VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot"

Transkriptio

1 VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot

2 Määritelmiä CAP= community- acquired pneumonia Koti- / avohoitoalkuinen keuhkokuume Terveydenhoitolaitoksen ulkopuolella saatu akuutti alahengitysteiden infektio Oireet: yskä (limainen/ ei-limainen) Kuume > 38 C tulehduksellisiksi sopivat infiltraatit keuhkokuvassa tai limaiset rohinat keuhkosta, pleuraalinen rintakipu, hengenahdistus SCAP= severe communityacquired pneumonia Kotialkuinen keuhkokuume, joka vaatii hoitoa teho-osastolla

3 HAP = hospital- acquired pneumonia Keuhkokuume, joka todetaan sairaalassa 48h kuluttua potilaan admissiosta Potilaalla ei ole ollut keuhkoinfektiota sairaalaan tullessa VAP= ventilator- associated pneumonia Keuhkokuume, joka ilmenee h kuluttua intubaatiosta Potilaalla ei ole merkkejä keuhkokuumeesta intubaatiohetkellä VAP = intubaation ja hengityslaitehoidon komplikaatio

4 HCAP= healthcare -associated pneumonia Terveydenhoitolaitoksesta saatu keuhkokuume Potilas saanut iv-antibioottihoitoa säde- tai sytostaattihoitoa käynyt esim. kroonisten haavojen hoidossa edeltävästi 30 vrk:n aikana 2 vrk sairaalahoidossa olleella potilaalla todetaan keuhkokuume 90 vrk:n aikana Hoitokodissa saatu keuhkokuume Potilas hoidossa hemodialyysiyksikössä Iäkkäämpiä, sairaampia, aspiraatiopneumonioita H. infl., Stph. aureus, gram neg bakt Ab-hoito

5 CAP/ SCAP Ilmaantuvuus / / v CAP 7. yleisin kuolinsyy USA:ssa; yleisin kuolemaan johtava infektio kuolleisuus Suomessa 30-40/ /v n. 7% kaikista kuolinsyistä maailmanlaajuisesti n. 30% potilaista tarvitsee sairaalahoitoa n.10% sairaalahoitoon joutuneista tarvitsee tehohoitoa (SCAP) tehohoitoa vaativien potilaiden osuus vaihtelee eri maissa: Uusi Seelanti 1-3 %, Englanti 5 %, USA %, Saksa 35 % Suomi?

6 P. Ylipalosaari: OYS teho1: 5/02-6/ infektio potilasta teho 1:llä ( > 48h) 74.9% infektio tullessa, 59.3% CAI, 40.7% HAI CAI: pneumonia 60%:lla, HAI: pneumonia 48% Yleisin tehohoitoon johtavan sepsiksen aiheuttaja Finnsepsis- study : 43%:lla pneumonia

7 Yleisimmät tehohoidon syyt Hengityslaitehoitoa vaativa hengitysvajaus (57%) Verenkierron monitoroinnin tarve (32%) Septinen sokki (16%) (Angus et al 2002) n. 43% avohoitokeuhkokuumepotilaiden hoitokuluista

8 Riskitekijät Ikä > 65v (sairastuvuus, kuolleisuus) Ruuskanen et Lancet:2011

9 Pneumokokkipneumo nia & -sepsis: ~ 50% kuolleisuudesta ikäryhmässä 18-65v Albert et al : Clinical Critical Care

10 Perussairaudet MCC, syöpä, DM,COPD, pernan poisto ( mortaliteetti ) Edeltävä virusperäinen ylähengitystieinfektio 7 vrk edeltävän virusinfektion jälkeen makrofagien kyky fagosytoida bakteereita on Albert et al : Clinical Critical Care

11 Alkoholismi > 80 g / vrk (Ruiz,1999) Hengitysteiden mekaaninen puolustuskyky heikentynyt, alentunut leukosyyttifunktio, maksan vajaatoiminta, kirroosi Aliravitsemus Obesiteetti Geneettiset tekijät Antigeenien tunnistaminen, koagulaatiosysteemi, puolustusjärjestelmä (tulehdusvaste-puolustuskyky) sytokiinien polymorfismi

12 Mikrobietiologia S. pneumoniae yleisin kaikissa ikäryhmissä M. pneumonie, C. pneumoniae atyyppiset n. 20% SCAP: sta (Forest, 2007) H.influenzae, M.catarrhalis Keuhkosairaat / tupakka + Stph.aureus Influenssan jälkitilat, iv-huumeet, vaikea munuaisten vajaatoiminta; abskessit A-ryhmän streptokokki P. aeruginosa Steroidin käyttäjät, COPD, alkoholistit, edeltävä ab-hoito Gram negatiiviset GNEB + gram negat sauvat johtaa muita aiheuttajia useammin tehohoitoon

13 Anaerobit Aspiraatiokeuhkokuume ( intoksikaatiot, kouristelijat, okkluusio) Virukset n. 10% ( ad 33 %) Influenssa, (H1N1), RSV, adeno, parainfluenssa, bocavirus Chest 7/ 2008 Johnstone et al 193 pt, 39%:lla etiologia selville: 15% viruksia (NATs), 20% bakteereja, 4% unknown influenssa, hmpv, RSV, parainfluenssa, corona- ja adenovirukset iäkkäämpiä, sydänsairaus, raihnaisempia talviaikaan ( loka- toukokuu)

14 Legionella pneumophila Matkustusanamneesi, immunosuppressio, maailmanlaajuisesti yleinen taudin aiheuttaja Sekainfektiot 16-18% (Jokinen 2001, de Roux 2004, Jennings 2008) S.pneumoniae + C. pneumoniae/m. pneumoniae/ virukset (Jokinen 2001) -Virus + bakteeri n. 15%: Influenssa A+ Strp. pneumoniae, rhinovirus+ Strp. pneumonie 50-60%:lla SCAP-potilaista aiheuttajamikrobi voidaan määrittää

15 Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72

16 Diagnostiikka Kliiniset oireet Dyspnea (HF > 25/min ), sekavuus vs. pleuraalinen kipu Huono korrelaatio; vanhukset Pvk, crp, pct, Na, a-astrup, laktaatti,tni Leuc >15x10 9 /l Vakava infektio < 4 tai > 20x 10 9 /l Happikyllästeisyys SaO2 <93% Albert et al Clinical Critical Care

17 THX- kuva: infiltraattien progressio - Multippelit infiltraatit - THX:n CT-tutkimus

18 Lisboa et al Chest 2008: Radiological progression of Pulmonary Infiltrates predict a worse prognosis in severe CAP than Bacteremia Bakteremian ja progredioivien keuhkoinfiltraattien vaikutus sokin kehittymiseen ja mortaliteettiin SCAPpotilailla 457 SCAP potilasta teholla potilaat neljään ryhmään radiologisten löydösten ja todetun bakteremian perusteella potilailla, joilla radiologinen progressio +bakteremia (RB) tai radiologinen progressio (R) oli suurempi riski kehittää septinen sokki, kuin potilailla, joilla pelkkä bakteremia (B) tai ei kumpaakaan (C) näillä potilailla myös kuolemanriski oli suurentunut keuhkoinfiltraattien nopea progressio ensimmäisen 48h aikana on ennustetta huonontava tekijä bakteremialla ei ollut vaikutusta ennusteeseen Thx-rtg kontrolli 24-48h

19 Veriviljelyt x 2 Diagnostiikasta Kaikilta sairaala- ja tehohoitoon tulevilta potilailta Riskiryhmään kuuluvat potilaat Ennen antibioottihoidon aloitusta Jopa 15%:lla SCAP- potilaista positiivinen ab-hoidon aloituksen jälkeenkin ( Metersky, 2004) Leukopeniset potilaat Positiivisten löydösten määrä? Sensitiivisyys <20% Väärät positiiviset? Vaikutus hoitoon?

20 Yskösnäyte, trakea- aspiraationäyte (bronkoskopia) Gram- värjäys+ viljely (>25 leukosyyttiä, <10 epiteelisolua) Heti intubaation jälkeen Sensitiivisyys 50-60% Ab-hoidon ohjaus: Pseudomonas, Stph. Aureus BAL, PSB: Immunosupprimoidut potilaat, CAP:n huono hoitovaste Antigeenitestit U-pneumokokki- ag Positiivinen hoidon aloittamisen jälkeen ad 3 vrk (83%) (Smith, 2003) Sensitiivisyys 50-80%, spesifisyys >90% (Dominguez, 2001) U- Legionella ag Virus- ag- testit (mm. influenssa A ja B),PCR, NATs seerumin mykoplasma- ja keuhkoklamydiavasta-aineet, PCR, bakteeri DNA- testit Epidemiologia, resistenssitilanne Pleuraneste, abskessit, THX:n CT- tutkimus

21 Clinical indications for more extensive diagnostic testing Mandell et al CID 2007

22 Diagnostiikka, markkerit, CRP Akuutin faasin proteiini maksassa Nousee 6 h:ssa, maksimi h CRP > 100 mg/l vakava / nopeasti etenevä taudinkuva CRP: n kinetiikka korreloi ennusteeseen/ kliiniseen vasteeseen nopea lasku ja hidastunut kinetiikka abhoidolle vs. pysyvästi koholle jäävä arvo ja kaksivaiheinen vaste, CRP yli 50% lähtöarvosta 3 vrk kohdalla huono ennuste Coelho et al Crit Care 2008 Komplikaatiot

23 Diagnostiikka, markkerit; PCT Kalsitoniini prekursori Maksa, munuaiset, monosyytit tuottavat Nousee mm. infektioissa Havaittavissa 4h bakteeri-infektiosta Normaaliarvo <0.1 µg/l < 0.25 µg/l infektio epätodennäköinen, yli 1 µg/l todennäköinen Pneumonian etiologia, bakteremia? Ennuste, taudin vaikeusaste, hoidon vaste Ab-hoidon kesto

24 Diagnostiikka, markkerit Il-6, IL-10 Pro-ANP Proadrenomedulliini Copeptiini Kortisoli D-dimeeri FIDD

25 Keuhkokuumepotilaan hoitopaikka? pisteytysjärjestelmät/ pneumonian vaikeusasteen määritelmät (S)CAP:n vaikeusasteen arviointi, hoitopaikan valinta (koti-sairaala-teho), tutkimusten laajuus, mortaliteettiriski Alkuperäiset ATS:n kriteerit (1993) Modifioidut ATS:n kriteerit (1998) PSI (Fine 1997) CURB, CURB-65, CRB (BTS) SMART-COP systolinen verenpaine, mulilob. infiltraatit keuhkokuvassa, matala albtaso, hengitystaajuus, takykardia- sekavuus, matala veren happiosaspaine, matala ph ( alle 7,35) APACHE II

26 PSI

27 vaikea pneumonia apuna kotihoidon arviossa aliarvio nuorten potilaiden sairauden vaikeusastetta

28 CURB- 65 hypoksemia, us. keuhkolohkon tauti ennustaa huonosti tehohoidon tarvetta

29 CAP-PIRO score Predisposition (ikä,perussairaudet), Insult (vaurio,bakteremia,endotoksiinit), Response (neutropenia, hypoksemia, hypotensio) Organ sysfunction yksinkertainen, helposti saatavilla olevat parametrit, joilla vaikutus CAP:n mortaliteettiin teholla olevien CAP potilaiden kuolleisuuden ennustamiseen ennusti paremmin teholle joutuneiden CAP potilaiden 28 vrkn mortaliteettia kuin IDSA/ATS kriteerit ja APACHE II pisteet pistemäärä korreloi hengityslaitehoidon ja tehohoidon

30 IDSA/ ATS- kriteerit Tehohoidon tarve: 1 Major criteria tai 3 Minor criteriaa

31 validointi: kuinka hyvin löytävät suuren riskin potilaat? Sensitiivisyys, spesifisyys Sensitiivisyys huono Päämuttujana mortaliteettiriski kuinka hyvin löytävät potilaat, joilla lievempi elinsysteemihäiriö, mutta hyötyvät intensiivisemmästä monitoroinnista ja hoidosta? kenelle potilaalle tukihoitoja teholla? muut hoidon tarpeeseen vaikuttavat tekijät (ikä,yt..) kliinisen arvion tukena muiden parametrien

32 Tehohoidon indikaatiot Liitännäissairaudet, yleistila 30% SCAP- potilaista aiemmin terveitä (Lim, 2001) n. 40% SCAPpotilaista, jotka primaaristi vo:lle, siirretään ICU:hun 24h kuluessa (Ewig, 2004) Hengitysvajauksen/ sokin hidas progressio

33 Viivästynyt siirto teholle lisää CAPpotilaiden mortaliteettia Woodhead, ICNARC- study 2006 Santin et al CCM 2009 Nov 315 pt suoraan teholle, 138 pt 3 vrkn sisällä, IDSA/ ATS minor criteria viivästynyt siirto lisäsi 28 vrkn kuolleisuutta (OR 2.07), 28 vrk mortaliteetti 23,4% vs. 11,7% suoraan teholle siirretyt potilaat sairaalahoidon pituus 13 d vs. 7 d Phua J et al Eur Resp J 2010 Feb 54 suoraan teholle, 49 viivästynyt siirto, potilaat 2,5 v ajalta viivästynyt siirto ennusti sairaalakuolleisuutta, OR 9.61 saivat suboptimaalista hoitoa osastolla ( vähemmän nesteytystä) > 3 IDSA/ATS minor kriteeriä viiveellä siirretyillä potilailla lisäsi sairaala kuolleisuutta

34 Restrepo et al Chest 2010 March 161 pt, 3 v 142 (88%) admissio 24h aikana (EICUA),19 pt (12%) admissio > 2 vrk (LICUA) 30 vrk kuolleisuus: EICUA 23.2% ja LICUA 47.4% Uusien biomarkkereiden merkitys tulevaisuudessa osana riskin ja hoitopaikan arviota?

35 Keuhkokuumepotilaan antibioottihoidosta IDSA/ATS Mandell et al CID 2007

36 INFEKTIO PNEUMONIA SEPSIS (FOKUS AUKI) AVOHOITO Zinacef 1,5 g x 3 iv ja joko Avelox 400 mg x 1 iv tai Zithromax 500 mg x 1 iv ANTIMIKROBIHOIDON ALOITUS TEHOHOIDOSSA Yt hyvä, ei merkittäviä perussairauksia: Zinacef 1,5 g x 3 iv GI MENINGIITTI UROSEPSIS PEHMYTKUDOS- INFEKTIO Pip-Tazo 4 g x 3 iv Decadron 10 mg x 4 2 vrk (1. annos 15 min. ennen ab) Rocephalin 2 g x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv Jos vaikea liitetään Ciproxin 400 mg x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv ja Clindamycin 600 mg x 3 iv KATETRISEPSIS HIIVASEPSIS Ei edeltävää flukonatsolihoitoa ja potilas stabiili: flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1 iv, jatkoon mg x 1 iv. Vaikea infektio tai perussairauksia tai äskettäin sairaalahoito: Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Tienam 1g x 3 iv Jos yli 50 v, alkoholisti tai immunosupressio (listeriamahdollisuus): lisäksi A-Pen 2 g x 6 iv Nekrotisoiva faskiitti: Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Clindamycin mg x 3 iv Edeltävä flukonatsolihoito tai potilas epästabiili tai nonalbicans laji: Ecalta 1.annos 200 mg x 1 iv ja jatkoon 100 mg x 1 iv C. parapsilosis: flukonatsoli SAIRAALA/ TEHO Ciproxin 400 mg x 2 iv ja Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Tienam 1 g Clindamycin 600 mg x 3 iv x 3 iv tai Pip-Tazo 4 g x 3 iv (myös VAP:ssa) Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1, jatkoon mg x 1 iv Postoperatiivinen: Meronem 2 g x 3 iv ja Vancocin 1g x 2 iv Zinacef 1,5 g x 3 iv ja Ciproxin 400 mg x 2 iv tai Tazocin 4 g x 3 iv Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Muuhun aloitettuun abhoitoon liitetään Clindamycin mg x 3 iv Vancomycin 1g x 2 iv sekä flukonatsoli aloitusannos 800 mg x 1 iv, jatkoon mg x 1 iv NEUTROPENIA Pip-Tazo 4 g x 3 iv ja Avelox 400 mg x 1 iv sekä Abelcet 3-5 mg/kg iv Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai Meronem 1g Pip-Tazo 4 g x 3 iv tai x 3 iv ja Vancosin 1 g x 2 iv ja Meronem 1g x 3 iv ja Caspofungin aloitusannos 70 mg Caspofungin aloitusannos x 1 iv, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 iv 70 mg x 1 iv, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 iv HUOMIOI Ota U-Strpn-Ag Arvioi vaikeassa sepsiksessä Pneumocystis jiroveci: Xigris- hoidon tarve Sulfa-trimetopriimi 3 amp Fokuksen etsintä: x 4 iv B-Vervi 2 ja 3 x 2, U2, imulima/ CMV-infektio: Cymevene bronkoskopianäytteet 5 mg/kg x 2 iv Leikkaus-/muut haavat Bronkoskopia näytteet: Kanyylit ota bakteeriviljelyt Thx, vatsa -kuvantamiset Neutropenia tai immunosupressio: Bal / Bakt. viljely/biopsia Liquor Pneumocystis / CMVNhO ihomuutoksista Ripuli: klostridiumnäyte Koliitissa lisäksi: Metronidatsoli 400 mg x 3 nml Vaikeassa koliitissa: Metronidatsoli 500 mg x 3 iv ja Vancocin 125 mg x 4 nml Herpes enkefaliitti tai Poissulje hydronefroosi ja epäily, lisää Zovirax 750 mg absessi: UÄ-tutkimus x 3 iv Liqvorista HSV- ja VZV- NhO ja varaputket Nekrotisoiva faskiitti: aina laaja kirurginen revisio ja näytteet. Diagnostiset koeviillot. Tarkka seuranta ja herkästi uusi revisio Clostridium perfingens: HBO harkinta,tyks A-Streptokokki: immunoglobuliini Yleensä kanyylisaneeraus kärjet viljelyyn Vaikeat oireet: myös gram-neg lääke esim. Pip-Tazo/Tienam Caspofungiinin aloitusannos 70 mg x 1, jatkoon 50 tai 70 mg x 1 MUUTA Tehohoidossa Pip-Tazo aloitusannos 4 g ja jatkoon infuusio 8 g/vrk Jos potilas ESBL-kantaja, fokuksesta riippumatta septisessä infektiossa aina Tienam tai Meronem Huomioi, että kinolonit alentavat kouristuskynnystä CRP:n nousu voi liittyä infektion lisäksi mm. leikkauksen, trauman tai palovamman aiheuttamaan kudostuhoon Intuboiduille potilaille aloitetaan klooriheksidiinipasta 10 ml x 4 poskien limakalvoille Sentraalisten iv-kanyylien juureen laitetaan infektiota estävä klooriheksidiinikyllästetty suojatyyny Tässä taulukossa olevat annokset ovat normaalin munuaisen- ja maksantoiminnan omaaville aikuispotilaille Antibioottivalinnoissa on otettava huomioon myös mahdolliset allergiat sekä tiedossa olevat viljely- ja herkkyystulokset Päivitetty Ahola R, Ylipalosaari P, Laurila J, Koskenkari J, Karhu J Hyväksynyt: Ala-Kokko T

37 Antibioottihoidosta Viiveetön tehoavan antibioottihoidon aloitus Lujan et al CCM 2004: pneumokokkipneumonia & - bakteremia: ensimmäisen valitun antibiootin teho pneumokokkiin; mortaliteetti 14% vs. 36% Kombinaatiohoito vähentää kuolleisuutta pneumokokki pneumoniassa + -bakteremiassa (Lujàn, 2006) Kombinaatiohoito parantaa septisessä sokissa olevien SCAPpotilaiden ennustetta (Rodrigues et al CCM 2007) vähän randomoituja tutkimuksia Albert et al: Clinical Critical Care

38 Antibioottihoito SCAP:ssa Kefalosporiini + fluorokinoloni (moksifloksasiini) level I Kefalosporiini + makrolidi (azitromysiini) level II Pneumokokin lisääntynyt resistenssi β- laktaameille ja makrolideille Katetaan yleisimmät taudinaiheuttajat = Kolme yleisintä patogeeniä + atyyppiset + todennäköisimmät enterobakteerit Kefuroksiimi 1.5g x 3 iv + moksifloksasiini 400 mgx 1 iv Vai makrolidi sittenkin? (ICM 2010 vol. 36 no 4 Martin- Loeches et al)

39 Aikaikkuna? Houc et al Arch Intern Med Medicare pts > 65 v: ab hoidon aloitus 4 h sisällä sairaalaan joutumisesta vähensi sairaala- ja 30 vrkn mortaliteettia Kumar et al CCM 2006 Blot et al CCM 2007 potilaan happeutumisen (SaO 2 /PaO 2 ) arvioinnin viivästyminen eapkl:lla >1h pidensi viivettä ensimmäiseen ab-annokseen 6.13 h, viive > 3 h lisäsi kuoleman riskiä (RR 2.24) antibioottihoito aloitettava eapkl:lla Kumar et al CCM 2006

40 Antibioottiohjeistuksen noudattaminen vähentää kuolleisuutta (Bodi et al CID 2005) lyhensi respiraattorihoidon kestoa (Shorr et al Chest 2006) vähentää sairaalahoidon kestoa, kustannuksia

41 Hoidon kesto 7-10 vrk Hoidon teho Arvio hoidon tehosta 72 h abhoidon aloituksesta Keuhkoinfektion progressio, ARF, septinen sokki Valitulle hoidolle reagoimaton infektio/ potilaan vaste hoidolle Lisätutkimukset: infektionäytteet, CT, BAL, pleurapunktio Ab-hoidon tarkennus mbvastausten mukaan Stph.aureus, pseudomonas Criteria for clinical stability Mandell L A et al. Clin Infect Dis. 2007;44:S27-S72

42 Riittääkö pelkkä asianmukainen ajoissa aloitettu ab-hoito? Rodrigues et al ICM 2009 vol 34 March 544 immunokompetenttia potilasta 212 bakteerietiologia tiedossa (38.9%) pneumokokki 122 pt, ei pneumokokki 90 pt adekvaatti ab hoito 116 (95.8%) vs. 68 (75.5%) ICU mortaliteetti 20.7% pneumokokkiryhmässä ja 28% ei- pneumokokkiryhmässä huolimatta asianmukaisesta ab-hoidosta monimuuttuja- analyysissä septinen sokki (HR 13.03), akuutti munuaisten vajaatoiminta (HR 4.79) ja APACHE II > 24 olivat itsenäisiä kuoleman riskitekijöitä

43 SCAP: n hoidosta EGDT SSC NIV Hypoksemisille (P/F-suhde > 150 mmhg /20 kpa), ei välitöntä intubaation tarvetta COPD-potilaat riittävän varhain aloitettu NIV vähentää intubaation tarvetta (Confalonieri,1999) Todettu vähentävän mortaliteettia (Ferrer, 2003) Jos happeutumis-/ ventilaatiohäiriö ei korjaannu 1-2h:ssa intubaatio ARDS- net: keuhkoja säästävä ventilaatiostrategia: 6 ml/kg

44 rekombinantti aktivoitu proteiini C (Xigris ) Anti-koagulantti, anti-inflammatori PROWESS- study; alaryhmäanalyysi (CCM 2005) SCAP+ septinen sokki: 28 vrk:n mortaliteetissa 28% rrr Suurin kuolleisuusriskin alenema pneumokokin aiheuttamissa sepsiksissä ( rr 0.56; 95%CI, ) Steroidi Confalonieri (AJRCCM 2007); HC infuusio 10mg/h 7 vrk D8: P/F-suhde parani, CRP laski, keuhkoinfiltraatit vähentyneet, septinen sokki väistynyt, sairaalahoidon kesto ja mortaliteetti väheni Snijders AJRCCM 5/2010 (Prednisolon 40 mg po 7d) Meta-analyysit, Cochrane review ei selvää näyttöä hyödystä, joskaan ei merkittävää haittaakaan (astma + copd- potilaat)

45 Hoitovasteesta Chest 2008 Aliberti et al 500 pt, clinical failure 67 pt:lla (13%) vaikea sepsis 33%, AMI 28%, progredioiva pneumonia 19% ensimmäisen 72h aikana HAP 43% sairaalaan tulohetkellä huonoa hoitovastetta ennustivat mm. ikä, CHF, hypotensio, trombosytopenia, kaasujenvaihtohäiriö CID 2008 Ramirez et al 550 pt, CAP+ AMI 15%:lla sairaalaan tullessa, 20% CAP-potilaista sai AMI:n vo:lla

46 Pneumonia ja AKI Murugan Kidney Int CAP/SCAP- potilasta AKI 613 pt:lle (33,4%) Non-severe CAP: AKI 16-25% Merkittävä kuolleisuutta lisäävä riskitekijä (HM: 11 vs.1.3%, 90 vrk 24 vs. 9.8% ja 1 v 36.3 vs. 20.1%) Kuolleisuusriski suurentunut (HR 1.29) myös niillä AKI:n kehittäneillä, jotka vuodeosastohoidossa Akram Chest 2010 AKI 18%:lla CAP potilaista sairaalaan tullessa CAP potilas + AKI tullessa: suurempi 30 vrk mortaliteetti, ventilaattori hoidon tarve, inotropian tarve ja munuaiskorvaushoidon tarve, Murugan Kidney Int 2010

47 Ennusteesta Sairaalahoitoon joutuvien keuhkokuumepotilaiden 30 vrk:n mortaliteetti % Tehohoitoon joutuvien potilaiden mortaliteetti 21-58% Tehohoitoon joutuvien CAP potilaiden mortaliteetti (90vrk) nelinkertainen vuodeosastolla hoidettuihin verrattuna (Agnus, 2002) Ensimmäisten vrk:ien aikana menehtyminen fulminanttiin sokkiin Myöhemmin (~ vko) hengitysvajaus (ARDS), munuaisfailure, kardiovaskulaariset komplikaatiot Waterer&Wunderink: ARJCCM 2011

48 Ennusteesta Kuolleisuusriski suurentunut sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin Ad 2 v Kaplan et al: 1 v mortaliteetti 2.5 kertainen verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituihin verrokkeihin Perussairaudet, tehohoidon komplikaatiot : BMI:n lasku, lihasheikkous, alttius uudelle infektiolle, AKI Yende et al AJRCCM SCAP- potilasta, 1977 potilasta (77.5%) kotiutui,1512 (87%) kotiutusvaiheessa vitaalitoiminnot vakaat IL- 6, IL-10 pitoisuuksien seuranta korkea IL- 6 pitoisuus kotiutusvaiheessa riski kuolla kardiovaskulaaritapahtumaan, infektioon, munuaisfailureen, syöpään suurentunut 1 vuoden ajan monilla potilaista, joilla sairaalasta kotiutusvaiheessa kliiniset parametrit ovat normaalistuneet jatkuu subkliininen inflammaatio lisää kuolemanriskiä

49 Ei perussairauksia Potilaat joilla perussairauksia: lisääntynyttä mortaliteettiriskiä ennusti korkea ikä, AVH, sydänsairaus, akuutti sekavuus hkr <0,35

50 Summa summarum Keuhkokuume edelleen vakava sairaus ja merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja Elinkomplikaatiot Asianmukainen tehoava ajoissa aloitettu antibioottihoito yksi hoidon kulmakivistä Tavoitteena riskipotilaiden ja kehittyvien elinsysteemihäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tehokkaan hoidon aloittaminen Pneumokokki ja influenssa rokotteiden merkitys kuolleisuuden vähentämisessä?

51 Lukemista Am J Respir Crit Care Med: vol 171.pp ,2005 :Guidelines for the Management of Adults with Hospitalacquired,Ventilatior-associated and Health care associated Pneumonia Clin Infec Dis:vol 44.(suppl 2),2007: Infectious Diseases Society of America/ American Thoracic Society Consensus Guidelines on the Management of Community-Acquired Pneumonia in Adults Crit Care 2008,12 (suppl6):s2. Demograpichs, guidelines and clinical experience in severe-community aquired pneumonia

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Marjatta Okkonen LT, Erikoislääkäri HUS, Tehot Pandemia 2009-2010 4/2009 alkaen Meksiko, USA kesä 2009 eteläinen pallonpuolisko talvi 2009

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Infektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS

Infektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Infektioiden torjunta tehoosastolla 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Yleistä tehohoitoon liittyvistä infektioista Tehohoitopotilaat ovat suuressa infektioriskissä Perussairaudet, tehohoitoon

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS 1 Terveiset Oulusta! 2 SISÄLTÖ Gynekologinen akuutti vatsapotilas Ei-gynekologisia

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Avelox 5.6.2014, Versio 4.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kroonisen keuhkoputkitulehduksen akuutti pahenemisvaihe

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Ville Valtonen Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS Luennon rakenne Infektion

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN

Lisätiedot

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu 2.1.2015

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan?

Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Juha Saarnio dosentti, osastonylilääkäri Leikkaus- ja tehohoiton tulosyksikkö OYS Helsinki 06.05.2010 Milloin sekundaari laparotomiaan?

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa Terveysakatemia Tartuntataudit ja rokotehuolto Alustus: Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä Oulu 24.8.2010 Ville Valtonen Professori, ylilääkäri HYKS, Infektiosairauksien klinikka, Medisiininen tulosyksikkö,

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

AIKUINEN CF- POTILAS. Katriina Kahlos 27.3.2014

AIKUINEN CF- POTILAS. Katriina Kahlos 27.3.2014 AIKUINEN CF- POTILAS Katriina Kahlos 27.3.2014 AIKUINEN CF-POTILAS Diagnoosi aikuisiässä vs aikuisen CF Atyyppinen CF / CFTR-related disease CF-eksaserbaatio Ekstrapulmonaaliset manifestaatiot Raskaus

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

AIKUINEN CF-POTILAS AIKUINEN CF- POTILAS DIAGNOOSI AIKUISIÄSSÄ DIAGNOOSI AIKUISIÄSSÄ 01/04/14 AIKUISEN CF - EPIDEMIOLOGIA

AIKUINEN CF-POTILAS AIKUINEN CF- POTILAS DIAGNOOSI AIKUISIÄSSÄ DIAGNOOSI AIKUISIÄSSÄ 01/04/14 AIKUISEN CF - EPIDEMIOLOGIA AIKUINEN CF-POTILAS AIKUINEN CF- POTILAS Katriina Kahlos 27.3.2014 Diagnoosi aikuisiässä vs aikuisen CF Atyyppinen CF / CFTR-related disease CF-eksaserbaatio Ekstrapulmonaaliset manifestaatiot Raskaus

Lisätiedot

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat seuraavat asiat: tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen

Lisätiedot

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä 11.2.2016

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä 11.2.2016 Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla Pia Kivelä 11.2.2016 HIV-infektion kulku ilman lääkitystä CD4- auttajasolut 1000 Veren HIviruspitoisuus 1000000 200 Pneumocystis pneumonia Candida-esofagiitti Lymfooma

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot