Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Transkriptio

1 Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen

2 ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten kokemusten tarkastelun Esimerkiksi työttömyyden, työllisyyden tai köyhyyden pitkittäisanalyyseissa on mahdollista perinteisten selittävien muuttujien (ikä, koulutus, sukupuoli, perhe- tai kotitaloustyyppi jne.) ohella tarkastella esim. yksilöiden subjektiivista hyvinvointia ja näkemyksiä omista työmarkkinamahdollisuuksistaan sekä kotitalouden tilannetta ja siinä tapahtuneita muutoksia Muuttujien erilaiset aikadimensiot mennyt, nykyisyys, tulevaisuus ja kysymysten vuosittainen toistaminen mahdollistaa esim. pääasiallisen toiminnan osalta henkilöiden oman määrittelyn mukaisen pääasiallisen toiminnan kuukausitasoisen seurannan (pitkittäisaineiston). Tämä vuorostaan mahdollistaa tässäkin tutkimuksessa käytetyn siirtymien ja jaksojen tarkastelun kuukausitasolla.

3 ECHP Kysymykset subjektiivisista kokemuksista vuorostaan liittyvät tiettyyn hetkeen (kunkin kuukauden pääasiallinen toimintakin on kyllä subjektiivinen näkemys), jolloin kokemusten liittäminen ja niiden tulkinta siirtymiin ja jaksoihin on hankalaa. Suuri osa pääasiallisen toiminnan perusteella muodostetuista jaksoista näyttää ECHP:ssä alkavan tammikuussa. Todennäköisesti toiminnat eivät vaihdu ihan näin voimakkaasti kalenterivuoden mukaisesti, vaan tämä johtunee kysymyksen aikaperspektiivistä. Näin esim. aallossa 8 (2001) on esitetty kysymys siitä, mikä on ollut henkilön pääasiallinen toiminta edellisen kalenterivuoden kunakin kuukautena ja jo aallossa 7 (2000) on esitetty kysymys siitä, miten tyytyväinen henkilö on sen hetkiseen työhönsä tai pääasialliseen toimintaansa.

4 ECHP/ Esimerkkejä ajan ulottuvuuksista: nykyisyys mennyt aika tulevaisuus Aalto Haastattelun ajankohta Haastattelun ajankohta Aalto ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Kuinka tyytyväinen olet tämän hetkiseen tilanteeseesi? -työ tai pääasiallinen toiminta -taloudellinen tilanne jne. Mikä oli kunkin kuukauden pääasiallinen toiminta vuoden 1999 aikana? Mikä on pääasiallinen toimintanne tällä hetkellä? Oletteko tällä hetkellä työssä vähintään 15h/vko? Edelsikö työllistymistä työttömyysjakso? Kuinka tyytyväinen olette tämän hetkiseen tilanteeseenne? Työ tai pääasiallinen toiminta, taloudellinen tilanne jne. Mikä oli kunkin kuukauden pääasiallinen toiminta vuoden 2000 aikana? Vuoden 2000 pääasiallinen toim? Oletteko ollut työttömänä viimeisen viiden vuoden aikana? Kuinka monta kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Onko yksikään työttömyysjakso kestänyt 12 kk tai enemmän? Oletteko hakenut aktiivisesti työtä viim. 4 vko aikana? Jos löydätte halumaanne työtä, miten monta h/vko haluaisitte työskennellä?

5 Tuloksista Työttömyys on toistuvaa Puolet työttömistä on ollut työttömänä myös seuraavana vuonna. Noin joka kolmas on työllistynyt ja vajaa viidennes siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. Toistuva pitkäkestoinen työttömyys kasaantuu Työttömänä olleista suurimmalla osalla (45 %) oli kuuden vuoden aikana vain yksi vähintään 6 kk kestänyt työttömyysjakso, joka viidennellä kaksi ja 15 %:lla kolme. Joka kolmannen työttömyys kesti korkeintaan kolme kuukautta, joka viidennen 7-12 kk ja yhtäjaksoisesti yli vuoden 8 %:lla työttömänä olleista. Työttömäksi jääneiden osuus väheni tasaisesti tarkastelujaksolla, ja eniten vähenivät yli 6 kk työttömyysjaksot. Työttömyys limittyy aluksi työssäolo- ja koulutusjaksoihin (tosin tietoja aikaisemmasta työttömyydestä ei ole käytetty) Ensimmäisen ja toisen työttömyysjakson jälkeen työllistyi %. Opiskelijaksi siirtyi 1. ja 2. työttömyysjakson jälkeen 14 % ja 3. ja 4. työttömyysjakson jälkeen vielä 12 %

6 Tuloksista Työttömyysjaksojen määrä eriytyy väestöryhmittäin Naiset, yksinhuoltajat ja yhden hengen kotitalouksissa elävät ovat olleet työttömänä muita useammin (3 6 kertaa, verrattuna osuuteen työvoimasta) Lapsiperheisiin kuuluvat avioparit ovat puolestaan aliedustettuja työttömyysjaksojen kerroissa. Korkea-asteen koulutuksen saaneista vain harvalla oli kaksi työttömyysjaksoa. Keskiasteen koulutuksen saaneet olivat työvoimaosuutensa nähden yliedustettuja työttömyysjaksojen määrässä Puolet työttömistä tyytymättömiä taloudelliseen tilanteeseensa Työttömänä olleista noin puolet ja työllisistä yli 80 % oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Työttömyyskertojen määrä ei paljoakaan vaikuttanut tyytyväisyyteen, 3-6 kertaa työttömänä olleet olivat jopa hieman tyytyväisempiä kuin 1-2 kertaa työttömänä olleet 3 6 kertaa työttömänä olleet arvioivat terveydentilansa heikommaksi kuin 1 2 kertaa työttömänä olleet. Harvemmin työttömänä olleilla on enemmän päivittäistä toimintaa jonkin verran haittaavia sairauksia kuin useammin kuin kaksi kertaa työttömänä olleilla tai työllisillä.

7 Tuloksista/kommentteja Olisi kiinnostavaa tietää tarkemmin mm. seuraavia asioista: Työttömyysjaksojen määrä vaikutti jonkin verran tyytyväisyyteen taloudelliseen tilanteeseen ja kokemuksiin terveydentilasta. Se, että 3 6 kertaa työttömänä olleet olivat muita työttömiä tyytyväisempiä taloudellisen tilanteeseensa ja kokivat terveydentilansa paremmaksi, voi johtua myös siitä, että heidän työttömyytensä oli kestänyt vähemmän aikaa tai että työttömyys limittyi työssäolojaksoihin. Myös haastatteluhetken tilanne voi vaikuttaa tähän arvioon (olivatko kaikki työttömänä haastatteluhetkellä, miten otettu huomioon analyysissa?) Ketkä työttömistä olivat tyytyväisiä ja ketkä tyytymättömiä taloudelliseen tilanteeseensa? Milloin on kysymys pätkätyötä tekevistä, joilla työttömyysjaksot katkaisevat pätkätyön. Milloin työttömyys limittyy työvoiman ulkopuolella oloon? Siis kuka on työtön? Minkälainen työttömyyshistoria työttömillä oli ennen tarkastelujaksoa?

8 Tuloksista/kommentteja Keillä työttömyys pitkittyy ja toistuu? Perinteisten työttömyyteen vaikuttavien muuttujien lisäksi voisi tarkastella mm. työttömien käsityksiä omista työmarkkinamahdollisuuksistaan, kotitalouden muutoksia, aktiivisuutta työnhaussa ja kokemuksia hyvinvoinnista. Työttömyyttä voisi tarkastella prosessina (esim. reitit työttömyyteen ja sieltä pois, työttömyyden kesto jne.) suhteessa yksilöllisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Tutkimuksessa esitetään, että työvoimapoliittiset toimenpiteet on tarkoitettu työllistymisen parantamiseksi, mutta toisinaan ne toimivat vain työttömyysjakson katkaisijana. Tutkimuksessa tätä ei ole kuitenkaan tarkasteltu, vaikka aineisto sen mahdollistaisikin.