VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot"

Transkriptio

1 VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot

2 Määritelmiä CAP= community- acquired pneumonia Koti- / avohoitoalkuinen keuhkokuume Terveydenhoitolaitoksen ulkopuolella saatu akuutti alahengitysteiden infektio Oireet: yskä (limainen/ ei-limainen) Kuume > 38 C tulehduksellisiksi sopivat infiltraatit keuhkokuvassa tai limaiset rohinat keuhkosta, pleuraalinen rintakipu, hengenahdistus SCAP= severe communityacquired pneumonia Kotialkuinen keuhkokuume, joka vaatii hoitoa teho-osastolla

3 HAP = hospital- acquired pneumonia Keuhkokuume, joka todetaan sairaalassa 48h kuluttua potilaan admissiosta Potilaalla ei ole ollut keuhkoinfektiota sairaalaan tullessa VAP= ventilator- associated pneumonia Keuhkokuume, joka ilmenee h kuluttua intubaatiosta Potilaalla ei ole merkkejä keuhkokuumeesta intubaatiohetkellä VAP = intubaation ja hengityslaitehoidon komplikaatio

4 HCAP= healthcare -associated pneumonia Terveydenhoitolaitoksesta saatu keuhkokuume Potilas saanut iv-antibioottihoitoa säde- tai sytostaattihoitoa käynyt esim. kroonisten haavojen hoidossa edeltävästi 30 vrk:n aikana 2 vrk sairaalahoidossa olleella potilaalla todetaan keuhkokuume 90 vrk:n aikana Hoitokodissa saatu keuhkokuume Potilas hoidossa hemodialyysiyksikössä Iäkkäämpiä, sairaampia, aspiraatiopneumonioita H. infl., Stph. aureus, gram neg bakt Ab-hoito

5 CAP/ SCAP Ilmaantuvuus / / v CAP 7. yleisin kuolinsyy USA:ssa; yleisin kuolemaan johtava infektio kuolleisuus Suomessa 30-40/ /v n. 7% kaikista kuolinsyistä maailmanlaajuisesti n. 30% potilaista tarvitsee sairaalahoitoa n.10% sairaalahoitoon joutuneista tarvitsee tehohoitoa (SCAP) tehohoitoa vaativien potilaiden osuus vaihtelee eri maissa: Uusi Seelanti 1-3 %, Englanti 5 %, USA %, Saksa 35 % Suomi?

6 P. Ylipalosaari: OYS teho1: 5/02-6/ infektio potilasta teho 1:llä ( > 48h) 74.9% infektio tullessa, 59.3% CAI, 40.7% HAI CAI: pneumonia 60%:lla, HAI: pneumonia 48% Yleisin tehohoitoon johtavan sepsiksen aiheuttaja Finnsepsis- study : 43%:lla pneumonia

7 Yleisimmät tehohoidon syyt Hengityslaitehoitoa vaativa hengitysvajaus (57%) Verenkierron monitoroinnin tarve (32%) Septinen sokki (16%) (Angus et al 2002) n. 43% avohoitokeuhkokuumepotilaiden hoitokuluista

8 Riskitekijät Ikä > 65v (sairastuvuus, kuolleisuus) Ruuskanen et Lancet:2011

9 Pneumokokkipneumo nia & -sepsis: ~ 50% kuolleisuudesta ikäryhmässä 18-65v Albert et al : Clinical Critical Care

10 Perussairaudet MCC, syöpä, DM,COPD, pernan poisto ( mortaliteetti ) Edeltävä virusperäinen ylähengitystieinfektio 7 vrk edeltävän virusinfektion jälkeen makrofagien kyky fagosytoida bakteereita on Albert et al : Clinical Critical Care

11 Alkoholismi > 80 g / vrk (Ruiz,1999) Hengitysteiden mekaaninen puolustuskyky heikentynyt, alentunut leukosyyttifunktio, maksan vajaatoiminta, kirroosi Aliravitsemus Obesiteetti Geneettiset tekijät Antigeenien tunnistaminen, koagulaatiosysteemi, puolustusjärjestelmä (tulehdusvaste-puolustuskyky) sytokiinien polymorfismi

12 Mikrobietiologia S. pneumoniae yleisin kaikissa ikäryhmissä M. pneumonie, C. pneumoniae atyyppiset n. 20% SCAP: sta (Forest, 2007) H.influenzae, M.catarrhalis Keuhkosairaat / tupakka + Stph.aureus Influenssan jälkitilat, iv-huumeet, vaikea munuaisten vajaatoiminta; abskessit A-ryhmän streptokokki P. aeruginosa Steroidin käyttäjät, COPD, alkoholistit, edeltävä ab-hoito Gram negatiiviset GNEB + gram negat sauvat johtaa muita aiheuttajia useammin tehohoitoon

13 Anaerobit Aspiraatiokeuhkokuume ( intoksikaatiot, kouristelijat, okkluusio) Virukset n. 10% ( ad 33 %) Influenssa, (H1N1), RSV, adeno, parainfluenssa, bocavirus Chest 7/ 2008 Johnstone et al 193 pt, 39%:lla etiologia selville: 15% viruksia (NATs), 20% bakteereja, 4% unknown influenssa, hmpv, RSV, parainfluenssa, corona- ja adenovirukset iäkkäämpiä, sydänsairaus, raihnaisempia talviaikaan ( loka- toukokuu)

14 Legionella pneumophila Matkustusanamneesi, immunosuppressio, maailmanlaajuisesti yleinen taudin aiheuttaja Sekainfektiot 16-18% (Jokinen 2001, de Roux 2004, Jennings 2008) S.pneumoniae + C. pneumoniae/m. pneumoniae/ virukset (Jokinen 2001) -Virus + bakteeri n. 15%: Influenssa A+ Strp. pneumoniae, rhinovirus+ Strp. pneumonie 50-60%:lla SCAP-potilaista aiheuttajamikrobi voidaan määrittää

15 Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72

16 Diagnostiikka Kliiniset oireet Dyspnea (HF > 25/min ), sekavuus vs. pleuraalinen kipu Huono korrelaatio; vanhukset Pvk, crp, pct, Na, a-astrup, laktaatti,tni Leuc >15x10 9 /l Vakava infektio < 4 tai > 20x 10 9 /l Happikyllästeisyys SaO2 <93% Albert et al Clinical Critical Care

17 THX- kuva: infiltraattien progressio - Multippelit infiltraatit - THX:n CT-tutkimus

18 Lisboa et al Chest 2008: Radiological progression of Pulmonary Infiltrates predict a worse prognosis in severe CAP than Bacteremia Bakteremian ja progredioivien keuhkoinfiltraattien vaikutus sokin kehittymiseen ja mortaliteettiin SCAPpotilailla 457 SCAP potilasta teholla potilaat neljään ryhmään radiologisten löydösten ja todetun bakteremian perusteella potilailla, joilla radiologinen progressio +bakteremia (RB) tai radiologinen progressio (R) oli suurempi riski kehittää septinen sokki, kuin potilailla, joilla pelkkä bakteremia (B) tai ei kumpaakaan (C) näillä potilailla myös kuolemanriski oli suurentunut keuhkoinfiltraattien nopea progressio ensimmäisen 48h aikana on ennustetta huonontava tekijä bakteremialla ei ollut vaikutusta ennusteeseen Thx-rtg kontrolli 24-48h

19 Veriviljelyt x 2 Diagnostiikasta Kaikilta sairaala- ja tehohoitoon tulevilta potilailta Riskiryhmään kuuluvat potilaat Ennen antibioottihoidon aloitusta Jopa 15%:lla SCAP- potilaista positiivinen ab-hoidon aloituksen jälkeenkin ( Metersky, 2004) Leukopeniset potilaat Positiivisten löydösten määrä? Sensitiivisyys <20% Väärät positiiviset? Vaikutus hoitoon?

20 Yskösnäyte, trakea- aspiraationäyte (bronkoskopia) Gram- värjäys+ viljely (>25 leukosyyttiä, <10 epiteelisolua) Heti intubaation jälkeen Sensitiivisyys 50-60% Ab-hoidon ohjaus: Pseudomonas, Stph. Aureus BAL, PSB: Immunosupprimoidut potilaat, CAP:n huono hoitovaste Antigeenitestit U-pneumokokki- ag Positiivinen hoidon aloittamisen jälkeen ad 3 vrk (83%) (Smith, 2003) Sensitiivisyys 50-80%, spesifisyys >90% (Dominguez, 2001) U- Legionella ag Virus- ag- testit (mm. influenssa A ja B),PCR, NATs seerumin mykoplasma- ja keuhkoklamydiavasta-aineet, PCR, bakteeri DNA- testit Epidemiologia, resistenssitilanne Pleuraneste, abskessit, THX:n CT- tutkimus

21 Clinical indications for more extensive diagnostic testing Mandell et al CID 2007

22 Diagnostiikka, markkerit, CRP Akuutin faasin proteiini maksassa Nousee 6 h:ssa, maksimi h CRP > 100 mg/l vakava / nopeasti etenevä taudinkuva CRP: n kinetiikka korreloi ennusteeseen/ kliiniseen vasteeseen nopea lasku ja hidastunut kinetiikka abhoidolle vs. pysyvästi koholle jäävä arvo ja kaksivaiheinen vaste, CRP yli 50% lähtöarvosta 3 vrk kohdalla huono ennuste Coelho et al Crit Care 2008 Komplikaatiot

23 Diagnostiikka, markkerit; PCT Kalsitoniini prekursori Maksa, munuaiset, monosyytit tuottavat Nousee mm. infektioissa Havaittavissa 4h bakteeri-infektiosta Normaaliarvo <0.1 µg/l < 0.25 µg/l infektio epätodennäköinen, yli 1 µg/l todennäköinen Pneumonian etiologia, bakteremia? Ennuste, taudin vaikeusaste, hoidon vaste Ab-hoidon kesto

24 Diagnostiikka, markkerit Il-6, IL-10 Pro-ANP Proadrenomedulliini Copeptiini Kortisoli D-dimeeri FIDD

25 Keuhkokuumepotilaan hoitopaikka? pisteytysjärjestelmät/ pneumonian vaikeusasteen määritelmät (S)CAP:n vaikeusasteen arviointi, hoitopaikan valinta (koti-sairaala-teho), tutkimusten laajuus, mortaliteettiriski Alkuperäiset ATS:n kriteerit (1993) Modifioidut ATS:n kriteerit (1998) PSI (Fine 1997) CURB, CURB-65, CRB (BTS) SMART-COP systolinen verenpaine, mulilob. infiltraatit keuhkokuvassa, matala albtaso, hengitystaajuus, takykardia- sekavuus, matala veren happiosaspaine, matala ph ( alle 7,35) APACHE II

26 PSI

27 vaikea pneumonia apuna kotihoidon arviossa aliarvio nuorten potilaiden sairauden vaikeusastetta

28 CURB- 65 hypoksemia, us. keuhkolohkon tauti ennustaa huonosti tehohoidon tarvetta

29 CAP-PIRO score Predisposition (ikä,perussairaudet), Insult (vaurio,bakteremia,endotoksiinit), Response (neutropenia, hypoksemia, hypotensio) Organ sysfunction yksinkertainen, helposti saatavilla olevat parametrit, joilla vaikutus CAP:n mortaliteettiin teholla olevien CAP potilaiden kuolleisuuden ennustamiseen ennusti paremmin teholle joutuneiden CAP potilaiden 28 vrkn mortaliteettia kuin IDSA/ATS kriteerit ja APACHE II pisteet pistemäärä korreloi hengityslaitehoidon ja tehohoidon

30 IDSA/ ATS- kriteerit Tehohoidon tarve: 1 Major criteria tai 3 Minor criteriaa

31 validointi: kuinka hyvin löytävät suuren riskin potilaat? Sensitiivisyys, spesifisyys Sensitiivisyys huono Päämuttujana mortaliteettiriski kuinka hyvin löytävät potilaat, joilla lievempi elinsysteemihäiriö, mutta hyötyvät intensiivisemmästä monitoroinnista ja hoidosta? kenelle potilaalle tukihoitoja teholla? muut hoidon tarpeeseen vaikuttavat tekijät (ikä,yt..) kliinisen arvion tukena muiden parametrien

32 Tehohoidon indikaatiot Liitännäissairaudet, yleistila 30% SCAP- potilaista aiemmin terveitä (Lim, 2001) n. 40% SCAPpotilaista, jotka primaaristi vo:lle, siirretään ICU:hun 24h kuluessa (Ewig, 2004) Hengitysvajauksen/ sokin hidas progressio

33 Viivästynyt siirto teholle lisää CAPpotilaiden mortaliteettia Woodhead, ICNARC- study 2006 Santin et al CCM 2009 Nov 315 pt suoraan teholle, 138 pt 3 vrkn sisällä, IDSA/ ATS minor criteria viivästynyt siirto lisäsi 28 vrkn kuolleisuutta (OR 2.07), 28 vrk mortaliteetti 23,4% vs. 11,7% suoraan teholle siirretyt potilaat sairaalahoidon pituus 13 d vs. 7 d Phua J et al Eur Resp J 2010 Feb 54 suoraan teholle, 49 viivästynyt siirto, potilaat 2,5 v ajalta viivästynyt siirto ennusti sairaalakuolleisuutta, OR 9.61 saivat suboptimaalista hoitoa osastolla ( vähemmän nesteytystä) > 3 IDSA/ATS minor kriteeriä viiveellä siirretyillä potilailla lisäsi sairaala kuolleisuutta

34 Restrepo et al Chest 2010 March 161 pt, 3 v 142 (88%) admissio 24h aikana (EICUA),19 pt (12%) admissio > 2 vrk (LICUA) 30 vrk kuolleisuus: EICUA 23.2% ja LICUA 47.4% Uusien biomarkkereiden merkitys tulevaisuudessa osana riskin ja hoitopaikan arviota?

35 Keuhkokuumepotilaan antibioottihoidosta IDSA/ATS Mandell et al CID 2007

36 INFEKTIO PNEUMONIA SEPSIS (FOKUS AUKI) AVOHOITO Zinacef 1,5 g x 3 iv ja joko Avelox 400 mg x 1 iv tai Zithromax 500 mg x 1 iv ANTIMIKROBIHOIDON ALOITUS TEHOHOIDOSSA Yt hyvä, ei merkittäviä perussairauksia: Zinacef 1,5 g x 3 iv GI MENINGIITTI UROSEPSIS PEHMYTKUDOS- INFEKTIO Pip-Tazo 4 g x 3 iv Decadron 10 mg x 4 2 vrk (1. annos 15 min. ennen ab) Rocephalin 2 g x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv Jos vaikea liitetään Ciproxin 400 mg x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv ja Clindamycin 600 mg x 3 iv KATETRISEPSIS HIIVASEPSIS Ei edeltävää flukonatsolihoitoa ja potilas stabiili: flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1 iv, jatkoon mg x 1 iv. Vaikea infektio tai perussairauksia tai äskettäin sairaalahoito: Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Tienam 1g x 3 iv Jos yli 50 v, alkoholisti tai immunosupressio (listeriamahdollisuus): lisäksi A-Pen 2 g x 6 iv Nekrotisoiva faskiitti: Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Clindamycin mg x 3 iv Edeltävä flukonatsolihoito tai potilas epästabiili tai nonalbicans laji: Ecalta 1.annos 200 mg x 1 iv ja jatkoon 100 mg x 1 iv C. parapsilosis: flukonatsoli SAIRAALA/ TEHO Ciproxin 400 mg x 2 iv ja Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Tienam 1 g Clindamycin 600 mg x 3 iv x 3 iv tai Pip-Tazo 4 g x 3 iv (myös VAP:ssa) Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1, jatkoon mg x 1 iv Postoperatiivinen: Meronem 2 g x 3 iv ja Vancocin 1g x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv ja Ciproxin 400 mg x 2 iv tai Tazocin 4 g x 3 iv Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Muuhun aloitettuun abhoitoon liitetään Clindamycin mg x 3 iv Vancomycin 1g x 2 iv sekä flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1 iv, jatkoon mg x 1 iv NEUTROPENIA Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Avelox 400 mg x 1 iv sekä Abelcet 3-5 mg/kg iv Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Meronem 1g Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai x 3 iv ja Vancosin 1 g x 2 iv ja Meronem 1g x 3 iv ja Caspofungin aloitusannos 70 mg Caspofungin aloitusannos x 1 iv, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 iv 70 mg x 1 iv, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 iv HUOMIOI Ota U-Strpn-Ag Arvioi vaikeassa sepsiksessä Pneumocystis jiroveci: Xigris- hoidon tarve Sulfa-trimetopriimi 3 amp Fokuksen etsintä: x 4 iv B-Vervi 2 ja 3 x 2, U2, imulima/ CMV-infektio: Cymevene bronkoskopianäytteet 5 mg/kg x 2 iv Leikkaus-/muut haavat Bronkoskopia näytteet: Kanyylit ota bakteeriviljelyt Thx, vatsa -kuvantamiset Neutropenia tai immunosupressio: Bal / Bakt. viljely/biopsia Liquor Pneumocystis / CMVNhO ihomuutoksista Ripuli: klostridiumnäyte Koliitissa lisäksi: Metronidatsoli 400 mg x 3 nml Vaikeassa koliitissa: Metronidatsoli 500 mg x 3 iv ja Vancocin 125 mg x 4 nml Herpes enkefaliitti tai Poissulje hydronefroosi ja epäily, lisää Zovirax 750 mg absessi: UÄ-tutkimus x 3 iv Liqvorista HSV- ja VZV- NhO ja varaputket Nekrotisoiva faskiitti: aina laaja kirurginen revisio ja näytteet. Diagnostiset koeviillot. Tarkka seuranta ja herkästi uusi revisio Clostridium perfingens: HBO harkinta,tyks A-Streptokokki: immunoglobuliini Yleensä kanyylisaneeraus kärjet viljelyyn Vaikeat oireet: myös gram-neg lääke esim. Pip-Tazo/Tienam Caspofungiinin aloitusannos 70 mg x 1, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 MUUTA Tehohoidossa Pip-Tazo aloitusannos 4 g ja jatkoon infuusio 8 g/vrk Jos potilas ESBL-kantaja, fokuksesta riippumatta septisessä infektiossa aina Tienam tai Meronem Huomioi, että kinolonit alentavat kouristuskynnystä CRP:n nousu voi liittyä infektion lisäksi mm. leikkauksen, trauman tai palovamman aiheuttamaan kudostuhoon Intuboiduille potilaille aloitetaan klooriheksidiinipasta 10 ml x 4 poskien limakalvoille Sentraalisten iv-kanyylien juureen laitetaan infektiota estävä klooriheksidiinikyllästetty suojatyyny Tässä taulukossa olevat annokset ovat normaalin munuaisen- ja maksantoiminnan omaaville aikuispotilaille Antibioottivalinnoissa on otettava huomioon myös mahdolliset allergiat sekä tiedossa olevat viljely- ja herkkyystulokset Päivitetty Ahola R, Ylipalosaari P, Laurila J, Koskenkari J, Karhu J Hyväksynyt: Ala-Kokko T

37 Antibioottihoidosta Viiveetön tehoavan antibioottihoidon aloitus Lujan et al CCM 2004: pneumokokkipneumonia & - bakteremia: ensimmäisen valitun antibiootin teho pneumokokkiin; mortaliteetti 14% vs. 36% Kombinaatiohoito vähentää kuolleisuutta pneumokokki pneumoniassa + -bakteremiassa (Lujàn, 2006) Kombinaatiohoito parantaa septisessä sokissa olevien SCAPpotilaiden ennustetta (Rodrigues et al CCM 2007) vähän randomoituja tutkimuksia Albert et al: Clinical Critical Care

38 Antibioottihoito SCAP:ssa Kefalosporiini + fluorokinoloni (moksifloksasiini) level I Kefalosporiini + makrolidi (azitromysiini) level II Pneumokokin lisääntynyt resistenssi β- laktaameille ja makrolideille Katetaan yleisimmät taudinaiheuttajat = Kolme yleisintä patogeeniä + atyyppiset + todennäköisimmät enterobakteerit Kefuroksiimi 1.5g x 3 iv + moksifloksasiini 400 mgx 1 iv Vai makrolidi sittenkin? (ICM 2010 vol. 36 no 4 Martin- Loeches et al)

39 Aikaikkuna? Houc et al Arch Intern Med Medicare pts > 65 v: ab hoidon aloitus 4 h sisällä sairaalaan joutumisesta vähensi sairaala- ja 30 vrkn mortaliteettia Kumar et al CCM 2006 Blot et al CCM 2007 potilaan happeutumisen (SaO 2 /PaO 2 ) arvioinnin viivästyminen eapkl:lla >1h pidensi viivettä ensimmäiseen ab-annokseen 6.13 h, viive > 3 h lisäsi kuoleman riskiä (RR 2.24) antibioottihoito aloitettava eapkl:lla Kumar et al CCM 2006

40 Antibioottiohjeistuksen noudattaminen vähentää kuolleisuutta (Bodi et al CID 2005) lyhensi respiraattorihoidon kestoa (Shorr et al Chest 2006) vähentää sairaalahoidon kestoa, kustannuksia

41 Hoidon kesto 7-10 vrk Hoidon teho Arvio hoidon tehosta 72 h abhoidon aloituksesta Keuhkoinfektion progressio, ARF, septinen sokki Valitulle hoidolle reagoimaton infektio/ potilaan vaste hoidolle Lisätutkimukset: infektionäytteet, CT, BAL, pleurapunktio Ab-hoidon tarkennus mbvastausten mukaan Stph.aureus, pseudomonas Criteria for clinical stability Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72

42 Riittääkö pelkkä asianmukainen ajoissa aloitettu ab-hoito? Rodrigues et al ICM 2009 vol 34 March 544 immunokompetenttia potilasta 212 bakteerietiologia tiedossa (38.9%) pneumokokki 122 pt, ei pneumokokki 90 pt adekvaatti ab hoito 116 (95.8%) vs. 68 (75.5%) ICU mortaliteetti 20.7% pneumokokkiryhmässä ja 28% ei- pneumokokkiryhmässä huolimatta asianmukaisesta ab-hoidosta monimuuttuja- analyysissä septinen sokki (HR 13.03), akuutti munuaisten vajaatoiminta (HR 4.79) ja APACHE II > 24 olivat itsenäisiä kuoleman riskitekijöitä

43 SCAP: n hoidosta EGDT SSC NIV Hypoksemisille (P/F-suhde > 150 mmhg /20 kpa), ei välitöntä intubaation tarvetta COPD-potilaat riittävän varhain aloitettu NIV vähentää intubaation tarvetta (Confalonieri,1999) Todettu vähentävän mortaliteettia (Ferrer, 2003) Jos happeutumis-/ ventilaatiohäiriö ei korjaannu 1-2h:ssa intubaatio ARDS- net: keuhkoja säästävä ventilaatiostrategia: 6 ml/kg

44 rekombinantti aktivoitu proteiini C (Xigris ) Anti-koagulantti, anti-inflammatori PROWESS- study; alaryhmäanalyysi (CCM 2005) SCAP+ septinen sokki: 28 vrk:n mortaliteetissa 28% rrr Suurin kuolleisuusriskin alenema pneumokokin aiheuttamissa sepsiksissä ( rr 0.56; 95%CI, ) Steroidi Confalonieri (AJRCCM 2007); HC infuusio 10mg/h 7 vrk D8: P/F-suhde parani, CRP laski, keuhkoinfiltraatit vähentyneet, septinen sokki väistynyt, sairaalahoidon kesto ja mortaliteetti väheni Snijders AJRCCM 5/2010 (Prednisolon 40 mg po 7d) Meta-analyysit, Cochrane review ei selvää näyttöä hyödystä, joskaan ei merkittävää haittaakaan (astma + copd- potilaat)

45 Hoitovasteesta Chest 2008 Aliberti et al 500 pt, clinical failure 67 pt:lla (13%) vaikea sepsis 33%, AMI 28%, progredioiva pneumonia 19% ensimmäisen 72h aikana HAP 43% sairaalaan tulohetkellä huonoa hoitovastetta ennustivat mm. ikä, CHF, hypotensio, trombosytopenia, kaasujenvaihtohäiriö CID 2008 Ramirez et al 550 pt, CAP+ AMI 15%:lla sairaalaan tullessa, 20% CAP-potilaista sai AMI:n vo:lla

46 Pneumonia ja AKI Murugan Kidney Int CAP/SCAP- potilasta AKI 613 pt:lle (33,4%) Non-severe CAP: AKI 16-25% Merkittävä kuolleisuutta lisäävä riskitekijä (HM: 11 vs.1.3%, 90 vrk 24 vs. 9.8% ja 1 v 36.3 vs. 20.1%) Kuolleisuusriski suurentunut (HR 1.29) myös niillä AKI:n kehittäneillä, jotka vuodeosastohoidossa Akram Chest 2010 AKI 18%:lla CAP potilaista sairaalaan tullessa CAP potilas + AKI tullessa: suurempi 30 vrk mortaliteetti, ventilaattori hoidon tarve, inotropian tarve ja munuaiskorvaushoidon tarve, Murugan Kidney Int 2010

47 Ennusteesta Sairaalahoitoon joutuvien keuhkokuumepotilaiden 30 vrk:n mortaliteetti % Tehohoitoon joutuvien potilaiden mortaliteetti 21-58% Tehohoitoon joutuvien CAP potilaiden mortaliteetti (90vrk) nelinkertainen vuodeosastolla hoidettuihin verrattuna (Agnus, 2002) Ensimmäisten vrk:ien aikana menehtyminen fulminanttiin sokkiin Myöhemmin (~ vko) hengitysvajaus (ARDS), munuaisfailure, kardiovaskulaariset komplikaatiot Waterer&Wunderink: ARJCCM 2011

48 Ennusteesta Kuolleisuusriski suurentunut sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin Ad 2 v Kaplan et al: 1 v mortaliteetti 2.5 kertainen verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituihin verrokkeihin Perussairaudet, tehohoidon komplikaatiot : BMI:n lasku, lihasheikkous, alttius uudelle infektiolle, AKI Yende et al AJRCCM SCAP- potilasta, 1977 potilasta (77.5%) kotiutui,1512 (87%) kotiutusvaiheessa vitaalitoiminnot vakaat IL- 6, IL-10 pitoisuuksien seuranta korkea IL- 6 pitoisuus kotiutusvaiheessa riski kuolla kardiovaskulaaritapahtumaan, infektioon, munuaisfailureen, syöpään suurentunut 1 vuoden ajan monilla potilaista, joilla sairaalasta kotiutusvaiheessa kliiniset parametrit ovat normaalistuneet jatkuu subkliininen inflammaatio lisää kuolemanriskiä

49 Ei perussairauksia Potilaat joilla perussairauksia: lisääntynyttä mortaliteettiriskiä ennusti korkea ikä, AVH, sydänsairaus, akuutti sekavuus hkr <0,35

50 Summa summarum Keuhkokuume edelleen vakava sairaus ja merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja Elinkomplikaatiot Asianmukainen tehoava ajoissa aloitettu antibioottihoito yksi hoidon kulmakivistä Tavoitteena riskipotilaiden ja kehittyvien elinsysteemihäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tehokkaan hoidon aloittaminen Pneumokokki ja influenssa rokotteiden merkitys kuolleisuuden vähentämisessä?

51 Lukemista Am J Respir Crit Care Med: vol 171.pp ,2005 :Guidelines for the Management of Adults with Hospitalacquired,Ventilatior-associated and Health care associated Pneumonia Clin Infec Dis:vol 44.(suppl 2),2007: Infectious Diseases Society of America/ American Thoracic Society Consensus Guidelines on the Management of Community-Acquired Pneumonia in Adults Crit Care 2008,12 (suppl6):s2. Demograpichs, guidelines and clinical experience in severe-community aquired pneumonia

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Alere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN

Alere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW S. pneumoniae ja Legionella Alere BinaxNOW -virtsanäyteantigeenitestien

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia

Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia Syyskuu 2016 Harri Marttila Mikä antibiootti? Elinjärjestelmä Yleinen Melko harvinainen Tuntematon Infektiot Veri ja imukudos Immuunijärjestelmä Ruoansulatuselimistö

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Avelox 5.6.2014, Versio 4.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kroonisen keuhkoputkitulehduksen akuutti pahenemisvaihe

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA ari.ka4la@tyks.fi SULAT- kokous/ Turku 2016 Hydrokefalus Courtsesy by Dr V. Vuorinen TUUMORIT Courtesy by Dr V. Vuorinen PATOFYSIOLOGIAA VAMMAT Courtesy by Dr V. Vuorinen

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Infektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS

Infektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Infektioiden torjunta tehoosastolla 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Yleistä tehohoitoon liittyvistä infektioista Tehohoitopotilaat ovat suuressa infektioriskissä Perussairaudet, tehohoitoon

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa 19.4.2016 Risto Vesanto Ensihoitopäällikkö Vshp ensihoidon tulosyksikkö Sisältö Triage ennen ja nyt Vaasassa Triagen ajatus: Mikä ihmeen

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Ilkka Kantonen

Ilkka Kantonen Ilkka Kantonen 5.2.2016 Ilmaantuvuus elektiivisissä leikkauksissa 0,2-2% (keskimäärin 1,6%) RAAA:ssa jopa 7,5% Kuolleisuus infektiossa jopa 20-40% Syitä infektioon kontaminaatio leikkaustilanteessa veriteitse

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat seuraavat asiat: tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

Taulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml

Taulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml RespiFinder RG Panel Suorituksen ominaispiirteet RespiFinder RG Panel, versio 1, 4692163 Tarkista ennen kokeen suorittamista uusien elektronisten etikettiversioiden saatavuus osoitteesta www.qiagen.com/p/respifinder-rg-panel-ce.

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Rintakehän vammat Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Anatomia Thoraxvammat Kuolinsyy 20-25%:ssa trauman aiheuttamista kuolemista Hiluksen, suurten suonien tai sydämen vamma: 50% kuolee heti

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä 11.2.2016

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä 11.2.2016 Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla Pia Kivelä 11.2.2016 HIV-infektion kulku ilman lääkitystä CD4- auttajasolut 1000 Veren HIviruspitoisuus 1000000 200 Pneumocystis pneumonia Candida-esofagiitti Lymfooma

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa 21.1.2016 Marko Sallisalmi osastonlääkäri Vaasan keskussairaala Lyhyt kuvaus vuosina 2013-2015 toteutetusta lasten akuutin kivunhoidon laatuprojektista

Lisätiedot