä. Metsänjalostukseen liittyvät keskeiset käsitteet ja määritelmät on selvitetty tarkemmin Metsätilastollisessa vuosikirjassa Jalostetun siemenen tuotanto Metsänjalostuksen perusmateriaalin muodostavat pääosin luonnonmetsistä valitut parhaat puuyksilöt eli kantapuut. Niistä tärkeimpiä ovat pluspuut (taulukko 3.1), jotka hyvien ulkoisten kasvu- ja laatuominaisuuksiensa perusteella on valittu siementuotantoon ja jatkojalostukseen. Ne muodostavat myös nykyisten siemenviljelysten perusaineiston. Uusien pluspuiden valinta, kuusta lukuunottamatta, on viime vuosina ollut vähäistä. Käytännön jalostustyötä varten pluspuut on jaettu maantieteellisesti jalostusvyöhykkeittäin (kuva 3.1). Jako jalostusvyöhykkeisiin perustuu siihen, että tiettyä alkuperää olevaa siementai taimiaineistoa ei voida siirtää pitkiä matkoja ilman, että kestävyys vaarantuu. Jalostusvyöhykkeiden lähtökohtana ovat kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden alajakona esitetyt luonnonmaantieteelliset alueet. Pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelmassa on asetettu tavoitteet kunkin vyöhykkeen jalostuspopulaation vähimmäiskooksi. Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt (taulukko 3.2) ovat kunkin puulajin hyvälaatuisia ja -kasvuisia luonnonmetsiköitä, joiden tarkoituksena on tuottaa alueellisesti keskitasoa parempaa siementä käytännön metsänviljelyä varten. Näistä metsiköistä kerätty siemen kuuluu joko alkuperäluokkaan B1 tai B2. Uusia siemenkeräysmetsiköitä on viime vuosina valittu erittäin vähän. Taimitarha- ja metsäkylvöjä varten siementä kerätään myös luonnonmetsistä, sekä kaadetuista puista että pystypuista metsikkötai aluekeräyksenä (alkuperäluokat B3 ja B4). Keräys ajoitetaan siemenen tarpeen mukaan hyvien siemenvuosien yhteyteen, mistä syystä keräykset toteutetaan epäsäännöllisin väliajoin. Männyn ja koivun siemenviljelykset (taulukot 3.3 ja 3.4) tuottavat tällä hetkellä riittävästi siementä koko Etelä-Suomen taimitarhakylvöjen tarpeeseen (alkuperäluokat A2 ja A3). Siemenviljelyssiementä on käytetty myös metsäkylvöihin, mutta siemenen käyttöönottoa on hidastanut metsikkösiementä korkeampi hinta sekä luontaisen uudistamisen lisääntyminen. Nykyisten näkymien mukaan osa tuotetusta männyn siemenviljelyssiemenestä saattaa Etelä-Suomessa jäädä käyttämättä. Toisaalta kuusen siemenviljelyssiementä samoin kuin männyn Pohjois-Suomen siemenviljelyssiementä ei tällä hetkellä ole riittävästi saatavilla. Uusia siemenviljelyksiä on viime vuosina perustettu lähinnä koivulle. Käytännön siemenhuollon tarpeita ajatellen on tulevaisuudessa välttämätöntä perustaa uusia männyn siemenviljelyksiä, koska nykyiset siemenviljelykset alkavat ikääntyä siementuotannon samalla vähentyessä. Lähitulevaisuuden uudet siemenviljelykset ovat ns. 1½ -polven siemenviljelyksiä, jotka perustuvat jälkeläiskokeiden perusteella seulottuihin alkuperäisiin, fenotyyppisesti valittuihin pluspuihin. Geenireservimetsien tarkoituksena on var- 87

2 3 Seed and seedling production mistaa metsäpuiden laajan perinnöllisen vaihtelun säilyminen siltä varalta, että metsien käsittely ja ympäristön muutokset tulevaisuudessa kaventaisivat sitä. Geenireservimetsiä on perustettu kaikkiaan 33 kappaletta, kokonaispinta-alaltaan noin hehtaaria. Suurin osa näistä on mäntymetsiä. Geenireservimetsissä hakkuut ja hoitotoimenpiteet ovat sallittuja. Uudistaminen tapahtuu joko luontaisesti tai viljelemällä saman metsän siemenestä. Taimituotanto Taimitarhakylvöihin vuonna 1995 käytetty siemenmäärä lisäääntyi edellisestä vuodesta noin 6 prosenttia (taulukko 3.5). Laskelmassa ei otettu huomioon Muut puulajit -ryhmää, jossa ovat mukana mm. tammen siemenet (terhot) ja jonka sisällyttäminen laskelmiin olisi antanut harhaisen tuloksen. Puulajeittain tarkastellen suhteellisesti eniten lisääntyivät hies- ja rauduskoivun taimitarhakylvöt. Siemenviljelyssiemenen osuus kylvetystä siemenestä oli 35 prosenttia. Männyn kylvöistä noin puolet oli siemenviljelyssiementä, raudus- ja hieskoivulla vastaavat osuudet olivat 56 prosenttia ja 68 prosenttia. Vuoteen 1995 mennessä kaikki metsälautakuntien taimituotanto on yhtiöitetty. Myös tilastoissa aikaisemmin esiintyneen Metsänjalostussäätiön taimituotanto yhtiöitettiin, mistä johtuen Metsänjalostussäätiön tiedot esitetään jatkossa Taimituotantoyhtiöt -omistajaryhmän luvuissa. Omistajaryhmä Muut sisältää yksityisen taimituotannon, kuten 4H -nuorten ja sivuelinkeinonaan taimituotantoa harjoittavien maatilojen taimituotannon. Vuodesta 1994 metsänviljelyyn luovutettujen taimien kokonaismäärä väheni 4 prosenttia. Suhteellisesti eniten pieneni koivujen osuus (raudus 27, hies 48 prosenttia). Luovutettujen taimien kokonaismäärä on vähentynyt koko 1990-luvun ajan. Syynä tähän ovat olleet vähäiset hakkuut 1990-luvun alussa ja etenkin viime vuosina luontaisten uudistusalojen lisääntyminen. Myös ulkomailta, lähinnä Ruotsista, tuotujen taimien määrä on lisääntynyt. Poikkeuksellisesti vuonna 1995 kuusen taimia luovutettiin metsänviljelyyn enemmän kuin männyn taimia. Kirjallisuus Literature Kukkonen, H. & Rikala, R Siemen- ja taimihuolto. Tapion taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Koski, V Metsäpuiden jalostus. Ammattikasvatushallitus Valtion painatuskeskus. 138 s Metsänjalostus. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsänviljelyaineiston kaupasta. MtMp / Metsänjalostussäätiö Foundation for Forest Tree Breeding. Vuosijulkaisu. 44 s. Pajamäki, J. & Karvinen, K Suomen metsänjalostuksen yleistilastoa General Statistics on Forest Tree Breeding in Finland Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Pitkäntähtäyksen metsänjalostusohjelma ja työsuunnitelma vuosiksi Metsänjalostuksen tarkennustyöryhmä. Metsähallitus. Helsinki s. Muut tietolähteet Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, metsäpolitiikan osasto 88

3 3 Siemen- ja taimituotanto Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri 89

4 3 Siemen- ja taimituotanto 90

5 3 Siemen- ja taimituotanto puiden jalostusvyöhykkeet ding zones of forest tree species 91

6 3 Seed and seedling production 3.1 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät pluspuut Number of plustrees for forest tree breeding on January 1, 1996 Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Rauduskoivu Betula pendula Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Breeding zone Number Breeding zone Number Breeding zone Number Saaristo - Archipelago Pohjois-Suomi - North Finland Yhteensä Yhteensä Yhteensä Total Total Total Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 92

7 3 Siemen- ja taimituotanto 3.2 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt Number of seed collection stands on January 1, 1996 Jalostusvyöhyke Alkuperäluokka Category of origin Alkuperäluokka Category of origin Yhteensä Total Breeding zone B1 B2 Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Number Area, ha Number Area, ha Number Area, ha Mänty Pinus sylvestris Saaristo - Archipelago ,0 1 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 3 33, , , ,6 Yhteensä - Total , , ,2 Kuusi Picea abies 1 1 8, , , , , , , , , , , ,5 2 7, ,5 4 17,5 Yhteensä - Total 4 35, , ,6 Rauduskoivu Betula pendula , , ,2 Pohjois-Suomi - North Finland 12 34,5 Yhteensä - Total ,3 Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 93

8 3 Seed and seedling production 3.3 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät metsäpuiden siemenviljelykset Forest tree seed orchards on January 1, 1996 Puulaji Tree Siemenviljelyksiä, kpl Klooneja, kpl Vartteita, kpl Pinta-ala, ha species Number of seed Number of clones Number of grafts Area, ha orchards Mänty Pinus sylvestris ,4 Kuusi Picea abies ,6 Rauduskoivu Betula pendula ,2 Hieskoivu Betula pubescens ,2 Lehtikuusi Larix sibirica ,4 Muut Others ,9 Yhteensä Total ,8 Koivun siemenviljelykset muovihuoneessa. Seed orchards of Betula-species are in polythene-tunnels. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri Source: The Finnish Forest Research Institute 3.4 Siemenviljelysten tuotanto Collection of seed from seed orchards, kilogrammaa kilogrammes Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Lehtikuusi Year Pinus Picea Betula Betula Larix sylvestris abies pendula pubescens sibirica Alkuperäluokka A2 A3 A3 A2 A2 A2 Category of origin Yhteensä Total Alkuperäluokat: Category of origin: A2 = Siemenviljelyksistä saatu aineisto A2 = Material from registered seed orchards A3 = Nuorista siemenviljelyksistä saatu aineisto A3 = Material from registered young seed orchards (siitepölytuotanto < 20 kg/ha/v) (pollen production less than 20 kg/ha/year) Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 94

9 3 Siemen- ja taimituotanto 3.5 Taimitarhakylvöihin 1995 käytetty siemenmäärä Amounts of seed used in nurseries in 1995 kilogrammaa Alkuperäluokka Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut Category of origin Pinus sylvestris Picea abies Betula pendula Betula pubescens Others Siemenviljelyssiemen Seed from seed orchards A2 147,2 7,6 38,0 9,3 82,8 A3 245,0 292,7 2,8 0,3 3,8 Yhteensä 392,2 300,3 40,8 9,6 86,6 Total %-osuus 50,8 23,9 55,9 68,1 24,9 per cent of grand total Metsikkösiemen Seed from seed collection stands B1, B2 4,1 104,2 18,4 1,9 1,9 B3 176,3 854,6 11,8 2,6 256,3 B4 200,1 0,0 2,0-3,4 Yhteensä 380,5 958,8 32,2 4,5 261,6 Total %-osuus 49,2 76,1 44,1 31,9 75,1 per cent of grand total KAIKKIAAN 772, ,1 73,0 14,1 348,2 GRAND TOTAL kilogrammes ,0 (59,4) 1 718,8 (10,8) 125,9 (27,4) 24,3 (50,6) 112,3 (48,8) ,3 (56,4) 1 410,3 (14,3) 131,5 (29,1) 34,7 (44,6) 105,9 (53,8) ,9 (50,2) 1 291,9 (17,7) 85,6 (52,8) 21,1 (44,1) 89,6 (72,1) ,0 (48,6) 1 184,4 (20,9) 47,5 (69,8) 7,8 (65,4) 192,6 (17,1) Alkuperäluokat: Category of origin: A2, A3 = Katso taulukko 3.4 A2, A3 = See Table 3.4 B1 = Erityisesti valikoitu aineisto B1 = Material from highly selected seed stands B2 = Valikoitu aineisto B2 = Material from selected seed stands B3 = Metsikkökeräysaineisto B3 = Material from a known stand B4 = Aluekeräysaineisto B4 = Material from a known region 2 Suluissa siemenviljelyssiemenen osuus. Proportion of seed from seed orchards mentioned in parentheses. Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 95

10 3 Seed and seedling production 3.6 Taimitarhojen tehopinta-ala 1995 Effective nursery area in 1995 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Source: Ministry of Agriculture and Forestry hehtaaria hectares Avomaata Open land Omistajaryhmä Paljasjuuristen Paakku- Yhteensä Muovihuoneita Avomaa- ja muovitaimien taimien huoneala yhteensä tuotannossa tuotannossa Nursery ownership In production In production Total Polythene Open land and polycategory of bare-rooted of container tunnels thene tunnels, total seedlings seedlings Metsähallitus 7,2 10,9 18,1 8,1 26,2 Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos 3,5 1,5 5,0 0,7 5,7 Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt 481,5 92,8 574,3 23,7 598,0 Commercial nurseries Metsäteollisuus - 6,2 6,2 1,3 7,5 Forest industries Muut 25,1 8,8 33,9 3,4 37,3 Others Pinta-ala yhteensä 517,3 120,2 637,5 37,2 674,7 Total 96

11 3 Siemen- ja taimituotanto 3.7 Metsänviljelyyn 1995 toimitetut taimimäärät Number of seedlings delivered for planting in kpl seedlings Taimitarhan Nursery Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä taimet taimet taimet taimet Bare-rooted Container Total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries Metsäteollisuus Forest industries Muut Others Yhteensä Total Taimitarhan Nursery Rauduskoivu Betula pendula Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Betula Other Grand taimet taimet pubescens species total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries Metsäteollisuus Forest industries Muut Others Yhteensä Total Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 97

12 98

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO 3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Havupuiden taimitarhakylvöjen määrä väheni vuonna 1996 hieman edellisvuodesta. Samanaikaisesti näihin kylvöihin käytetyn siemenen jalostusaste kuitenkin nousi. Kuusen osalta

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto 3 METSIEN HOITO Luvussa käsitellään siemen- ja taimituotantoa sekä metsänhoito- ja perusparannustöitä. Vuonna 1999 metsien hakkuuala oli 525 000 hehtaaria, josta 66 prosentilla tehtiin kasvatushakkuita.

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto 3 METSIEN HOITO Luvussa käsitellään taimitarhojen siemen- ja taimituotantoa sekä metsänhoito- ja perusparannustöitä. Vuonna 1998 metsien hakkuuala oli 506 000 hehtaaria, josta 66 prosentilla tehtiin kasvatushakkuita.

Lisätiedot

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Metsätaimitarhapäivät Peurunka, Laukaa 21.1.2015 2 Jukka Antola Sv 165 Pyhäjärvi, Jörkki 3 Jukka Antola Sv 170 Korpilahti, Heinämäki 1½-polven siemenviljelysten

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset 2001

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset 2001 3 METSIEN HOITO Vuonna 2001 useimpien työlajien työmäärät lisääntyivät edellisvuotisesta. Metsiä uudistettiin 161 000 hehtaaria, josta viljeltiin 126 000 hehtaaria. Istutuksen osuus viljelystä oli 72 prosenttia

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa.

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa. 3 Metsien hoito Vuonna 2012 metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritemäärät jäivät lähes kaikissa työlajeissa edellisvuotta pienemmiksi ja monissa työlajeissa alle kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvon.

Lisätiedot

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi

Lisätiedot

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert

Lisätiedot

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Tehoa tulevaisuuden taimituotantoon kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet Punkaharju, Lusto 27.11.2012 Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen 3 METSIEN HOITO Vuonna 2004 keskeisten metsänhoitotöiden määrät lisääntyivät edellisvuodesta. Metsiä uudistettiin yhteensä 156 000 hehtaaria; 33 000 hehtaaria luontaisesti ja 123 000 hehtaaria viljellen.

Lisätiedot

Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatteet

Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatteet Nikkanen & Antola Metsätieteen aikakauskirja Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatteet k a t s a u s Teijo Nikkanen ja Jukka Antola Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatteet Teijo Nikkanen

Lisätiedot

Metsänjalostussäätiön toiminnanjohtaja Matti Haapasen puhe Haapastensyrjän 50-vuotisjuhlissa 24.8.2011

Metsänjalostussäätiön toiminnanjohtaja Matti Haapasen puhe Haapastensyrjän 50-vuotisjuhlissa 24.8.2011 Metsänjalostussäätiön toiminnanjohtaja Matti Haapasen puhe Haapastensyrjän 50-vuotisjuhlissa 24.8.2011 HAAPASTENSYRJÄ 50 VUOTTA METSÄNJALOSTUSTA Arvoisat juhlavieraat, Haapastensyrjä on pieni kooltaan,

Lisätiedot

Työryhmämuistio 2004:12 Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio Helsinki 2004

Työryhmämuistio 2004:12 Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio Helsinki 2004 Työryhmämuistio 2004:12 Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio Helsinki 2004 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 29.8.2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli 1) laatia

Lisätiedot

Metsänjalostus 2050 pitkän aikavälin metsänjalostusohjelma

Metsänjalostus 2050 pitkän aikavälin metsänjalostusohjelma ISBN 978-951-40-2048-1 (PDF) ISSN 1795-150X Metsänjalostus 2050 pitkän aikavälin metsänjalostusohjelma Matti Haapanen ja Jouni Mikola www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen

3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen 3 Metsien hoito Vuonna 2013 metsänuudistamiseen liittyviä töitä tehtiin edellisvuotta vähemmän, sen sijaan metsänparannustöihin investoitiin. Metsänviljelyala 98 000 hehtaaria jäi ennätyksellisen pieneksi.

Lisätiedot

Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus

Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus ISBN 978-951-40-2277-7 (PDF) ISSN 1795-150X Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus Metsäpuiden siementuotannon uudelleen organisointi -hankkeen loppuraportti Karoliina

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

tuottavan metsän abc

tuottavan metsän abc tuottavan metsän abc tuottavan metsän abc Metsän kasvu alkaa siemenistä... 3 Siemen Forelia Oy:n tuotteet ja palvelut... 5 Metsäkylvöohjeet... 9 Termejä ja selityksiä...12 Yhteystiedot...15 Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Siemen- ja taimikaupan säädökset

Siemen- ja taimikaupan säädökset Siemen- ja taimikaupan säädökset KOULUTUSPAKETTI Lisätietoja: www.evira.fi Sisältö Säädösten tausta ja tarve Keskeinen käsitteistö Kantatodistus Metsänviljelyaineiston tuotanto ja markkinointi Metsänviljelyaineiston

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Kuusi on Suomessa ja Ruotsissa metsänviljelyn

Kuusi on Suomessa ja Ruotsissa metsänviljelyn Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 3 4/2016 Katri Himanen Maaottelu kuusen siemenviljelyksillä Kuusi on Suomessa ja Ruotsissa metsänviljelyn tärkein puulaji. Molemmissa maissa tyypillisin kuusen viljelyketju

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2002

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2002 3 METSIEN HOITO Vuonna 2002 lähes kaikkien metsänhoitotöiden määrät vähenivät edellisvuotisesta. Metsiä uudistettiin 158 000 hehtaaria, josta viljeltiin 121 000 hehtaaria. Istutuksen osuus viljelystä oli

Lisätiedot

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa hankkeen ohjausryhmän 1. kokous 19.2.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen Metsäpuiden

Lisätiedot

Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla. Arto Koistinen Metsätiedepaja

Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla. Arto Koistinen Metsätiedepaja Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla Arto Koistinen Metsätiedepaja 15.11.2016 Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla Tutkimusta ja tulkintaa Lähtökohtana tutkimukseen perustuvat

Lisätiedot

PAAKKUTAIMIEN IKÄ ONGELMAKO? Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Jyväskylä 24.1.

PAAKKUTAIMIEN IKÄ ONGELMAKO? Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Jyväskylä 24.1. PAAKKUTAIMIEN IKÄ ONGELMAKO? Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Jyväskylä 24.1.2014 Tiia Puukila Metsäomistajat eivät toisistaan poikkeavien merkintöjen

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Työryhmämuistio mmm 2011:6 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio Helsinki 2011 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

METSÄNJALOSTUKSEN HYÖDYT

METSÄNJALOSTUKSEN HYÖDYT Lauri Ruotsalainen METSÄNJALOSTUKSEN HYÖDYT Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.6.2012 Tekijä Lauri Ruotsalainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

MÄNNYN JALOSTETUN TAIMIMATERIAALIN MENES- TYMINEN ISTUTUKSISSA LÄNTISESSÄ LAPISSA

MÄNNYN JALOSTETUN TAIMIMATERIAALIN MENES- TYMINEN ISTUTUKSISSA LÄNTISESSÄ LAPISSA MÄNNYN JALOSTETUN TAIMIMATERIAALIN MENES- TYMINEN ISTUTUKSISSA LÄNTISESSÄ LAPISSA Anne Saloniemi Opinnäytetyö Metsäalan koulutusohjelma Metsätalousinsinööri AMK 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Luonnonvara-

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 14/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 14.4.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoitotyöt vähenivät

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus 1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen 3 METSIEN HOITO Vuonna 2006 keskeiset metsänhoitotöiden määrät pysyivät edellisvuoden tasolla. Metsiä uudistettiin yhteensä 146 000 hehtaaria; 119 000 hehtaaria viljellen ja 27 000 hehtaaria luontaisesti.

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle kysely- ja haastattelututkimus

Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle kysely- ja haastattelututkimus Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala, Risto Rikala, Esa Viitarinne ja Timo A. Leinonen Juho Rantala Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle kysely- ja haastattelututkimus

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11

Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 29. MAALISkuuta 2012 Nro 6 www.metsalehti.fi Hakevuori odottaa Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Jalostettu

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike

Lisätiedot

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään T U O T E K U V A S T O Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään 30 cm 20 cm 10 cm Kuusi, pikkupaakku Kuusi, pikkupaakku 2-VUOTIAS Kuusi, keskipaakku Kuusi, keskipaakku 2-VUOTIAS Paakkutyyppi

Lisätiedot

SISÄLLYS (Contents, see page 16)

SISÄLLYS (Contents, see page 16) SISÄLLYS (Contents, see page 16) Alkusanat... 3 Pääluvut ja toimittajat... 6 Käytetyt symbolit... 25 Puulajit... 26 Kartat... 27 Aluejaot... 27 Ilmasto... 29 * uusi kuva tai taulukko 1 METSÄVARAT Teksti...

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

METSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY

METSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY METSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2013 Marja Keränen TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Tuija Aronen Kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa e e m t a Johdanto Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden monistamista, ja

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Heinämäiset rikkakasvit ja peltolude

Heinämäiset rikkakasvit ja peltolude numero 2/2013 Heinämäiset rikkakasvit ja peltolude Kuusen taimia koneistutukseen Kasvullinen taimituotanto vuonna 2025 LEDit häirintävalotuksessa Kasvatusaikaja tiheyskokeita männyntaimilla TAIMIUUTISET

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EY)

KOMISSION ASETUS (EY) L 240/34 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 7.9.2002 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1597/2002, annettu 6 päivänä syyskuuta 2002, neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista

Lisätiedot

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula

Lisätiedot

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011)

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimusja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon (Metsätaimitarhapäivät it äi 7-8.2.2011) 822011)

Lisätiedot

74. Painopaikka: Mestarioffset Oy, Vantaa ISSN-03SS-1024. Tämä vuosijulkaisu on osa sztiön vuosikertomusta

74. Painopaikka: Mestarioffset Oy, Vantaa ISSN-03SS-1024. Tämä vuosijulkaisu on osa sztiön vuosikertomusta Metsanjalostussaatiö Foundation for Forest Tree Breeding Viljatie 4 A 5, SF-00700 HELSINKI, FINLAND Puhelin 90-359 022 Faksi 90-359 720 Telephone t 358-0-359 022 Telefax + 358-0-359 720 Haapastensyrjan

Lisätiedot