Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys

Transkriptio

1 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys

2

3 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys Tiehallinto Vaasan kaupunki Mustasaaren kunta Vaasa 2007

4 Raportin kuvat ja kartat: Kannen valokuva: Mikko Käkelä GT-kartta -aineisto: Genimap Oy, Lupa L4356 Opaskartta -aineisto: Vaasan kaupunki Verkkojulkaisu pdf ( Vaasa 2007 Tiehallinto Vaasan tiepiiri Korsholmanpuistikko 44 PL Vaasa Puhelinvaihde

5 TIIVISTELMÄ Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvityksen lähtökohtana on käytetty aikaisempia suunnitelmia, tilasto-, paikkatieto- ja rekisteriaineistoja, liikennetutkimuksia sekä tämän työn yhteydessä päivitettyä liikenne-ennustemallia. Alueen liikennejärjestelmän keskeisimmät ongelmat ja kehittämistarpeet ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen ja ympäristön osalta tunnistettiin työryhmässä käydyn vuoropuhelun, nykytilanteen inventoinnin sekä liikenteen ja maankäytön ennusteiden perusteella. Työn kehittämistavoitteissa on kuvattu, millaiset liikenneolot seudulle halutaan ja mihin suuntaan liikennejärjestelmän tulisi kehittyä pitkällä aikavälillä. Tavoitteet on muodostettu kehittämistarpeiden, Vaasanseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden, Vaasan kaupungin kokonaisyleiskaavan liikenteellisten tavoitteiden ja valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteiden pohjalta. Tavoitteet on ryhmitelty neljään päätavoitealueeseen, jotka ovat ajoneuvoliikenteen verkon toimivuuden turvaaminen; jalankulun ja pyöräilyn edistäminen; liikenneturvallisuuden parantaminen; ja liikenteen ympäristöhaittojen minimointi. Tie- ja katuverkon suunnittelussa on sovellettu viime vuosina liikennesuunnittelussa yleistynyttä ns. neliporrasperiaatetta, jossa liikennejärjestelmän kehittämiseen pyritään ennen suuria väyläinvestointeja maankäyttöä kehittämällä, liikenteen hallintaa ja verkkojen käyttöä tehostamalla sekä liikennemuotojen ja eri toimijoiden yhteistyötä ja työnjakoa parantamalla. Neliporrasperiaate on suunnittelun työkalu, jossa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia liikennejärjestelmän toimivuuden ja laadun varmistamiseksi tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Maankäytön suunnittelu on toimivaa liikennejärjestelmää suunniteltaessa avainasemassa. Maankäytön tulisi luoda edellytykset kaikkia kulkumuotoja tukevalle tie- ja katuverkolle. Sijoittamalla maankäyttö liikenteellisesti edullisella tavalla voidaan lieventää liikennejärjestelmän ongelmia ja tarpeita uusien väylien rakentamiseen. Maankäytön ja liikenneverkon kehittämishankkeiden ajoitukseen tulee kiinnittää huomiota. Tärkeimmät verkolliset toimet ja maankäytön hankkeet tulee kytkeä toteutuksen osalta toisiinsa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vaasan kokonaisyleiskaavan uusien asuinalueiden liikenteellisiä ominaisuuksia on arvioitu mm. liikkumistarpeen vähentämisen, joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja kevyen liikenteen matkustuspotentiaalin suhteen. Liikenteellisesti parhaita alueita ovat lähellä Vaasan kantakaupunkia sijaitsevat alueet. Turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet ovat tärkeimpiä kevyen liikenteen edellytyksistä. Verkon tulee on jatkuva, riittävän tiheä ja hyvin opastettu. Myös väylien ylläpitoon ja kunnossapitoon on panostettava. Kevyen liikenteen verkostoa kehitetään ensisijassa Vaasan keskustassa sekä taajamissa työ- ja koulumatka- sekä asiointiliikenteen tarpeiden mukaan, seuraavassa vaiheessa myös taajamien reuna-alueilla maankäytön kasvun mukaan. Erityistä huomiota edellyttävät mm. koulujen lähialueet ja koulureitit. Teiden ylityskohtien turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Suunnittelutyössä tutkittiin lukuisa joukko ajoneuvoliikenteen verkon hankkeita, joiden pohjalta on muodostettu jäsennelty tavoiteverkko. Vaasan seudulla merkittävän osan liikenteen kasvusta tie- ja katuverkolla aiheuttaa maankäytön kehittyminen. Vaasan ja Mustasaaren tavoitetilanteen tie- ja katuverkko on jaettu neljään luokkaan teiden ja katujen liikenteellisen luonteen ja yhdistävyystehtävän mukaan. Lisäksi on tehty esitys jalankulkualueesta ja joukkoliikennekaduista Vaasan keskustassa. Tie- ja katuverkkoselvityksen vaikutuksia on arvioitu suhteessa kehittämistavoitteisiin. Vaikutuksia on arvioitu useasta eri näkökulmasta. Tie- ja katuverkon kehittämistoimenpiteistä on koottu toimenpideohjelma, jossa kehittämistoimenpiteet on luokiteltu kolmeen toteutusvaiheeseen

6 SAMMANDRAG Befintliga planer, statistik-, GIS- och registermaterial, trafikundersökningar samt en trafikprognosmodell, som uppdaterades i detta arbete, har använts som utgångspunkt för utredningen av väg- och gatunätet i Vasa och Korsholm. De centralaste problemen i områdets trafiksystem och behoven att utveckla fordonstrafiken, gång- och cykeltrafiken, trafiksäkerheten, kollektivtrafiken och miljön identifierades på basis av en dialog i arbetsgruppen, en inventering av nuläget samt enligt prognoserna för trafik och markanvändning. I utvecklingsmålen beskrivs hurudana trafikförhållanden man vill ha i regionen och i vilken riktning trafiksystemet på lång sikt bör utvecklas. Målen har formulerats på basis av utvecklingsbehoven, målen i trafiksystemplanen för Vasaregionen, de trafikmässiga målen i totalgeneralplanen för Vasa stad och målen i den riksomfattande trafiksäkerhetsplanen. Målen har indelats i fyra grupper enligt huvudmålområdena: Att trygga fordonstrafiknätets funktion; främja gång- och cykeltrafiken; förbättra trafiksäkerheten; och bringa miljöolägenheterna av trafiken till ett minimum. Den såkallade fyrstegsprincipen, som de senaste åren har blivit allt vanligare inom trafikplaneringen, har tillämpats i planeringen av väg- och gatunätet. Enligt principen strävar man efter att utveckla trafiksystemet genom att först utveckla markanvändningen, styra trafiken och använda trafiknäten effektivt samt att förbättra samarbetet och arbetsfördelningen olika trafikformer och aktörer emellan innan man gör stora trafikledsinvesteringar. Fyrstegsprincipen är ett planeringsinstrument som används för att fördomsfritt granska alternativa möjligheter att säkra ett fungerande och kvalitativt trafiksystem. När ett fungerande trafiksystem planeras är markanvändningen i nyckelställning. Markanvändningen bör skapa förutsättningar för ett väg- och gatunät som stöder alla trafikformer. Problemen i trafiksystemet och behovet att bygga nya trafikleder kan lindras genom att planera markanvändningen på trafikmässigt lämpliga platser. Uppmärksamhet bör fästas vid tidtabellen för utvecklingsprojekten i markanvändningen och i trafiknätet. De viktigaste åtgärderna i vägnätet bör sammanfogas med utbyggnad av markanvändningsprojekt på ett ändamålsenligt sätt med tanke på helheten. De trafikmässiga egenskaperna i de nya bostadsområdena enligt totalgeneralplanen för Vasa har bedömts bl.a. med hänsyn till att minska behovet av samfärdsel och med tanke på kollektivtrafikens verksamhetsförutsättningar samt en potentiell användning av GC-trafik. Områdena som ligger nära Vasa stadskärna är ur trafiksynpunkt de bästa områdena. Trygga och tillgängliga gång- och cykelvägsförbindelser är en av de viktigaste förutsättningarna för gång- och cykeltrafiken. Nätet skall vara kontinuerligt, tillräckligt täckande och vara väl skyltat. Man bör också satsa på GC-ledernas drift och underhåll. GC-vägnätet utvecklas i första hand i Vasa centrum och i tätorterna enligt arbetspendlingens, skolresornas och serviceresornas behov, i nästa skede också enligt markanvändningens tillväxt, i tätorternas utkanter. Bland annat skolornas närområden och skolvägarna kräver särskild uppmärksamhet. Uppmärksamhet skall också fästas vid trafiksäkerheten på övergångsställena. I planeringsarbetet undersöktes många projekt i fordonstrafiknätet och på basis av dem har ett differentierat målnät bildats. Markanvändningens utveckling förorsakar en betydande del av trafiktillväxten i Vasanejdens väg- och trafiknät. Väg- och gatunätet i Vasa och Korsholm har enligt målsituationen indelats i fyra klasser utgående från vägarnas och gatornas trafikmässiga karaktär och förbindelseuppgift. Dessutom föreslås fotgängarområden och kollektivtrafikgator i Vasa centrum. Konsekvenserna har i utredningen av väg- och gatunätet bedömts i förhållande till utvecklingsmålen. Konsekvenserna har bedömts ur många olika synvinklar. Utvecklingsåtgärderna i väg- och gatunätet har sammanställts i ett åtgärdsprogram där utvecklingsåtgärderna har indelats i tre utbyggnadsetapper.

7 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 5 ESIPUHE ESIPUHE Tieverkkosuunnitelma Vaasan ja Mustasaaren alueelle on laadittu edellisen kerran vuonna Tämän jälkeen on valmistunut Vaasan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka yhteydessä tehtiin useita tieverkollisia erillisselvityksiä seudun tiehankkeista. Merkittävimmät tiehankkeet on viety ehdotusvaiheessa olevaan Pohjanmaan maakuntakaavaan. Parhaillaan on luonnosvaiheessa myös Vaasan kaupungin kokonaisyleiskaava. Käsillä oleva työ on Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueet käsittävä tie- ja katuverkkoselvitys. Tie- ja katuverkkoselvityksessä on tutkittu Vaasan ja Mustasaaren liikenneverkkojen nykytilaa, ongelmia ja kehittämistarpeita sekä laadittu esitys liikenneverkkojen kehittämisestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Työssä on laadittu myös Vaasan kokonaisyleiskaavan liikenteellinen vaikutusten arviointi. Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys on laadittu Vaasan tiepiirin, Vaasan kaupungin katutoimen, Vaasan kaupungin kaupunkisuunnittelun ja Mustasaaren kunnan toimeksiannosta. Työtä ohjanneeseen projektiryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Markku Järvelä Vaasan tiepiiri, puheenjohtaja Jarmo Salo Vaasan tiepiiri Timo Martonen Vaasan kaupunki Veli-Pekka Saresma Vaasan kaupunki ( asti) Harri Nieminen Vaasan kaupunki Pertti Hällilä Vaasan kaupunki Pertti Malinen Mustasaaren kunta Hannele Willhelms-Holmsten Länsi-Suomen ympäristökeskus Työstä ovat vastanneet dipl.ins. Jyrki Rinta-Piirto, dipl.ins. Juha Heltimo ja tekn.yo Heta Toivola Strafica Oy:ssä sekä dipl.ins. Klas Hytönen Talentek Oy:stä. Työn laadunvarmistajana on toiminut dipl.ins. Markku Kivari Strafica Oy:stä. Työn laatiminen on käynnistynyt joulukuussa 2007 ja se on valmistunut kesäkuussa Vaasassa kesäkuussa 2007 projektiryhmän puolesta Markku Järvelä

8 6 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys

9 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 7 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 SAMMANDRAG 4 ESIPUHE 5 SISÄLTÖ 7 1 JOHDANTO Työn sisältö ja tavoitteet Lähtöaineistot 9 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue ominaisuuksia Liikkumiskäyttäytyminen ja liikenteen suuntautuminen Tavaraliikenteen tarpeet 25 3 LIIKENNEVERKKOJEN JA -PALVELUIDEN TILA Ajoneuvoliikenteen yhteydet Kevyen liikenteen olosuhteet Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne Ympäristö 49 4 YHTEENVETO ONGELMISTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA Lähtökohtia Ajoneuvoliikenteen yhteyspuutteet ja verkon toimivuus Kevyen liikenteen yhteyspuutteet Joukkoliikenteen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia Liikenteen ympäristöhaitat 55 5 TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMISTAVOITTEET Lähtökohdat Kehittämistavoitteet 57 6 TIE- JA KATUVERKON SUUNNITTELU Lähtökohdat Maankäytön suunnittelu avainasemassa Kevyen liikenteen verkon kehittäminen Alempiasteisen tieverkon kehittäminen 67

10 8 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SISÄLTÖ 6.5 Ajoneuvoliikenteen verkon kehittämisvaihtoehdot Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko Liikenteen haitallisten vaikutusten lieventäminen 96 7 TOIMENPIDEOHJELMA 98 8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arviointimenetelmä Ajoneuvoliikenteen verkon toimivuuden turvaaminen Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenteen ympäristöhaittojen minimointi Liikennetaloudelliset vaikutukset LIITTEET 103

11 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Työn sisältö ja tavoitteet Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvityksen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskäsitys alueen liikenneverkkojen nykytilasta, ongelmista ja kehittämistarpeista sekä laatia esitys liikenneverkkojen kehittämisestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Työssä on myös arvioitu Vaasan kokonaisyleiskaavan liikenteellisiä vaikutuksia. Suunnittelualue muodostuu Vaasan kaupungista ja Mustasaaren kunnasta. Suunnittelualue on osa Vaasan seutua, jolla tarkoitetaan 10 kunnan muodostamaa aluetta: Jurva, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa. Vaasan kaupunkiseutua koskeva edellinen tie- ja katuverkkosuunnitelma valmistui Suunnitelman tavoitteena oli tuolloin laatia tavoiteverkko vuodelle 2010 sekä tutkia vaikutuksia eri näkökulmista. Tuolloin luotiin alueelle myös ensimmäinen EMME/2- liikennemallikuvaus tie- ja katuverkosta ja liikenteen kysynnästä. Vaasan seudun liikennemallit laadittiin sittemmin uudelleen vuonna 1997 ja niitä on päivitetty viimeksi vuonna Keskeinen osa suunnitelman laadintaa on ollut EMME/2-liikennemallin päivittäminen. Liikennemallissa on kuvattu nykytilan lisäksi liikenneverkon ennustettu tila 2030, jossa on huomioidaan seudun maankäytön kehittyminen ja keskeiset liikennehankkeet. Liikennemallin päivityksen yhteydessä ennusteiden esittämistekniikkaa on kehitetty havainnollisemmaksi. Liikennemallia voidaan hyödyntää maankäytön sijoittelun suunnittelussa ja siitä syntyvän liikennetarpeen arvioinnissa, liikennehankkeiden kustannusten laskennassa ja niiden kannattavuuden arvioinnissa sekä maankäyttö- ja liikennehankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Liikennemallin tarkempi kuvaus on liitteessä Lähtöaineistot Suunnitelman laadinnassa on hyödynnetty aikaisempia seudulla laadittuja selvityksiä ja tutkimuksia sekä niihin liittyvää materiaalia. Keskeisimmän aineiston työlle on tarjonnut vuonna 2001 valmistuneen Vaasan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (VASELI) aineistot. Myös vuoden 1992 tie- ja katuverkkosuunnitelma on käyty läpi ja arvioitu sen toteutuneisuutta. Selvitys- ja suunnitelma -aineistojen ohella hyödynnettiin saatavilla olevat liikennejärjestelmään ja toimintaympäristöön liittyvät paikkatieto- ja rekisteriaineistoja. Toimintaympäristön muutoksia tarkasteltiin myös Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta. Liikennemallin päivityksen kannalta keskeistä lähtöaineistoa ovat olleet Vaasan yleiskaavan laadintaan liittyneet taustaselvitykset, etenkin nyky- ja ennustetilanteen maankäyttö. Tärkeä lähtökohta liikennemallin päivitykselle ovat myös olleet määräpaikkatutkimusten ja liikennelaskentojen tiedot.

12 10 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue ominaisuuksia Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne koostuu keskeisiltä osiltaan asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen muodostamasta fyysisestä ja toiminnallisesta kokonaisuudesta. Yhdyskuntarakenteessa tapahtuneiden muutosten keskeisimpiin piirteisiin niin valtakunnallisesti kuin Vaasan seudulla on kuulunut asutuksen keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin. Taajamayhdyskunnat ovat myös laajentuneet alueellisesti, mihin on usein liittynyt yhdyskuntarakenteen hajautumista. Näiden seurauksena on tapahtunut mm. asiointi- ja työmatkojen pidentymistä, kunnallistekniikan kustannusten kohoamista, joukkoliikenteen palvelutason heikkenemistä sekä maa- ja metsätalousalueiden ja luonnonympäristön tarpeetonta pirstoutumista. Vaasan kaupunkiseutu on asukasmäärältään maamme 9. suurin ja taajamapinta-alaltaan 11. suurin. Alueen yhdyskuntarakenne muodostuu keskeisiltä osiltaan Vaasan keskustaajamasta ja Sepänkylän taajamasta sekä viidestä vahvasta lähitaajamasta: Sundom, Sulva, Hälsingby, Koivulahti ja Raippaluoto. Alueen väestö on keskittynyt taajamiin ja kaikkiaan 95 % seudun väestöstä asuu tilastolliseksi taajamaksi määritellyillä alueilla. Vaasan keskustaajaman ja Sepänkylän taajaman alueella asuu noin 84 % Vaasan ja Mustasaaren väestöstä. Lievealueen haja-asutusalueella asuu vain noin (5 %) asukasta. Kuva 1. Yhdyskuntarakenne asukastiheydellä (asukasta/km2) tarkasteltuna (RHR 2005).

13 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestö ja asuminen Väestömuutokset, asukasmäärä ja ikärakenne, aiheutuvat syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Yleistäen voidaan sanoa, että asukasmäärä on oleellinen tekijä liikenteen kokonaismäärän ja kehityksen arvioinnin kannalta ja väestön ikärakenne taas liikennemuodoittaisen kysynnän ja liikenneympäristölle asetettavien tarpeiden arvioinnin kannalta. Väestörakenne ja sen kehittyminen sekä ihmisten eri elämänvaiheet vaikuttavat liikennesuoritteeseen, kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen. Muuttoliike muokkaa väestön sijoittumista alueella ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Yhdyskuntarakenne puolestaan vaikuttaa liikkumiseen ja liikennetarpeisiin. Pitkällä aikavälillä väestön asuinpaikoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat liikenteen kysynnän painopisteen sijoittumiseen. Vaasassa ja Mustasaaressa asui vuoden 2005 lopulla noin henkilöä. Viimeisen 25 vuoden aikana, vuodesta 1980, alueen asukasmäärä on kasvanut noin henkilöllä (11 %). Vaasan kaupungin asukasmäärä oli vuoden 2005 lopulla noin henkilöä ja Mustasaaren noin henkilöä. Vaasassa asukasmäärä on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana noin 6 % kun Mustasaaressa kasvu on ollut peräti 27 %. Absoluuttisesti molempien kuntien asukasmäärä on kuitenkin lisääntynyt tuona aikana suunnilleen saman verran eli noin henkilöllä. Vaasassa voimakkain kasvu on ajoittunut 90-luvulle. Mustasaaressa väestönkasvu on puolestaan ollut voimakkainta 80-luvun alussa. Myös viimeisen viiden vuoden aikana kasvu on ollut voimakasta, lähes prosentin vuosittain. Väkiluvun kehitys (indeksoitu: 1980 = 100) Vaasa Mustasaari Yhteensä Kuva 2. Väestökehitys vuosina Vaasassa ja Mustasaaressa (Tilastokeskus 2006). Väestön ikärakenne on väestön kehityksen ohella toinen keskeinen lähtökohta arvioitaessa liikenneverkkojen ja palveluiden tilaa ja kehittämisen painotuksia. Muita heikommiksi luettavia väestöryhmiä ovat mm. lapset ja nuoret, iäkkäät sekä liikkumis- ja toimintaesteiset. Ikärakenteeseen liittyvien tarkastelujen tarve korostuu erityisesti liikenneturvallisuuden, kevyen liikenteen olosuhteiden ja joukkoliikenteen palveluiden arvioinnissa. Vaasassa ja Mustasaaressa iäkkäitä (65- ) on väestöstä noin 16 prosenttia, joka vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Iäkkään väestön määrä tulee lähivuosina lisääntymään merkittävästi. Lasten ja nuorten osalta kuntien väestön ikärakenteessa on havaittavissa selviä eroja. Nuorinta väestö on Mustasaaressa, jossa peräti joka neljäs asukas on alle 18-vuotias. Vaasassa alle 18-vuotiaiden osuus on noin viidennes väestöstä, mikä on suurin piirtein valtakunnan keskitasoa. Toisaalta nuorten aikuisten (18-24-vuotiaat) ja aktiivi-ikäisten (25-29-

14 12 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT vuotiaat) osuus on Vaasassa selvästi kokomaan keskiarvoa suurempi ja myös selvästi suurempi kuin Mustasaaressa. Nuorten suurta osuutta Vaasassa selittää suurelta osin opiskelijat. 25 % 20 % Väestön ikärakenne % 19 % 19 % Vaasa Mustasaari Kokomaa 15 % 14 % 14 % 13 % 15 % 15 % 14 % 11 % 10 % 5 % 9 % 7 % 8 % 8 % 7 % 6 % 9 % 7 % 7 % 6 % 6 % 5 % 6 % 6 % 8 % 9 % 8 % 3 % 3 % 3 % 4 % 4 % 4 % 0 % tai yli Kuva 3. Väestön ikärakenne (ikäryhmien osuus väestöstä) Vaasassa ja Mustasaaressa (Tilastokeskus 2006). Kuva 4. Asutuksen (asukasta/rakennus) ja vapaa-ajan asuinrakennusten sijoittuminen (RHR 2005).

15 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 13 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Vaasan ja Mustasaaren rakennuskannasta (rakennukset, kpl) noin 68 % sijaitsee taajamissa ja rakennuksista noin 60 % on asuinrakennuksia ja vapaa-ajan asuntoja. Alueen asuinrakennuskannasta 88 % sijaitsee taajamissa ja noin 66 % Vaasan keskustaajamassa. Asutus on varsin pientalovaltaista, joskin sekä kuntien että taajamien välillä on eroavaisuuksia. Kaikesta asuinrakennuskannasta noin 90 % on pien- tai rivitaloja. Taajamissa pientalojen osuus on noin 89 % ja taajamien ulkopuolella lähes sata prosenttia. Kerrostalovaltaista asuinrakennuskantaa on lähinnä Vaasan keskustassa. Vaasassa ja Mustasaaressa sijaitsi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 noin vapaa-ajan asuntoa tai kesämökkiä. Niiden määrä on lisääntynyt nopeasti, lähes 60 % vuoden 1970 jälkeen. Määrällisesti kasvu on ollut nopeaa aivan viime vuosinakin, ja esimerkiksi vuosien aikana rakennettiin yli 400 uutta kesämökkiä. Merkittävä (69 %) osa vapaaajan asunnoista sijaitsee Mustasaaren kunnan alueella. Uusia vapaa-ajan asuntoja on tosin rakennettu viime vuosina enemmän Vaasan alueelle. Vapaa-ajan asuntojen voimakkain kysyntä kohdistuu luonnollisesti rannikkovyöhykkeelle ja saaristoon. Taajama-alueilla sijaitsee vain noin 10 % vapaa-ajan asutuksesta. Työpaikat ja elinkeinorakenne Työpaikkojen sijoittuminen ja elinkeinorakenne vaikuttaa suoraan liikenteen kysyntään ja sen suuntautumiseen. Elinkeinorakenne ja siinä tapahtuvat muutokset heijastuvat niin tavaravirtojen kuin henkilöliikenteen määrään ja laatuun. Työpaikkojen sijoittuminen suhteessa asutukseen vaikuttaa puolestaan työssäkäyntiliikenteen ominaisuuksiin ja suuntautumiseen sekä eri kulkutapojen mahdollisuuksiin tyydyttää työmatkatarpeita. Palveluvaltaisilla alueilla korostuvat asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisen tarpeet, kun taas voimakkaat alkutuotannon ja jalostuksen keskittymät näkyvät kuljetustarpeina ja raskaan liikenteen määrissä. Erityisesti alkutuotantoon liittyvät kuljetustarpeet kohdistuvat usein alemmalle tieverkolle painottaen kunnossapidon merkitystä liikennöitävyyden turvaamisessa vähäliikenteisillä tieosuuksilla. Vaasassa ja Mustasaaressa oli vuonna 2004 Tilastokeskuksen arvion mukaan noin työpaikkaa. Työpaikoista valtaosa (87 %) sijaitsee Vaasan kaupungin alueella. Vuosien aikana alueen työpaikkojen määrä on kasvanut yhteensä lähes 7 000:lla. Suhteellisesti työpaikkamäärän muutos on ollut lähes yhtä suurta sekä Vaasassa (24 %) että Mustasaaressa (20 %). Voimakkainta työpaikkamäärän kasvu oli vuosina , joiden aikana seudulle syntyi peräti yli uutta työpaikkaa, pääosin Vaasaan. 125 Työpaikkamäärän kehitys (indeksoitu: 1994 = 100) Vaasa 100 Mustasaari Yhteensä Kuva 5. Työpaikkamäärän kehitys Vaasassa ja Mustasaaressa (Tilastokeskus 2006). Vaasassa noin kolmasosa työpaikoista sijaitsee keskustassa ja viidennes Vöyrinkaupungin tilastoalueella, jossa keskustasta poiketen asutusta on varsin vähän. Huutoniemen alueella

16 14 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT sijaitsee 14 % työpaikoista ja Ristinummen ja Palosaaren alueilla molemmissa noin kymmenes työpaikoista. Mustasaaren kunnan alueella työpaikat ovat jakautuneet alueellisesti tasapuolisesti. Työpaikoista noin kolmannes sijaitsee Sepänkylän alueella ja viidennes Koivulahden alueella. Muiden alueiden kesken työpaikat jakautuvat varsin tasaisesti. 40 % Asukkaiden ja työpaikkojen jakautuminen alueittain Vaasassa Asukkaat 60 % Asukkaiden ja työpaikkojen jakautuminen alueittain Mustasaaressa 54 % Asukkaat 35 % 34 % Työpaikat 50 % Työpaikat 30 % 25 % 24 % 40 % 20 % 19 % 17 % 30 % 28 % 15 % 10 % 5 % 0 % Keskusta 5 % Vöyrinkaupunki 1 % 3 % Vaskiluoto 9 % 8 % Palosaari 3 % Gerby 6 % 4 % Kotiranta % % 13 % 9 % Huutoniemi Ristinummi 2 % 1 % Höstvesi 6 % 3 % Suvilahti 4 % 1 % Sundom 20 % 10 % 0 % 8 % Replot/Björköby 12 % 6 % Norra Korsholm 15 % 14 % Kvevlax 19 % Smedsby 8 % 12 % Södra och Östra Korsholm 10 % Solf-Tölby 13 % Kuva 6. Asukkaiden ja työpaikkojen jakautuminen tilastoalueittain Vaasassa ja Mustasaaressa (Vaasan kaupunki, Tilastokeskus, RHR 2005). ELINKEINORAKENNE työpaikat toimialoittain vuonna 2004, 3-jako Mustasaari Vaasa Yhteensä Palvelut Jalostus Alkutuotanto Toimiala tuntematon ELINKEINORAKENNE työpaikat toimialoittain vuonna 2004, 10-jako M ust asaari Vaasa Y ht eensä Yhteiskunnall. palvelut Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv Kuljetus, varastointi ja tietoliik Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Rakent aminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolt o Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta M aa- ja met sätalous Toimiala tuntematon Kuva 7. Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain (4-jako) vuonna 2004 (Tilastokeskus 2006). Toimialoittain tarkasteluna Vaasassa ja Mustasaaressa korostuu palvelusektori, jossa on peräti 70 % seudun työpaikoista. Työpaikkojen palveluvaltaisuus näkyy erityisesti Vaasassa. Jalostussektorilla on myös vahva rooli noin kolmanneksella työpaikoista. Alkutuotannon rooli korostuu lähinnä Mustasaaressa, jossa noin joka kymmenes työpaikka liittyy maa- ja metsätalouteen tai kaivannaistoimintaan.

17 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 15 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Teollinen ja tuotantovaltainen toiminta sijoittuvat suurelta osin Vaasan kaupungin alueelle. Mustasaaren alueella sijaitsevia merkittäviä yrityskeskittymiä ovat mm. Koivulahden yrityskeskus, Lintuvuori, Raippaluodon yrityskeskus, Sepänkylän yrityskeskus, Vikby. Alueen suurimpia työnantajia kuntien lisäksi ovat ABB Oy, Vaasan sairaanhoitopiirin ky/keskussairaala, Wärtsilä Finland Oy, Vaasan yksikkö. Merkittäviä kansainvälisiä toimijoita seudulla ovat myös KWH-yhtymä Oy, Kemira Oyj, Vaasa Engineering Oy ja Vacon Oyj. Niin tavara- kuin henkilöliikenteen näkökulmasta merkittäviä toimijoita ovat myös Vaasan satama ja lentokenttä. Kuva 8. Teollisuus- ja varastorakennusten sijoittuminen Vaasassa ja Mustasaaressa (RHR 2005). Seudun työssäkäynnin ominaisuuksia voidaan lähestyä sekä työpaikkaomavaraisuuden käsitteen että työmatkojen suuntautumisen kautta. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Vaasan ja Mustasaaren työllisen työvoiman määrä oli vuonna 2004 arviolta työntekijää. Näin ollen alueen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2004 oli noin 112 % eli alueen työpaikkojen lukumäärä oli selvästi suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Vaasassa työpaikkaomavaraisuus on peräti 130 %, kun taas Mustasaaressa ainoastaan 57 %. Edellä esitetty ns. perinteinen työpaikkaomavaraisuustarkastelu ei kuitenkaan vielä kerro sitä, kuinka suuri osa työssäkäynnistä tapahtuu omassa asuinkunnassa ja kuinka paljon käydään töissä asuinkunnan ulkopuolella. Toisin sanoen korkea työpaikkaomavaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että asuinkunta ja työpaikkakunta olisivat samoja. Työpaikkojen ja työssäkäynnin suuntautumisen suhdetta voidaan tarkastella todellisen työpaikkaomavaraisuuden käsitteen kautta. Todellisen työpaikkaomavaraisuuden käsite tarkoittaa omassa kotikunnassa työskentelevien osuutta kunnan työllisestä työvoimasta. Näin mitattuna työpaikkaomavaraisuus oli Vaasassa ja Mustasaaressa on 92 %, mikä on varsin korkea ja viestii alueen yhtenäisyydestä.

18 16 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Vaasassa todellinen työpaikkaomavaraisuus on 88 % ja Mustasaaressa vain noin 38 %. Pieni työpaikkaomavaraisuus kertoo työssäkäynnin suuntautumisesta kotikunnan ulkopuolelle. Mustasaaren osalta alhainen työpaikkaomavaraisuus kertoo Vaasan roolista merkittävänä työssäkäyntikuntana: Mustasaarelaisten tekemistä työmatkoista peräti yli puolet (54 %) suuntautuu Vaasaan. Vaasan kaupungin ulkoisista työmatkoista noin kolmannes suuntautuu Mustasaareen ja noin viidennes muualle Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaalle suuntautuu noin joka kymmenes kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvista työmatkoista, merkittävimpänä määränpäänä Seinäjoki. Merkittävimmät työmatkavirrat Vaasaan saapuvat Mustasaaren ohella Laihialta, Vähäkyröstä, Maalahdesta ja Etelä-Pohjanmaan suunnasta Seinäjoelta ja Jurvasta. TYÖPAIKKAKUNTA / -ALUE ASUINPAIKKAKUNTA / ALUE Vaasa Mustasaari Isokyrö Laihia Maalahti Maksamaa Vaasa Mustasaari Isokyrö Laihia Maalahti Maksamaa Vähäkyrö Vöyri Muu Pohjanmaa (E) Muu Pohjanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa Muu Suomi Yhteensä Vähäkyrö Vöyri Muu Pohjanmaa (E) Muu Pohjanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa Muu Suomi Yhteensä XXX = työmatkaa / vrk = työmatkaa = Yli 300 työmatkaa Kuva 9. Vaasan ja Mustasaaren työmatkojen suuntautuminen asuinkunta-työpaikkakunta tarkkuudessa. (Muu Pohjanmaa (P)= Oravainen, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Kruunupyy. Muu Pohjanmaa (E) = Korsnäs, Närpiö, Kristiinankaupunki, Kaskinen.) Vaasan ja Mustasaaren sisäiset työmatkat muodostavat peräti noin 75 % ( matkaa) kaikista alueelta lähtevistä tai alueelle saapuvista työmatkoista. Tie- ja katuverkkosuunnittelun kannalta on kiinnostavaa tutkia suunnittelualueen sisäisten työmatkojen suuntautumista. Liitteessä 3 on esitetty yksityiskohtaisemmin, miten työssäkäynti suuntautuu tilastoalueittain. Vaasan keskustaan suuntautuvat työmatkat muodostavat noin kolmanneksen alueen sisällä tapahtuvasta työmatkaliikenteessä. Keskustan tilastoalueen sisällä tehtävät työmatkat muodostavat hieman alle kymmenenneksen kaikista työmatkoista ja noin viidenneksen keskustaan suuntautuvista matkoista. Merkittävimmät (yli 600 työmatkaa/vrk) tilastoalueiden väliset työssäkäyntivirrat ovat Gerbystä keskustaan, Huutoniemestä keskustaan, Gerbystä Vöyrinkaupunkiin sekä keskustasta Vöyrinkaupunkiin. Merkittäviä työmatkamääriä on myös Palosaaresta keskustaan sekä Huutoniemestä Vöyrinkaupunkiin. Gerbyn alueelta saapuvat työmatkat muodostavat viidenneksen sekä Vaasan keskustaan että Vöyrinkaupunkiin saapuvasta työmatkaliikenteestä. Mustasaaresta saapuvat työmatkat muodostavat neljänneksen Vaasan keskustaan ja viidenneksen Vöyrinkaupunkiin suuntautuvista työmatkoista. Suunnittelualueen ulkopuolelta saapuvista työmatkoista (yht matkaa) noin kolmannes (32 %) suuntautuu Vaasan keskustan tilastoalueelle ja reilu kymmenes (13 %) Vöyrinkau-

19 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 17 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT pungin alueelle. Palosaaren ja Ristinummen alueille suuntautuu molempiin alle kymmenes ulkoisista työmatkoista. Mustasaaren kunnan alueella merkittävin määränpää ulkoisten työmatkojen osalta on Sepänkylän alue, jonne suuntautuu noin viisi prosenttia kaikista Vaasan ja Mustasaaren alueelle saapuvista ulkoisista työmatkoista. Kuva 10. Asuin- ja työpaikan väliset matkat tie- ja katuverkolle sijoiteltuna (työmatkaa/vrk). Sijoittelu on tehty nopeimmalle reitille -periaatteella, mikä etenkin tiiviissä kaupunkirakenteessa saattaa aiheuttaa vääristymiä virtojen sijoittumisessa. Työmatkojen sijoittelu osoittaa selvästi Gerbyn alueen merkityksen työmatkaliikennettä synnyttävänä alueena sekä Yhdystien erittäin merkittävän roolin suunnittelualueen sisäisen työmatkaliikenteen hoitamisessa. Muita sisäisen työssäkäynnin kannalta merkittäviä tieyhteyksiä ovat Vaasanpuistikko/Kokkolantie, Vöyrinkatu, Wolffintie ja Huutoniementie. Valtatien 3 merkitys korostuu erityisesti seudun ulkoisen työmatkaliikenteen osalta. Palvelut ja palveluverkko Yhteiskunnalla on lakisääteisten palveluiden järjestämisvelvollisuus asuinpaikasta riippumatta. Tämä ei takaa kuitenkaan sitä, että palvelut olisivat käyttäjän kannalta kohtuullisesti saa-

20 18 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT vutettavissa. Palveluiden tehokkuusvaatimus on johtanut ja johtaa edelleen palveluiden siirtymiseen sinne, missä ovat suurimmat asukastiheydet. Myös väestön ikärakenne vaikuttaa palveluiden kysyntään; palvelutarpeet muuttuvat ikäkausittain. Kaupan rakennemuutos keskittää päivittäistavarakauppaa suuriin yksiköihin, mikä johtaa lähikauppojen vähentymiseen ja myymäläverkon harvenemiseen. Harvaan asutuille alueille syntyy saattaa syntyä merkittäviä palveluaukkoja, jolloin palveluiden saavuttaminen muuten kuin autolla käy vaikeaksi. Vaasan ydinkeskusta ja sen lähialue on koko Vaasan seudun tärkein ja monipuolisin palvelukeskittymä. Seuraavassa kuvassa on esitetty, miten myymälärakennukset sekä erikseen tarkasteltuna päivittäistavarakaupat sijoittuvat. Kuva 11. Myymälärakennusten (vas.) ja päivittäistavarakauppojen (oik.) sijoittuminen Vaasassa ja Mustasaaressa (Sisäasiainministeriö, peruspalvelut Suomessa 2005, RHR 2005). Päivittäistavarakaupan rakennemuutos on ollut seudulla varsin voimakasta. Hypermarkettien ja suurten supermarkettien osuus on kasvanut valintamyymälöiden kustannuksella. Suurimmat myymälät (Prisma, Minimani, Halpa-Halli, Euromarket, keskustan Citymarket, Kivihaan Citymarketin) ovat keskittyneet Vaasaan, nauhamaisesti Kokkolantien varteen tai sen läheisyyteen. Lähimmät hypermarketit seudun ulkopuolelta löytyvät Pietarsaaresta ja Seinäjoelta/Nurmosta. Uusia potentiaalisia kohteita on haettu etenkin Vaasan eteläosista (Strömbergin alue, moottoritien ja Yhdystien risteysalue). Kaupan palveluverkostoa voidaan kuitenkin ainakin päivittäistavarakaupan osalta pitää kohtuullisen kattavana. Alueen väestöstä noin 80 % asuu enintään kilometrin päässä ja yli 90 % enintään kolmen kilometrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta. Tämä on merkittävä havainto esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä ajateltaessa. Kuntien välillä on kuitenkin eroa. Vaasassa päivittäistavarapalveluiden saatavuus on erittäin hyvä. Asukkaista lähes kaikki asuvat enintään kolmen kilometrin ja noin 90 % enintään kilometrin päässä päivittäistavarakaupasta. Mustasaaren kunnan alueella sen sijaan vain 44 % väestöstä asuu kilo-

21 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 19 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT metrin ja 79 % kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta. Taajamittain heikoin tilanne näyttäisi paikkatietotarkastelujen mukaan itäisessä Mustasaaressa. Vaasassa tilaa vievä kauppa on sijoittunut suurelta osin kaupungin keskustaan tai sen välittömään tuntumaan. Vain muutamat yksittäiset myymälät ovat hakeneet sijaintia väljemmiltä tonteilta keskustan ulkopuolelta. Vaasan ydinkeskustassa sijaitseva keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta palvelee koko Vaasan seudun asukaspohjaa. Palveluiden keskittyminen Vaasaan merkitsee myös ostos- ja asiointivirtojen suuntautumiseen Vaasaan. Seuraavassa kuvassa on hahmoteltu Vaasan Kokkolantien hypermarket - keskittymän vaikutusalueen muodostumista. Ostos- ja asiointitarpeiden suuntautumista voidaan arvioida myös ostovoiman virtausten kautta. Vaasan seudun kaupan palveluverkko selvityksessä tehtyjen tarkastelujen mukaan Vaasan kaupunki saa noin 33 milj. myyntiä enemmän kuin sen oma väestö ostaa. Mustasaari puolestaan luovuttaa ostovoimastaan noin 16 milj., mitä ilmeisimmin Vaasaan. Lisäksi muut seudun kunnat yhteensä luovuttavat Vaasaan noin 16 milj.. Suhteellisesti eniten ostovoimaa Vaasan seudun kunnista menettää Mustasaari, jonka ostovoimasta virtaa kuntarajan yli noin 60 % (Vaasan seudun kaupan palveluverkko 2020). Vaasa Maksamaa Mustasaari Vähäkyrö Oravainen 0.3 Vöyri 0.2 Kartan luvut osoittavat todennäköisyyttä asioida Vaasan hypermarket - keskittymässä. Vaikutus ulottuu ko. mallin mukaan voimakkaasti sekä etelään että pohjoiseen. Sen sijaan vaikutus itään näyttäisi taipuvan mm. Laihian kilpailevan tarjonnan johdosta. Laihia Isokyrö Maalahti Korsnäs Jurva Kuva 12. Vaasan hypermarkettien teoreettiset vaikutusalueet (Vaasan seudun kaupan palveluverkko 2020). Ennusteiden mukaan Vaasan asema maakunnan kaupallisena keskuksena vahvistuu lähivuosina ja vuosikymmeninä edelleen, osin naapurikuntien kustannuksella. Kaupan suurmyymäläkehityksen on ennakoitu jatkuvan voimakkaana. Arvioiden mukaan uusia päivittäistavarakauppaa keskittyviä supermarketteja toteutetaan Vaasan seudulla vuoteen 2020 mennessä kaikkiaan 5-10 kpl. Kehitys saattaa merkitä jonkinasteista myymäläverkoston harvenemista ja palveluiden saavutettavuuden heikkenemistä joillakin aluilla. Vaasassa asuntoalueiden päivittäistavarapalveluiden on kuitenkin ennustettu kehittyvän myönteisesti. Potentiaalisia uusia tilaa vievän kaupan sijaintikohteita on tutkittu Vaasan seudun kaupan palveluverkko selvityksessä. Kyseisen selvityksen mukaan Vaasan suumyymälärakennetta tulisi pyrkiä alueellisesti hajauttamaan ohitustien ja moottoritien risteys- ja liittymäalueille. Tulevaisuuden erikoiskauppa keskittyy pinta-alaltaan suuriin yksiköihin. Ns. tilaa vievän kaupan on ennustettu hakeutuvan kaupungin reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tällöin myös Vaasan ydinkeskusta joutuu hakemaan kaupallisen roolinsa tilanteessa, jossa

22 20 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT osa erikoiskaupasta tulee pitkällä aikavälillä siirtymään ulos keskustasta. Keskustan vetovoimaa merkittävästi uhkaavia keskustan ulkopuolelle sijoittuvia suuria, erikoiskaupan kauppakeskuksia ei kuitenkaan ole vireillä. 2.2 Liikkumiskäyttäytyminen ja liikenteen suuntautuminen Yksilön liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttavat monet, usein keskenäänkin sidoksissa olevat tekijät. Keskeisin liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttava tekijä on eri toimintojen (asuminen, työpaikat, palvelut, vapaa-ajankohteet, jne.) keskinäinen sijainti, joka vaikuttaa suoraan matkojen pituuksiin, suuntautumiseen ja esimerkiksi vaihtoehtona oleviin kulkutapoihin. Myös yksilöön itseensä liittyvät ominaisuudet, kuten elämäntavat, arvot, asenteet, perhekoko, asumismuoto, elämänvaihe, ikä, sukupuoli, fyysiset liikkumiskyvyt, jne. ovat merkittäviä yksilön liikkumiseen vaikuttava tekijöitä. Kolmantena liikkumiseen ja sitä kautta tarpeiden tyydyttymiseen oleellisesti vaikuttavana tekijänä voidaan pitää olemassa olevaa liikennejärjestelmää ja sen kykyä luoda edellytyksiä ihmisten jokapäiväisen elämän sujumiselle (liikennejärjestelmän tarjontatekijät). Autonomistus ja -käyttö Autonkäyttömahdollisuus on keskeinen ihmisten liikkumistottumuksiin vaikuttava tekijä. Kun auto omistetaan, sitä usein myös käytetään ja ennen kaikkea sen tarjoamaan palvelutasoon on totuttu. Vastaavasti autottomuus voidaan nähdä joillakin alueilla merkittävänä liikkumista rajoittavana tekijänä, varsinkin silloin kun yhdyskuntarakenne tai liikennejärjestelmä eivät tue liikkumista muulla tavoin. Autonkäyttömahdollisuuksia tai autonkäyttöä liikkumisessa yleensä voidaan karkeasti arvioida henkilöautotiheyden (henkilöautoa/1000 asukasta) kautta. Henkilöautotiheyteen vaikuttavat monet tekijät kuten autojen hintataso, väestön varallisuus, väestörakenne, yhdyskuntarakenne sekä joukkoliikennejärjestelmän tehokkuus/palvelutaso. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat usein julkisen liikenteen verkkoa, joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen. Vaasan ja Mustasaaren henkilöautotiheys on 513 henkilöautoa tuhatta asukasta kohti, kun koko maassa luku on keskimäärin 445. Mustasaaressa tuhatta asukasta kohti on peräti 572 henkilöautoa ja Vaasassa noin 494 autoa. Tiiviimmän rakenteen yhdyskunnassa, kuten Vaasassa, päivittäiset palvelut ovatkin useammille saavutettavissa jalan ja eikä auton tarve ole siten välttämättä yhtä suurta. Osittain kuntien eroja henkilöautojen määrässä selittää myös väestön ikärakenne ja asuntokuntien koko. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan 66 % Vaasan ja Mustasaaren asukkaista kokee omaavansa autonkäyttömahdollisuuden aina tarvittaessa. Mustasaaressa osuus on selvästi keskimääräistä korkeampi (74 %). Täysin autonkäyttömahdollisuuden (ei autoa eikä kuljetusmahdollisuutta koskaan) ulkopuolella kokee olevansa vain muutama prosentti seudun asukkaista. Vaasan ja Mustasaaren asukkaista lähes 90 % ilmoittaa käyttävänsä autoa päivittäin tai vähintään muutaman kerran viikossa. Vastaavasti seudun asukkaista vain 6 % ilmoittaa käyttävänsä joukkoliikennettä viikoittain. Jalankulun useuden osalta kuntien väliset erot ovat suhteellisen pieniä, joskin päivittäin jalan liikkuvien osuus on Vaasassa hieman korkeampi. Vähäisiä eroja selittää muun muassa se, että jalankulku voidaan nähdä perusliikkumismuotona, joka liittyy lähes kaikkiin tehtyihin matkoihin. Pyöränkäytön osalta kunnat kuitenkin poikkeavat selvästi toisistaan. Päivittäin pyöräilevänsä ilmoittaneiden osuus on Vaasassa noin 15 % ja Mustasaaressa noin 8 %. Muutaman kerran viikossa pyöräilevien osuus on sen sijaan Mustasaaressa noin 37 % ja Vaasassa 29 %. Mustasaaressa on puolestaan selvästi enemmän niitä henkilöitä, jotka eivät koskaan pyöräile.

23 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 21 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 100 % Koettu autonkäyttömahdollisuus ikäryhmittäin (HLT laaj., suunnittelualue) 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Yhteensä Aina Joskus Ei koskaan Kuva 13. Autonkäyttömahdollisuuden jakautuminen ikäryhmittäin. Henkilöautonkäytön useus Joukkoliikenteen käytön useus 60 % 60 % 50 % 40 % 49 % 49 % 44 % 43 % 42 % 40 % Mustasaari Vaasa Yhteensä 50 % 40 % Mustasaari Vaasa Yhteensä 4140 % % 38 % 52 % 42 % 39 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 0 % Päivittäin Muutaman kerran viikossa 5 % 6 % 4 % 4 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan 10 % 0 % 2 % 2 % 2 % Päivittäin 4 % 4 % 4 % Muutaman kerran viikossa 2 % 3 % 3 % Kerran viikossa 0 % 5 % 4 % Muutaman kerran kuussa 6 % 5 % 2 % Kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 14. Henkilöauton käytön ja joukkoliikenteen käytön useus (vastaajan käsitys asiasta) (HLT ). Kulkutavat Edellä on käsitelty yleisellä tasolla keskeisiä liikkumiseen liittyviä taustatekijöitä, yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ja eri toimintojen sijaintia sekä autonomistusta ja käyttöä. Yleisenä johtopäätelmänä voitaneen todeta, että henkilöautolla on merkittävä rooli alueen asukkaiden päivittäisessä liikkumisessa, mutta myös muita kulkutapoja käytetään. Vaasan ja Mustasaaren asukkaiden liikkumistarpeiden jakautumista eri kulkumuodoille sekä muita liikkumisen ominaisuuksia voidaan tarkastella vuosina toteutetun valtakunnallisen henkilölii-

24 22 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT kennetutkimuksen pohjalta 1 sekä seudulla vuonna 1996 VASELI-työn yhteydessä tehdyn liikennetutkimuksen pohjalta. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan kaikista Vaasan ja Mustasaaren alueella tehdyistä matkoista tehdään henkilö- tai pakettiautolla noin 62 %. Samaan tulokseen päätyi myös VASELI -liikennetutkimus. Jalankulun ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus on noin 36 % (35 % liikennetutkimuksessa) ja joukkoliikenteen ainoastaan noin 2 % (5 % liikennetutkimuksessa). Matkasuoritteesta laskettuna henkilöautolla tehdään peräti noin 84 % matkoista (80-90 % liikennetutkimuksessa), joukkoliikenteellä noin 11 % ja jalan tai pyörällä vain 3 %. Koko valtakunnan tasolla matkoista vähän yli puolet tehdään henkilöautolla. Jalan tai pyörällä tehdään yli kolmasosa matkoista ja joukkoliikenteellä alle 10 %. Kunnittain tarkasteltuna henkilöauton kulkutapaosuus matkoista laskettuna on Mustasaaressa selvästi korkeampi kuin Vaasassa. Mustasaarelaisten matkoista peräti kolme neljästä tehdään autolla kun Vaasassa osuus on 58 %. Vaasassa puolestaan korostuu kevyen liikenteen osuus matkoista; jalan tai pyörällä tehdään noin 40 % matkoista, Mustasaaressa noin viidennes. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus jää molemmissa kunnissa vain muutamaan prosenttiin matkoista. VASELI -liikennetutkimuksessa kunnittaiset tulokset ovat saman suuntaisia. Vaasassa henkilöauton kulkutapaosuudeksi saatiin noin 54 % ja Mustasaaressa noin 78 %. Kevyen liikenteen osuudeksi liikennetutkimuksessa havaittiin Vaasassa noin 41 % ja Mustasaaressa noin 17 %. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus oli molemmissa kunnissa noin 5 prosentin luokkaa. 100 % Kulkutapajakauma kunnittain MATKAT (HLT 04-05, laaj.) 100 % Kulkutapajakauma kunnittain SUORITE (HLT 04-05, laaj.) 96 % 90 % 90 % 84 % 80 % 76 % 80 % 79 % 70 % 60 % 62 % 58 % 70 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 26 % 23 % 30 % 20 % 10 % 0 % 13 % 14 % 13 % 9 % 2 % 2 % 2 % Kävely Pyörä Joukkoliikenne Henkilö- /pakettiauto 0 % 0 % Muu 0 % 20 % 10 % 0 % 2 % 3 % 3 % 2 % 1 % 1 % 2 % 15 % 11 % Kävely Pyörä Joukkoliikenne Henkilö- /pakettiauto 0 % 0 % Muu 0 % Mustasaari Vaasa Yhteensä Mustasaari Vaasa Yhteensä Kuva 15. Kulkutapajakauma Vaasassa ja Mustasaaressa (HLT 04-05). Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan Vaasan ja Mustasaaren matkoista noin 40 % on vapaa-ajanmatkoja ja noin kolmannes päivittäisiin ostos- ja asiointitarpeisiin liittyviä. Työ- ja opiskelumatkojen osuus on noin viidennes kaikista matkoista. Vapaa-ajanmatkoista noin puolet, ostos- ja asiointimatkoista 75 % ja työmatkoista noin 70 % tehdään henkilöautolla. Matkasuoritteen kautta tarkasteltuna henkilöauton osuus näissä matkaryhmissä on vielä huomattavasti korkeampi. Opiskelumatkoista noin 70 % tehdään puolestaan jalan tai pyörällä. Seuraavassa kuvassa on osoitettu, miten matkat ja matkasuorite jakautuu eri matkaryhmiin ja kulkutapoihin niiden sisällä. 1 Henkilöliikennetutkimusaineistoon on haastateltu kaikkiaan 182 Vaasan kaupunkiseudulla asuvaa henkilöä, 43 mustasaarelaista ja 139 vaasalaista, jotka tekivät yhteensä 481 matkaa. Otoskoon pienuudesta johtuen tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina ja Vaasan kaupunkiseudun sisäisestä liikkumisesta kertovina. Etenkin joukkoliikenteessä havaintoja on vähän ja lähinnä Vaasasta. Lisäksi lentoliikenne on karsittu pois vähäisten havaintojen takia (vain yksi matka).

25 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 23 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 60 % Matkojen jakautuminen matkan tarkoituksen ja kulkutavan mukaan (HLT 04-05, laaj.) 60 % Matkasuoritteen jakautuminen matkan tarkoituksen ja kulkutavan mukaan (HLT 04-05, laaj.) 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % Työmatka Työasiamatka Opiskelumatka Ostos- ja asiointimatka 0 % Työmatka Työasiamatka Opiskelumatka Ostos- ja asiointimatka Vapaaajanmatka Vapaaajanmatka Henkilö- /pakettiauto Joukkoliikenne Kävely Pyörä Muu Henkilö- /pakettiauto Joukkoliikenne Kävely Pyörä Muu Kuva 16. Kulkutapajakaumat Vaasassa ja Mustasaaressa (HLT 04-05). VASELI-liikennetutkimusten yhteydessä kyseltiin Vaasan seudun asukkaiden mielipiteitä eri kulkumuodoista ja syitä henkilöauton käyttöön ja toisaalta muiden kulkutapojen käyttämättömyyteen. Autoilijoiden mielestä henkilöauto on jalankulkuun ja pyöräilyyn verrattuna selvästi mukavampi, nopeampi ja turvallisempi kulkutapa ja sitä tarvitaan erityisesti, jos on tarve poiketa matkalla johonkin. Linja-auton käyttöä estää puolestaan aikataulujen sopimattomuus omiin tarpeisiin. Matkojen jakautuminen lähtötunneittain ja matkan tarkoituksen mukaan 12 % 10 % Vapaa-aika Asiointi Opiskelu Työ 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Kuva 17. Matkojen jakautuminen lähtöajoittain ja matkan tarkoituksen mukaan eri lähtöaikoina (HLT , laaj.). Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus kertoo erityisesti alueen sisäisen liikkumisen jakautumisesta eri kulkutavoille. Alueelle suuntautuvan ja sieltä lähtevän ulkoisen liikkumisen osalta tarpeita voidaan arvioida alueen keskeisten henkilöliikenteen terminaalien rautatieaseman, lentoaseman ja matkustajasataman matkustajamäärien kautta. Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuudella tehtiin vuonna 2004 yhteensä henkilöliikenteen matkaa. Vaasan sataman kautta kulkee puolestaan vuosittain noin matkustajaa ja lentoaseman kautta noin matkustajaa. Lentoaseman matkustajamäärät ovat olleet viime vuosina selvässä kasvussa. Myös junaliikenteen matkustajamäärät ovat olleet lievässä kasvussa. Sataman matkustajaliikenne on sen sijaan ollut laskussa.

26 24 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ajoneuvoliikenteen suuntautuminen Vaasan kaupunki ja Tiehallinnon Vaasan tiepiiri teettivät vuoden 2006 lopussa laajan määräpaikkatutkimuksen. Määräpaikkatutkimus on ollut yksi keskeisistä lähtöaineistoista liikennemallin nykytilannetta kalibroitaessa. Liitteessä 4 on esitetty määräpaikkatutkimuksen (liikenteen suuntautuminen tie- ja katuverkolla) tuloksia haastattelupisteittäin. Kuva 18. Liikenteen suuntautuminen Yhdystien jatkeen haastattelupisteen kautta kulkeneen liikenteen suuntautuminen tie- ja katuverkolla. Sijoittelu on tehty nopeimmalle reitille - periaatteella, mikä etenkin tiiviissä kaupunkirakenteessa saattaa aiheuttaa vääristymiä virtojen sijoittumisessa.

27 Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys 25 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.3 Tavaraliikenteen tarpeet Kuljetustarpeet näkyvät liikennejärjestelmässä kuljetussuoritteina, kuljetettuna tavaramääränä tai ajoneuvoina. Ihmisten liikkumistarpeiden tavoin eri toimintojen sijainti ja toisaalta niiden saavutettavuus muodostaa yhden keskeisen lähtökohdan kuljetustarpeiden arvioimiseksi. Kuljetustarpeet sekä vaatimukset tie- ja rataverkolle ja väylienpidon palvelutasolle riippuvat usein toimialan ominaisuuksista ja kuljetusintensiivisyydestä. Liikennejärjestelmän tehtävänä on mahdollistaa kuljetustarpeiden hoitaminen tehokkaasti ja turvallisesti. Toimialasta riippumatta kuljetuksilta odotetaan kustannustehokkuutta ja täsmällisyyttä. Joillakin toimialoilla kuljetusten nopeus sinällään on tärkeää. Kuljetusten perusvaatimukset vaikuttavat suuresti kuljetusmuodon valintaan. Tiekuljetukset 2 ja terminaaliyhteydet Tiekuljetuksilla on selvästi hallitseva rooli Vaasan ja Mustasaaren kuljetuksissa. Alueelta alkavia tai sinne päättyviä tiekuljetuksia on vuositasolla yhteensä noin 4,6 miljoonaa tonnia, joista suunnittelualueen kuntien sisäisten ja välisten kuljetusten osuus on noin 50 % (2,3 milj.tonnia). Suunnittelualueen ulkoisista kuljetuksista noin puolet (47 %) suuntautuu muihin Pohjanmaan kuntiin, noin 14 % Etelä-Pohjanmaan kuntiin ja Uudellemaalle noin kymmenesosa. Suunnittelualueelle saapuvista kuljetuksista noin 40 % tulee muista Pohjanmaan kunnista, 16 % Varsinais-Suomesta, 11 % Etelä-Pohjanmaalta ja noin 10 % Uudeltamaalta. Seuraavassa kuvassa on esitetty miten, tavaraliikenteen kuljetukset (ajoneuvot ja tonnit) sijoittuvat seudun maantieverkolle. Alueen teollinen ja tuotantovaltainen toiminta sijoittuu suurelta osin Vaasan kaupungin alueelle, mikä näkyy myös raskaan liikenteen suuntautumisessa. Kauppa on keskittynyt suurelta osin Kokkolan tien varteen. Pienteollisuutta ja pienempiä yrityskeskittymiä on lisäksi eri puolilla suunnittelualuetta, mutta näiden merkitys liikenneverkon toimivuuteen on usein vähäisempi. Raskaan liikenteen suoritteesta 76 % kohdistuu valtateille. Suurimmat raskaan liikenteen määrät ovat Kokkolantiellä Yhdystien ja Sepänkylän välisellä osuudella sekä Yhdystiellä keskustasta etelään. Sepänkylän kohdalla raskaan liikenteen osuus ajoneuvoliikenteestä on peräti 26 % (2 700 ajon/vrk). Tavaraliikenteen näkökulmasta merkittäviä toimijoita ovat myös Vaasan satama ja lentokenttä. Vaasan satamasta lähteviä tiekuljetuksia on vuositasolla noin tonnia, joista 37 % suuntautuu Vaasan kaupungin alueelle, vajaa viidennes (18 %) muihin Pohjanmaan kuntiin ja vajaa kolmannes (27 %) Etelä-Pohjanmaalle ja noin kymmenes (11 %) Pirkanmaalle. Vaasan satamaan saapuvia tiekuljetuksia on vuositasolla noin tonnia, joista 58 % saapuu muista Pohjanmaan kunnista (eteläsuunta). Etelä-Pohjanmaalta saapuu noin 16 % kuljetuksista, Pirkanmaalta 11 % ja Varsinais-Suomesta 10 %. Tiekuljetusten ja kuljetusketjujen kannalta suurimmat tarpeet kohdistuvat tyypillisesti päätieverkolle, tosin joillekin toimialoille myös alemmalla tieverkolla on tärkeä rooli osana kuljetusketjun infrastruktuuria. Kuljetusketjun tulee toimia kaikissa vaiheissa raaka-ainelähteiltä loppukuluttajille. Kuljetusketjun alkuvaiheen mahdolliset vaikeudet heijastuvat koko ketjun toimintakykyyn ja käytettävyyteen. Käytännössä mikään kuljetus ei kulje pelkästään maantieverkkoja pitkin vaan reitteihin kuuluu usein kunnan hoitamia katuja, yksityisteitä ja esimerkiksi teollisuuden ja kaupan omia lastaus- ja piha-alueita. Jokaisen osa-alueen on oltava kuljetushetkellä liikennöitävässä kunnossa kuljetuksen onnistumiseksi. Kuljetuksien hoitoon liittyy myös monia ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia. Vaarallisten aineiden kuljetuksista voi ai- 2 Tieliikenteen tavarankuljetuksia on tarkasteltu Tilastokeskuksen tieliikenteen tavarankuljetustilastojen vuosien aineistojen pohjalta (keskiarvona). Tieverkolle sijoitellut tavaramäärät perustuvat Tiehallinnon tavaraliikenteen kartta-aineistoon, jossa em. tilastokeskuksen aineisto on sijoiteltu tieverkolle Emme/2-ohjelmistolla.