VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot
|
|
- Jarmo Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot
2 Määritelmiä CAP= community- acquired pneumonia Koti- / avohoitoalkuinen keuhkokuume Terveydenhoitolaitoksen ulkopuolella saatu akuutti alahengitysteiden infektio Oireet: yskä (limainen/ ei-limainen) Kuume > 38 C tulehduksellisiksi sopivat infiltraatit keuhkokuvassa tai limaiset rohinat keuhkosta, pleuraalinen rintakipu, hengenahdistus SCAP= severe communityacquired pneumonia Kotialkuinen keuhkokuume, joka vaatii hoitoa teho-osastolla
3 HAP = hospital- acquired pneumonia Keuhkokuume, joka todetaan sairaalassa 48h kuluttua potilaan admissiosta Potilaalla ei ole ollut keuhkoinfektiota sairaalaan tullessa VAP= ventilator- associated pneumonia Keuhkokuume, joka ilmenee h kuluttua intubaatiosta Potilaalla ei ole merkkejä keuhkokuumeesta intubaatiohetkellä VAP = intubaation ja hengityslaitehoidon komplikaatio
4 HCAP= healthcare -associated pneumonia Terveydenhoitolaitoksesta saatu keuhkokuume Potilas saanut iv-antibioottihoitoa säde- tai sytostaattihoitoa käynyt esim. kroonisten haavojen hoidossa edeltävästi 30 vrk:n aikana 2 vrk sairaalahoidossa olleella potilaalla todetaan keuhkokuume 90 vrk:n aikana Hoitokodissa saatu keuhkokuume Potilas hoidossa hemodialyysiyksikössä Iäkkäämpiä, sairaampia, aspiraatiopneumonioita H. infl., Stph. aureus, gram neg bakt Ab-hoito
5 CAP/ SCAP Ilmaantuvuus / / v CAP 7. yleisin kuolinsyy USA:ssa; yleisin kuolemaan johtava infektio kuolleisuus Suomessa 30-40/ /v n. 7% kaikista kuolinsyistä maailmanlaajuisesti n. 30% potilaista tarvitsee sairaalahoitoa n.10% sairaalahoitoon joutuneista tarvitsee tehohoitoa (SCAP) tehohoitoa vaativien potilaiden osuus vaihtelee eri maissa: Uusi Seelanti 1-3 %, Englanti 5 %, USA %, Saksa 35 % Suomi?
6 P. Ylipalosaari: OYS teho1: 5/02-6/ infektio potilasta teho 1:llä ( > 48h) 74.9% infektio tullessa, 59.3% CAI, 40.7% HAI CAI: pneumonia 60%:lla, HAI: pneumonia 48% Yleisin tehohoitoon johtavan sepsiksen aiheuttaja Finnsepsis- study : 43%:lla pneumonia
7 Yleisimmät tehohoidon syyt Hengityslaitehoitoa vaativa hengitysvajaus (57%) Verenkierron monitoroinnin tarve (32%) Septinen sokki (16%) (Angus et al 2002) n. 43% avohoitokeuhkokuumepotilaiden hoitokuluista
8 Riskitekijät Ikä > 65v (sairastuvuus, kuolleisuus) Ruuskanen et Lancet:2011
9 Pneumokokkipneumo nia & -sepsis: ~ 50% kuolleisuudesta ikäryhmässä 18-65v Albert et al : Clinical Critical Care
10 Perussairaudet MCC, syöpä, DM,COPD, pernan poisto ( mortaliteetti ) Edeltävä virusperäinen ylähengitystieinfektio 7 vrk edeltävän virusinfektion jälkeen makrofagien kyky fagosytoida bakteereita on Albert et al : Clinical Critical Care
11 Alkoholismi > 80 g / vrk (Ruiz,1999) Hengitysteiden mekaaninen puolustuskyky heikentynyt, alentunut leukosyyttifunktio, maksan vajaatoiminta, kirroosi Aliravitsemus Obesiteetti Geneettiset tekijät Antigeenien tunnistaminen, koagulaatiosysteemi, puolustusjärjestelmä (tulehdusvaste-puolustuskyky) sytokiinien polymorfismi
12 Mikrobietiologia S. pneumoniae yleisin kaikissa ikäryhmissä M. pneumonie, C. pneumoniae atyyppiset n. 20% SCAP: sta (Forest, 2007) H.influenzae, M.catarrhalis Keuhkosairaat / tupakka + Stph.aureus Influenssan jälkitilat, iv-huumeet, vaikea munuaisten vajaatoiminta; abskessit A-ryhmän streptokokki P. aeruginosa Steroidin käyttäjät, COPD, alkoholistit, edeltävä ab-hoito Gram negatiiviset GNEB + gram negat sauvat johtaa muita aiheuttajia useammin tehohoitoon
13 Anaerobit Aspiraatiokeuhkokuume ( intoksikaatiot, kouristelijat, okkluusio) Virukset n. 10% ( ad 33 %) Influenssa, (H1N1), RSV, adeno, parainfluenssa, bocavirus Chest 7/ 2008 Johnstone et al 193 pt, 39%:lla etiologia selville: 15% viruksia (NATs), 20% bakteereja, 4% unknown influenssa, hmpv, RSV, parainfluenssa, corona- ja adenovirukset iäkkäämpiä, sydänsairaus, raihnaisempia talviaikaan ( loka- toukokuu)
14 Legionella pneumophila Matkustusanamneesi, immunosuppressio, maailmanlaajuisesti yleinen taudin aiheuttaja Sekainfektiot 16-18% (Jokinen 2001, de Roux 2004, Jennings 2008) S.pneumoniae + C. pneumoniae/m. pneumoniae/ virukset (Jokinen 2001) -Virus + bakteeri n. 15%: Influenssa A+ Strp. pneumoniae, rhinovirus+ Strp. pneumonie 50-60%:lla SCAP-potilaista aiheuttajamikrobi voidaan määrittää
15 Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72
16 Diagnostiikka Kliiniset oireet Dyspnea (HF > 25/min ), sekavuus vs. pleuraalinen kipu Huono korrelaatio; vanhukset Pvk, crp, pct, Na, a-astrup, laktaatti,tni Leuc >15x10 9 /l Vakava infektio < 4 tai > 20x 10 9 /l Happikyllästeisyys SaO2 <93% Albert et al Clinical Critical Care
17 THX- kuva: infiltraattien progressio - Multippelit infiltraatit - THX:n CT-tutkimus
18 Lisboa et al Chest 2008: Radiological progression of Pulmonary Infiltrates predict a worse prognosis in severe CAP than Bacteremia Bakteremian ja progredioivien keuhkoinfiltraattien vaikutus sokin kehittymiseen ja mortaliteettiin SCAPpotilailla 457 SCAP potilasta teholla potilaat neljään ryhmään radiologisten löydösten ja todetun bakteremian perusteella potilailla, joilla radiologinen progressio +bakteremia (RB) tai radiologinen progressio (R) oli suurempi riski kehittää septinen sokki, kuin potilailla, joilla pelkkä bakteremia (B) tai ei kumpaakaan (C) näillä potilailla myös kuolemanriski oli suurentunut keuhkoinfiltraattien nopea progressio ensimmäisen 48h aikana on ennustetta huonontava tekijä bakteremialla ei ollut vaikutusta ennusteeseen Thx-rtg kontrolli 24-48h
19 Veriviljelyt x 2 Diagnostiikasta Kaikilta sairaala- ja tehohoitoon tulevilta potilailta Riskiryhmään kuuluvat potilaat Ennen antibioottihoidon aloitusta Jopa 15%:lla SCAP- potilaista positiivinen ab-hoidon aloituksen jälkeenkin ( Metersky, 2004) Leukopeniset potilaat Positiivisten löydösten määrä? Sensitiivisyys <20% Väärät positiiviset? Vaikutus hoitoon?
20 Yskösnäyte, trakea- aspiraationäyte (bronkoskopia) Gram- värjäys+ viljely (>25 leukosyyttiä, <10 epiteelisolua) Heti intubaation jälkeen Sensitiivisyys 50-60% Ab-hoidon ohjaus: Pseudomonas, Stph. Aureus BAL, PSB: Immunosupprimoidut potilaat, CAP:n huono hoitovaste Antigeenitestit U-pneumokokki- ag Positiivinen hoidon aloittamisen jälkeen ad 3 vrk (83%) (Smith, 2003) Sensitiivisyys 50-80%, spesifisyys >90% (Dominguez, 2001) U- Legionella ag Virus- ag- testit (mm. influenssa A ja B),PCR, NATs seerumin mykoplasma- ja keuhkoklamydiavasta-aineet, PCR, bakteeri DNA- testit Epidemiologia, resistenssitilanne Pleuraneste, abskessit, THX:n CT- tutkimus
21 Clinical indications for more extensive diagnostic testing Mandell et al CID 2007
22 Diagnostiikka, markkerit, CRP Akuutin faasin proteiini maksassa Nousee 6 h:ssa, maksimi h CRP > 100 mg/l vakava / nopeasti etenevä taudinkuva CRP: n kinetiikka korreloi ennusteeseen/ kliiniseen vasteeseen nopea lasku ja hidastunut kinetiikka abhoidolle vs. pysyvästi koholle jäävä arvo ja kaksivaiheinen vaste, CRP yli 50% lähtöarvosta 3 vrk kohdalla huono ennuste Coelho et al Crit Care 2008 Komplikaatiot
23 Diagnostiikka, markkerit; PCT Kalsitoniini prekursori Maksa, munuaiset, monosyytit tuottavat Nousee mm. infektioissa Havaittavissa 4h bakteeri-infektiosta Normaaliarvo <0.1 µg/l < 0.25 µg/l infektio epätodennäköinen, yli 1 µg/l todennäköinen Pneumonian etiologia, bakteremia? Ennuste, taudin vaikeusaste, hoidon vaste Ab-hoidon kesto
24 Diagnostiikka, markkerit Il-6, IL-10 Pro-ANP Proadrenomedulliini Copeptiini Kortisoli D-dimeeri FIDD
25 Keuhkokuumepotilaan hoitopaikka? pisteytysjärjestelmät/ pneumonian vaikeusasteen määritelmät (S)CAP:n vaikeusasteen arviointi, hoitopaikan valinta (koti-sairaala-teho), tutkimusten laajuus, mortaliteettiriski Alkuperäiset ATS:n kriteerit (1993) Modifioidut ATS:n kriteerit (1998) PSI (Fine 1997) CURB, CURB-65, CRB (BTS) SMART-COP systolinen verenpaine, mulilob. infiltraatit keuhkokuvassa, matala albtaso, hengitystaajuus, takykardia- sekavuus, matala veren happiosaspaine, matala ph ( alle 7,35) APACHE II
26 PSI
27 vaikea pneumonia apuna kotihoidon arviossa aliarvio nuorten potilaiden sairauden vaikeusastetta
28 CURB- 65 hypoksemia, us. keuhkolohkon tauti ennustaa huonosti tehohoidon tarvetta
29 CAP-PIRO score Predisposition (ikä,perussairaudet), Insult (vaurio,bakteremia,endotoksiinit), Response (neutropenia, hypoksemia, hypotensio) Organ sysfunction yksinkertainen, helposti saatavilla olevat parametrit, joilla vaikutus CAP:n mortaliteettiin teholla olevien CAP potilaiden kuolleisuuden ennustamiseen ennusti paremmin teholle joutuneiden CAP potilaiden 28 vrkn mortaliteettia kuin IDSA/ATS kriteerit ja APACHE II pisteet pistemäärä korreloi hengityslaitehoidon ja tehohoidon
30 IDSA/ ATS- kriteerit Tehohoidon tarve: 1 Major criteria tai 3 Minor criteriaa
31 validointi: kuinka hyvin löytävät suuren riskin potilaat? Sensitiivisyys, spesifisyys Sensitiivisyys huono Päämuttujana mortaliteettiriski kuinka hyvin löytävät potilaat, joilla lievempi elinsysteemihäiriö, mutta hyötyvät intensiivisemmästä monitoroinnista ja hoidosta? kenelle potilaalle tukihoitoja teholla? muut hoidon tarpeeseen vaikuttavat tekijät (ikä,yt..) kliinisen arvion tukena muiden parametrien
32 Tehohoidon indikaatiot Liitännäissairaudet, yleistila 30% SCAP- potilaista aiemmin terveitä (Lim, 2001) n. 40% SCAPpotilaista, jotka primaaristi vo:lle, siirretään ICU:hun 24h kuluessa (Ewig, 2004) Hengitysvajauksen/ sokin hidas progressio
33 Viivästynyt siirto teholle lisää CAPpotilaiden mortaliteettia Woodhead, ICNARC- study 2006 Santin et al CCM 2009 Nov 315 pt suoraan teholle, 138 pt 3 vrkn sisällä, IDSA/ ATS minor criteria viivästynyt siirto lisäsi 28 vrkn kuolleisuutta (OR 2.07), 28 vrk mortaliteetti 23,4% vs. 11,7% suoraan teholle siirretyt potilaat sairaalahoidon pituus 13 d vs. 7 d Phua J et al Eur Resp J 2010 Feb 54 suoraan teholle, 49 viivästynyt siirto, potilaat 2,5 v ajalta viivästynyt siirto ennusti sairaalakuolleisuutta, OR 9.61 saivat suboptimaalista hoitoa osastolla ( vähemmän nesteytystä) > 3 IDSA/ATS minor kriteeriä viiveellä siirretyillä potilailla lisäsi sairaala kuolleisuutta
34 Restrepo et al Chest 2010 March 161 pt, 3 v 142 (88%) admissio 24h aikana (EICUA),19 pt (12%) admissio > 2 vrk (LICUA) 30 vrk kuolleisuus: EICUA 23.2% ja LICUA 47.4% Uusien biomarkkereiden merkitys tulevaisuudessa osana riskin ja hoitopaikan arviota?
35 Keuhkokuumepotilaan antibioottihoidosta IDSA/ATS Mandell et al CID 2007
36 INFEKTIO PNEUMONIA SEPSIS (FOKUS AUKI) AVOHOITO Zinacef 1,5 g x 3 iv ja joko Avelox 400 mg x 1 iv tai Zithromax 500 mg x 1 iv ANTIMIKROBIHOIDON ALOITUS TEHOHOIDOSSA Yt hyvä, ei merkittäviä perussairauksia: Zinacef 1,5 g x 3 iv GI MENINGIITTI UROSEPSIS PEHMYTKUDOS- INFEKTIO Pip-Tazo 4 g x 3 iv Decadron 10 mg x 4 2 vrk (1. annos 15 min. ennen ab) Rocephalin 2 g x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv Jos vaikea liitetään Ciproxin 400 mg x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv ja Clindamycin 600 mg x 3 iv KATETRISEPSIS HIIVASEPSIS Ei edeltävää flukonatsolihoitoa ja potilas stabiili: flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1 iv, jatkoon mg x 1 iv. Vaikea infektio tai perussairauksia tai äskettäin sairaalahoito: Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Tienam 1g x 3 iv Jos yli 50 v, alkoholisti tai immunosupressio (listeriamahdollisuus): lisäksi A-Pen 2 g x 6 iv Nekrotisoiva faskiitti: Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Clindamycin mg x 3 iv Edeltävä flukonatsolihoito tai potilas epästabiili tai nonalbicans laji: Ecalta 1.annos 200 mg x 1 iv ja jatkoon 100 mg x 1 iv C. parapsilosis: flukonatsoli SAIRAALA/ TEHO Ciproxin 400 mg x 2 iv ja Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Tienam 1 g Clindamycin 600 mg x 3 iv x 3 iv tai Pip-Tazo 4 g x 3 iv (myös VAP:ssa) Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1, jatkoon mg x 1 iv Postoperatiivinen: Meronem 2 g x 3 iv ja Vancocin 1g x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv ja Ciproxin 400 mg x 2 iv tai Tazocin 4 g x 3 iv Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Muuhun aloitettuun abhoitoon liitetään Clindamycin mg x 3 iv Vancomycin 1g x 2 iv sekä flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1 iv, jatkoon mg x 1 iv NEUTROPENIA Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Avelox 400 mg x 1 iv sekä Abelcet 3-5 mg/kg iv Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Meronem 1g Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai x 3 iv ja Vancosin 1 g x 2 iv ja Meronem 1g x 3 iv ja Caspofungin aloitusannos 70 mg Caspofungin aloitusannos x 1 iv, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 iv 70 mg x 1 iv, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 iv HUOMIOI Ota U-Strpn-Ag Arvioi vaikeassa sepsiksessä Pneumocystis jiroveci: Xigris- hoidon tarve Sulfa-trimetopriimi 3 amp Fokuksen etsintä: x 4 iv B-Vervi 2 ja 3 x 2, U2, imulima/ CMV-infektio: Cymevene bronkoskopianäytteet 5 mg/kg x 2 iv Leikkaus-/muut haavat Bronkoskopia näytteet: Kanyylit ota bakteeriviljelyt Thx, vatsa -kuvantamiset Neutropenia tai immunosupressio: Bal / Bakt. viljely/biopsia Liquor Pneumocystis / CMVNhO ihomuutoksista Ripuli: klostridiumnäyte Koliitissa lisäksi: Metronidatsoli 400 mg x 3 nml Vaikeassa koliitissa: Metronidatsoli 500 mg x 3 iv ja Vancocin 125 mg x 4 nml Herpes enkefaliitti tai Poissulje hydronefroosi ja epäily, lisää Zovirax 750 mg absessi: UÄ-tutkimus x 3 iv Liqvorista HSV- ja VZV- NhO ja varaputket Nekrotisoiva faskiitti: aina laaja kirurginen revisio ja näytteet. Diagnostiset koeviillot. Tarkka seuranta ja herkästi uusi revisio Clostridium perfingens: HBO harkinta,tyks A-Streptokokki: immunoglobuliini Yleensä kanyylisaneeraus kärjet viljelyyn Vaikeat oireet: myös gram-neg lääke esim. Pip-Tazo/Tienam Caspofungiinin aloitusannos 70 mg x 1, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 MUUTA Tehohoidossa Pip-Tazo aloitusannos 4 g ja jatkoon infuusio 8 g/vrk Jos potilas ESBL-kantaja, fokuksesta riippumatta septisessä infektiossa aina Tienam tai Meronem Huomioi, että kinolonit alentavat kouristuskynnystä CRP:n nousu voi liittyä infektion lisäksi mm. leikkauksen, trauman tai palovamman aiheuttamaan kudostuhoon Intuboiduille potilaille aloitetaan klooriheksidiinipasta 10 ml x 4 poskien limakalvoille Sentraalisten iv-kanyylien juureen laitetaan infektiota estävä klooriheksidiinikyllästetty suojatyyny Tässä taulukossa olevat annokset ovat normaalin munuaisen- ja maksantoiminnan omaaville aikuispotilaille Antibioottivalinnoissa on otettava huomioon myös mahdolliset allergiat sekä tiedossa olevat viljely- ja herkkyystulokset Päivitetty Ahola R, Ylipalosaari P, Laurila J, Koskenkari J, Karhu J Hyväksynyt: Ala-Kokko T
37 Antibioottihoidosta Viiveetön tehoavan antibioottihoidon aloitus Lujan et al CCM 2004: pneumokokkipneumonia & - bakteremia: ensimmäisen valitun antibiootin teho pneumokokkiin; mortaliteetti 14% vs. 36% Kombinaatiohoito vähentää kuolleisuutta pneumokokki pneumoniassa + -bakteremiassa (Lujàn, 2006) Kombinaatiohoito parantaa septisessä sokissa olevien SCAPpotilaiden ennustetta (Rodrigues et al CCM 2007) vähän randomoituja tutkimuksia Albert et al: Clinical Critical Care
38 Antibioottihoito SCAP:ssa Kefalosporiini + fluorokinoloni (moksifloksasiini) level I Kefalosporiini + makrolidi (azitromysiini) level II Pneumokokin lisääntynyt resistenssi β- laktaameille ja makrolideille Katetaan yleisimmät taudinaiheuttajat = Kolme yleisintä patogeeniä + atyyppiset + todennäköisimmät enterobakteerit Kefuroksiimi 1.5g x 3 iv + moksifloksasiini 400 mgx 1 iv Vai makrolidi sittenkin? (ICM 2010 vol. 36 no 4 Martin- Loeches et al)
39 Aikaikkuna? Houc et al Arch Intern Med Medicare pts > 65 v: ab hoidon aloitus 4 h sisällä sairaalaan joutumisesta vähensi sairaala- ja 30 vrkn mortaliteettia Kumar et al CCM 2006 Blot et al CCM 2007 potilaan happeutumisen (SaO 2 /PaO 2 ) arvioinnin viivästyminen eapkl:lla >1h pidensi viivettä ensimmäiseen ab-annokseen 6.13 h, viive > 3 h lisäsi kuoleman riskiä (RR 2.24) antibioottihoito aloitettava eapkl:lla Kumar et al CCM 2006
40 Antibioottiohjeistuksen noudattaminen vähentää kuolleisuutta (Bodi et al CID 2005) lyhensi respiraattorihoidon kestoa (Shorr et al Chest 2006) vähentää sairaalahoidon kestoa, kustannuksia
41 Hoidon kesto 7-10 vrk Hoidon teho Arvio hoidon tehosta 72 h abhoidon aloituksesta Keuhkoinfektion progressio, ARF, septinen sokki Valitulle hoidolle reagoimaton infektio/ potilaan vaste hoidolle Lisätutkimukset: infektionäytteet, CT, BAL, pleurapunktio Ab-hoidon tarkennus mbvastausten mukaan Stph.aureus, pseudomonas Criteria for clinical stability Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72
42 Riittääkö pelkkä asianmukainen ajoissa aloitettu ab-hoito? Rodrigues et al ICM 2009 vol 34 March 544 immunokompetenttia potilasta 212 bakteerietiologia tiedossa (38.9%) pneumokokki 122 pt, ei pneumokokki 90 pt adekvaatti ab hoito 116 (95.8%) vs. 68 (75.5%) ICU mortaliteetti 20.7% pneumokokkiryhmässä ja 28% ei- pneumokokkiryhmässä huolimatta asianmukaisesta ab-hoidosta monimuuttuja- analyysissä septinen sokki (HR 13.03), akuutti munuaisten vajaatoiminta (HR 4.79) ja APACHE II > 24 olivat itsenäisiä kuoleman riskitekijöitä
43 SCAP: n hoidosta EGDT SSC NIV Hypoksemisille (P/F-suhde > 150 mmhg /20 kpa), ei välitöntä intubaation tarvetta COPD-potilaat riittävän varhain aloitettu NIV vähentää intubaation tarvetta (Confalonieri,1999) Todettu vähentävän mortaliteettia (Ferrer, 2003) Jos happeutumis-/ ventilaatiohäiriö ei korjaannu 1-2h:ssa intubaatio ARDS- net: keuhkoja säästävä ventilaatiostrategia: 6 ml/kg
44 rekombinantti aktivoitu proteiini C (Xigris ) Anti-koagulantti, anti-inflammatori PROWESS- study; alaryhmäanalyysi (CCM 2005) SCAP+ septinen sokki: 28 vrk:n mortaliteetissa 28% rrr Suurin kuolleisuusriskin alenema pneumokokin aiheuttamissa sepsiksissä ( rr 0.56; 95%CI, ) Steroidi Confalonieri (AJRCCM 2007); HC infuusio 10mg/h 7 vrk D8: P/F-suhde parani, CRP laski, keuhkoinfiltraatit vähentyneet, septinen sokki väistynyt, sairaalahoidon kesto ja mortaliteetti väheni Snijders AJRCCM 5/2010 (Prednisolon 40 mg po 7d) Meta-analyysit, Cochrane review ei selvää näyttöä hyödystä, joskaan ei merkittävää haittaakaan (astma + copd- potilaat)
45 Hoitovasteesta Chest 2008 Aliberti et al 500 pt, clinical failure 67 pt:lla (13%) vaikea sepsis 33%, AMI 28%, progredioiva pneumonia 19% ensimmäisen 72h aikana HAP 43% sairaalaan tulohetkellä huonoa hoitovastetta ennustivat mm. ikä, CHF, hypotensio, trombosytopenia, kaasujenvaihtohäiriö CID 2008 Ramirez et al 550 pt, CAP+ AMI 15%:lla sairaalaan tullessa, 20% CAP-potilaista sai AMI:n vo:lla
46 Pneumonia ja AKI Murugan Kidney Int CAP/SCAP- potilasta AKI 613 pt:lle (33,4%) Non-severe CAP: AKI 16-25% Merkittävä kuolleisuutta lisäävä riskitekijä (HM: 11 vs.1.3%, 90 vrk 24 vs. 9.8% ja 1 v 36.3 vs. 20.1%) Kuolleisuusriski suurentunut (HR 1.29) myös niillä AKI:n kehittäneillä, jotka vuodeosastohoidossa Akram Chest 2010 AKI 18%:lla CAP potilaista sairaalaan tullessa CAP potilas + AKI tullessa: suurempi 30 vrk mortaliteetti, ventilaattori hoidon tarve, inotropian tarve ja munuaiskorvaushoidon tarve, Murugan Kidney Int 2010
47 Ennusteesta Sairaalahoitoon joutuvien keuhkokuumepotilaiden 30 vrk:n mortaliteetti % Tehohoitoon joutuvien potilaiden mortaliteetti 21-58% Tehohoitoon joutuvien CAP potilaiden mortaliteetti (90vrk) nelinkertainen vuodeosastolla hoidettuihin verrattuna (Agnus, 2002) Ensimmäisten vrk:ien aikana menehtyminen fulminanttiin sokkiin Myöhemmin (~ vko) hengitysvajaus (ARDS), munuaisfailure, kardiovaskulaariset komplikaatiot Waterer&Wunderink: ARJCCM 2011
48 Ennusteesta Kuolleisuusriski suurentunut sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin Ad 2 v Kaplan et al: 1 v mortaliteetti 2.5 kertainen verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituihin verrokkeihin Perussairaudet, tehohoidon komplikaatiot : BMI:n lasku, lihasheikkous, alttius uudelle infektiolle, AKI Yende et al AJRCCM SCAP- potilasta, 1977 potilasta (77.5%) kotiutui,1512 (87%) kotiutusvaiheessa vitaalitoiminnot vakaat IL- 6, IL-10 pitoisuuksien seuranta korkea IL- 6 pitoisuus kotiutusvaiheessa riski kuolla kardiovaskulaaritapahtumaan, infektioon, munuaisfailureen, syöpään suurentunut 1 vuoden ajan monilla potilaista, joilla sairaalasta kotiutusvaiheessa kliiniset parametrit ovat normaalistuneet jatkuu subkliininen inflammaatio lisää kuolemanriskiä
49 Ei perussairauksia Potilaat joilla perussairauksia: lisääntynyttä mortaliteettiriskiä ennusti korkea ikä, AVH, sydänsairaus, akuutti sekavuus hkr <0,35
50 Summa summarum Keuhkokuume edelleen vakava sairaus ja merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja Elinkomplikaatiot Asianmukainen tehoava ajoissa aloitettu antibioottihoito yksi hoidon kulmakivistä Tavoitteena riskipotilaiden ja kehittyvien elinsysteemihäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tehokkaan hoidon aloittaminen Pneumokokki ja influenssa rokotteiden merkitys kuolleisuuden vähentämisessä?
51 Lukemista Am J Respir Crit Care Med: vol 171.pp ,2005 :Guidelines for the Management of Adults with Hospitalacquired,Ventilatior-associated and Health care associated Pneumonia Clin Infec Dis:vol 44.(suppl 2),2007: Infectious Diseases Society of America/ American Thoracic Society Consensus Guidelines on the Management of Community-Acquired Pneumonia in Adults Crit Care 2008,12 (suppl6):s2. Demograpichs, guidelines and clinical experience in severe-community aquired pneumonia
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotTehopotilaan keuhkoinfektiot. Jaana Karhu, anest el, LT OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue
Tehopotilaan keuhkoinfektiot Jaana Karhu, anest el, LT OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue Sidonnaisuudet Luentopalkkio Cardiomelta Luento Akuuttilääketieteen koulutuksessa Sisältö Yleistä,
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotVaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot
Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotAlere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN
Alere BinaxNOW Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW S. pneumoniae ja Legionella Alere BinaxNOW -virtsanäyteantigeenitestien
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotTurvallinen teho-osasto
Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut
Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Marjatta Okkonen LT, Erikoislääkäri HUS, Tehot Pandemia 2009-2010 4/2009 alkaen Meksiko, USA kesä 2009 eteläinen pallonpuolisko talvi 2009
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotPneumonia ja tuberkuloosi
Pneumonia ja tuberkuloosi vs. prof. Marjukka Myllärniemi Sidonnaisuudet: Palkkio, apuraha, kongressimatka: Intermune, Boehringer Ingelheim, GSK, Pfizer, AZ Kysymyksiä saa esittää koko luennon ajan Pneumonia
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotVaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?
Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden
LisätiedotClostridium difficile ja antibioottipolitiikka
Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotVaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
LisätiedotINFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)
1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon
LisätiedotInfektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT
Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista
LisätiedotHSV- ja VZV-keratiitit
HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotAntibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus
Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotNielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
LisätiedotInfluenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09
Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015
ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotEpidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa
Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotMaitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?
Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotPäivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle
Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotInfektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS
Infektioiden torjunta tehoosastolla 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Yleistä tehohoitoon liittyvistä infektioista Tehohoitopotilaat ovat suuressa infektioriskissä Perussairaudet, tehohoitoon
LisätiedotAKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS
AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS 1 Terveiset Oulusta! 2 SISÄLTÖ Gynekologinen akuutti vatsapotilas Ei-gynekologisia
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotAntibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia
Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia Syyskuu 2016 Harri Marttila Mikä antibiootti? Elinjärjestelmä Yleinen Melko harvinainen Tuntematon Infektiot Veri ja imukudos Immuunijärjestelmä Ruoansulatuselimistö
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
Lisätiedot