Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Save this PDF as:

WORD PNG TXT JPG

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät"

Niko Salonen
11 kuukautta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

2 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä myös: Group C (S. zooepidemicus, dysgalactiae, equi) Group G (S. equisimilis)

A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki v Hualuronihappokerros suojaa bakteeria v Proteiinikerros, jossa M-proteiini emm-geeni koodaa, voidaan tyypittää tämän perusteella ja käyttää kantojen

3 A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki v Hualuronihappokerros suojaa bakteeria v Proteiinikerros, jossa M-proteiini emm-geeni koodaa, voidaan tyypittää tämän perusteella ja käyttää kantojen erotteluun vasta-aineilla suojaa tietyt emm-tyypit aggressiivisempia v Polysakkaridikerros Lancefieldin luokitus Jako ryhmiin (A, B, C, G) antigeenien polysakkaridirakenteiden mukaan Rebecca Lancefield

4 A-ryhmän streptokokki (StrA) v S. pyogenes (Kr.) märkää kehittävä v Kolonisoi nielua ja rikkinäistä ihoa v Merkittävä taudinaiheuttaja Tautien vaikeusaste vaihtelee Lieviä, vaikeita, ja jopa kuolemaan johtavia v Tautien esiintyvyydessä on alueellista, vuosittaista ja vuodenaikavaihtelua ja esiintyy epidemioita

5 Veriviljelypositiiviset infektiot koko Suomessa ja Pirkanmaalla

6 Vakavat tautitapaukset v Veriviljelypositiivisten infektioiden esiintyvyys Suomessa hitaassa nousussa? v Esiintyvyys Suomessa vaihtelee / Paikallisesti voi olla selvästi korkeampia esiintyvyyshuippuja, jotka eivät voi selittyä esim. veriviljelyiden oton lisääntymisellä Muutokset vallitsevissa emm-tyypeissä? Muutokset toksiinia tuottavien kantojen esiintymisessä? Yleisimmät emm-tyypit 28, 89, 1, ja 12 aiheuttaa noin puolet kaikista veriviljelypositiivisista infektioista

7 Veriviljelypositiivisten tautitapausten vuodenaikavaihtelu

8 Verenmyrkytykset eli sepsikset v StrA viljellään verestä v Infektion lähtökohta Usein iholta voi olla ihon haava, nirhama, suonensisäinen huumeidenkäyttö usein verenmyrkytykseen liittyy selvä iho- ja pehmytkudosinfektio Joskus limakalvoilta Hyvin harvoin nielusta Yleensä silloin infektio levinnyt lähikudoksiin Keuhkoista StrA keuhkokuumeista 80 % veriviljelypositiivisia Kohdusta/emättimestä puerperaalisepsis

9 Verenmyrkytykset eli sepsikset v Riskitekijät Ikä Alkoholismi Lihavuus Puolustuskykyä heikentävä sairaus tai hoito Edeltävä influenssa tai vesirokko Edeltävä vamma tai leikkaus Kohdunpoisto, sektio, rintarekonstruktio, rasvaimu

10 Verenmyrkytys v Oireet Kuume tai alilämpö Kivuliaisuus yleisesti tai paikallisesti, jos infektiopesäke iholla, pehmytkudoksissa, nielun alueella, keuhkoissa, kohdussa Suolioireet eli oksentelu, ripuli Vaikeassa taudissa tihentynyt hengitys, matala verenpaine, tajunnan tason lasku, sekavuus

11 Veriviljelypositiivisten tautitapausten ikäjakauma Suomessa

12 Vakavien tautien insidenssi lapsuudessa

13 v Oireet Kuume/alilämpö Tajunnan tason häiriöt Toksinen shokki Systolisen verenpaineen lasku (kapillaarivaurio ja vasodilataatio) Elinhäiriöt (hengitysvajaus, maksan/munuaisten toiminnan häiriö, hyytymishäiriö v Liittyy Veriviljelypositiiviseen infektioon, jossa selvä infektiopesäke tai ilman sitä Nekrotisoivaan faskiittiin Harvoin muuhun StrA infektioon

14 Toksinen shokki v StrA erittää lukuisia eksotoksiineja yms Elinhäiriö -> monielinhäirö (MOF) Toimivat superantigeeneinä v Myös M-prot. epitoopit superantigeenejä

15 Vakavat StrA iho-/pehmytkudosinfektiot v Erysipelas/selluliitti Pieni osa veriviljelypositiivisia Osa vakavia infektioita v Nekrotisoiva faskiitti/myosiitti Suuri osa veriviljelypositiivisia Aina vakavia infektioita

16 v Verenmyrkytyksen epäily Hoito Aluksi empiirinen aloitusantibiootti Jos tautiin liittyy ihon infektiopesäke, aloitushoito voisi olla G- penisilliini tai stafylokokkipenisilliini Jos potilas on septisesti sairas, aloituksena yleensä kefuroksiimi Kun StrA löytyy veriviljelystä/kudosnäytteestä, antibiootti pitää vaihtaa G-penisilliiniksi v Nekrotisoivan faskiitin epäily Aluksi kirurginen hoito ja laajakirjoinen aloitusantibiootti Meropeneemi tai piperasilliini-tatsobaktaami Kun StrA löytyy veriviljelystä/kudosnäytteestä, antibiootti pitää vaihtaa G-penisilliiniksi Iv-immunoglobuliini??? Ylipainehappihoito???

17 Hoito v Toksinen shokki Klindamysiinin kombinointi G-penisilliinin oheen Suppressoi toksiinisynteesiä ja PBP-synteesiä Ei monoterapiana v Iv-immunoglobuliini Näyttö vajavaista, mutta on käytetty eikä suositusta voi antaa Annettu 2 g/kg iv ja toisen kerran tarvittaessa 48 h kuluttua

18 Kuolleisuus v Veriviljelypositiiviset tapaukset 7 vrk 5.1 % (suomalainen tutkimus) Ref Smit PW et al vrk 7-23% v Jos toksinen shokki komplisoi %

19 Vakavien StrA tautien ehkäisy v Vakavaan StrA tautiin sairastuneen lähikontaktin riski sairastua vakavaan tautiin on kertainen verrattuna muuhun väestöön asuu samassa taloudessa on yöpynyt samassa asunnossa on muutoin ollut läheisessä fyysisessä kontaktissa (suutelu, sukupuolikontakti) on viettänyt yli 24 tuntia samassa tilassa Kaikille lähikontakteille annetaan käsihygieniaopastus ja tietoa taudin oireista Oireiset tutkitaan, otetaan näytteet ja hoidetaan

20 v v v Vakavien StrA tautien ehkäisy Jos samassa taloudessa vähintään kahdella vakava StrA-tauti, kaikille annetaan profylaksi Äidille, jonka < 28 vrk ikäsellä vauvalla vakava StrA-tauti, annetaan profylaksi pdf?sequence=1 v Profylaksina V-penisilliiniä 1 milj yks x3 10 vrk tai atsitromysiini 500 mgx1 5 vrk v v v Hoitotyössä kosketus- ja tarvittaessa pisaraeristys ainakin 24 h antibioottihoidon alusta, jollain osastoilla pitempäänkin Tavanomaisiin varotoimiin kuuluu aina hyvä käsihygienia ja jos on vaara roiskeista/pärskeistä, suu-nenäsuojus Rokote??

21 Kiitos v Ville Kaila v Juha Kiiski v Juha Rannikko v Matti Karppelin

Samankaltaiset tiedostot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta