D3. MIELENTERVEYS Sisällys
|
|
- Eeva Majanlahti
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences... 3 D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants... 4 D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut... 5 D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oireista kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä... 6 D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta... 6 D3.008 Päihteidenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa... 7 D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and socio-psychological strain... 8 D3.010 Characteristics of well-being among different immigrant groups in Finland... 9 D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoireiluun? D3.014 Kotona olevien maahanmuuttajanaisten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mielenterveyspalveluiden käyttö... 14
2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin vertailu. Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usein vaikeuksia eri elämänalueilla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhteiden vähyys. Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikeita, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt aikoinaan kotimaansa. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuureissa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtuneiden kielteisten asenteiden takia monet maahanmuuttajat eivät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Mielenterveysongelma voi esiintyä kulttuurisista syistä myös somaattisina vaivoina tai kipuina. Hoitamatta jääneet mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti ongelmista kärsivän ihmisen tulevaisuuteen: Lisäksi ongelmat vaikuttavat hänen perheeseensä. Maahanmuuttajien ryhmä ei ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää useita eri kansalaisuuksia ja kulttuureita. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet 1. Tutkia traumaattisten kokemusten yhteyttä omaan terveydentilaan, kipukokemuksiin, mielenterveysongelmiin ja elämänlaatuun. 2. Tutkia, eroavatko kulttuuritaustaltaan erilaiset maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. 3. Onko maahanmuuttajien ryhmien mielenterveyspalvelujen käytössä eroa. Maamuprojektin aineisto (Somali, kurdi ja venäläistaustaisia maahanmuuttajia): minimissä 35 henkilöä/kotimaa. Osan tutkimuksen haastatteluosuudesta (sosioekonomiset taustatiedot,) ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, työtilanne, siviilisääty, lasten lukumäärä, tuloluokka, sekä seuraavia muuttujia: suomen kielen taito, sosiaaliset suhteet, kotimaassa käynnit, kokemus terveydentilasta, todetut sairaudet (diabetes, sydänsairaudet) lääkkeiden käyttö, kivun kokemus, huoli lapsista, huoli omasta turvallisuudesta, kokemus elämänlaadusta, sekä taustaan viittaavia muuttujia: pakolaisleirillä olo, traumatisoinnin oireita. Lisäksi osallistujille lähetetyn kyselyn ahdistus- ja masennuskyselyn muuttujat (HSCL-25). Tutkimusryhmä Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Jaana Suvisaari, Anu Castaneda. Julkaisumuoto Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita: 1-2 kpl
3 Tutkimukseen haetaan rahoitusta mm. Majaoja-säätiöiltä: ja 1. julkaisu valmistuu näillä näkymin D3.002_1 The role of trauma and culture in predicting somatic and mental health and pain experiences Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usein vaikeuksia eri elämänalueilla. Arjen hallintaa vaikeuttavat ongelmat kieliosaamisen, työllistymisen, ja sosiaalisen suhteiden vähyys. Lisäksi tiedetään, että monella maahanmuuttajalla on takanaan vaikeita, traumatisoivia kokemuksia, joiden takia hän on jättänyt kotimaansa aikoinaan. Mainitut tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajan mielenterveyteen, kokemukseen omasta fyysisestä terveydestään ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Myös huoli omaisistaan voi jatkuvien vaikeuksien myötä lisääntyä. Joissain kulttuureissa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin epäilevästi ja sortavasti. Näiden syvästi juurtuneiden kielteisten asenteiden takia monet maahanmuuttajat eivät hae ammatillista apua mielenterveysongelmiinsa Suomessa. Hoitamatta jäävät mielenterveysongelmat taas vaikuttavat negatiivisesti näistä kärsivän ihmisen tulevaisuuteen sekä hänen perheeseensä. hänen on entistä vaikeampaa saada töitä tai olla töissä, ja hänen on entistä vaikeampi kasvattaa lapsiaan. Mielenterveysongelma voi myös kultttuurisista syistä esiintyä somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien ryhmä on ei ole kuitenkaan homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää useita eri kansalaisuuksia ja kulttuureita. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tavoitteet: 1. Tutkia yhteyksiä traumaattisten kokemusten, oman terveydentilan, kipukokemuksen, mielenterveysongelmien ja elämänlaadun välillä. 2. Tutkia, eroavatko maahanmuuttajaryhmät näiden muuttujien suhteessa toisiinsa. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Yritys / Organisaatio Carla Schubert Tampereen yliopisto
4 Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki,Saija Kuittinen Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö D3.002_2 The role of trauma and culture in associating with help seeking behavior among Finnish immigrants Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Tausta Maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassa usein vaikeuksia eri ela ma nalueilla, jotka va henta va t elämänlaatua. Arjen hallintaa vaikeuttavat kieliongelmat, tyo llistymisen haasteet ja sosiaalisten suhteiden va hyys tai yksipuolisuus. Aiemmin kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat vaikuttavat maahanmuuttajan elämään monin tavoin. Traumakokemukset jättävät ja lkensa ihmisiin, mutta milla tavoin seuraukset ilmeneva t, miten uhri ne tunnistaa, ja mista ha n hakee apua ongelmiinsa, voi vaihdella merkitsevästi kulttuurien välillä. Trauman seuraukset näkyvät yleensä mielenterveysongelmissa, joihin suhtautuminen on kulttuurisidonnaista. Koska mielenterveys varioi ka sitteena eri maissa ja kulttuureissa, niiden ilmaisussakin voi olla suuria eroja. Mielenterveysongelmat voivat myo s kultttuurisista syista esiintya somaattisina vaivoina tai kipuina. Maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoitamatta ja tta minen heijastuu kotoutumiseen, tyo kykyyn, ela ma nlaatuun ja mahdollisesti myo s somaattiseen terveyteen. Myo s riski, etta samat ongelmat siirtyva t seuraaviin sukupolviin, kasvaa. Jotta maahanmuuuttajien mahdollisuudet pa a sta osallisiksi hoitoon, kasvavat, olisi hyva tutkia mielenterveysongelmiin ja trauman seurauksiin liittyviä kulttuurisidonnaisia tekijöitä: mielenterveysongelmien ilmenemismuotoja, näkemyksiä ja toimintamalleja. Suomen maahanmuuttajien ryhmä ei ole homogeeninen kokonaisuus, vaan sisältää useita eri kansalaisuuksia ja kulttuureita. Vertailevia tutkimuksia eri kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien terveydentilasta, mielenterveydestä ja elämänlaadusta on harvinaisen vähän. Tästäkin syystä olisi hyvä voida tarkastella ja vertailla eri maista ja kulttuureista tulevia maahanmuuttajia keskenään. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Koettu terveys ja elämänlaatu Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys
5 Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Carla Schubert Tampereen yliopisto Muut tekijä(t) -Carla Schubert, Raija-Leena Punamäki, Anu Castaneda Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö D3.005 Maahanmuuttajien käyttämät mielenterveyspalvelut Tutkimuskysymys(-kset) 1.Paljonko maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluja verrattuna Suomen kantaväestöön (Terveys 2011)? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko oleskeluluvan mukaiset ryhmät mielenterveyspalvelujen käytössä? 4.Mitkä muut taustamuuttujat ovat yhteydessä mielenterveyspalvelujen käyttöön? 5.Miten mielenterveyspalvelujen käyttö suhteutuu muiden terveyspalvelujen käyttöön? HSCL (+somatisaatiokysymykset) D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio 2018
6 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli D3.006 Traumatisoituneet tai psyykkisistä oireista kärsivät maahanmuuttajat mielenterveyspalvelujen piirissä Tutkimuskysymys(-kset) 1.Niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoireista tai muista psyykkisistä oireista, kuinka moni on mielenterveyspalvelujen piirissä? 2.Kenen palveluja, missä, paljonko? 3.Eroavatko tutkitut maahanmuuttajaryhmät toisistaan tässä asiassa? HSCL (+somatisaatiokysymykset) C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily 2018 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli D3.007 Maahanmuuttajien oma arvio mielenterveyspalvelun tarpeesta ja saadun hoidon laadusta Tutkimuskysymys(-kset) 1.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, joilla on traumakokemus tai jotka kärsivät traumaoireista tai muista psyykkisistä oireista, arvioi itse tarvitsevansa mielenterveydellistä hoitoa? 2.Kuinka moni niistä maahanmuuttajista, jotka itse arvioivat tarvitsevansa hoitoa mielenterveydellisen ongelman vuoksi, on ollut mielenterveyspalvelujen piirissä? 3.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta? 4.Millainen on maahanmuuttajien mielipide saadun mielenterveydellisen hoidon laadusta suhteessa mielipiteeseen muun saadun hoidon laatuun? 5.Mitkä taustamuuttujat ovat yhteydessä arvioon mielenterveyspalvelujen tarpeesta ja laadusta?
7 HSCL (+somatisaatiokysymykset) C101A-H Traumatapahtumat C301 ja C301A-J Traumaoireet D201-D205 Terveyspalvelujen käyttö 12kk D301-D305 Mielenterveyspalvelujen käyttö 12kk D306A-F Mielipide hoidosta D308 Arvio hoidon tarpeesta A1-A9 Taustamuuttujat Tekijät Anu Castaneda, Jaana Suvisaari, Carla Schubert, Mulki Mölsä, Antti Pakaslahti, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Shadia Gaily, Hannamaria Kuusio 2018 Julkaisumuoto ja- kieli Englannin- ja/tai suomenkielinen tieteellinen artikkeli D3.008 Päihteidenkäytön yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden käyttöön Suomessa asuvien kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisten keskuudessa Tutkimuskysymys(-kset) -Onko päihteiden käytöllä sekä päihteiden käytön taajuudella yhteys mielenterveysongelmien esiintymiseen? Onko yhteys samanlainen alkoholilla, tupakalla, khatilla, kannabiksella ja muilla päihteillä? -Lisääkö päihteidenkäyttö mielenterveysongelmien esiintymistä maahanmuuttajataustaisten keskuudessa? -Miten yleistä on päihdekäyttö mielenterveyspalveluja käyttävien maahanmuuttajien keskuudessa? -Millaista on maahanmuuttajataustaisten päihdepalveluiden käyttö? -Minkä verran mielenterveysongelmien hoidossa käytetään muita kuin terveyspalveluita (perinteiset parantajat, ym)? -Millaista on palveluidenkäyttö ja koettu tarve verrattuna kantaväestöön? -Miten paljon nämä maahanmuuttajaryhmät ovat hoitorekisterien perusteella käyttäneet mielenterveys- ja päihdepalveluja? (mikäli hoitorekisteritietoja on saatavilla) -Millaista on näiden maahanmuuttajaryhmien mieliala-, psykoosi-, ja PKV-lääkkeiden käyttö? Onko PKVlääkkeiden käytön ja päihteidenkäytön välillä yhteyttä? -tupakka F alkoholi F Mielenterveyspalvelut D Lääkkeet D Muut ongelmat ja vaivat TT_ HSCL-lomake
8 -Lopetus: TT_ Tarkastellaan lääkerekisteridataa ja hoitorekisteridataa, mikäli sitä on saatavilla. Tekijät LL Essi Salama toimii pääasiallisena kirjoittajana ja tutkijana. Väitöskirjatyön ohjaajana toimivat LT Solja Niemelä ja PsT Anu Castaneda. Asiantuntijaohjausryhmään kuuluvat LT Jaana Suvisaari ja PsT Raija-Leena Punamäki. Päätoiminen tutkimustyö alkaa vuonna 2014 (aineiston analysointi ja ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen). Julkaisumuoto ja- kieli Englanniksi kirjoitettu tutkimusraportti. Yhteistyötahot Yhteistyötahona Turun yliopisto, psykiatrian oppiaine. D3.009 Functional limitations among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland: relations with traumatic events and sociopsychological strain Tutkimuskysymys(-kset) 1.Onko traumaattisilla kokemuksilla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 2.Onko vakavilla masennus- ja ahdistusoireilla yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 3.Onko Suomessa koetulla syrjinnällä yhteyttä toimintakykyvaikeuksiin? 4.Miten toimintakykyvaikeuksien ja traumojen, syrjinnän sekä masennus- ja ahdistusoireiden yhteydet eroavat tutkituilla maahanmuuttajaryhmille, ja mistä nämä erot voivat johtua? Taustamuuttujat, Väkivalta- ja tapaturmavamma (B109 ja B110), Syrjintä ja traumat (C101A - C001_HUOM_TXT), Mielenterveyspalveluiden käyttö ja tarve (D_301 ja D_308) Toimintakyky (TT_201 - TT_319_3T), Kipu (TT_801, TT_803, TT_808), HSCL (S_403_01 - S_404_TXT) Tekijät (muissa kuin opinnäytetöissä tekijöinä mainittava Maamun päätutkijat) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja Jaana Suvisaari Julkaisumuoto ja- kieli Tieteellinen artikkeli, englanti Rahoitus/resurssit (esim. rahoituslähde, jos tiedossa) Tutkijakoulupalkka
9 D3.010 Characteristics of well-being among different immigrant groups in Finland Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -The aim of our study is to add the cultural aspects and the context of migration in providing new information on well-being across different cultural groups. The MAAMU-data will be used to prepare two articles as a part of a psychology dissertation work by the principal investigator, Saija Kuittinen, MSc, doctoral student at the University of Tampere. The article manuscripts (2) will be sent for peer review to journals, such as the Journal of Cross-Cultural Psychology and Transcultural Psychiatry. In the first article we focus on identification of relevant psycho-social correlates for psychological and somatic well-being across 3 different immigrant groups in Finland: Russians, Somalis, and Kurds. Our research questions are: 1.How do psychological characteristics, such as individual competence, predict psychological and somatic well-being in different immigrant groups? According to previous studies that show a relation between cultural values of individualism and collectivism and religious background, we hypothesize that psychological characteristics are more relevant for well-being among Orthodox Christian Russians than among Muslim Somalis and Kurds. 2.How do social characteristics, such as social support, predict psychological and somatic well-being in these groups? Similarly drawing from previous research, we hypothesize that social determinants are especially important to well-being among Somalis and Kurds, and less so among Russians. 3.We explore whether the expressions of psychological or somatic well-being are more common among the different groups. In the second article we examine how acculturation, i.e. contact with the Finnish culture, is associated with well-being in these immigrant groups. Our research questions are: 1.How acculturation is connected to the psychological and social determinants for well-being in different immigrant groups? We hypotesize that among those immigrants that have more contact with the individualistically oriented Finnish culture there is a more pronounced importance of psychological factors for well-being than among those immigrants who have less contact with the Finnish culture. 2.How acculturation is connected to the manifestation of well-being? We hypotesize that immigrants that have more contact with the Finnish culture manifest well-being more in psychological ways (i.e, verbal expressions of life satisfaction) than those who have less contact with the Finnish culture who in turn manifest well-being more in somatic terms. 3.We also test both cultural distance and discrimination hypothesis for acculturation. We hypothesize that the relative similarity between Russian and Finnish cultures facilitates the acculturation process for Russian immigrants, whereas as for Somalis and Kurds that are more culturally distant, the acculturation process is more complicated. On an individual level, experiences of racism and discrimination are believed to make the acculturation process harder.
10 Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Hengityselimistön sairaudet ja allergiat Koettu terveys ja elämänlaatu Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Toiminta- ja työkyky Avun ja kuntoutuksen tarve Palveluiden käyttö ja tarve Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Saija Kuittinen Tampereen yliopisto Muut tekijä(t) -Saija Kuittinen, PsM, tohtorikoulutettava, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; Raija-Leena Punamäki, PhD, Professori, väitöskirjatyön ohjaaja, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/psykologia, Tampereen yliopisto; MAAMU-tutkimuksen johtoryhmän (Suvisaari, Jaana) nimeämät asiantuntijaryhmän tutkijat Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: 5/2014 5/2017 Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö Lisätietoja -Väitöskirjatyön osajulkaisujen suunnitelma on hyväksytty Tampereen yliopistossa (Raija-Leena Punamäki). Asiasta on keskusteltu myös THL:n tutkijoiden kanssa aikaisemmin sähköpostin välityksellä, ja tutkimussuunnitelman pidempi versio on lähetetty THL:n tutkijoille syksyllä Yhteyshenkilönä ovat toimineet Jaana Suvisaari sekä Anu Castaneda. Mielenterveysjohtoryhmä on aiemmin hyväksynyt suunnitelman, jolloin sovittiin, että mahdolliset päällekkäisyydet voidaan selvittää keskustelemalla.
11 D3.011 Mental health of Kurdish, Russian and Somalian immigrants in Finland. Tarkoitus/Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa tietoa Helsingissä asuvien työikäisten maahanmuuttajien, somalialaisten, venäläisten ja Irakin ja Iranin kurdien mielenterveydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti tutkimuksen tässä osiossa tarkastellaan masennusta, ahdistusta, traumaperäistä stressihäiriötä ja somatisaatiota. Tavoitteena on koota perustietoa kyseisten maahanmuuttajaryhmien mielenterveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena on taustatietoihin peilaten löytää hyvinvointia lisääviä ja mielenterveyteen myönteisesti vaikuttavia suojaavia tekijöitä, sekä vastaavasti tunnistaa mielenterveyteen negatiivisesti vaikuttavia, mielenterveyshäiriöille altistavia riskitekijöitä. na käytetään Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksella koottua tietoa. Mielenterveyteen liittyvää tietoa kerätään kansainvälisesti validoitujen mielenterveysmittareiden avulla. Valitut mittarit ovat: HSCL-25, HSCL somatization scale, sekä Trauma Screening Questionnaire. Tutkimuksen tässä osuudessa tarkastellaan Helsingissä kotihaastattelujen ja terveystarkastusten yhteydessä kerättyä aineistoa. Tekijät Riikka Lehtisalo, ohjaaja Jaana Suvisaari 2011 Julkaisumuoto pro gradu tutkielma D3.012 Maahanmuuttajien turvallisuuskokemukset ja psyykkinen hyvinvointi ( ) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Tutkimus on osa Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hanketta jonka tilaaja on Valtioneuvoston kanslia. Hankkeen vastuuministeriönä ja sopimusosapuolena toimii sisäministeriö. Hanke toteutetaan yhteistyössä Poliisi ammattikorkeakoulun (Polamk), Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Polamk vastaa hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista. THL tuottaa hankkeelle Maamu tutkimusaineistoon perustuvan analyysin 1) venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien turvallisuuskokemuksista ja tilanteesta, sekä 2) turvallisuuskokemusten ja psyykkisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä, sekä 3) turvallisuuskokemusten yhteydestä maahanmuuttotaustaan ja sosioekonomiseen asemaan. sta tehdään myös tutkimuspaikkakohtaiset
12 synteesit mikäli mahdollista, tai vertailu pk-seudun ja muiden kaupunkien välillä. Turvallisuuskokemuksiin sisältyvät tässä tutkimuksessa kokemukset syrjinnästä, väkivallasta, sekä luottamuksesta viranomaisiin. Hankkeen aikana etsitään relevantteja indikaattoreita maahanmuuton ja turvallisuuden välisten yhteyksien kokonaisvaltaista seurantaa varten. Keskeisimpänä tavoitteena on lisätä poikkihallinnollista ja -tieteellistä osaamista ja tiedonvaihtoa maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevissa asioissa. Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi Syrjintä ja väkivaltakokemukset Lisääntymisterveys Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Anu Castaneda THL Muut tekijä(t) Hankkeen vastuullisena johtajana Kari Laitinen (Polamk), lisäksi Pirjo Jukarainen (Polamk) Henrik Boberg (Polamk) Anu Castaneda (THL) Päivikki Koponen (THL) Liisa Larja (Tilastokeskus), Satu Jokela (THL), Teppo Juntunen (THL) Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto analyysipaketti ks. tarkoitus /tavoitteet
13 D3.013 Onko perheenyhdistämättömyys yhteydessä kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoireiluun? ( ) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet Maamu-perusraportin keskeisimpiä tuloksia on, että kurditaustaisista naisista peräti joka toisella ja kurditaustaisista miehistä joka neljännellä on vakavia masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Sen sijaan somalialaistaustaisilla vakavien masennus- ja ahdistusoireiden esiintyvyys ei eronnut koko väestöstä. Tiettyjen taustatekijöiden, kuten maahanmuuttoiän ja koulutustason, on havaittu olevan yhteydessä kurditaustaisten maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin. Vakavat masennus- ja ahdistusoireet olivat yleisempiä vähän aikaa Suomessa asuneilla kurditaustaisilla. Vastaavasti somalialaistaustaisilla alakuloisuus oli yleisempää vähän aikaa Suomessa asuneilla. Kurditaustaisilla maahanmuuttajilla mielenterveysoireilu oli yleisempää myös vähän tai ei lainkaan koulua käyneillä. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että perheenyhdistämisen odottaminen on merkittävä este onnistuneelle kotoutumiselle. Jopa vuosia kestävän odotuksen aikana perheenkokoajan oma kotoutuminen saattaa hidastua, ja kielikurssilla käyminen ja opiskeluun motivoituminen voi olla vaikeaa, jos perheenkokoajalla on jatkuva huoli omaisista ja ikävä heitä. Kotimaisessa kotouttamista ja perheenyhdistämistä koskevassa selvityksessä todetaan, että moni perheenkokoaja kärsii haku- ja odotusvaiheessa ahdistuksesta ja masennuksesta. Lisäksi monella perheenkokoajalla on erilaisia psykosomaattisia oireita kuten pitkään jatkuvia päänsärkyjä, vatsakipuja, unettomuutta sekä epämääräisiä särkyjä. Pitkä erossa olo vaikuttaa myös kotimaassa odottavien perheenjäsenten mielenterveyteen. Maamu-tutkimuksessa ei kartoitettu perheenyhdistämistä muilta osin kuin tutkittavan oman oleskeluluvan perusteista kysyttäessä. Sen sijaan haastattelu sisälsi useita kysymyksiä perheestä, asuntokunnasta ja puolisosta, joiden avulla perheenyhdistämättömyyttä voidaan tarkastella erilaisilla korvikemuuttujilla ja myös laajemmin kuin vain laissa määritellyn perheenjäsenten piirin osalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, selittääkö perheenyhdistämättömyys kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveysoireilua. Maamu (lisätietoja) Rajataanko aineisto muulla tavoin? ei Mitä aihepiirejä koskevia haastattelussa, kyselylomakkeilla ja/tai terveystarkastuksessa kerättyjä tietoja tutkimusaineistoon tarvitaan? Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi
14 Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot: Nimi Shadia Rask Yritys / Organisaatio THL Muut tekijä(t) Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen ja muita Maamu-tutkimusryhmään kuuluvia tutkijoita Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Julkaisumuoto muu tieteellinen artikkeli Lisätietoja Tutkimus julkaistaan vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä (alustavasti suomen kielellä, mahdollisesti kansainvälisessä lehdessä) D3.014 Kotona olevien maahanmuuttajanaisten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mielenterveyspalveluiden käyttö ( ) Onko kyseessä aiemmin hyväksytyn tutkimussuunnitelman laajennus? Ei Tutkimussuunnitelmasta vastuussa olevan tutkijan tiedot: Anu Castaneda tutkimuspäällikkö, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Muut tutkimusryhmän jäsenet Amanda Pöyhönen, pro gradu -tutkija, Itä-Suomen yliopisto Emmi Kokkonen, pro gradu -tutkija, Itä-Suomen yliopisto Sanna Sinikallio, PsT, dos., yliopistolehtori, pro gradu ohjaaja, Itä-Suomen yliopisto Et al. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä Maahanmuutto on ajankohtainen aihe, ja kotona olevien maahanmuuttajataustaisten naisten hyvinvointi on mielenkiintoinen, mutta vasta vähän Suomessa tarkasteltu tutkimusaihe. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, kuinka kotona olevat maahanmuuttajataustaiset naiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset) eroavat psyykkisen
15 ja sosiaalisen hyvinvointinsa sekä mielenterveyspalveluiden käytön osalta työssä käyvistä maahanmuuttajanaisista (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset). Tutkimuskysymykset: i. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan koetun psyykkisen hyvinvoinnin osalta? ii. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan koetun sosiaalisen hyvinvoinnin osalta? iii. Eroavatko kotona olevat ja työssä käyvät maahanmuuttajanaiset (kurdi-, somali- ja venäläistaustaiset tarkastelussa omina ryhminään) toisistaan mielenterveyspalveluiden käytön osalta? Käytämme tutkimuksessa ryhmien vertailuun soveltuvia tilastollisia menetelmiä, jotka tarkentuvat myöhemmin. Muuttujat: Taustamuuttujat: - Ikä - Kielitaito ja koulutus A505, A506, A507, A508, A509, A510, A601, A602, A603, A604, A605, A606, A607, A607_1, A608 - Pääasiallinen toiminta A701, A703 - Lasten lkm A301, A301_01A, A301_01C, A302, B301 - Siviilisääty A201 - Taloudellinen tilanne A801, A802, A901 - Maahanmuuttoon liittyvät muuttujat A101, A102, A104, A105,Sukupuoli Psyykkinen hyvinvointi: - HSCL (Hopkins Symptom Checklist) Sosiaalinen hyvinvointi: - Elämänlaatu: G201, G202A, G202B, G202C, G202D, G202E, G202F, G202G, G203, G204, G205, G206 - Sosiaalinen toimintakyky: G101A-G101D, G102 - Ystävyyssuhteet: G301A-G301F, G302, G303, G304,, G305A-305E, G306, G307, G308A-G308E, G309, G405, G501, G502, G503, G504, G505A-G505G - Syrjintäkokemukset Suomessa C401A-C401D Mielenterveyspalvelut: - D301, D302A-D302I, D303A-303G, D304, D305, D306A-D306F, D307, D308 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) (lisätietoja) Rajataanko aineisto muulla tavoin?
16 Muuten, miten? Avoimet vastaukset: Muuten, miten? Tutkitaan ainoastaan tutkimukseen osallistuneita naisia. Tutkimusaineiston käsittely n käsittelijät: Amanda Pöyhönen, Emmi Kokkonen Analyysien tekopaikka: Itä-Suomen yliopisto Tutkimuksen suunniteltu kesto Julkaisumuoto Tieteellinen artikkeli Muu julkaisu, mikä: Pro Gradu tutkielma Lisätietoja Suunnitelma on hyväksytty opinnäytetyön ohjaajien, Anu Castanedan (THL) ja Sanna Sinikallion (UEF), toimesta
Sisällys D3. MIELENTERVEYS
D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä... 2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin
LisätiedotSisällys D3. MIELENTERVEYS
D3. MIELENTERVEYS Sisällys D3.001 Hopkins Symptom Checklist mittarin rakennevaliditeetti eri etnisissä ryhmissä... 2 D3.002 Maahanmuuttajien näkemys terveydentilasta, elämänlaadusta : kolmen kulttuurin
LisätiedotRaportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
LisätiedotPerheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa
Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen
LisätiedotD6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY
D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY D6.001 Maahanmuuttajien toimintakyky Suomessa... 2 D6.001_1 The role of physical functioning in explaining the work ability of migrants in Finland... 3 Syventävä tutkimus
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen
LisätiedotB4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen
B4. TARTUNTATAUDIT B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen... 2 B4.002 HIV-testauksen tavoittavuus ja HIV-infektion esiintyvyys maahanmuuttajien keskuudessa. 2 B4.003
LisätiedotH.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)
H.TYÖELÄMÄ H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSR-loppuraportti) (MOT 1)... 2 H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2)... 2 H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa
LisätiedotD6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY
D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY D6.001 Maahanmuuttajien toimintakyky Suomessa... 2 D6.001_1 The role of physical functioning in explaining the work ability of migrants in Finland... 3 Syventävä tutkimus
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Lappeenranta 20.3.2013 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU THL:n koordinoiman laajan yhteistyöverkoston valmistelema ja toteuttama
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotSosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Pohjanmaan maahanmuuttajaprojektien verkostotapaaminen 14.11.2012 14.11.2012 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotLataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa
Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Lataa ISBN: 9789522457387 Sivumäärä: 397 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.86 Mb Raportissa tarkastellaan venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,
LisätiedotPakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotMaahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö
Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotH.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)
H.TYÖELÄMÄ H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSR-loppuraportti) (MOT 1)... 2 H.002 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -opas (MOT 2)... 2 H.003 Maahanmuuttajien työ ja terveys Suomessa
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi
MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi 1 Kuka minä olen? Tutkija? Psykologian tohtori (HY, THL) Erikoistutkija (THL) Kliinikko? Psykoterapeutti, työnohjaaja
LisätiedotF.003 Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa.
F ELINTAVAT F.003 Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa... 2 F.004 Akkulturaation, sosioekonomisten ja muiden taustatekijöiden tekijöiden yhteys maahanmuuttajaryhmien
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotEuropean Migration Network VI National Finnish Seminar
European Migration Network VI National Finnish Seminar 22nd of November 2013 Paasitorni Congress centre, Siltasaarisali, Helsinki Immigrants use of health care and social services and their trust in different
LisätiedotD.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö
D. TERVEYSPALVELUT D.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö... 2 D.002 Tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve maahanmuuttajilla... 2 D.003 Immigrant's utilization of health care services in Finland:
LisätiedotSosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL
Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita
LisätiedotMaahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit
Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Maahanmuuttajat Suomessa Vuonna 2011 Suomessa n. 183 000 ulkomaan
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMonikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus
Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara
LisätiedotMiten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?
Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? 5.2.2016 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
LisätiedotLasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL Tutkimuksen kohderyhmät ja aikataulu 1. Kolmi-nelikuiset vauvat perheineen, jotka osallistuvat
LisätiedotLuottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta
Kuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta Lotta Haikkola, VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotYhteenveto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointiseminaarin arviointikyselystä
Yhteenveto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointiseminaarin arviointikyselystä Johanna Mäki-Opas ja Päivikki Koponen Seminaari pidettiin 29.11.212 Helsingin suomenkielisen työväenopiston juhlasalissa.
LisätiedotD.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö
D. TERVEYSPALVELUT D.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö... 2 D.002 Tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve maahanmuuttajilla... 2 D.003 Immigrant's utilization of health care services in Finland:
LisätiedotASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
LisätiedotKöyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus
Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämistä Sanna-Liisa Liikanen Pieksämäen seminaari 12.6.2018 Taustaa Sosiaalityön ammatillinen
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotB. TERVEYDENTILA, SAIRAUDET JA OIREET
B. TERVEYDENTILA, SAIRAUDET JA OIREET B.001 Maahanmuuttajien pitkäaikaissairaudet ja koettu terveydentila... 2 B.002 Maahanmuuttajien ja Suomen kantaväestön lipidien ja apolipoproteiinien vertailu... 2
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotOMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti
OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille Tutkimus kuntoutuspalvelusta Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena 1. Kuntoutuksen toteutus
LisätiedotTT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza
Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza Sidonnaisuudet Työ ja sivutoimi: Työnantaja Turun hyvinvointitoimiala HYTO, Turun ulkomaalaistoimisto vuodesta 1999 Psykoterapeutti 2013 Koulutustoiminta
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotATH laajeni kansalliseksi vuosina
Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotMaahanmuuttajien mielenterveys ja sosiaalinen hyvinvointi Suomessa
Maahanmuuttajien mielenterveys ja sosiaalinen hyvinvointi Suomessa 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas Esityksen sisältö Mistä mielen hyvinvointi rakentuu? Mielenterveyden taustatekijät maahanmuuttajilla
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotCURRICULUM VITAE Anu Castaneda, PhD September 2014
CURRICULUM VITAE Anu Castaneda, PhD September 2014 PERSONAL DATA: Name: Anu Emilia Castaneda (née Halinen) Date and place of birth: July 29 th 1981, Helsinki, Finland Sex: Female Marital status: Married
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotB4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen
B4. TARTUNTATAUDIT B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen... 2 B4.002 HIV-testauksen tavoittavuus ja HIV-infektion esiintyvyys maahanmuuttajien keskuudessa. 2 B4.003
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotPALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela
PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotKulttuuri ja kieli ohjauksessa
Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista
LisätiedotMahku hankkeen koulutus Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä
Mahku hankkeen koulutus 28.3.2017 Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku) 2015-2019 Mahku-hankkeen tavoitteena on kehittää Kelan
LisätiedotRattijuopon elämänkaari
Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen
LisätiedotSuomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten ruokatottumukset
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2015: 52 317 323 A r t i k k e l i Suomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten ruokatottumukset Artikkelissa kuvataan Suomessa asuvien venäläis-,
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006
KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotElämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.
Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015 Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt):
LisätiedotYhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
Lisätiedot