ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Transkriptio

1 ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia Jani Hanhijärvi

2 ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys valmistunut talvella 2011 Yhtenä kohdealueena Pietarsaaren seutu Työn tavoitteena oli avata keskustelua siitä, miten elinkeinoelämän ja julkishallinnon vuorovaikutusta voidaan kehittää MALPE-suunnittelussa *), esim. RAKENNESUUNNITELMA *) MALPE = Maankäyttö, Asuminen, Liikenne, Palvelut, Elinkeinot

3 MALPE KOKONAISVALTAISTA KEHITTÄMISTÄ MALPE = maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen kokonaisvaltaista suunnittelua ja kehittämistä Hallitusohjelma : Liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen... varmistettava maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteiden ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen ja elinkeino- sekä aluekehityksen edellytykset. Korostuu kasvavilla kaupunkiseuduilla Vaatii eri hallinnon alojen välistä, rajat ylittävää yhteistyötä Virkamiehet, päättäjät, elinkeino- ja kehittämiskeskukset, yritykset, kansalaiset jne.

4 ELINKEINOELÄMÄN VUOROVAIKUTUS Elinkeinoelämä tärkeä tekijä yhdyskuntarakenteen kehittämisessä, mutta sen rooli on vasta muotoutumassa Vuorovaikutus ollut aiemmin heikkoa, mutta kehittynyt etenkin 2000-luvulla Toimialoista liikenne-, kaupan ja rakennusala osoittavat suurinta kiinnostusta seudullisiin/maakunnallisiin MALPEsuunnitelmiin Elinkeinoelämä kokee seutukunnan luontevana toimintaalueena

5 HYVÄ VUOROVAIKUTUSPROSESSI 1. Aluksi avoin keskustelutilaisuus: eri sidosryhmät, asiantuntijat 2. Keskustelua myös pienemmissä ryhmissä, suoria kontakteja 3. Hankkeen valmistelua strategiatyöryhmässä 4. Riittävän pitkä lausuntovaihe 5. Hanke-/seutuseminaari 6. Hankkeen seuranta mittarit 7. Prosessin kriittinen arviointi: Mitä opittiin, missä erehdyttiin, miten kehityttiin? Suositukset

6 POHJANMAAN SEUTUKUNNAT Aluerakenteen ja elinkeinoelämän erityispiirteitä Pietarsaaren seutu Vaasan seutu Kyrönmaan seutu Suupohjan rannikkoseutu

7 SEUTUKORTTI PIETARSAAREN SEUTU Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ( as.) Hyvä liikenteellinen sijainti Pohjanmaan rata Valtatie 8 Kruunupyyn lentoasema Satama Monipuolinen tuotantorakenne, vientiteollisuutta (vene-, metsä-, metalli-, muovi-, elintarviketeollisuus ym.) Kehyskunnat kasvaneet kiinni Pietarsaareen Pohjoinen naapuri, Kokkola, vahvistunut kuntaliitoksen myötä ~ asukasta

8 SEUTUKORTTI VAASAN SEUTU Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri ( as.) Monipuolinen elinkeinoelämä, yliopisto Mustasaari tiiviisti Vaasan ympärillä Merenkurkun saaristo ja satama Muodostaa Kyrönmaan seudun kanssa yhteisen työssäkäyntialueen KYRÖNMAAN SEUTU Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö ( as.) Vaasan ja Seinäjoen välimaastossa Elinvoimaista maaseutua, joenvarsiasutusta Pienyrittäjyyttä Yhteistyötä Vaasan seudun kanssa, mm. VASEK Oy SUUPOHJAN RANNIKKOSEUTU Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö ( as.) Monimuotoista teollisuustoimintaa (mm. metsä- ja elintarviketeollisuus) Erikoistunutta alkutuotantoa (peruna, tomaatti, kurkku), kalastus Kolmen kaupungin muodostama historiallinen ja merellinen seutu, satamat Vaasa-suuntautuneisuus

9 MIKSI MALPE-SUUNNITTELU ON TÄRKEÄTÄ POHJANMAALLA? Kasvavia kaupunkiseutuja Keskuskunnat pinta-alaltaan pieniä Kauttakulkuliikennettä, kaikki kulkumuodot Monipuolinen tuotantorakenne, yritysvaltaisuus Alkutuotannon osuus merkittävä (maankäyttö) Urban-rural -asetelma Seutujen sisäisen ja seutujen välisen yhteistyön kehittämiseen panostettava!

10 KIITOKSET!