3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Transkriptio

1 3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämää metsägeneettistä rekisteriä, jonne kootaan keskitetysti koko maata koskevat tiedot. Taimituotantoa kuvaavien taulukoiden tiedot on saatu maa- ja metsätalousministeriöstä. Metsänjalostukseen liittyvät keskeiset käsitteet ja määritelmät on selvitetty tarkemmin Metsätilastollisessa vuosikirjassa Jalostetun siemenen tuotanto Metsänjalostuksen perusmateriaalin muodostavat pääosin luonnonmetsistä valitut parhaat puuyksilöt eli kantapuut. Niistä tärkeimpiä ovat pluspuut (taulukko 3.1), jotka hyvien ulkoisten kasvu- ja laatuominaisuuksiensa perusteella on valittu siementuotantoon ja jatkojalostukseen. Ne muodostavat myös nykyisten siemenviljelysten perusaineiston. Uusien pluspuiden valinta, kuusta lukuunottamatta, on viime vuosina ollut vähäistä. Käytännön jalostustyötä varten pluspuut on jaettu maantieteellisesti jalostusvyöhykkeittäin (kuva 3.1). Jako jalostusvyöhykkeisiin perustuu siihen, että tiettyä alkuperää olevaa siementai taimiaineistoa ei voida siirtää pitkiä matkoja ilman, että kestävyys vaarantuu. Jalostusvyöhykkeiden lähtökohtana ovat kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden alajakona esitetyt luonnonmaantieteelliset alueet. Pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelmassa on asetettu tavoitteet kunkin vyöhykkeen jalostuspopulaation vähimmäiskooksi. Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt (taulukko 3.2) ovat kunkin puulajin hyvälaatuisia ja -kasvuisia luonnonmetsiköitä, joiden tarkoituksena on tuottaa alueellisesti keskitasoa parempaa siementä käytännön metsänviljelyä varten. Näistä metsiköistä kerätty siemen kuuluu joko alkuperäluokkaan B1 tai B2. Uusia siemenkeräysmetsiköitä on viime vuosina valittu erittäin vähän. Taimitarha- ja metsäkylvöjä varten siementä kerätään myös luonnonmetsistä, sekä kaadetuista puista että pystypuista metsikkötai aluekeräyksenä (alkuperäluokat B3 ja B4). Keräys ajoitetaan siemenen tarpeen mukaan hyvien siemenvuosien yhteyteen, mistä syystä keräykset toteutetaan epäsäännöllisin väliajoin. Männyn ja koivun siemenviljelykset (taulukot 3.3 ja 3.4) tuottavat tällä hetkellä riittävästi siementä koko Etelä-Suomen taimitarhakylvöjen tarpeeseen (alkuperäluokat A2 ja A3). Siemenviljelyssiementä on käytetty myös metsäkylvöihin, mutta siemenen käyttöönottoa on hidastanut metsikkösiementä korkeampi hinta sekä luontaisen uudistamisen lisääntyminen. Nykyisten näkymien mukaan osa tuotetusta männyn siemenviljelyssiemenestä saattaa Etelä-Suomessa jäädä käyttämättä. Toisaalta kuusen siemenviljelyssiementä samoin kuin männyn Pohjois-Suomen siemenviljelyssiementä ei tällä hetkellä ole riittävästi saatavilla. Uusia siemenviljelyksiä on viime vuosina perustettu lähinnä koivulle. Käytännön siemenhuollon tarpeita ajatellen on tulevaisuudessa välttämätöntä perustaa uusia männyn siemenviljelyksiä, koska nykyiset siemenviljelykset alkavat ikääntyä siementuotannon samalla vähentyessä. Lähitulevaisuuden uudet siemenviljelykset ovat ns. 1½ -polven siemenviljelyksiä, jotka perustuvat jälkeläiskokeiden perusteella seulottuihin alkuperäisiin, fenotyyppisesti valittuihin pluspuihin. Geenireservimetsien tarkoituksena on var- 87

2 3 Seed and seedling production mistaa metsäpuiden laajan perinnöllisen vaihtelun säilyminen siltä varalta, että metsien käsittely ja ympäristön muutokset tulevaisuudessa kaventaisivat sitä. Geenireservimetsiä on perustettu kaikkiaan 33 kappaletta, kokonaispinta-alaltaan noin hehtaaria. Suurin osa näistä on mäntymetsiä. Geenireservimetsissä hakkuut ja hoitotoimenpiteet ovat sallittuja. Uudistaminen tapahtuu joko luontaisesti tai viljelemällä saman metsän siemenestä. Taimituotanto Taimitarhakylvöihin vuonna 1995 käytetty siemenmäärä lisäääntyi edellisestä vuodesta noin 6 prosenttia (taulukko 3.5). Laskelmassa ei otettu huomioon Muut puulajit -ryhmää, jossa ovat mukana mm. tammen siemenet (terhot) ja jonka sisällyttäminen laskelmiin olisi antanut harhaisen tuloksen. Puulajeittain tarkastellen suhteellisesti eniten lisääntyivät hies- ja rauduskoivun taimitarhakylvöt. Siemenviljelyssiemenen osuus kylvetystä siemenestä oli 35 prosenttia. Männyn kylvöistä noin puolet oli siemenviljelyssiementä, raudus- ja hieskoivulla vastaavat osuudet olivat 56 prosenttia ja 68 prosenttia. Vuoteen 1995 mennessä kaikki metsälautakuntien taimituotanto on yhtiöitetty. Myös tilastoissa aikaisemmin esiintyneen Metsänjalostussäätiön taimituotanto yhtiöitettiin, mistä johtuen Metsänjalostussäätiön tiedot esitetään jatkossa Taimituotantoyhtiöt -omistajaryhmän luvuissa. Omistajaryhmä Muut sisältää yksityisen taimituotannon, kuten 4H -nuorten ja sivuelinkeinonaan taimituotantoa harjoittavien maatilojen taimituotannon. Vuodesta 1994 metsänviljelyyn luovutettujen taimien kokonaismäärä väheni 4 prosenttia. Suhteellisesti eniten pieneni koivujen osuus (raudus 27, hies 48 prosenttia). Luovutettujen taimien kokonaismäärä on vähentynyt koko 1990-luvun ajan. Syynä tähän ovat olleet vähäiset hakkuut 1990-luvun alussa ja etenkin viime vuosina luontaisten uudistusalojen lisääntyminen. Myös ulkomailta, lähinnä Ruotsista, tuotujen taimien määrä on lisääntynyt. Poikkeuksellisesti vuonna 1995 kuusen taimia luovutettiin metsänviljelyyn enemmän kuin männyn taimia. Kirjallisuus Literature Kukkonen, H. & Rikala, R Siemen- ja taimihuolto. Tapion taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Koski, V Metsäpuiden jalostus. Ammattikasvatushallitus Valtion painatuskeskus. 138 s Metsänjalostus. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsänviljelyaineiston kaupasta. MtMp / Metsänjalostussäätiö Foundation for Forest Tree Breeding. Vuosijulkaisu. 44 s. Pajamäki, J. & Karvinen, K Suomen metsänjalostuksen yleistilastoa General Statistics on Forest Tree Breeding in Finland Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Pitkäntähtäyksen metsänjalostusohjelma ja työsuunnitelma vuosiksi Metsänjalostuksen tarkennustyöryhmä. Metsähallitus. Helsinki s. Muut tietolähteet Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, metsäpolitiikan osasto 88

3 3 Siemen- ja taimituotanto Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri 89

4 3 Siemen- ja taimituotanto 90

5 3 Siemen- ja taimituotanto puiden jalostusvyöhykkeet ding zones of forest tree species 91

6 3 Seed and seedling production 3.1 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät pluspuut Number of plustrees for forest tree breeding on January 1, 1996 Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Rauduskoivu Betula pendula Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Breeding zone Number Breeding zone Number Breeding zone Number Saaristo - Archipelago Pohjois-Suomi - North Finland Yhteensä Yhteensä Yhteensä Total Total Total Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 92

7 3 Siemen- ja taimituotanto 3.2 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt Number of seed collection stands on January 1, 1996 Jalostusvyöhyke Alkuperäluokka Category of origin Alkuperäluokka Category of origin Yhteensä Total Breeding zone B1 B2 Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Number Area, ha Number Area, ha Number Area, ha Mänty Pinus sylvestris Saaristo - Archipelago ,0 1 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 3 33, , , ,6 Yhteensä - Total , , ,2 Kuusi Picea abies 1 1 8, , , , , , , , , , , ,5 2 7, ,5 4 17,5 Yhteensä - Total 4 35, , ,6 Rauduskoivu Betula pendula , , ,2 Pohjois-Suomi - North Finland 12 34,5 Yhteensä - Total ,3 Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 93

8 3 Seed and seedling production 3.3 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät metsäpuiden siemenviljelykset Forest tree seed orchards on January 1, 1996 Puulaji Tree Siemenviljelyksiä, kpl Klooneja, kpl Vartteita, kpl Pinta-ala, ha species Number of seed Number of clones Number of grafts Area, ha orchards Mänty Pinus sylvestris ,4 Kuusi Picea abies ,6 Rauduskoivu Betula pendula ,2 Hieskoivu Betula pubescens ,2 Lehtikuusi Larix sibirica ,4 Muut Others ,9 Yhteensä Total ,8 Koivun siemenviljelykset muovihuoneessa. Seed orchards of Betula-species are in polythene-tunnels. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri Source: The Finnish Forest Research Institute 3.4 Siemenviljelysten tuotanto Collection of seed from seed orchards, kilogrammaa kilogrammes Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Lehtikuusi Year Pinus Picea Betula Betula Larix sylvestris abies pendula pubescens sibirica Alkuperäluokka A2 A3 A3 A2 A2 A2 Category of origin Yhteensä Total Alkuperäluokat: Category of origin: A2 = Siemenviljelyksistä saatu aineisto A2 = Material from registered seed orchards A3 = Nuorista siemenviljelyksistä saatu aineisto A3 = Material from registered young seed orchards (siitepölytuotanto < 20 kg/ha/v) (pollen production less than 20 kg/ha/year) Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 94

9 3 Siemen- ja taimituotanto 3.5 Taimitarhakylvöihin 1995 käytetty siemenmäärä Amounts of seed used in nurseries in 1995 kilogrammaa Alkuperäluokka Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut Category of origin Pinus sylvestris Picea abies Betula pendula Betula pubescens Others Siemenviljelyssiemen Seed from seed orchards A2 147,2 7,6 38,0 9,3 82,8 A3 245,0 292,7 2,8 0,3 3,8 Yhteensä 392,2 300,3 40,8 9,6 86,6 Total %-osuus 50,8 23,9 55,9 68,1 24,9 per cent of grand total Metsikkösiemen Seed from seed collection stands B1, B2 4,1 104,2 18,4 1,9 1,9 B3 176,3 854,6 11,8 2,6 256,3 B4 200,1 0,0 2,0-3,4 Yhteensä 380,5 958,8 32,2 4,5 261,6 Total %-osuus 49,2 76,1 44,1 31,9 75,1 per cent of grand total KAIKKIAAN 772, ,1 73,0 14,1 348,2 GRAND TOTAL kilogrammes ,0 (59,4) 1 718,8 (10,8) 125,9 (27,4) 24,3 (50,6) 112,3 (48,8) ,3 (56,4) 1 410,3 (14,3) 131,5 (29,1) 34,7 (44,6) 105,9 (53,8) ,9 (50,2) 1 291,9 (17,7) 85,6 (52,8) 21,1 (44,1) 89,6 (72,1) ,0 (48,6) 1 184,4 (20,9) 47,5 (69,8) 7,8 (65,4) 192,6 (17,1) Alkuperäluokat: Category of origin: A2, A3 = Katso taulukko 3.4 A2, A3 = See Table 3.4 B1 = Erityisesti valikoitu aineisto B1 = Material from highly selected seed stands B2 = Valikoitu aineisto B2 = Material from selected seed stands B3 = Metsikkökeräysaineisto B3 = Material from a known stand B4 = Aluekeräysaineisto B4 = Material from a known region 2 Suluissa siemenviljelyssiemenen osuus. Proportion of seed from seed orchards mentioned in parentheses. Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 95

10 3 Seed and seedling production 3.6 Taimitarhojen tehopinta-ala 1995 Effective nursery area in 1995 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Source: Ministry of Agriculture and Forestry hehtaaria hectares Avomaata Open land Omistajaryhmä Paljasjuuristen Paakku- Yhteensä Muovihuoneita Avomaa- ja muovitaimien taimien huoneala yhteensä tuotannossa tuotannossa Nursery ownership In production In production Total Polythene Open land and polycategory of bare-rooted of container tunnels thene tunnels, total seedlings seedlings Metsähallitus 7,2 10,9 18,1 8,1 26,2 Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos 3,5 1,5 5,0 0,7 5,7 Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt 481,5 92,8 574,3 23,7 598,0 Commercial nurseries Metsäteollisuus - 6,2 6,2 1,3 7,5 Forest industries Muut 25,1 8,8 33,9 3,4 37,3 Others Pinta-ala yhteensä 517,3 120,2 637,5 37,2 674,7 Total 96

11 3 Siemen- ja taimituotanto 3.7 Metsänviljelyyn 1995 toimitetut taimimäärät Number of seedlings delivered for planting in kpl seedlings Taimitarhan Nursery Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä taimet taimet taimet taimet Bare-rooted Container Total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries Metsäteollisuus Forest industries Muut Others Yhteensä Total Taimitarhan Nursery Rauduskoivu Betula pendula Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Betula Other Grand taimet taimet pubescens species total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries Metsäteollisuus Forest industries Muut Others Yhteensä Total Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 97

12 98