H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)
|
|
- Jarmo Auvinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 H.TYÖELÄMÄ H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSR-loppuraportti) (MOT 1)... 2 H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2)... 2 H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa (MOT 3)... 3 H.004 Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät... 3 H.005 Maahanmuuttajat työterveyshuollon asiakkaana... 5 H.006 Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaisten ja -miesten psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen eri elämänalulle... 6 H.007 Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin... 8 H.008 Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin H.009 Perehdyttämisen ja lähiesimiestuen yhteys koettuun työniloon ja työkykyyn venäläistaustaisten maahanmuuttajien kokemana H.010 Pakolaisten työllistymisen todennäköisyyden yhteys sosiaalisiin verkostoihin... 13
2 H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti) (MOT 1) -kuvataan työssäkäyvien maahanmuuttajien onnistumisresursseja platen niitä kantaväestön tilanteeseen -selvitetään, mitkä resurssitekijät selittävät parhaiten maahanmuuttajien työssä onnistumista ja -selvitetään, selittävätkö samanlaiset tekijät onnistumista työelämässä maahanmuuttajaryhmissä vai eroavatko onnistumisresurssit maahanmuuttajaryhmittäin -työelämäosio kokonaisuudessaan -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], kielitaito (A501- A510), peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), puolison pääasiallinen toiminta (A901), alle 7-vuotiaiden lasten määrä perheessä (A301 muuttujaa käyttäen), uskontokunta (A107) -muuttujat muista osioista: koettu terveydentila (B101), pitkäaikainen sairaus (B102), traumaoireet (C301), syrjintäkokemukset-useus (C401A_1), syrjintäkokemukset-selitys (C401_A), syrjintä koulussa (C404D), lastenhoitovastuu (G303), kotityövastuu (G304), työtyytyväisyys (G202C), sosiaaliset suhteet (G306 ja G307), työtyytyväisyyskysymys (G202C), kyyninen hostiliteetti (G401 ja G402), työelämän tärkeys (G301D), toimintakyky virallisissa tilantssa (G101C), traumaoireet (C301A-C301J) -Ari Väänänen, Barbara Bergbom, Minna Toivanen + Maamun ydinryhmää THL:stä -12/2013 -Kuvaileva suomenkielinen, ylstajuinen raportti. -TSR, TTL, liittyy hankkeeseen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT) H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2) -tuotetaan "maahanmuuttajatyöpaikoille" opas henkilöstöhallinnon ja esimiesten toiminnan tueksi. -luodaan monikulttuuristen työyhtsöjen käyttöön työväline ("Resurssimittari maahanmuuttajatyöpaikalle"), jonka avulla on mahdollista arvioida, millä tasolla maahanmuuttajien onnistumisresurssit ovat, missä määrin työyhtsö ottaa huomioon monietnisyyteen liittyvät kysymykset, ja millä osa-alulla on kehitettävää. -hyödynnetään (1) raporttia -Barbara Bergbom, Minna Toivanen, Ari Väänänen -10/2013
3 -Kuvaileva suomenkielinen opas. -TSR, TTL, liittyy hankkeeseen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT) H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa (MOT 3) -tuotetaan kuvailevaa tietoa työikäisten maahanmuuttajien työstä ja työoloista, työhyvinvoinnista ja työterveyspalvelujen toimivuudesta. Maahanmuuttajien tilannetta verrataan kantaväestön tilanteeseen hyödyntämällä vuoden 2012 Työ ja terveys -haastattelututkimusta. Tuloksia tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan erilaisten sosiodemografisten ja työpaikkaan liittyvien taustatekijöiden mukaan. -työelämäosio kokonaisuudessaan -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], kielitaito (A501- A510), peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), puolison pääasiallinen toiminta (A901), alle 7-vuotiaiden lasten määrä perheessä (A301 muuttujaa käyttäen), uskontokunta (A107) -muuttujat muista osioista: koettu terveydentila (B101), lastenhoitovastuu (G303), kotityövastuu (G304), työtyytyväisyys (G202C). -Minna Toivanen, Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Marja Viluksela ja Merja Perkiö-Mäkelä + Maamun ydinryhmää THL:stä -12/2013 -Kuvaileva suomenkielinen raportti. -TSR, TTL, liittyy hankkeeseen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT), mahdollisesti lisäksi ulkopuolista rahoitusta H.004 Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tavoite: Selvittää maahanmuuttajien työllisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Työllisyyttä selittävinä tekijöinä ovat: osaaminen ja työkokemus; kielitaito; terveys; asenteet; sosiaaliset suhteet; sosiaalinen aktiivisuus. Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. Tutkimuskysymykset:
4 1)Millaiset tekijät ovat vahvimmin yhteydessä maahanmuuttajien työllistymiseen? 2)Missä määrin terveydentila ja asenteet ovat yhteydessä työllistymiseen? 3)Selittävätkö sosiaaliset kontaktit ja yhtskunnallinen osallistuminen työllistymistä, kun perintsten työllistymisen edistäjien vaikutukset on otettu huomioon (esim. kielitaito, koulutus)? 4)Eroavatko maahanmuuttajaryhmät toisistaan työllistymiseen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen? Selitettävä muuttuja: työllistyminen, muodostetaan muuttujasta A701, pääasiallinen toiminta: työssä olevat = kokoaikatyö + osa-aikatyö (poistetaan ne osa-aikatyötä tekevät, joiden työmäärä on hyvin matala, raja määriteltävä); työelämän ulkopuoliset = työttömät ja lasten hoidosta vastaavista ne, joiden lapset ovat yli 3v.; rajataan ulkopuolelle: opiskelijat, eläkeläiset, muut Vakioitavat muuttujat: ikä, kotikunta Selittäjät blokttain: 1.Osaaminen ja kokemus: koulutus (ammatillinen koulutus), asumisaika ja työssäolo ennen Suomea 2.Kielitaito 3.Terveys + traumaoireet 4.Asenteet: työelämän tärkeys ja asenteet spn tasa-arvosta työelämässä 5.Sosiaaliset suhteet: ystävät, suomalaiset ystävät 6.Sosiaalinen aktiivisuus: osallistuminen järjestöjen, yhdistysten, seurojen ym toimintaan 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Toiminta- ja työkyky 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Ari Väänänen Työterveyslaitos 11. Muut tekijä(t) -Auli Airila, Minna Toivanen, Barbara Bergbom, Aki Koskinen + Maamun ydinryhmää THL:stä 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 1/2014 9/ Julkaisumuoto:
5 muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Suunnitelma jo hyväksytty. Suunnitelmaa täsmennetty ja rajattu. Maahanmuuttajat ja työelämässä menestyminen Suomessa - eriarvoisuus ja sen taustatekijät -artikkelissa kartoitetaan erilaisten maahanmuuttajaryhmien kokemuksia suomalaisessa työelämässä (esim. 6 ryhmää: maahanmuuttajamiehet ja naiset kolmessa kansallisessa ryhmässä). Peruskartoituksen ohella artikkelissa tarkastellaan, missä määrin erilaiset konkreettiset "taidolliset taustatekijät" kuten alhaisempi koulutustaso, maassaoloaika, kielitaito ym. selittävät työhön pääsyä ja siellä menestymistä, ja vastaavasti, missä määrin taustalla vaikuttavat muut syyt, kuten etniseen syrjintään, terveyteen, sosiaaliseen eristäytynsyyteen liittyvät esteet. Mitkä asiat selittävät eroja menestyksessä työmarkkinoilla? Maahanmuuttajien tilannetta verrataan osin myös kantaväestön tilanteeseen hyödyntämällä vuoden 2012 Työ ja terveys -haastattelututkimusta. Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. -työelämäosiosta: (1) Oletteko tällä hetkellä töissä? (2) Kuinka monta kuukautta olette ollut tässä työssä viimsen 12 kuukauden aikana? (3) Ammattiasema (4) Onko nykyinen (viimsin) työsuhteenne: vakituinen, määräaikainen, kkkaluontnen? (5) Oletteko esimiesasemassa? (6) työtyytyväisyys - kysymykset (7) Kun vertaatte asemaanne työelämässä ennen Suomeen tuloa ja nyt Suomessa, onko asemanne Suomeen tulon jälkeen... -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), alle 7-vuotiaiden lasten määrä perheessä (A301 muuttujaa käyttäen), uskontokunta (A107) -muuttujat muista osioista: itsearvioitu terveys (B101), krooniset sairaudet (B102), sosiaaliset suhteet (G306 ja G307), peruskielitaito (A507-A510), työtyytyväisyyskysymys (G202C), kyyninen hostiliteetti (G401 ja G402), syrjintäkokemukset (C401A-C401D), työelämän tärkeys (G301D), toimintakyky virallisissa tilantssa (G101C), traumaoireet (C301A-C301J) -Ari Väänänen, Barbara Bergbom, Minna Toivanen + Maamun ydinryhmää THL:stä Vertaisarvioitu kansallinen / kv-artikkeli -TTL H.005 Maahanmuuttajat työterveyshuollon asiakkaana -artikkelissa selvitetään missä määrin työssä oleville maahanmuuttajille on järjestetty työterveyshuolto sekä maahanmuuttajien tyytyväisyyttä työterveyshuollon toimintaan. Lisäksi artikkelissa selvitetään missä
6 määrin eri toimialoilla ja erikokoisilla työpaikoilla on eroja työterveyshuollon järjestämisessä ja työterveyshuollon toiminnasta tiedottamisessa Niin ikään tietämystä työterveyshuollosta ja tyytyväisyyttä sen toimintaan tarkastellaan suhteessa taustatekijöihin ja työpaikan perehdytykseen. Lisäksi tarkastellaan työterveyshuollon asiakkaiden maahanmuuttajuuteen tai kulttuuriseen taustaan sidoksissa olevien terveyteen liittyvien taustatekijöiden esiintyvyyttä. -taustatiedot: syntymämaa, maahantulosyy/-vuosi, ikä, sukupuoli, siviilisääty, kotipaikkakunta, peruskoulutus, tutkinto Suomessa, korkn tutkinto muualla, pääsiallinen toiminta -työelämäosiosta: (1) työterveyshuollon toiminta; (2) perehdytys; (3) hyvinvointi; (4) työkyky; (5) väkivalta, uhkailu ja kiusaaminen työssä; (6) kielitaito -muuttujat muista osioista: kotikieli ja kielet (A501 A510), koettu terveydentila, (B101) pitkäaikainen sairaus (B102), ympärilkkaus (B304), traumaattiset kokemukset (C101A C101H), traumaoireet (C301 C301I), käynnit avohoidossa sairauksien ja oirden vuoksi (D201-D205), mielenterveyspalvelut (D302) -Barbara Bergbom, Minna Toivanen, Ari Väänänen; Päivikki Koponen Vertaisarvioitu kansallinen artikkeli -TTL H.006 Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaisten ja - miesten psykologinen ja toiminnallinen kiinnittyminen eri elämänalulle (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaiset ja -miehet eri elämänalulla 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tavoitteet Artikkelissa kuvataan maahanmuuttajien toimimista eri elämänalulla sekä tämän yhteyttä koettuun elämän merkityksellisyyteen. Eri elämänalulla toimimista kuvataan pääasiallisen toiminnan, perhetilanteen sekä näihin liittyvien sosiaalisten roolien kautta (työntekijä, puoliso, vanhempi). Lisäksi selvitetään ovatko yhteydet erilaisia eri maahanmuuttajaryhmissä ja eri sukupuolilla. Tutkimuskysymykset: Onko eri elämänalulle kiinnittyminen yhteydessä koettuun elämän merkityksellisyyteen (ja elämään tyytyväisyyteen)? 1.Onko pääasiallinen toiminta (työssä, hoitaa alle 3-v. lapsia, hoitaa kotitaloutta, työtön) yhteydessä elämän merkityksellisyyden kokemukseen? 2.Onko perhetilanne (lapsiperhe, pariperhe, yksinhuoltaja, yksin) yhteydessä elämän merkityksellisyyden kokemukseen? 3.Onko moniroolisuus (työssä, puoliso, vanhempi) yhteydessä elämän merkityksellisyyden kokemukseen?
7 4.Miten muiden erilaisten roolien yhdistelmät (pääasiallinen toiminta+perhetilanne) hjastuvat elämän merkityksellisyyteen? 5.Ovatko yhteydet erilaisia eri maahanmuuttajaryhmissä ja eri sukupuolilla? Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Minna Toivanen Työterveyslaitos 11. Muut tekijä(t) -Minna Toivanen, Ari Väänänen, Kirsi Yli-Kaitala, Barbara Bergbom. Aki Koskinen, Anu Castaneda 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 3/2014 5/ Julkaisumuoto: muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Suunnitelma jo hyväksytty. Suunnitelmaa rajattu ja täsmennetty. Merkityksellinen elämänkokonaisuus - maahanmuuttajanaiset ja -miehet eri elämänalulla -kuvataan maahanmuuttajien sekä psykologista (eri elämänaluden tärkeys, työkesksyys, sukupuolia koskevat asenteet) että toiminnallista (työssäolo, työaika, kotityövastuut, työuran vakaus) kiinnittymistä eri elämänalulle sukupuolinäkökulmasta, sekä tutkitaan näiden yhteyksiä elämään tyytyväisyyteen ja elämän merkityksellisyyteen. Maahanmuuttajien tilannetta verrataan osin myös kantaväestön tilanteeseen hyödyntämällä vuoden 2012 Työ ja terveys -haastattelututkimusta. Artikkelissa tarkastellaan sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttajia. -työelämäosiosta: (1) työssäkäyvät: työaika, osa-aikatyön syy, (2) työelämän ulkopuolella olevat: halu tehdä ansiotyötä, työnsaannin esteet -(3) kaikki: työkesksyys, sukupuolia koskevat asenteet
8 -taustatiedot: sukupuoli, syntymämaa (ainstokoodi), kotipaikkakunta (haast_kunta), ikä, maahantulosyy (A104)/-vuosi (A101), siviilisääty (A201), perherakenne [kotitalouden koko (A301), kotitalouden jäsenet (A301_01C)], peruskoulutus (A601), tutkinto Suomessa (A604), korkn tutkinto muualla (A607_1), koulunkäynti vuodet (A608), pääasiallinen toiminta (A701), kotitalouden tulot (A801), puolison pääasiallinen toiminta (A901) -muuttujat muista osioista: koettu elämänlaatu (G201), tyytyväisyys työhön (G202C), tyytyväisyys omaan itseen (G202D), tyytyväisyys ihmissuhtsiin (G202E), elämän merkityksellisyys (G206), tärkeys (koti/perhe) (G301A), tärkeys (omaiset/ystävät)(g301b), tärkeys (työelämä) (G301D), lastenhoitovastuu (G303), kotityövastuu (G304), -Minna Toivanen, Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Anu Castaneda Vertaisarvioitu kansallinen artikkeli -TTL H.007 Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tavoitteet Artikkelissa tarkastellaan ensisijaisesti suomenkielen taidon mutta myös äidinkielen kielitaidon yhteyttä sosiaalisen integraation toiseen osa-alueeseen (sosiaaliset suhteet ja osallistuminen) sekä yhteyttä hyvinvointiin ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Lisäksi tarkastellaan suomenkielen ja äidinkielen taitojen yhteyttä toisiinsa. Tavoitteena on myös selvittää missä määrin suomenkielen sekä äidinkielen yhteydet hyvinvointiin muuttuvat suhteessa maassa asuttuun aikaan Tutkimuskysymykset: 1.Onko suomenkielen taito yhteydessä sosiaalisiin suhtsiin ja hyvinvointiin, ja miten? 2.Onko äidinkielen taito yhteydessä sosiaalisiin suhtsiin ja hyvinvointiin, ja miten? 3.Miten suomen- ja äidinkielentaito ovat yhteydessä toisiinsa? 4.Missä määrin suomenkielentaidon yhteys hyvinvointiin muuttuu voimakkuudeltaan Suomessa asutun ajan pidentyessä? 5.Missä määrin äidinkielen taidon yhteys hyvinvointiin muuttuu voimakkuudeltaan Suomessa asutun ajan pidentyessä? (Tutkimusaihio on hyväksytty jo aiemmin) 4. Ainsto Maamu (lisätietoja)
9 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Barbara Bergbom TTL 11. Muut tekijä(t) -TTL: Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Minna Toivanen, Auli Airila, ja iki Koskinen sekä THL:n edustaja(t) sopimuksen mukaan 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto: muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Tutkimusaihio on hyväksytty jo aiemmin Suomenkieli osana sosiaalista integraatioita ja kielitaidon yhteys hyvinvointiin -artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajien suomen- ja äidinkielen taidon yhteyttä työelämään kiinnittymiseen (työllistymiseen ja työyhtsöön sisälle pääsemiseen), sosiaalisiin suhtsiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn, osallistumiseen ja harrastuksiin sekä kielitaidon yhteyttä terveyden ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Kielitaitoa ja sen yhteyttä edellä mainittuihin muuttujiin tarkastellaan erityisesti suhteessa maassa asuttuun aikaan. -taustatiedot: syntymämaa, maahantulosyy/-vuosi, ikä, sukupuoli, siviilisääty, kotona asuvien lasten ja henkilöiden määrä, kotipaikkakunta, peruskoulutus, tutkinto Suomessa, korkn tutkinto muualla, pääsiallinen toiminta -työelämäosiosta: (1) työnsaannin esteet; (2) ammattiliittoon kuuluminen; (3) työyhtsö; (4) perehdytys työpaikalla; (5) työhyvinvointi; (6) kielitaito -muuttujat muista osioista: kielikysymykset (A501 A510), koettu terveydentila (B101), sosiaalinen toimintakyky (G101A G101D), sosiaaliset suhteet (G306 G309), avun saaminen ja antaminen (G401 G403B), osallistuminen ja harrastukset (G501-G504), koettu elämänlaatu (G201), tyytyväisyys työhön
10 (G202C), tyytyväisyys omaan terveyteen (G202A), tyytyväisyys ihmissuhtsiin (G202E), elämän merkityksellisyys (G206), syrjintäkokemukset (C401) -Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Minna Toivanen Natalia, Shadia ja Barbara tapaavat myöhemmin ja pohtivat mahdollista yhtstyötä. Yhtstyötapaamisessa tekijöihin nimetään sopimuksen mukaan Natalia, Shadia, Anu ja/tai Päivikki Vertaisarvioitu kansallinen/ kv-artikkeli -TTL H.008 Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin (päivitys ) 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tavoitteena on selvittää venäläis- kurdi- ja somalialaistaustaisten sosiaalisia suhtta ja näiden yhteyttä hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen. Päätavoitteena on tarkastella sosiaalisen tuen saamisen ja antamisen keskinäistä yhteyttä ja tasapainoa sekä näiden yhteyttä hyvinvointiin ja koettuun terveyteen erikseen naisilla ja miehillä sekä kolmessa maahanmuuttajaryhmässä. Tutkimuskysymykset: 1.Miten sosiaalisen tuen saaminen on yhteydessä hyvinvointimuuttujiin keskimäärin sekä eri ryhmillä (naiset, miehet ja maahanmuuttajaryhmittäin)? 2.Miten sosiaalisen tuen antaminen on yhteydessä hyvinvointimuuttujiin keskimäärin sekä eri ryhmillä (naiset, miehet ja maahanmuuttajaryhmittäin)? 3.Miten tasapaino vs. erisuuntaiset epätasapainot tuen saamisen ja antamisen (saa enemmän kuin antaa, ja antaa enemmän kuin saa) välillä ovat yhteydessä hyvinvointimuuttujiin eri ryhmissä? Tutkimus kohdistuu sekä työssä oleviin että työelämän ulkopuolella oleviin. Aiempi laveampi tutkimusaihio jo kertaalleen hyväksytty. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu
11 Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Barbara Bergbom TTL 11. Muut tekijä(t) -TTL: Ari Väänänen, Minna Toivanen, Aki Koskinen ja THL: sopimukseen mukaan: Anu Casteneda ja/tai Shadia Rask ja/tai Päivikki Koponen ja/tai joku muu 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 10/ / Julkaisumuoto: muu tieteellinen artikkeli 14. Lisätietoja: -Tutkimusaihio kertaalleen jo hyväksytty. Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ja suhtden yhteys hyvinvointiin -artikkelissa selvitetään maahanmuuttajien sekä eri maahanmuuttajaryhmien sosiaalisia suhtta ja näiden yhteyttä hyvinvointiin ja koettuun terveyteen. -taustatiedot: syntymämaa, maahantulosyy/-vuosi, ikä, sukupuoli, siviilisääty, kotipaikkakunta, peruskoulutus, tutkinto Suomessa, korkn tutkinto muualla, pääsiallinen toiminta, kotikieli ja kielet (A501 A510) -työelämäosiosta: (1) työpaikan koko (H409); (2) työyhtsö (H418 H423C); (3) hyvinvointi; (4) työkyky; (5) väkivalta, uhkailu ja kiusaaminen työssä; (6) kielitaito -muuttujat muista osioista: kotikieli ja kielet (A501 A510); koettu terveydentila (B101); pitkäaikainen sairaus (B102), traumaattiset kokemukset (C101A C101H); traumaoireet (C301 C301I); sosiaalinen toimintakyky (G101A G101D); sosiaaliset suhteet (G306 G309); avun saaminen ja antaminen (G401 G403B); osallistuminen ja harrastukset (G501-G504); tyytyväisyys omaan terveyteen (G202A), tyytyväisyys työhön (G202C), tyytyväisyys ihmissuhtsiin (G202E), elämän merkityksellisyys (G206), syrjintäkokemukset (C401) -Barbara Bergbom, Ari Väänänen, Minna Toivanen Natalia, Shadia ja Barbara tapaavat myöhemmin ja pohtivat mahdollista yhtstyötä. Yhtstyötapaamisessa tekijöihin nimetään sopimuksen mukaan Natalia, Shadia, Anu ja/tai Päivikki
12 -Vertaisarvioitu kansainvälinen artikkeli -TTL H.009 Perehdyttämisen ja lähiesimiestuen yhteys koettuun työniloon ja työkykyyn venäläistaustaisten maahanmuuttajien kokemana Tutkimuskysymykset Pro gradu -työssäni haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä määrin riittävänä venäläiset maahanmuuttajat pitävät perehdytystä suomalaisilla työpaikoilla? 2. Missä määrin venäläistaustaiset maahanmuuttajat kokevat saavansa tukea esimieheltä? 3. Miten esimiehen tuki ja perehdyttäminen selittävät työkykyä ja työniloa venäläistaustaisilla maahanmuuttajatyöntekijöillä? 4. Mitä eroavaisuuksia ilmenee edellä mainituissa tutkimuskysymyksissä eri taustamuuttujien valossa? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus Tutkimusainstoni on osa THL:n Maamu-tutkimushanketta ja Työterveyslaitoksen (TTL) Maahanmuuttajan onnistuminen työssä (MOT) -tutkimushanketta. Maamu on maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus, jossa tutkitaan venäläis-, somali- ja kurditaustaisen aikuisen terveyttä ja hyvinvointia kuudessa kaupungissa Vastaavasti Maamu-ainstoa hyödyntävässä MOThankeessa paikannetaan maahanmuuttajien erilaisia onnistumisresursseja, jotka edesauttavat työssä pärjäämisessä. Ainstoni koostuisi kerätystä työelämäosiosta ja sen alaosioista; perehdyttäminen, lähiesimiestuki, työkyky, ja työn ilo. Taustamuuttujiksi on valittu; ikä, kansallisuus (vain venäläiset), sukupuoli, pääasiallinen toiminta (kokopäivätyössä olevat), ammatti, kielitaito, koulutustaso, Suomessa työskentelyaika. Tutkimusainstosta tarvittavat muuttujat ja taustatiedot. Kaikilta paikkakunnilta. ikä sukupuoli syntymä maakieli A501kielitaito (AH59_1- AH59_4) H441 A, B,C, D, H545 A,B, C, D (THL:n muokkaama versio)koulutus A601 ja A604 A701 pääasiallinen toiminta (valitaan ne, jotka kokopäivätyössä eli "1") AH02 ammattiluokitus (4-luokkainen tai vastaava Tilastokeskus) H203 AH_3 työssäoloaika Suomessa H208 AH30_1 vahvaksi tunteminen H412, H517 AH30_2 työstä innostuminen H413, H518 AH39 esimiehen tuki ja apu, H423A AH46 työkyky (10 portainen) H429, H532, H605 AH53_1 perehdytys H434A, H434B, H434C, H434D, H434E Tekijät Sanna Rantanen, Tampereen yliopisto, kansanterveystieteen opiskelija. Aikataulu Kirjallisuuskatsauksen alustava valmistumissuunnitelma on huhtikuun loppuun mennessä. Ainsto on oletettavasti käytettävissäni elokuun alussa, jolloin varsinainen analysointi ja tulosten kirjaaminen voi lähteä käyntiin. Syksyllä 2012 on pro gradu työni tarkoitus valmistua. Julkaisumuoto ja - kieli Monografia, suomi. Tutkimus on kvantitatiivinen ja riippuvuustarkastelut tehdään tilastollisin menetelmin. Työn ohjaajana toimii työterveyden professori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistolta. Yhtstyötahot Pro gradu -tutkiemassa kesknen yhtstyötaho on TTL, koska tutkiemassa käytettävät päämuuttujat on kehitelty MOT-hankkeen yhteydessä. Dosentti Ari Väänänen on lupautunut antamaan taustatukea työni valmistumisessa.
13 Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Ei tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. H.010 Pakolaisten työllistymisen todennäköisyyden yhteys sosiaalisiin verkostoihin ( ) Tutkimussuunnitelman tiivistelmä Tutkin pro gradussani pakolaisten sosiaalisten verkostojen suhdetta työllistymiseen, eli onko sosiaalisten verkostojen koolla ja intensiteetillä (positiivista) yhteyttä työllistymisen todennäköisyyteen. Aihetta on tutkittu jonkin verran kansainvälisellä tasolla (esim. Delaporte ja Piracha, 2018; Potocky-Tripodi, 2004; Hanley, Al Mahmied, Cleveland, Hajjar, Hassan, Ives, Khyar ja Hynie, 2018), ja tarkoitukseni on selvittää muuttujien korrelaatio Suomen kontekstissa. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteys sosiaalisen pääoman ja työllistymisen välille, joskin tutkimuksessani olen kiinnostunut löyhemmistä sidoksista sosiaalisten verkostojen, kä niinkään sosiaalisen pääoman muodossa. Mikäli sosiaalisten verkostojen havaittaisiin olevan merkittävä tekijä pakolaisten työllistymisen suhteen Suomessa ja sosiaalisista verkostoista ilmenisi tilastollista potentiaalia madaltaa pakolaisten korkta työttömyyslukuja, voisi tutkimustulos antaa eri toimijoille ja julkiselle vallalle kannustimen panostaa pakolaisten verkostoitumismahdollisuuksiin. Menetelmänä tutkimuksessa käytän regressioanalyysiä; kesksin tavoite tutkimuksella on tutkia summamuuttujana muodostettua sosiaalisen verkoston selittävää muuttujaa ja sen suhdetta työllistymiseen selitettävänä muuttujana. Sosiaalisten verkostojen summamuuttuja rakennetaan ystävien (sekä erityisesti suomalaisten ystävien) lukumäärää, järjestöaktiivisuutta, yhteydenpitoa ystäviin sekä arvioitua avunsaantia mittaavista kysymyksistä. Muita selittäviä muuttujia tutkimuksessani ovat koettu terveys, mielenterveys, perhe (onko naimisissa ja/tai lapsia), sukupuoli, ikä (kategorioittain), koettu syrjintä, kielitaito, aiempi koulutus ja aiempi työkokemus. Tarkoitukseni on näin ollen selvittää, jääkö sosiaalisille verkostoille merkittävää painoarvoa pakolaisen työllistymisen ennustajana, kun edellä mainitut muuttujat on kontrolloitu ainstosta. Ainsto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (MAAMU) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Muuten, miten? Vain pakolaiset ja turvapaikanhakijat Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Ei
14 Tutkimusainston käsittely Ainston käsittelijät: Sanna Hnonen, Laura Kemppainen Analyysien tekopaikka: Helsingin yliopisto / tarvittaessa THL Tutkimuksen suunniteltu kesto Syyskuu 2019 Joulukuu 2019 Julkaisumuoto Progradu Lisätietoja Suunnitelma on hyväksytty yliopistossa.
H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)
H.TYÖELÄMÄ H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSR-loppuraportti) (MOT 1)... 2 H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2)... 2 H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen
LisätiedotMonikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus
Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Pohjanmaan maahanmuuttajaprojektien verkostotapaaminen 14.11.2012 14.11.2012 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien
LisätiedotB4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen
B4. TARTUNTATAUDIT B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen... 2 B4.002 HIV-testauksen tavoittavuus ja HIV-infektion esiintyvyys maahanmuuttajien keskuudessa. 2 B4.003
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotPerheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa
Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Lappeenranta 20.3.2013 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU THL:n koordinoiman laajan yhteistyöverkoston valmistelema ja toteuttama
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotSosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
LisätiedotSisällys D3. MIELENTERVEYS
D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä... 2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin
LisätiedotVenäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön
Minna Toivanen Ari Väänänen Auli Airila (toim.) Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotD6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY
D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY D6.001 Maahanmuuttajien toimintakyky Suomessa... 2 D6.001_1 The role of physical functioning in explaining the work ability of migrants in Finland... 3 Syventävä tutkimus
LisätiedotSosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL
Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,
LisätiedotRaportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotLasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL Tutkimuksen kohderyhmät ja aikataulu 1. Kolmi-nelikuiset vauvat perheineen, jotka osallistuvat
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotPALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI
PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi
MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi 1 Kuka minä olen? Tutkija? Psykologian tohtori (HY, THL) Erikoistutkija (THL) Kliinikko? Psykoterapeutti, työnohjaaja
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotMaahanmuuttajan onnistuminen työssä Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa
Auli Airila Minna Toivanen Ari Väänänen Barbara Bergbom Kirsi Yli-Kaitala Aki Koskinen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotMikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos
Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta 1.12.2016 Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos Mikä on Kykyviisari? 1. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä - kyselylomake,
LisätiedotKotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa
Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan
LisätiedotYksilötutka-työhyvinvointikysely
Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.
LisätiedotMaahanmuuttajan onnistuminen työssä Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa
Auli Airila Minna Toivanen Ari Väänänen Barbara Bergbom Kirsi Yli-Kaitala Aki Koskinen Maahanmuuttajan onnistuminen työssä Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTyöttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2016: 53 3 17 A r t i k k e l i Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia Maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuoria ja työkykyisiä, mutta
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotKotoutumisuunnitelma ja työllistyminen. Hanna Rinne Kuntoutusakatemia
Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen Hanna Rinne 25.10.2018 Kuntoutusakatemia Monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta Tavoitteet Mitkä ovat kannattavia ja toteuttamisen arvoisia
LisätiedotD3. MIELENTERVEYS Sisällys
D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu.... 2 D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotUraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista
Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotKykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin
Miia Wikström Tutkija, Työura TTL Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke Solmu Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotKykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotMikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Kykyviisari-kyselyn voi täyttää paperilla tai verkkopalvelussa
Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille Perustuu vastajaan omaan arvioon tilanteestaan Arvioi suuntaa-antavasti vastaajan koettua työ- ja toimintakykyä, osallisuutta
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotMaahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö
Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotMilloin kotoutuminen on onnistunut?
Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotTASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra
TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra 2016 Video Gnestan koulusta Ruotsista: https://www.youtube.com/watch?v=kxiefues1dy
LisätiedotBaana pähkinänkuoressa
BAANA-hanke Baana pähkinänkuoressa Tavoite: Luoda maahanmuuttajille konkreettisia väyliä työelämään ja yrittäjyyteen yhteistyössä muiden kentän toimijoiden kanssa. Mahdollistaa kahdensuuntaista integraatiota
LisätiedotKykyviisari muutoksen jäljillä
Kykyviisari muutoksen jäljillä Kirsi Unkila/ Kalle Lautala Solmu- (sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke 2014-2017) Työterveyslaitos Lahti 25.1.2017 Koettu työkyky tällä
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotTyöterveyshuollon tulevaisuus osana sotea
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea Jorma Mäkitalo TTL KEVA päivä 16.3.2017 17.3.2017 Työterveyslaitos Jorma Mäkitalo www.ttl.fi 2 Työterveyslaitoksen strategiset kärjet 17.3.2017
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotD6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY
D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY D6.001 Maahanmuuttajien toimintakyky Suomessa... 2 D6.001_1 The role of physical functioning in explaining the work ability of migrants in Finland... 3 Syventävä tutkimus
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotKEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO
HAKULOMAKE 1/6 KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena
Lisätiedot