Hirveäkin vaarallisempi. Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3
|
|
- Marjut Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 29. ELOKUUTA 2013 Nro 16 Erkki Oksanen / Metla Hirveäkin vaarallisempi Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3 Ajnkohtaista: Jättirekat Lapin teille sivu 6 Metsänhoito: Männyn koneellinen kylvö sivut Mitä nyt kuuluu?: Metsämiehestä tulikin suntio sivu 20 Kokeiltua: Virtaviivainen kypärä sivu 21
2 2 METSÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Uutta käyttöä kuitupuulle Joutsenon sellutehtaalla järjestetään parin viikon kuluttua yleisötilaisuus isosta investointihankkeesta, joka koskee myös helsinkiläisiä. Valmistelu on loppusuoralla. Ehkä jo tämän vuoden puolella Joutsenoon päätetään rakentaa Suomen ensimmäinen puupohjaista biokaasua tuotava laitos. Kooltaan maailmanluokan edelläkävijähankkeessa on tarkoitus yhdistää sellutehdas, maakaasuputki ja Helsingin halu kasvattaa uusiutuvan energian osuutta. Investoinnin takana ovat Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren lisäksi Helsingin Energia ja Gasum, jonka suurin omistaja on Fortum. Jalostamo olisi luonteva jatke Joutsenon tehtaalle, missä sellua on keitetty jo yli sata vuotta. Uusi laitos jalostaisi puunhankinnan sivutuotteista kuten hakkeesta ja kuoresta 95-prosenttista metaania. Uuden sukupolven biojalostamoista tuli totta yllättävän nopeasti. Isoja ja pieniä hankkeita on rakenteilla ja suunnitelmissa lukuisia. Niiden raaka-aineet vaihtelevat yhdyskuntajätteestä karjalantaan. Suomessa puu on kuitenkin runsaiden metsävarojen ja jo toimivien puunjalostuslaitosten vuoksi kaikkein kiinnostavin biomassa. Kaikki kolme suurta metsäteollisuusyritystä ovat vahvasti mukana uusien biojalostamoiden nousussa. Jo rakenteilla olevista tehtaista isoin on UPM:n Lappeenrantaan nouseva jalostamo. Ensi vuonna käynnistyvä laitos tuottaa mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä. Stora Enso kertoi äskettäin suunnitelmasta ryhtyä valmistamaan ligniinistä erikoiskemikaaleja. Lomakaudella vähälle huomiolle jäänyt tiedote Sunilasta on iso askel tiellä kohti aivan uudenlaisia puupohjaisia tuotteita. Metsänomistajille biojalostamot ovat hyvä uutinen, sillä vähitellen ne lisäävät puun käyttöä. Investoinnit vahvistavat uskoa tulevaisuuteen, mutta jo lakkautettujen tehtaiden korvaajaksi tai kuitupuun hinnan nostajaksi niistä ei vielä ole. Paikallisesti biojalostamojen merkitys on suuri. Esimerkiksi Vapon Kemiin suunnittelema laitos olisi seudun harvennusmetsille erittäin tervetullut uusi jalostaja. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Ay-miehen toiveissa keskitetty ratkaisu Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand vaatii hallitusta perumaan kilometrikorvausten verollepanon. Sivut 4 5 Koivun lahottajasieni voi olla onnenpotku Pakurikääpä saattaa tuottaa vanerikoivikkoa paremmin. Sivu 8 Metsäsektorin alamäki pysähtyi Metsäalan osuus kansantuotteesta ei enää pienene. Sivut Puunostajat odottavat jo talvikohteita Sivu 12 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA On metsää muuallakin LUKIJAKUVA Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty loppuun, joten ihmiskunta elää loppuvuoden velaksi. Samaan aikaan Brysselissä EU-komissio laatii uusiutuvan luonnonvaran eli biomassan kestävyyskriteerejä. Suomalaisia jännittää, tuleeko puun eri osille eri kriteerit, jotka vaikeuttaisivat bioenergian käyttöä täällä. Kriteereitä tarvitaan, koska Eurooppaan tuodaan biomassaa myös sen ulkopuolelta. Sen käyttäjät ovatkin osaltaan vastuussa myös muiden maanosien metsien monimuotoisuudesta. Komissiolla on totinen työ löytää ratkaisu, joka palvelisi kaikkia. Kirkoissa on perinteisesti rukoiltu esivallalle viisautta. Lienee parasta yhtyä anomukseen ei siitä ainakaan haittaa ole. HANNA LEHTO-ISOKOSKI SITAATTI Alkuvuosi on sujunut suunnitelmien mukaisesti, ja näyttää siltä, että puun kysyntä säilyy hyvällä tasolla loppuvuonnakin. Metsämaan kauppa on jatkunut tasaisena. Tornatorin toimitusjohtaja Arto J. Huurinainen yhtiön alkuvuoden tuloksesta. Suolammen rantamustikoita Aika isoja olivat mustikat soisen lammen rannalla. Siellä oli kai eri alalajikkeita, kun joissain pensaissa jo parinkymmenen metrin päässä olivat marjat taas pienempiä. Raimo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Valokuvat vievät ajassa taaksepäin Pentti Väänänen ajatteli ensin ja laukaisi kameransa vasta sitten. Sivut Metsäkonekuski jätti ohjaamon Sivut Metsän kasvumallit eivät ole ajan tasalla Sivut Valkoselkätikka sanoo kjok Tikkoja voi auttaa jättämällä korjaamatta lahoavia lehtipuita. Sivu 24 PILKKEITÄ Metsien terveyttä osattava hoitaa Mikään laki ei saa olla metsän terveyden hoidon esteenä, Jouko Juurikkala kirjoittaa. Sivu 25 Säihkyvä kirja sammalista Sivu 26 Haavanhelokoi iski Etelä-Suomeen Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Ainutlaatuinen visarengasmänty Sivu 28
3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Muutaman millimetrin pituinen kirjanpainaja voi syrjäyttää hirven tuholaisten kärkilistalta, jos torjuntahakkuut jätetään tekemättä. Tiia Puukila Kuukausi armonaikaa Kirjanpainajatuho laajenee Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Riskikohteilla puut tulisi korjata muutaman viikon sisällä. TIIA PUUKILA Elokuun loppuun mennessä jo yli hehtaaria on saanut ennenaikaisen hakkuutuomion. Syypää on kirjanpainaja, joka kuivattaa tukkikokoisia kuusia pystyyn. Lisää menetyksiä on luvassa, ellei riskikuusikoita korjata ajoissa. Torjuntahakkuut ovat ainoa keino pitää ötökkäepidemia hallinnassa. Kuolleet puut joista kaarna irtoaa ovat varoitussignaali, johon pitää reagoida viivyttelemättä. Yksittäisten puiden poistaminen ei hyödytä. Koko kuvio, jossa on kirjanpainajan tappamia tai kuolemassa olevia kuusia, kannattaa hakata kuukauden sisällä, ja puut tulee kuljettaa pois mahdollisimman pian, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Näin metsistä saadaan vietyä ötököiden miehittämät puut pois ennen kuin toisen sukupolven kirjanpainajat siirtyvät talvehtimaan karikkeen lämpöön. Karikkeeseen päästyään ne ovat suojassa pakkasilta ja jatkavat parveiluaan kevään koittaessa. Jos riskikohteiden hakkuut Myrskyjen jäljillä Ötökkätuho leviää myrskyjen kulku-uria pohjoisemmaksi Hyönteistuhojen torjuntahakkuut Lähde: Suomen metsäkeskus 2010 myrskyjen kulku-ura jäävät talveen, metsänomistajan puukauppatili ei kärsi kolausta, mutta ötökkätuhojen torjuntaa talvihakkuut eivät enää edistä. Yli-ikäiset kuusikot ovat myös vaaravyöhykkeessä. Jos tuhoja halutaan ehkäistä, niiden hakkuita kannattaa harkita vaikkei iskeytymiä vielä näkyisikään. Tuho voimistunut lounaassa Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat tarkkailevat seurantapisteiden pyydyksiin kertyviä ötökkämääriä vakavina. Kirjanpainajakanta on monin paikoin viisinkertainen verrattuna viime vuoteen. Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen, Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Heli Viiri kertoo. Kannan voimistuessa kirjanpainajat ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta yhä pohjoisemmaksi uusille alueille. Tuhoja on havaittu Pohjois-Mikkelin korkeudella asti. Hyönteistuhoista tehdyissä metsäkäyttöilmoituksissa painopiste on siirtynyt Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa tuhoja on Astaja Veera-myrskyjen kulku-urilla, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Myrskyjen runtelemassa Lounais-Suomessa kirjanpainajien runsastumista on pelätty jo kaksi kesää, eikä aiheetta. Tämän kesän aikana kanta on vähintään viisinkertaistunut viime vuodesta, ja iskeytymiä on jo havaittu elävissä puissa. Edelliskesästä poiketen aukon reunoista on kuollut pystypuita lähes jokaisella viidestä seurantapisteestä. Se on selvä merkki, että tuho on nostamassa päätään, Heikkilä kertoo. Toisesta sukupolvesta merkkejä Elokuun lopun intiaanikesä enteilee kirjanpainajille jatkoaikaa. Jos lämpöä riittää, ensimmäisen ötökkäsukupolven jälkeläiset ehtivät nekin lisääntymään. Merkit ovat jo ilmassa. Yksittäisillä seurantapisteillä saalismäärät ovat lisääntyneet keskikesästä. Tämä viittaa siihen, että tämän kesän jälkeläiset ovat aikuistuneet. Säät määräävät, iskeytyvätkö ne pystypuihin vai siirtyvätkö ne maahan talvehtimaan, Heikkilä sanoo. Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen pitää toisen sukupolven kehittymistä mahdollisena jopa Etelä-Savossa. Etelä-Savon korkeudella ei ole koskaan aikaisemmin havaittu toista iskeytymäkertaa samana kesänä. Nyt kuolleiden puiden läheisissä elävännäköisissä puissa on löydetty merkkejä iskeytymistä, Niskanen kertoo. Mikäli toinen sukupolvi ehtii lisääntyä, ötökkäkannan kasvu kiihtyy ja tuhot voimistuvat entisestään. Pelottava esimerkki Pystypuihin kohdistuneista tuhoista tulee ilmoituksia enemmän kuin koskaan ennen. löytyy muutaman vuoden takaa Etelä-Ruotsista, missä myrsky pyyhkäisi ensin neljä miljoonaa mottia puuta ja kirjanpainaja söi vielä yhden miljoonan. Ei ole mitään takeita, etteikö tilanne ryöstäydy aluillaan olevan epidemian kautta myös Suomessa. Metsät kannattaa tarkastaa nyt heti sekä uudelleen taas toukokuussa ja toimia, jos tuhoja löytyy, Heikkilä sanoo. Jos kirjanpainajaa ei oteta vakavasti, siitä voi kehkeytyä hirveäkin pahempi tuholainen.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI METSÄNHOITO Halvempi kylvötapa Männyn koneell mutta muokkau LAURA KAKKONEN, teksti LEENA LOUHIVAARA, kuvat Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius osoittaa piirroskuvaa lautasäkeellä tehdystä maanmuokkauksesta. Esimerkkikuvassa äesvaot ovat liian syviä, ja koneella kylvetyt männynsiemenet hautautuvat niiden päälle kasautuvan maan alle. Sieltä ne eivät jaksa enää ponnistaa ylös, Helenius kertoo. Männyn siementen kylväminen koneella on yleistä, mutta menetelmässä on vielä paljon kehitettävää. Muun muassa kylvökoneiden säädöt ja muokkausjäljen laatu kaipaavat ehostamista. Onnistuessaan kylvö tarjoaa monia etuja. Konekylvön yhdistäminen maanmuokkaukseen on periaatteessa yksinkertaista ja kokonaiskustannukset hehtaaria kohti ovat noin kolmanneksen istutukseen verrattuna. Teollisuuden ja valtion metsissä 90 prosenttia kylvöistä tehdään koneella. Yksityismetsissä konekylvön osuus on noin 60 prosenttia. Heleniuksen mielestä menetelmä sopii hyvin myös yksityisille metsänomistajille. Kylvä keväällä Konekylvö sopii käytännössä kaikkiin sellaisiin kohteisiin, jotka voidaan uudistaa kylvämällä, ensisijaisesti kuivahkoille ja kuiville kankaille. Heleniuksen mukaan mäntyä kylvetään liian reheville alueille muun muassa uudistamiskustannusten säästämiseksi. Rajoitteita voi olla esimerkiksi hyvin kivisillä kohteilla, joilla maanmuokkaus ylipäätään on hankalaa, tutkija sanoo. Suomessa kylvettiin metsää vuonna 2011 yhteensä hehtaaria, josta konekylvön osuus oli noin 74 prosenttia. Kylvömäärissä on melko suurta alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Etelä-Hämeen alueella maapohja on hyvin rehevää, joten kylvömäärät ovat pieniä. Sopiva kylvöaika on keväällä, vanhan ohjeen mukaan vapusta juhannukseen. Pinta-alaa on paljon ja urakoitsijoita vähän, joten kylvöaikaa täytyy usein venyttää, kertoo Helenius. Heinä elokuussa kylvöä ei kannata edes yrittää lämmön ja suuren haihtumisen takia. Myöhään syksyllä tehdyistä kylvöistä on saatu myönteisiä kokemuksia turv la ja Pohjois-Suomessa. Optimitilanteessa lumen pitäisi sataa pian uudistamisen jälkeen ja pysyä maassa kevääseen asti. Vinkit metsänkylvöön Selvitä kasvupaikkatyyppi. Ensisijaisia kylvökohteita ovat kivennäismaiden kuivahkot ja kuivat kankaat, turv la niitä vastaavat varpuja puolukkaturvekankaat. Selvitä maalaji ja arvioi rousteriski. Moreeni- ja hienojakoisella maalla kylvötulos on yleensä huonompi kuin lajittuneella maalla. Varmista, että muokkausjälki ei ole liian syvä. Jo kivennäismaan paljastaminen riittää. Kylvä aikaisin keväällä tai hyvin myöhään syksyllä, aikaisintaan lokakuussa. Ota huomioon syyskylvöjen suurempi epäonnistumisen riski. Käytä riittävä määrä viljelyalalle sopivaa, hyvälaatuista siementä. Säilytä siemeniä kuivassa ja viileässä ja käsittele niitä varoen. Kevätkylvö on ehdottomasti suositeltavampaa, Helenius painottaa. Pieni raapaisu riittää. Kylvöaloille tehtävä maanmuokkaus on usein liian voimakasta. Pekka Helenius Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin. Muokkausta kehitettävä Myös kylvölaitteen toiminta tulee ottaa huomioon. Kuljettajan osaaminen on tärkeää, ja laitteen säädöt on hyvä tarkistaa. Suuttimet tulee säätää oikein, jotta siemen menee muokattuun maahan. Konekuskin tulisi valvoa, että suutin ei tukkeudu tai sen suun taus muutu. Myös siemenmenekkiä tulee tarkkailla, Helenius kertoo. Joissakin laitteissa hälyttimet ilmoittavat tukkeutumisesta, mutta kaikissa niitä ei ole. Istutuksessa ja taimikonhoidossa käytettyä omavalvontaa on yritetty kehittää myös kylvöön. Konekylvössä maanmuokkaus ja kylvö voidaan tehdä yhtä aikaa samalla koneella. Maanmuokkaus on tarpeen käytännössä joka kohteella. Lautasäkeellä, jatkuvatoimisella laikkurilla tai kaivinkoneella tehtävä muokkaus parantaa siementen taimettumista ja kasvuun lähtöä. Muokkauksen laadussa on vielä parantamisen varaa, sillä kylvöaloilla muokkausjäljet ovat usein liian syviä. Suuri korkeusvaihtelu äesvaon pinnassa johtaa yleensä siemenen hautautumiseen liian syvälle sade-eroosion seurauksena. Jo 2 3 senttiä kivennäismaata siemenen pinnalla on liikaa, kertoo Helenius. Siementen kevyt peittäminen olisi sitä vastoin tarpeen kosteuden haihtumisen ja siemensyöjien estämiseksi. Koneella jatkuvaa peittämistä ei pystytä vielä tekemään, mutta tutkimuksia on käynnissä. Jos siemenet pystyttäisiin peittämään hallitusti esimerkiksi alle sentin paksuisella kerroksella, kylvettyjen siementen määrä voitaisiin puolittaa saman tien. Jalostuksesta hyötyä Konekylvön kehittämisestä saatava hyöty liittyy juuri siemenmäärien vähentämiseen, mikä pienentäisi kokonaiskustannuksia. Kylvöissä käytetään yleensä sekä metsiköistä kerättyä että jalostettua siementä. Helenius suosittelee lämpimästi jalostetun siemenen käyttöä hiukan kalliimmasta hinnasta huolimatta. Jalostetusta siemenestä kasvaneen puuston tilavuuskasvu on kiertoajalla parhaimmillaan 15 prosenttia suurempi metsikkösiemeneen verrattuna. Myös puun laatu on pa-
5 METSÄLEHTI inen kylvö on edullisempi vaihtoehto, själjen laadussa on parantamisen varaa. Hyvä kasvualusta on tarpeen. Kaksivuotias männyntaimi on ajautunut liian kuivaan paikkaan. Tarkkaile siementen sijoittumista. Paremmassa kohdassa kasvava taimi on selvästi kookkaampi. Tutkija Pekka Helenius näyttää, kuinka nopea kasvuiset koivuntaimet jättävät männyt varjoonsa. Ei liian reheville maille. Männyntaimia vahingoittava männynversoruoste lisääntyy haavanlehdillä. Poista haitalliset lehtipuut. rempaa, Helenius sanoo. Jalostettu männynsiemen maksaa euroa kilolta itävyysprosentista riippuen. Metsikkösiemenen hinta on euroa kilolta. Pieni satsaus jalostettuun siemeneen tulee moninkertaisena takaisin, Helenius toteaa. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä taimikoiden tulevasta kehityksestä ei voida vielä ensimmäisen kasvukauden tulosten perusteella tehdä. Käytännössä kylvötaimikot inventoidaan 3 5 vuoden kuluttua uudistamisesta. Uudistusaloja kannattaa kuitenkin tarkkailla jo kylvövuoden syksyllä ja seuraavana keväänä. Ei kannata kuitenkaan huolestua, jos taimia ei heti syksyllä löydä riittävästi. Taimet ovat pieniä ja muuttuvat vielä syysväriltään rusehtaviksi. Jälki-itämistä tapahtuu jonkin verran, ja luontaisia taimia syntyy myöhemminkin, Helenius muistuttaa. Itävyys vaatimatonta Konekylvöalojen inventoinnin mukaan männynsiementen maastoitävyys on vaatimattomalla tasolla. Menetelmästä ja sääoloista riippuen noin prosenttia siemenistä taimettuu. Yhä suurempi osa metsäkylvösiemenestä on jalostettua siemenviljelyssiementä, jolta voidaan odottaa parempaa laatua, kasvua ja tuotosta kuin tavalliselta metsikkösiemeneltä. Itävyyttä pyritään parantamaan, jotta jalostetusta siemenestä kehittyvien taimien osuus olisi mahdollisimman suuri. Siementen itävyyttä voitaisiin parantaa peittämällä. Tarvittaisiin niin sanottu teknologiahyppäys, jotta siemen saataisiin hallitusti peittoon konekylvössä, toteaa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helenius. Jos maastoitävyys saataisiin nostettua 50 prosenttiin, siementen kylvömäärä voitaisiin puolittaa nykyisestä grammasta grammaan hehtaarilla. Tämä vähentäisi selvästi kokonaiskustannuksia. Monien tekijöiden summa Koneellisessa kaivinkonekylvössä siemenet suunnataan paljastettuun kivennäismaalaikkuun. Äeskylvössä siemenet osuvat muokkausjälkeen sattumanvaraisesti jäljen leveydestä, koneen ajonopeudesta, äkeen liikkeistä ja kylvösuuttimen asennosta riippuen. Osa siemenistä joutuu muokkausjäljen ulkopuolelle pintakasvillisuuden ja humuksen sekaan, missä itämismahdollisuudet ovat heikot. Tutkimusten mukaan maanmuokkaus, siementen kohdistaminen muokkausjälkeen ja siementen peittäminen parantavat ensimmäisen kesän kylvötulosta. Myös riittävä alkutiheys ja siementen tasainen kylväytyminen on tärkeää. Metlan tutkimuksen mukaan neljäsosa siemenistä päätyy muokkausjäljen pinnalle. Loput todennäköisesti hautautuvat eri syvyyksille tai lentävät muokkaamattomaan maahan. Olisi mielenkiintoista selvittää, mihin ne päätyvät, ja miten hyvin siemenet sijoittuvat muokkausjäljessä, Helenius sanoo. Konekylvön kehittämiseksi tulisi tutkia enemmän siementen kylväytymistä ja siemenen lentorataa syöttöputkesta kylvöalustaan sekä parantaa kylvöalustan laatua. Myös kylvölaitteen annostelutarkkuutta voitaisiin edelleen kehittää.
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKonekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotMaanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen
Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio,
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKatsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotTaimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot
Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotYhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä
LisätiedotMiten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
Lisätiedoteljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla
eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotHyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen
Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotVaraudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi
Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Metsänomistajan Talvipäivä Pekka Kokko 30.1.2010 1 Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi 1. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotHakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11
Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 29. MAALISkuuta 2012 Nro 6 www.metsalehti.fi Hakevuori odottaa Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Jalostettu
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotEcopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotTätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotPuuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
Lisätiedotonnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
Lisätiedottuottavan metsän abc
tuottavan metsän abc tuottavan metsän abc Metsän kasvu alkaa siemenistä... 3 Siemen Forelia Oy:n tuotteet ja palvelut... 5 Metsäkylvöohjeet... 9 Termejä ja selityksiä...12 Yhteystiedot...15 Tämä opas tarjoaa
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotKasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotMetsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä
Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat
LisätiedotKustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Lisätiedot