Asemanseutujen MAL-kehittäminen osana kaupunkiseutujen kasvua

Transkriptio

1 Asemanseutujen MAL-kehittäminen osana kaupunkiseutujen kasvua Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto koordinaatio Salpausselän kuntajakoselvitys, tulevaisuustyöryhmän seminaari , Lahti

2 MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee kaupunkipoliittisten toimenpiteiden toteuttamista ja kaupunkiseutujen MALsuunnittelutyötä, vahvistaa kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta kestävyyttä, houkuttelevuutta ja arjen sujuvuutta Seminaareja, työpajoja, kaupunkiseutujen sparrausta, kehittämishankkeita Verkostossa mukana kaupunkiseudut, MAL-asioista vastaavat ministeriöt ja ELY, Kuntaliitto, ARA sekä T&K-organisaatiot Verkosto käynnistyi vuoden 2010 alussa (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) MAL-verkostoa koordinoidaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä käsin ( OHJAUSRYHMÄN LINJAUS: Verkoston jatkaminen vuoden 2015 loppuun on tärkeää kaupunkipolitiikan perusteluihin viitaten ja jatkolle on olemassa sekä valtion että kaupunkiseutujen intressit

3 Kaupunkipolitiikan toiminta-alusta Kansallinen kaupunkipolitiikka TEM, YM, LVM, VM ARA, Liikennevirasto Kuntaliitto, ELY, Aalto-yliopisto Sitra, Tekes, SYKE ja muita t&k-tahoja Toimintatavat vuoropuhelulle alusta Tilaisuudet, foorumit Seutusparraus Pienimuotoiset hankkeet, selvitykset Viestintä, verkottaminen Jäsenseudut Joensuun seutu Kotkan-Haminan seutu Kouvolan kaupunki Lahden seutu Oulun seutu Pietarsaaren seutu Porin seutu Salon seutu Seinäjoen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu Turun seutu Vaasan seutu Ylä-Savo UUTENA: Helsingin seutu (2014 alkaen) Koordinointi Tero Piippo, , projektipäällikkö Kati-Jasmin Kosonen, , erikoissuunnittelija Tampereen kaupunkiseutu, Satakunnankatu 18 A, Tampere,

4 Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Löytyy viikolla 44 sähköisenä:

5 Joensuu Tay tutkimus (2012): MAL teemat tärkeänä siemenenä tai alkusysäyksenä aiemmissa liitosprosessissa, mutta MAL-ulottuvuus jää itse liitosneuvotteluissa palvelujen, henkilöstön aseman ja liitosorganisaatiokysymysten varjoon. Seuraus a: kuntarakenne ja yhdyskuntarakenne eivät vastaa toisiaan (JNS). Seuraus b: jättää tilaa MAL-asioiden uudelleenmuotoiluun liitoksen jälkeen (Salo). Seuraus c: osittaista kuntaliitosta saattaa olla piankin tarpeen tarkastella uudelleen.

6 Verkoston teema v. 2014: Asemanseudut Maankäytön tehostaminen raideliikenteen vaikutusalueilla, asemanseutujen potentiaalin esille nostaminen ja toiminnallinen kehittäminen osana tiivistyvää yhdyskuntarakennetta. Kumppaneina Kasvusopimusosapuolet, MAL-aiesopimusosapuolet, kaupungit, liitot, ELYt. Kysely TEM:n kanssa Asemanseutujen kehittämishankkeet, elokuu Kooste 15 jäsenseutujen hankkeista ja kaavatilanteesta. Osaselvityksenä Kasvusopimusneuvotteluissa ja valtion maanomistajien yhteistyöryhmän asettamisessa. Asemanseutujen kehittäminen tilaisuuksien avulla Vertaistilaisuus Asemanseutujen hankkeista kaupunkikehityshankkeina, Seinäjoen aloitteesta täysi. Yhteinen seminaari valtion maanomistajien yhteistyöryhmän ja TEM:n Kasvusopimus- valmistelijoiden kanssa, syyskausi 2014, Kasvusopimuskaupungit, valtio-osapuoli, sidosryhmät Raideliikenteen asemapaikkojen täydennysrakentaminen /seudulliset raideliikenteen kehittämiskysymykset työpaja (syksy 2014)- Lähijuna ja light rail tyyppiset ratkaisut seudullisen jkl-ratkaisun ytimenä, asema- ja seisakepaikkojen maankäytön kehittäminen, seudullisen raideliikenteen kaupungit: Hgin seutu, Turku, Tampere, Lahti, Kouvola?

7 Miksi juuri nyt - asemanseudut ja radanvarret? Asemien roolin muuttunut liikenneterminaalista liikenteen ja palvelujen solmukohdaksi, asema-alueen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena - Liikenneviraston kehittämishankkeet, alli-hanke Kasvusopimusneuvotteluissa 10:ssä kaupungissa erityisenä keskustelunaiheena asemanseutujen maanomistus. val on maanomistajien yhteistyöryhmän ase aminen huh kuun lopulla 2014 Kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteet, kestävä kaupunkiliikenne suurikapasitee sen joukkoliikennemallin etsintä ilmasto- ja päästötavoitteet, kestävä liikkuminen (raideliikennepainotus) Työ-, opiskelu ja asiointimatkat pitenevät - arjen hallinta vaikeutuu, palvelut kauempaa autoistumisen kasvu ja kaupan sekä palvelujen vähi äinen siirtymä keskustoista autoriippuvaisille kauppakeskusalueille (YM ra 8/2014) Kuntatalouden ongelmat kaupunkiseutujen laajeneminen ja sen kustannukset hallintaan asemanseuduille radikaaliakin ivistämistä (vrt. Treen RaSu II), Nauharakenteen edut; jättää tilaa muulle käytölle yhdyskuntarakenteessa.

8 Nauharakenteen kehittäminen suurilla kaupunkiseuduilla Tampereen kaupunkiseutu Esimerkki 1. RaSU II luonnos, etelän suunta ( , Pöyry ja Tampereen kaupunkiseutu

9 UZ-aineistoa: Mika Ristimäki et al., Syke & Hanna Kalenoja Verne, TTY

10 Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Liikennejärjestelmä ydinkaupunkiseudulla, (perusratkaisut : maakuntavaltuusto, Pirkanmaan liitto) Esimerkki 2.

11 UZ Turun seudun Rakennemalli 2035 suhde yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin UZ-aineistoa: Mika Ristimäki et al., Syke & Hanna Kalenoja Verne, TTY

12 Turun kaupunkiseutu, RaSu 2035,vaihtoehdot, Liikennemalli Helmet

13 UZ-aineistoa, Mika Ristimäki et al, Syke ja Hanna Kalenoja, Verne TTY UZ Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

14 Väestön asettuminen radanvarsille, Salpausselän selvitysalue

15 Väestömäärän muutos alle 0,02 aluetehokkuuden taajamasta sekä 0,5 km lievevyöhykkeellä vuoden 2010 taajamasta UZ-aineistoa, Mika Ristimäki et al Metropolialue 13,3 % 15,3 % Helsinki 13,3 % 15,3 % Suuret kaupunkiseudut 11,3 % 19,9 % Tampere 16,0 % 24,7 % Turku 6,5 % 15,1 % Suurehkot kaupunkiseudut 4,2 % 16,8 % Oulu 11,9 % 22,6 % Lahti 2,9 % 18,9 % Jyväskylä 7,3 % 14,6 % Pori -2,0 % -2,5 % Kuopio 1,1 % 30,5 % Keskisuuret kaupunkiseudut 8,5 % 21,0 % Kotka-Hamina -7,0 % 1,5 % Hyvinkää-Riihimäki 5,6 % 18,7 % Vaasa 14,0 % 21,5 % Joensuu 6,6 % 47,2 % Lappeenranta 3,5 % 23,6 % Kouvola 2,1 % 1,5 % Rovaniemi 35,6 % 34,5 % Hämeenlinna 3,1 % 13,7 % Seinäjoki 13,4 % 26,8 % Pienehköt kaupunkiseudut 4,0 % 6,2 % Kemi-Tornio -1,0 % -2,4 % Mikkeli -0,8 % 10,2 % Porvoo 13,2 % 11,0 % Rauma 1,4 % 1,1 % Kokkola -2,7 % -3,7 % Lohja 7,4 % 11,5 % Kajaani 4,2 % 0,1 % Imatra -7,2 % -8,7 % Salo 21,1 % 36,3 % Pienet kaupunkiseudut 12,5 % 6,9 % Savonlinna 58,9 % 1,2 % Forssa 6,5 % 7,3 % Varkaus 5,3 % 3,5 % Pietarsaari 4,0 % 26,5 % Raahe -1,3 % 4,5 % Valkeakoski -2,7 % 4,8 % Iisalmi 19,1 % 154,2 % Heinola 10,4 % 2,9 %

16 Turun raitiotien yleissuunnitelma. Jatkosuunnitteluun esitettävät raitiotielinjaukset sekä lähtökohdat vaihtoehtojen vertailuun keväällä 2014: Raitiotielinjojen tulee yhdistää asukkaiden ja työpaikkojen sijainti Asukkaita v Työpaikat v. 2010

17 Työpaikat Salpausselän selvitysalueella varautuminen uusiin alueisiin?

18 Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, LIVI Oik. Asemien jakautuminen asemaluokkiin (luonnos, Liikennevirasto 2013 ja 2014) Kehittämismallit ja -keinot rautatieasemien ja asemaalueiden palvelujen ympäristön parantamiseksi Meriläinen & Kunnas (Liikennevirasto 8/2014)

19 vas. Henkilökaukoliikenteen matkustajamäärät v oik. Henkilökaukoliikenteen matkustajamäärien ennustettu muutos v v (1 000 matkaa /vuosi) (Liikennevirasto).

20 Radanvarren huomioiminen tulevaa varten Livi 8/2014: Asemien roolin muuttuminen ja asemien ja asema-alueiden kehittäminen Salpausselän selvitysalueella huomattavaa potentiaalia kehittää kauko- ja mahdollisia lähijunaseisakkeita ja asemia (asemanseutuja) paikallisiksi sekoittuneiksi asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittymiksi. Tulevaisuuden työpaikat *palveluintensiivisiä, voivat jakautua alueellisesti uudella tavalla, *teollisuustoimipaikkoja logististen solmukohtien ympärille, osittain myös asemien läheisyyteen, *innovaatioalustojen solmupisteet. Ihmisläheinen arki tavoitteena? - ihmisläheinen toteutus. Ennakkoluulotonta asumisen tiivistämistä ja keskittämistä seisakkeiden välittömään ympäristöön, 1-3km välittömään vaikutuspiiriin vaatii matkaketjujen ja liityntäpysäköinnin miettimistä. Pitkä aikajänne; vuotta.

21 Lopuksi aseman/ seisakkeen ja sen lähiympäristön hyvällä suunnittelulla on merkitystä Kyminlinnan seisake (lähellä Karhulaa), Kotka, joulukuu 2013, kuva K-J. Kosonen