Sisällys D3. MIELENTERVEYS
|
|
- Armas Uotila
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä... 2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences... 4 D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants... 5 D3.003 Trauma- ja mielenterveysoirden esiintyminen maahanmuuttajilla... 7 D3.004 Maahanmuuttajien kokeman syrjinnän yhteydet mielenterveysoirsiin ja elämänlaatuun... 8 D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut... 9 D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oirsta kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta D3.008 Päihtdenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and socio-psychological strain D3.010 Characteristics of well-bng among different immigrant groups in Finland D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoirluun D3.014 Kotona olevien maahanmuuttajanaisten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mielenterveyspalveluiden käyttö D3.015 THE ASSOCIATION BETWEEN MENTAL HEALTH SYMPTOMS AND LIFESTYLE FACTORS AMONG RUSSIAN, SOMALI AND KURDISH MIGRANTS: A POPULATION-BASED STUDY... 23
2 D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä Tausta: Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksessa mitattiin ajankohtaisten psyykkisten oirden esiintyvyyttä Hopkin s Symptom Checklist -menetelmän masennus- ja ahdistusoirta mittaavalla osiolla (HSCL-25). HSCL:n kysymykset mittaavat oirden esiintymistä viimsen viikon aikana. Kysymyksiin vastataan neliportaisella astkolla ( lainkaan, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon). Aikaisempien tutkimusten perusteella HSCL -25 on arvioitu validiksi oiremittariksi usden erilaisten kulttuurien edustajien keskuudessa. Tarkempaa rakennevaliditeettia on tutkittu Ruotsissa suomalais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien ja ruotsalaisen kantaväestön välillä (Tinghög ja Carstensen 2010), mutta Maamu-tutkimukseen osallistunta etnisiä ryhmiä aiemmin ole verrattu. Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena on vertailla HSCL:n rakennevaliditeettia venäläistaustaisten, somalialaistaustaisten ja kurditaustaisten vastaajien sekä Terveys 2011-tutkimukseen osallistunsta valittujen suomalaisten (äidinkieli suomi) välillä. Tarkoituksena on selvittää, toimivatko yksittäiset kysymykset samalla tavalla eri etnisissä ryhmissä, vai esiintyykö vastaustaipumuksessa systemaattisia eroja eri etnisten ryhmien välillä. Työryhmä: Sebastian Therman, Jaana Suvisaari, Anu Castaneda / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto Carla Schubert ja Riikka Lehtisalo, Tampereen yliopisto Muuttujat: sosiodemografiset taustamuuttujat, etninen ryhmä, koettu terveydentila (B101), pitkäaikaisen sairauden tai vamman olemassaolo (B102), palvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi (D301), HSCLmittarin kysymykset, tieto siitä, täyttikö henkilö HSCL-lomakkeen itse vai kysyttiinkö se haastattelumuodossa. Samat tiedot pyydetään sekä Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimukseen osallistunsta että vertailuainstona käytetystä otoksesta Terveys 2011-tutkimukseen osallistunsta. Julkaisu: englanninkielinen artikkeli, jota tarjotaan julkaistavaksi International Journal of Methods in Psychiatric Research-lehteen Rahoitus: tehdään virkatyönä Viitteet: Tinghög P, Carstensen J. Cross-cultural equivalence of HSCL-25 and WHO (ten) Wellbng Index: Findings from a population-based survey of immigrants and non-immigrants in Sweden. Community Ment Health J 2010;46:65-76 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu. Tausta
3 Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usn vaikeuksia eri elämänalulla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhtden vähyys. Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikta, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt aikoinaan kotimaansa. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja hkentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuurssa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtunden kieltsten asentden takia monet maahanmuuttajat vät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Mielenterveysongelma voi esiintyä kulttuurisista syistä myös somaattisina vaivoina tai kipuina. Hoitamatta jääneet mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti ongelmista kärsivän ihmisen tulevaisuuteen: Lisäksi ongelmat vaikuttavat hänen perheeseensä. Maahanmuuttajien ryhmä ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää usta eri kansalaisuuksia ja kulttuurta. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuursta tullden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet: 1. Tutkia traumaattisten kokemusten yhteyttä omaan terveydentilaan, kipukokemuksiin, mielenterveysongelmiin ja elämänlaatuun. 2. Tutkia, eroavatko kulttuuritaustaltaan erilaiset maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. 3. Onko maahanmuuttajien ryhmien mielenterveyspalvelujen käytössä eroa. Ainsto: Maamuprojektin ainsto (Somali, kurdi ja venäläistaustaisia maahanmuuttajia): minimissä 35 henkilöä/kotimaa. Tutkimusryhmä: Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Jaana Suvisaari, Anu Castaneda. Tarvittavat muuttujat: Osan tutkimuksen haastatteluosuudesta (sosioekonomiset taustatiedot,) ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, työtilanne, siviilisääty, lasten lukumäärä, tuloluokka, sekä seuraavia muuttujia: suomen kielen taito, sosiaaliset suhteet, kotimaassa käynnit, kokemus terveydentilasta, todetut sairaudet (diabetes, sydänsairaudet) lääkkden käyttö, kivun kokemus, huoli lapsista, huoli omasta turvallisuudesta, kokemus elämänlaadusta, sekä taustaan viittaavia muuttujia: pakolaislrillä olo, traumatisoinnin oirta. Lisäksi osallistujille lähetetyn kyselyn ahdistus- ja masennuskyselyn muuttujat (HSCL-25). Julkaisumuoto: Englanninkielisiä tieteellisiä artikkelta: 1-2 kpl Kieli:
4 Englanti Aikataulu: Tutkimukseen haetaan rahoitusta mm. Majaoja-säätiöiltä: ja 1. julkaisu valmistuu näillä näkymin D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experience 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usn vaikeuksia eri elämänalulla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhtden vähyys. Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikta, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt kotimaansa aikoinaan. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja hkentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuurssa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtunden kieltsten asentden takia monet maahanmuuttajat vät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Hoitamatta jäävät mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti näistä kärsivän ihmisen tulevaisuuteen sekä hänen perheeseensä. hänen on entistä vaikeampaa saada töitä tai olla töissä, ja hänen on entistä vaikeampi kasvattaa lapsiaan. Mielenterveysongelma voi myös kultttuurisista syistä esiintyä somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien ryhmä on ole kuitenkaan homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää usta eri kansalaisuuksia ja kulttuurta. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuursta tullden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet: 1. Tutkia yhteyksiä traumaattisten kokemusten, oman terveydentilan, kipukokemuksen, mielenterveysongelmien ja elämänlaadun välillä. 2. Tutkia, eroavatko maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes
5 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Carla Schubert carla.schubert@uta.fi Tampereen yliopisto 11. Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki,Saija Kuittinen 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto: väitöskirjan osatyö 14. Lisätietoja: Ei vastauksia. D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: -The role of trauma and culture associating with help seeking behavior among Finnish immigrants. 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usn vaikeuksia eri elämänalulla, jotka vähentävät elämänlaatua. Arjen hallintaa vaikeuttavat kieliongelmat, tyo llistymisen haasteet ja sosiaalisten suhtden vähyys tai yksipuolisuus. Aiemmin kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat vaikuttavat maahanmuuttajan elämään monin tavoin. Traumakokemukset jättävät jälkensä ihmisiin, mutta millä tavoin seuraukset ilmenevät, miten uhri ne tunnistaa, ja mistä hän hakee apua ongelmiinsa, voi vaihdella merkitsevästi kulttuurien välillä. Trauman seuraukset näkyvät yleensä mielenterveysongelmissa, joihin suhtautuminen on kulttuurisidonnaista. Koska mielenterveys varioi käsitteenä eri maissa ja kulttuurssa, niiden ilmaisussakin voi olla suuria eroja. Mielenterveysongelmat voivat myo s kultttuurisista syistä esiintyä somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoitamatta jättäminen hjastuu kotoutumiseen, työkykyyn, elämänlaatuun ja mahdollisesti myo s somaattiseen terveyteen. Myo s riski, että samat ongelmat siirtyvät seuraaviin sukupolviin, kasvaa. Jotta maahanmuuuttajien
6 mahdollisuudet päästä osallisiksi hoitoon, kasvavat, olisi hyvä tutkia mielenterveysongelmiin ja trauman seurauksiin liittyviä kulttuurisidonnaisia tekijöitä: mielenterveysongelmien ilmenemismuotoja, näkemyksiä ja toimintamalleja. Suomen maahanmuuttajien ryhmä ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää usta eri kansalaisuuksia ja kulttuurta. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuursta tullden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tästäkin syystä olisi hyvä voida tarkastella ja vertailla eri maista ja kulttuursta tulevia maahanmuuttajia keskenään. 4. Ainsto Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus
7 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Carla Schubert carla.schubert@uta.fi Tampereen yliopisto 11. Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Anu Castaneda 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto: väitöskirjan osatyö 14. Lisätietoja: Ei vastauksia. D3.003 Trauma- ja mielenterveysoirden esiintyminen maahanmuuttajilla Tutkimuskysymys(-kset) 1.Paljonko tutkituilla maahanmuuttajaryhmillä esiintyy psyykkisiä oirta (esim. masentunsuus, ahdistunsuus, itsetuho), traumakokemuksia, traumaoirta ja somatisaatiota? 2.Eroavatko tutkitut maahanmuuttajaryhmät tai oleskeluluvan mukaan määritellyt ryhmät tässä asiassa toisistaan? 3.Mitkä muut taustamuuttujat ovat yhteydessä psyykkisiin oirsiin? 4.Monellako niistä, joilla on traumakokemuksia, on myös ajankohtaisia traumaoirta? 5.Millaisiin traumakokemuksiin liittyy edelleen traumaoirta? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus:
8 HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu: C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englanninkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.004 Maahanmuuttajien kokeman syrjinnän yhteydet mielenterveysoirsiin ja elämänlaatuun Tutkimuskysymys(-kset) 1.Ovatko syrjintäkokemukset yhteydessä mielenterveysoirsiin? 2.Ovatko syrjintäkokemukset yhteydessä elämänlaatuun? 3.Eroaako syrjintäkokemusten ja mielenterveysoirden/elämänlaadun yhteydet kolmen tutkitun ryhmän välillä? 4.Mitkä taustatekijät vaikuttavat syrjintäkokemusten ja mielenterveysoirden/elämänlaadun yhteyksiin? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL Haastattelu:
9 A1-A9 Taustamuuttujat C4 Syrjintäkokemukset G201 Elämänlaatu Tekijät Anu Castaneda, Inga Jasinskaja-Lahti (ohjaaja), Simo Mannila, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Riikka Lehtisalo, Seppo Koskinen, Päivikki Koponen, Shadia Rask Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Pro gradu -työ (engl) sekä tieteellinen artikkeli (engl) Yhtstyötahot Helsingin yliopisto Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Henkilökohtainen apuraha (Suomen kulttuurirahasto) D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut Tutkimuskysymys(-kset) 1.Paljonko maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluja verrattuna Suomen kantaväestöön (Terveys 2011)? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko oleskeluluvan mukaiset ryhmät mielenterveyspalvelujen käytössä? 4.Mitkä muut taustamuuttujat ovat yhteydessä mielenterveyspalvelujen käyttöön? 5.Miten mielenterveyspalvelujen käyttö suhteutuu muiden terveyspalvelujen käyttöön? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysymyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu:
10 D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oirsta kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä Tutkimuskysymys(-kset) 1.Niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoirsta tai muista psyykkisistä oirsta, kuinka moni on mielenterveyspalvelujen piirissä? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko tutkitut maahanmuuttajaryhmät toisistaan tässä asiassa? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu: C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk
11 A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta Tutkimuskysymys(-kset) 1.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoirsta tai muista psyykkisistä oirsta, arvioi itse tarvitsevansa mielenterveydellistä hoitoa? 2.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, jotka itse arvioivat tarvitsevansa hoitoa mielenterveydellisen ongelman vuoksi, on ollut mielenterveyspalvelujen piirissä? 3.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta? 4.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta suhteessa mielipiteeseen muun saadun hoidon laatuun? 5.Mitkä taustamuuttujat ovat yhteydessä arvioon mielenterveyspalvelujen tarpeesta ja laadusta? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) Tutkittavat muuttujat: Terveystarkastus: HSCL (+somatisaatiokysymykset) Haastattelu: C101A-H Traumatapahtumat
12 C301 ja C301A-J Traumaoireet D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk D306A-F Mielipide hoidosta D308 Arvio hoidon tarpeesta A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio Aikataulu 2013 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli Yhtstyötahot Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) D3.008 Päihtdenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa Tutkimuskysymys(-kset) -Onko päihtden käytöllä sekä päihtden käytön taajuudella yhteys mielenterveysongelmien esiintymiseen? Onko yhteys samanlainen alkoholilla, tupakalla, khatilla, kannabiksella ja muilla päihtllä? -Lisääkö päihtdenkäyttö mielenterveysongelmien esiintymistä maahanmuuttajataustaisten keskuudessa? -Miten ylstä on päihdekäyttö mielenterveyspalveluja käyttävien maahanmuuttajien keskuudessa? -Millaista on maahanmuuttajataustaisten päihdepalveluiden käyttö? -Minkä verran mielenterveysongelmien hoidossa käytetään muita kuin terveyspalveluita (perintset parantajat, ym)? -Millaista on palveluidenkäyttö ja koettu tarve verrattuna kantaväestöön?
13 -Miten paljon nämä maahanmuuttajaryhmät ovat hoitorekisterien perusteella käyttäneet mielenterveys- ja päihdepalveluja? (mikäli hoitorekisteritietoja on saatavilla) -Millaista on näiden maahanmuuttajaryhmien mieliala-, psykoosi-, ja PKV-lääkkden käyttö? Onko PKVlääkkden käytön ja päihtdenkäytön välillä yhteyttä? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus (mitä kysmyksiä/mittaustuloksia/laboratorionäytttä haastattelusta ja/tai terveystarkastuksesta) - Maamu-esihaastattelun osiot -tupakka F alkoholi F Mielenterveyspalvelut D Lääkkeet D Maamu-tutkimuslomakkeen osiot: -Muut ongelmat ja vaivat TT_ HSCL-lomake -Lopetus: TT_ Tarkastellaan lääkerekisteridataa ja hoitorekisteridataa, mikäli sitä on saatavilla. Tekijät LL Essi Salama toimii pääasiallisena kirjoittajana ja tutkijana. Väitöskirjatyön ohjaajana toimivat LT Solja Niemelä ja PsT Anu Castaneda. Asiantuntijaohjausryhmään kuuluvat LT Jaana Suvisaari ja PsT Raija-Leena Punamäki. Aikataulu Päätoiminen tutkimustyö alkaa vuonna 2014 (ainston analysointi ja ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen ). Julkaisumuoto ja- kieli Englanniksi kirjoitettu tutkimusraportti. Yhtstyötahot Yhtstyötahona Turun yliopisto, psykiatrian oppiaine. Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa)
14 D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and sociopsychological strain Tutkimuskysymys(-kset) 1.Onko traumaattisilla kokemuksilla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 2.Onko vakavilla masennus- ja ahdistusoirlla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 3.Onko Suomessa koetulla syrjinnällä yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 4.Miten toimintakykyvaikeuksien ja traumojen, syrjinnän sekä masennus- ja ahdistusoirden yhteydet eroavat tutkituilla maahanmuuttajaryhmille, ja mistä nämä erot voivat johtua? Tutkimuksessa tarvittavan ainston kuvaus eli muuttujien numero t (lomakkeet ovat raportin liitteenä) Haastattelu: Taustamuuttujat, Väkivalta- ja tapaturmavamma (B109 ja B110), Syrjintä ja traumat (C101A - C001_HUOM_TXT), Mielenterveyspalveluiden käyttö ja tarve (D_301 ja D_308) Terveystarkastus: Toimintakyky (TT_201 - TT_319_3T), Kipu (TT_801, TT_803, TT_808), HSCL (S_403_01 - S_404_TXT) Tekijät (muissa kuin opinnäytetöissä tekijöinä mainittava Maamun päätutkijat) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja Jaana Suvisaari Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Tieteellinen artikkeli, englanti Yhtstyötahot Ei THL:n ulkopuolisia yhtstyötahoja Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Tutkijakoulupalkka D3.010 Characteristics of well-bng among different immigrant groups in Finland Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia.
15 2. Tutkimuksen otsikko: -Characteristics of well-bng among different immigrant groups in Finland 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -The aim of our study is to add the cultural aspects and the context of migration in providing new information on well-bng across different cultural groups. The MAAMU-data will be used to prepare two articles as a part of a psychology dissertation work by the principal investigator, Saija Kuittinen, MSc, doctoral student at the University of Tampere. The article manuscripts (2) will be sent for peer review to journals, such as the Journal of Cross-Cultural Psychology and Transcultural Psychiatry. In the first article we focus on identification of relevant psycho-social correlates for psychological and somatic well-bng across 3 different immigrant groups in Finland: Russians, Somalis, and Kurds. Our research questions are: 1.How do psychological characteristics, such as individual competence, predict psychological and somatic well-bng in different immigrant groups? According to previous studies that show a relation between cultural values of individualism and collectivism and religious background, we hypothesize that psychological characteristics are more relevant for well-bng among Orthodox Christian Russians than among Muslim Somalis and Kurds. 2.How do social characteristics, such as social support, predict psychological and somatic well-bng in these groups? Similarly drawing from previous research, we hypothesize that social determinants are especially important to well-bng among Somalis and Kurds, and less so among Russians. 3.We explore whether the expressions of psychological or somatic well-bng are more common among the different groups. In the second article we examine how acculturation, i.e. contact with the Finnish culture, is associated with well-bng in these immigrant groups. Our research questions are: 1.How acculturation is connected to the psychological and social determinants for well-bng in different immigrant groups? We hypotesize that among those immigrants that have more contact with the individualistically oriented Finnish culture there is a more pronounced importance of psychological factors for well-bng than among those immigrants who have less contact with the Finnish culture. 2.How acculturation is connected to the manifestation of well-bng? We hypotesize that immigrants that have more contact with the Finnish culture manifest well-bng more in psychological ways (i.e, verbal expressions of life satisfaction) than those who have less contact with the Finnish culture who in turn manifest well-bng more in somatic terms. 3.We also test both cultural distance and discrimination hypothesis for acculturation. We hypothesize that the relative similarity between Russian and Finnish cultures facilitates the acculturation process for Russian immigrants, whereas as for Somalis and Kurds that are more culturally distant, the acculturation process is more complicated. On an individual level, experiences of racism and discrimination are believed to make the acculturation process harder. 4. Ainsto
16 Maamu (lisätietoja) 5. Rajataanko ainsto muulla tavoin? 6. Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Hengityselimistön sairaudet ja allergiat Koettu terveys ja elämänlaatu Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes 7. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? 8. Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? 9. Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus 10. Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Saija Kuittinen saija.kuittinen@uta.fi Tampereen yliopisto 11. Muut tekijä(t)
17 -Saija Kuittinen, PsM, tohtorikoulutettava, Yhtskunta- ja kulttuuritietden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; Raija-Leena Punamäki, PhD, Professori, väitöskirjatyön ohjaaja, Yhtskunta- ja kulttuuritietden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; MAAMU-tutkimuksen johtoryhmän (Suvisaari, Jaana) nimeämät asiantuntijaryhmän tutkijat 12. Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 5/2014 5/ Julkaisumuoto: väitöskirjan osatyö 14. Lisätietoja: -Väitöskirjatyön osajulkaisujen suunnitelma on hyväksytty Tampereen yliopistossa (Raija-Leena Punamäki). Asiasta on keskusteltu myös THL:n tutkijoiden kanssa aikaisemmin sähköpostin välityksellä, ja tutkimussuunnitelman pidempi versio on lähetetty THL:n tutkijoille syksyllä Yhteyshenkilönä ovat toimineet Jaana Suvisaari sekä Anu Castaneda. Mielenterveysjohtoryhmä on aiemmin hyväksynyt suunnitelman, jolloin sovittiin, että mahdolliset päällekkäisyydet voidaan selvittää keskustelemalla. D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland. Tarkoitus/Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa tietoa Helsingissä asuvien työikäisten maahanmuuttajien, somalialaisten, venäläisten ja Irakin ja Iranin kurdien mielenterveydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti tutkimuksen tässä osiossa tarkastellaan masennusta, ahdistusta, traumaperäistä stressihäiriötä ja somatisaatiota. Tavoitteena on koota perustietoa kyssten maahanmuuttajaryhmien mielenterveydestä ja ylsestä hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena on taustatietoihin platen löytää hyvinvointia lisääviä ja mielenterveyteen myöntsesti vaikuttavia suojaavia tekijöitä, sekä vastaavasti tunnistaa mielenterveyteen negatiivisesti vaikuttavia, mielenterveyshäiriöille altistavia riskitekijöitä. Ainsto: Ainstona käytetään Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksella koottua tietoa. Mielenterveyteen liittyvää tietoa kerätään kansainvälisesti validoitujen mielenterveysmittarden avulla. Valitut mittarit ovat: HSCL-25, HSCL somatization scale, sekä Trauma Screening Questionnaire. Tutkimuksen tässä osuudessa tarkastellaan Helsingissä kotihaastattelujen ja terveystarkastusten yhteydessä kerättyä ainstoa. Tekijät: Riikka Lehtisalo, ohjaaja Jaana Suvisaari Aikataulu: 2011
18 Julkaisumuoto: pro gradu tutkielma Kieli: Englanti D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi ( ) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tutkimus on osa Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hanketta jonka tilaaja on Valtioneuvoston kanslia. Hankkeen vastuuministeriönä ja sopimusosapuolena toimii sisäministeriö. Hanke toteutetaan yhtstyössä Poliisi ammattikorkeakoulun (Polamk), Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Polamk vastaa hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista. THL tuottaa hankkeelle Maamu tutkimusainstoon perustuvan analyysin 1) venäläis-, somalialaisja kurditaustaisten maahanmuuttajien turvallisuuskokemuksista ja tilanteesta, sekä 2) turvallisuuskokemusten ja psyykkisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä, sekä 3) turvallisuuskokemusten yhteydestä maahanmuuttotaustaan ja sosioekonomiseen asemaan. Ainstosta tehdään myös tutkimuspaikkakohtaiset synteesit mikäli mahdollista, tai vertailu pkseudun ja muiden kaupunkien välillä. Turvallisuuskokemuksiin sisältyvät tässä tutkimuksessa kokemukset syrjinnästä, väkivallasta, sekä luottamuksesta viranomaisiin. Hankkeen aikana etsitään relevantteja indikaattorta maahanmuuton ja turvallisuuden välisten yhteyksien kokonaisvaltaista seurantaa varten. Kesksimpänä tavoitteena on lisätä poikkihallinnollista ja -tieteellistä osaamista ja tiedonvaihtoa maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevissa asioissa. Ainsto Maamu (lisätietoja) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi
19 Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Anu Castaneda anu.castaneda@thl.fi THL Muut tekijä(t) Hankkeen vastuullisena johtajana Kari Laitinen (Polamk), lisäksi Pirjo Jukarainen (Polamk) Henrik Boberg (Polamk) Anu Castaneda (THL) Päivikki Koponen (THL) Liisa Larja (Tilastokeskus), Satu Jokela (THL), Teppo Juntunen (THL) Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto: muu, mikä: Avoimet vastaukset: muu, mikä: analyysipaketti ks. tarkoitus /tavoitteet D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoirluun? ( )
20 Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Maamu-perusraportin kesksimpiä tuloksia on, että kurditaustaisista naisista peräti joka toisella ja kurditaustaisista miehistä joka neljännellä on vakavia masennus- ja ahdistunsuusoirta. Sen sijaan somalialaistaustaisilla vakavien masennus- ja ahdistusoirden esiintyvyys eronnut koko väestöstä. Tiettyjen taustatekijöiden, kuten maahanmuuttoiän ja koulutustason, on havaittu olevan yhteydessä kurditaustaisten maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin. Vakavat masennus- ja ahdistusoireet olivat ylsempiä vähän aikaa Suomessa asunlla kurditaustaisilla. Vastaavasti somalialaistaustaisilla alakuloisuus oli ylsempää vähän aikaa Suomessa asunlla. Kurditaustaisilla maahanmuuttajilla mielenterveysoirlu oli ylsempää myös vähän tai lainkaan koulua käynllä. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että perheenyhdistämisen odottaminen on merkittävä este onnistuneelle kotoutumiselle. Jopa vuosia kestävän odotuksen aikana perheenkokoajan oma kotoutuminen saattaa hidastua, ja kielikurssilla käyminen ja opiskeluun motivoituminen voi olla vaikeaa, jos perheenkokoajalla on jatkuva huoli omaisista ja ikävä htä. Kotimaisessa kotouttamista ja perheenyhdistämistä koskevassa selvityksessä todetaan, että moni perheenkokoaja kärsii haku- ja odotusvaiheessa ahdistuksesta ja masennuksesta. Lisäksi monella perheenkokoajalla on erilaisia psykosomaattisia oirta kuten pitkään jatkuvia päänsärkyjä, vatsakipuja, unettomuutta sekä epämääräisiä särkyjä. Pitkä erossa olo vaikuttaa myös kotimaassa odottavien perheenjäsenten mielenterveyteen. Maamu-tutkimuksessa kartoitettu perheenyhdistämistä muilta osin kuin tutkittavan oman oleskeluluvan peruststa kysyttäessä. Sen sijaan haastattelu sisälsi usta kysymyksiä perheestä, asuntokunnasta ja puolisosta, joiden avulla perheenyhdistämättömyyttä voidaan tarkastella erilaisilla korvikemuuttujilla ja myös laajemmin kuin vain laissa määritellyn perheenjäsenten piirin osalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, selittääkö perheenyhdistämättömyys kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoirlua. Ainsto Maamu (lisätietoja) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakklla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja?
21 Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Sähköposti Puhelinnumero Yritys / Organisaatio Shadia Rask shadia.rask@thl.fi 8537 THL Muut tekijä(t) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja muita Maamu-tutkimusryhmään kuuluvia tutkijoita Aikataulu Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto muu tieteellinen artikkeli Lisätietoja Tutkimus julkaistaan vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä (alustavasti suomen kielellä, mahdollisesti kansainvälisessä lehdessä) D3.014 Kotona olevien maahanmuuttajanaisten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mielenterveyspalveluiden käyttö ( ) Onko kyseessä aiemmin hyväksytyn tutkimussuunnitelman laajennus? Ei Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan tutkijan tiedot: Anu Castaneda tutkimuspäällikkö, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) anu.castaneda@thl.fi THL/HYVO/HYDE Muut tutkimusryhmän jäsenet Amanda Pöyhönen, pro gradu -tutkija, Itä-Suomen yliopisto Emmi Kokkonen, pro gradu -tutkija, Itä-Suomen yliopisto Sanna Sinikallio, PsT, dos., yliopistolehtori, pro gradu ohjaaja, Itä-Suomen yliopisto Et al. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä
22 Maahanmuutto on ajankohtainen aihe, ja kotona olevien maahanmuuttajataustaisten naisten hyvinvointi on mielenkiintoinen, mutta vasta vähän Suomessa tarkasteltu tutkimusaihe. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, kuinka kotona olevat maahanmuuttajataustaiset naiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset) eroavat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa sekä mielenterveyspalveluiden käytön osalta työssä käyvistä maahanmuuttajanaisista (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset). Tutkimuskysymykset: i. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan koetun psyykkisen hyvinvoinnin osalta? ii. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan koetun sosiaalisen hyvinvoinnin osalta? iii. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan mielenterveyspalveluiden käytön osalta? Käytämme tutkimuksessa ryhmien vertailuun soveltuvia tilastollisia menetelmiä, jotka tarkentuvat myöhemmin. Muuttujat: Taustamuuttujat: - Ikä - Kielitaito ja koulutus A505, A506, A507, A508, A509, A510, A601, A602, A603, A604, A605, A606, A607, A607_1, A608 - Pääasiallinen toiminta A701, A703 - Lasten lkm A301, A301_01A, A301_01C, A302, B301 - Siviilisääty A201 - Taloudellinen tilanne A801, A802, A901 - Maahanmuuttoon liittyvät muuttujat A101, A102, A104, A105,Sukupuoli Psyykkinen hyvinvointi: - HSCL (Hopkins Symptom Checklist) Sosiaalinen hyvinvointi: - Elämänlaatu: G201, G202A, G202B, G202C, G202D, G202E, G202F, G202G, G203, G204, G205, G206 - Sosiaalinen toimintakyky: G101A-G101D, G102 - Ystävyyssuhteet: G301A-G301F, G302, G303, G304,, G305A-305E, G306, G307, G308A-G308E, G309, G405, G501, G502, G503, G504, G505A-G505G - Syrjintäkokemukset Suomessa C401A-C401D Mielenterveyspalvelut: - D301, D302A-D302I, D303A-303G, D304, D305, D306A-D306F, D307, D308
23 Ainsto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) (lisätietoja) Rajataanko ainsto muulla tavoin? Muuten, miten? Avoimet vastaukset: Muuten, miten? Tutkitaan ainoastaan tutkimukseen osallistunta naisia. Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Ei Onko tutkimusainstoa tai siihen liitettyjä rekisteritietoja tarkoitus käsitellä Suomen ulkopuolella? Ei Tutkimusainston käsittely Ainston käsittelijät: Amanda Pöyhönen, Emmi Kokkonen Analyysien tekopaikka: Itä-Suomen yliopisto Tutkimuksen suunniteltu kesto Julkaisumuoto Tieteellinen artikkeli Muu julkaisu, mikä: Pro Gradu tutkielma Lisätietoja Suunnitelma on hyväksytty opinnäytetyön ohjaajien, Anu Castanedan (THL) ja Sanna Sinikallion (UEF), toimesta D3.015 THE ASSOCIATION BETWEEN MENTAL HEALTH SYMPTOMS AND LIFESTYLE FACTORS AMONG RUSSIAN, SOMALI AND KURDISH MIGRANTS: A POPULATION-BASED STUDY ( ) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet The aim of this study is to determine the associations between lifestyle factors and mental health symptoms in the Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland in comparison with the Finnish general population (reference group). We will specifically investigate the associations between nutrition, sleep, physical activity and body mass index (BMI) with depression, anxiety, and
24 somatization in these groups. Migration, with its relevancy especially in current times, this study aims to provide more understanding for the scientific community and for the policymakers. Ainsto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) ja Terveys 2011 Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakkeella ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusainstoon tarvitaan? MAAMU:sta 1. Mental Health Symptoms: a. HSCL-25 (HSCL-15 for depression, HSCL-10 for anxiety), Subscale of SCL-90-R for somatization. 2. All data from Psychiatric Symptoms a. HSCL_LUOK b. HSCL_NEW_SUM5 c. HSCL_DEPRESSION d. HSCL_ANXIETY e. HSCL_SOMATIZATION f. S_403_01 to S_403_36, g. S_403_02_New_YHD, h. S_403_14_New_YHD, i. S_403_19_New_YHD, j. S_403_36_New_YHD, k. TT_901 to TT_903, l. TT_901T, m. TT_903T Lifestyle Factors: a. BMI (TT_109, TT_108, F504 and TT_105, TT_104, F505) b. Physical Activity (F502, F503) c. Nutrition (F101 to F108) d. Sleep (F401, F402_1) Terveys2011:sta 1. Mental Health Symptoms: a. HSCL-25 (HSCL-15 for depression, HSCL-10 for anxiety), No data on Subscale of SCL- 90-R for somatization. b. T4005 Questionnaire 3 (Symptoms) i. T11_Kys3_K1001 to T11_Kys3_K Lifestyle Factors: a. BMI (T4022 Examinee Feedback Form For Hght/Wght/BMI) b. Physical Activity (Kys1_K27, Kys1_K37)
25 c. Nutrition (FA05a, FA05b_T11, FA06a_T11, FA06b, FA08A, FA09, FA10, Dietary Questionnaire - For Fish Intake) d. Sleep (Kys3_K01) Tarvitaanko tutkimuksessa näyteainstoja? Ei Tarvitaanko tutkimuksessa rekisteritietoja? Ei Tutkimusasetelma Poikkilkkaustutkimus Onko tutkimusainstoa tai siihen liitettyjä rekisteritietoja tarkoitus käsitellä Suomen ulkopuolella? Ei Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Mohammad Ismail Bin Ali, ismailb@student.uef.fi Muut tekijät: Dr. Sohaib Khan (ohjaaja, UEF), Anu Castaneda. Aikataulu Syyskuu 2019 syyskuu 2020 Julkaisumuoto Tieteellinen artikkeli Progradu Lisätietoja
D3. MIELENTERVEYS Sisällys
D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu.... 2 D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health
LisätiedotSisällys D3. MIELENTERVEYS
D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä... 2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin
LisätiedotD6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY
D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY D6.001 Maahanmuuttajien toimintakyky Suomessa... 2 D6.001_1 The role of physical functioning in explaining the work ability of migrants in Finland... 3 Syventävä tutkimus
LisätiedotPerheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa
Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen
LisätiedotD6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY
D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY D6.001 Maahanmuuttajien toimintakyky Suomessa... 2 D6.001_1 The role of physical functioning in explaining the work ability of migrants in Finland... 3 Syventävä tutkimus
LisätiedotRaportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotB4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen
B4. TARTUNTATAUDIT B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen... 2 B4.002 HIV-testauksen tavoittavuus ja HIV-infektion esiintyvyys maahanmuuttajien keskuudessa. 2 B4.003
LisätiedotH.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)
H.TYÖELÄMÄ H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSR-loppuraportti) (MOT 1)... 2 H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2)... 2 H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Lappeenranta 20.3.2013 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU THL:n koordinoiman laajan yhteistyöverkoston valmistelema ja toteuttama
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotH.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)
H.TYÖELÄMÄ H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSR-loppuraportti) (MOT 1)... 2 H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2)... 2 H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Pohjanmaan maahanmuuttajaprojektien verkostotapaaminen 14.11.2012 14.11.2012 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotSosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,
LisätiedotLataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa
Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Lataa ISBN: 9789522457387 Sivumäärä: 397 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.86 Mb Raportissa tarkastellaan venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö
Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi
MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi 1 Kuka minä olen? Tutkija? Psykologian tohtori (HY, THL) Erikoistutkija (THL) Kliinikko? Psykoterapeutti, työnohjaaja
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotPakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotD.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö
D. TERVEYSPALVELUT D.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö... 2 D.002 Tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve maahanmuuttajilla... 2 D.003 Immigrant's utilization of health care services in Finland:
LisätiedotF.003 Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa.
F ELINTAVAT F.003 Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa... 2 F.004 Akkulturaation, sosioekonomisten ja muiden taustatekijöiden tekijöiden yhteys maahanmuuttajaryhmien
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotMaahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit
Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Maahanmuuttajat Suomessa Vuonna 2011 Suomessa n. 183 000 ulkomaan
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotEuropean Migration Network VI National Finnish Seminar
European Migration Network VI National Finnish Seminar 22nd of November 2013 Paasitorni Congress centre, Siltasaarisali, Helsinki Immigrants use of health care and social services and their trust in different
LisätiedotKuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta
Kuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta Lotta Haikkola, VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten
LisätiedotSosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL
Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita
LisätiedotLasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL Tutkimuksen kohderyhmät ja aikataulu 1. Kolmi-nelikuiset vauvat perheineen, jotka osallistuvat
LisätiedotMiten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?
Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? 5.2.2016 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
LisätiedotMonikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus
Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotLuottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden
LisätiedotD.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö
D. TERVEYSPALVELUT D.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö... 2 D.002 Tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve maahanmuuttajilla... 2 D.003 Immigrant's utilization of health care services in Finland:
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö
LisätiedotKöyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus
Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämistä Sanna-Liisa Liikanen Pieksämäen seminaari 12.6.2018 Taustaa Sosiaalityön ammatillinen
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotMaahanmuuttajien mielenterveys ja sosiaalinen hyvinvointi Suomessa
Maahanmuuttajien mielenterveys ja sosiaalinen hyvinvointi Suomessa 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas Esityksen sisältö Mistä mielen hyvinvointi rakentuu? Mielenterveyden taustatekijät maahanmuuttajilla
LisätiedotSuomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten ruokatottumukset
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2015: 52 317 323 A r t i k k e l i Suomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten ruokatottumukset Artikkelissa kuvataan Suomessa asuvien venäläis-,
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotYhteenveto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointiseminaarin arviointikyselystä
Yhteenveto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointiseminaarin arviointikyselystä Johanna Mäki-Opas ja Päivikki Koponen Seminaari pidettiin 29.11.212 Helsingin suomenkielisen työväenopiston juhlasalissa.
LisätiedotCURRICULUM VITAE Anu Castaneda, PhD September 2014
CURRICULUM VITAE Anu Castaneda, PhD September 2014 PERSONAL DATA: Name: Anu Emilia Castaneda (née Halinen) Date and place of birth: July 29 th 1981, Helsinki, Finland Sex: Female Marital status: Married
LisätiedotB. TERVEYDENTILA, SAIRAUDET JA OIREET
B. TERVEYDENTILA, SAIRAUDET JA OIREET B.001 Maahanmuuttajien pitkäaikaissairaudet ja koettu terveydentila... 2 B.002 Maahanmuuttajien ja Suomen kantaväestön lipidien ja apolipoproteiinien vertailu... 2
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Kv-kevätpäivät 2019 Joensuu Torstai 16.5.2019, Sessio D3 MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA? OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotATH laajeni kansalliseksi vuosina
Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotB4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen
B4. TARTUNTATAUDIT B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen... 2 B4.002 HIV-testauksen tavoittavuus ja HIV-infektion esiintyvyys maahanmuuttajien keskuudessa. 2 B4.003
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotFSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta
LisätiedotPALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI
PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotArtikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä
Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza
Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza Sidonnaisuudet Työ ja sivutoimi: Työnantaja Turun hyvinvointitoimiala HYTO, Turun ulkomaalaistoimisto vuodesta 1999 Psykoterapeutti 2013 Koulutustoiminta
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotTerveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!
Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotG. SOSIAALINEN HYVINVOINTI
G. SOSIAALINEN HYVINVOINTI G.001 Pathways to health inequalities among migrants in Finland represented in cardiovascular disease risk factors and self-rated health.... 2 G.001_1 Clustering of negative
LisätiedotForskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö
Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien
LisätiedotDigital Admap Native. Campaign: Kesko supermarket
Digital Admap Native Campaign: Kesko supermarket Digital Admap Native Campaign: Kesko Supermarket Mainosmuoto: Natiivi Media: IS.fi Campaign period: 25 September Date of measurement: 26 September Unique:
Lisätiedot