Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin"

Transkriptio

1 Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin 1.4 Tehtävä. Täydennä nuolella osoitettujen atomien vapaat elektroniparit ja muodolliset varaukset Vastaus: a) b) c).. muodollinen varaus. =6-2-4=0 muodollinen varaus =5-4-0=+1 3 C 3 C C C muodollinen varaus =6-1-6=-1 3 C N + C 3 3 C.. + C muodollinen varaus =6-3-2=+1 C Tehtävä. Millainen on ammoniumionin, N 4 +, rakenne ja mikä hybridisaatio sen typpiatomilla on? Ammoniumionissa ammoniakin vapaa elektronipari on muodostanut protonin kanssa koordinaatiosidoksen, jossa sidoksen muodostava elektronipari on peräisin typeltä. Ammoniumioni on rakenteeltaan tetraedrinen aivan kuten metaani. Sen sidoskulmat ovat n.109 ja typellä on sp 3 -hybridisaatio.

2 1.8 Tehtävä. Piirrä propaanin C 3 C 2 C 3, rakenne. Ennusta sidoskulmat ja molekyylin muoto. Propaanilla on likimain samat sidoskulmat ja sidospituudet kun etaanilla. 1.9 Tehtävä. Formaldehydi, C 2, sisältää C= kaksoissidoksen. Piirrä sen Lewis- ja viivasidosrakenne ja osoita hiili- ja happiatomien hybridisaatio sekä sidoskulmat. Formaldehydin C= kaksoissidos on samanlainen kuin etaanilla. Sen sidoskulmat ovat n. 120 ja sen hiili ja happiatomeilla on sp 2 -hybridisaatio. apen vapaat elektroniparit sijaisevat sp 2 -orbitaaleilla. C Lewis-rakenne 120 o 120 o C 120 o Formaldehydi 1.10 Tehtävä: Piirrä propyynin, C 3 C C, viivasidoskaava ja osoita jokaisen hiiliatomin hybridisaatio ja ennusta sidoskulmat. Propyynimolekyyli on pitkulainen eli sen kaikki kolme hiiliatomia ovat samalla janalla. Kolmoissidoshiiliatomeilla on sp-hybridisaatio ja C 3 -hiilellä sp 3 -hybridisaatio. sp-ybridisoituneiden hiiliatomien sidoskulma on 180 ja sp 3 -hybridisoituneen hiiliatomin sidoskulmat ovat n. 109 eli sillä on tetraedrinen rakenne.

3 1.11 Tehtävä. Ennusta vesimolekyylin rakenne ja polaarisuus? Vesimolekyyli on polaarinen, koska happiatomi on elektronegatiivisempi kuin vety. appiatomi vetää elektroneja puoleensa, jolloin sillä on negatiivinen osittaisvaraus ja vetyatomeilla positiivinen. Vesi happi: EN = 3,4 vety: EN = 2,2 Ero = 1, Tehtävä 1. Ammoniakin (N 3 ) pka = 34 ja etyynin (asetyleenin) pka = 27. Kumpi on happamampi? Voiko N 2 -anioni reagoida etyynin kanssa? Ratkaisu. Asetyleeni on vahvempi happo kuin ammoniakki, ts. amidianioni, N 2 - on voimakkaampi emäs kuin asetyleenianioni ja pystyy irrottamaan asetyleeniltä protonin -> reaktio voi tapahtua.? C C + - : N 3 C C: + N 3 vahvempi emäs N 3 pk a =34 C C pk a =27 vahvempi happo : N C C: + Tehtävä 2. soita kuinka asetaldehydi, C 3 C, voi toimia Lewis-emäksenä? Asetaldehydin happiatomilla on kaksi vapaata elektroniparia, joita se voi luovuttaa Lewis-hapoille, kuten + -ionille.

4 2.1 Tehtävä. Ympyröi ja nimeä seuraavien lääkeaineiden funktionaaliset ryhmät 2.2 Tehtävä. Piirrä kaikki molekyylikaavaa C 6 14 vastaavat isomeerit. Molekyylikaavaa C 6 14 vastaavia isomeereja on 5 kpl, jotka on esitetty tässä myös viivakaavoilla. C C 3 2 C 2 C 3 C 3 C 3 C C 3 C C C 3 C C 3 C 2 C 2 C 2 C 2 C 3 C2 C 2 C 3 C C 3 C2 3 3 n-heksaani 2-metyylipentaani (isoheksaani) 3-metyylipentaani 2,2-dimetyylibutaani (neoheksaani) C 3 C 3 C C C 3 C 3 2,3-dimetyylibutaani

5 2.5 Tehtävä. Butaanilla on kaksi erilaista lomittais- ja kohdakkaiskonformaatiota. Piirrä niiden Newmanprojektiot. Mikä konformaatioista on energialtaan edullisin. Butaanin konformaatioista on alhaisin se lomittaiskonformaatio (B), jossa metyyliryhmät ovat vastakkaisilla puolilla. Energia 3 C C 3 3 C C 3 kohdakkaiskonformaatio A C 3 C 3 3 C C 3 3 C C 3 lomittaiskonformaatio A kohdakkaiskonformaatio B C 3 3 C C 3 C 3 lomittaiskonformaatio B Tehtävä. Piirrä 1-tert-butyyli-2-metyylisyklopentaanin rakenne. 3 C C 3 C 3 C Tehtävä. Piirrä cis-1,4-dimetyylisykloheksaanin rakenne.

6 2.10 Tehtävä. Piirrä metyylisykloheksaanin kaksi tuolikonformaatiota, joista toisella metyyliryhmä on aksiaalinen ja toisella ekvatoriaalinen Tehtävä. Piirrä cis- ja trans-1,2-dikloorisykloheksaanin tuolikonformaatiot. Missä asemissa kloorisubstituentit ovat toisiinsa nähden. Cis- 1,2-dikloorisykloheksaanin tuolikonformatioissa toinen sidos on aina aksiaalinen ja toinen akvatoriaalinen. Trans-1,2-dikloorisykloheksaanin tuolikonformaatioissa molemmat substituentit ovat joko aksiaalisia tai ekvatoriaalisia. a Cl Cl e Cl Cl a Cl Cl e 3.1 Tehtävä. Nimeä alla olevat alkeenit

7 3.2 Tehtävä. Piirrä 2-buteenin rakenne ja osoita hiiliatomien hybridisaatiot ja sidoskulmat. 2-buteenin rakenne, hiiliatomien hybridisaatiot ja sidoskulmat. Kuvassa on esitetty trans-2-buteenin rakenne, 2-buteenilla on myös cis-isomeeri. ybridisaatiot Sidoskulmat C sp 2 C sp 3 C sp3 C sp 2 C 120 C C C 120 trans-buteeni 3.3 Tehtävä. Piirrä buteenidihapon cis- ja trans-isomeerit. 3.4 Tehtävä. Luokittele seuraavat reaktiot. (a) C 3 Br + K C 3 + KBr Substituutioreaktio (b) C 3 C 2 2 C=C Eliminaatioreaktio (c) 2 C=C 2 2 C 3 C 3 Additioreaktio

8 3.5 Tehtävä. soita seuraavien yhdisteiden polaarisuus. Mikä kohta yhdisteissä on elektrofiilinen, mikä taas nukleofiilinen? (a) Asetoni, C 3 CC 3 (b) Butyylilitium, C 3 C 2 C 2 C 2 -Li (c) Kloorietaani, C 3 C 2 Cl Elektrofiilinen Nukleofiilinen C 3 C 2 Cl (d) Metaanitioli, C 3 S Rikin ja hiilen elektronegatiivisuusero on pieni, joten niiden välinen sidos ei ole polaarinen. Toisaalta rikki sisältää kaksi vapaata elektroniparia kuten happi, joten se toimii nukleofiilinä. (e) Etyyni, C C

9 3.6 Tehtävä. Ennusta synteesituote, joka syntyy kun syklohekseeni reagoi Cl:n kanssa. Syklohekseenin reaktio Cl:n kanssa tuottaa kloorisykloheksaania. 3.7 Tehtävä. Kun 2-metyylipropeeni reagoi Cl:n kanssa, syntyy 2-kloori-2-metyylipropaania. Mikä on synteesin välituotteena syntyvän karbokationin rakenne? Esitä reaktiomekanismi 2-metyylipropeenin kaksoissidos aukeaa ja Cl:n protoni liittyy siihen -elektronien avulla; syntyy karbokationi, johon kloridi ioni luovuttaa elektroniparin ja uusi sidos muodostuu (2-kloori-2- metyylipropaani). 3.9 Tehtävä. Piirrä yksivaiheisen, erittäin eksotermisen ja nopean reaktion energiadiagrammi.

10 4.1 Tehtävä 1. Ennusta tuote, joka syntyy 1-metyylisyklohekseenin ja Br:n välisessä reaktiossa 4.2 Tehtävä. Ennusta tuote, joka syntyy 1-etyylisyklopenteenin ja Cl:n välisessä reaktiossa. 4.3 Tehtävä. Ennusta seuraavien reaktioiden karbokationivälituotteet. 4.4 Tehtävä. Mikä tuote syntyy kun metyleenisyklopenteeniin lisätään vettä? Esitä reaktion mekanismi.

11 4.6 Tehtävä. Mitä tuotteita syntyy seuraavien yhdisteiden katalyyttisessä hydrauksessa? (a) (C 3 ) 2 C=CC 2 C 3 (b) 3,3-dimetyylisyklopenteeni 4.8 Tehtävä. Esitä polyakryylinitriilin rakenne, joka on muodostunut akryylinitriilistä 2 C=CCN. 4.8 Tehtävä 1. Mitä tuotteita syntyy 1-kloori-1-metyylisykloheksaanin reagoidessa K:n kanssa etanolissa. C 3 Cl K Et C 3+ 1-kloori-1-metyylisykloheksaani 1-metyylisyklohekseeni KCl + 2 Tehtävä 2. Ennusta seuraavan reaktion päätuote. (uom. 3-metyyli-2-penteenillä on E- ja Z-isomeerit)

12 4.10 Tehtävä. Nimeä alla olevat alkyynit Tehtävä. Mitä tuotteita syntyy alla olevissa reaktiossa? (a) C 3 Lindlar-katalyytti C 3 3 C C C 2 C C C C C C3 3 C C C2 (b) cis-5-metyyli-2-hekseeni 3 C C 2 C C C 3 + 1ekv.Cl Cl 2 C C C 3 3 C C 2 Cl (c) (E)-2,3-dikloori-2-penteeni Br 3 C C 2 C C C 3 + 1ekv.Br C C C 3 + C C C 3 3 C C 2 3 C C 2 Br (Z)-3-bromi-2-penteeni (Z)-2-bromi-2-penteeni 3 C C 2 C C C 3 3 C C 2 C C C Br Br (E)-3-bromi-2-penteeni (E)-2-bromi-2-penteeni 5.2 Tehtävä. Nimeä oheiset yhdisteet IUPAC:n sääntöjen mukaan S 3 2 S 4 S 3 bentseenisulfonihappo Tehtävä. Esitä reaktiomekanismi yllä olevalle reaktiolle 2 S 4 + S 3 S S 2 +

13 S 3 + on elektrofiili, joka pyrkii reagoimaan nukleofiilisen bentseeni-renkaan kanssa. Välituotteena syntyy karbokationi, joka voidaan piirtää kolmena erilaisena resonanssirakenteena. Karbokationista irtoaa protoni ja C- sidoksen elektronipari siirtyy aromaattiseen renkaaseen, jolloin lopputuotteena saadaan bentseenisulfonihappoa. 5.6 Tehtävä. Mitä tuotteita syntyy bentseenistä seuraavilla reagensseilla? (a) (C 3 ) 3 CCl, AlCl 3 (b) C 3 C 2 CCl, AlCl Tehtävä. Mitä tuotteita syntyy hapetettaessa KMn 4 :lla seuraavia lähtöaineita? (a) m-kloorietyylibentseeni (b) o-dimetyylibentseeni C 3 KMn 4 C 3 o-dimetyylibentseeni C C Ftaalihappo

14 6.2 Tehtävä. Mitkä seuraavista molekyyleistä ovat kiraalisia? Merkitse molekyylien stereokeskukset 6.5 Tehtävä 1.. Tunnista kipulääkkeenä käytetyn tramadolin asymmetriset hiiliatomit ja esitä kaikkien stereoisomeerien rakenteet sekä osoita, mitkä stereoisomeereistä ovat enantiomeerejä/diastereomeereja keskenään. N tramadoli Tramadolilla on 2 asymmetristä hiiliatomia (merkitty *:llä), joten sillä on neljä stereosiomeeria. Isomeeriparit (1R,2R), (1S,2S) ja (1R,2S) (1S,2R) ovat enantiomeerejä. Kaikki muut isomeeriparit ovat toistensa diastereomeerejä. Tehtävä 2. Määritä seuraavista molekyyleistä ovat toistensa enantiomeereja ja mitkä diastereomeereja? Stereokeskusten määrittämiseksi kannattaa molekyyli piirtää uudelleen siten, että kevein substituentti () on katsojasta poispäin. Yhdisteet (b) ja (c) ovat enantiomeerejä. (a) ja (b) sekä (a) ja (c) ovat diastereomeerejä.

15 Tehtävä 3. nko cis-1,2-dimetyylisyklobutaanilla stereokeskuksia? nko se kiraalinen yhdiste? Cis-1,2-dimetyylibutaanin molemmat metyyliryhmiä sitovat hiiliatomit (C1 ja C2) ovat kiraalisia. Kuitenkin molekyyli on symmetrinen eli sillä symmetriataso, joten molekyyli ei ole kiraalinen vaan se on akiraalinen mesoyhdiste. Sitä vastoin sen trans-isomeeri on kiraalinen, koska se ei ole symmetrinen. Tehtävä 4. Millä seuraavista yhdisteistä on mesomuoto? (a) 2,3-dibromibutaani (b) 2,3-dibromipentaani (c) 2,4-dibromipentaani 6.6 Tehtävä. Kuinka monta stereokeskusta on seuraavilla lääkeaineilla? Merkitse niiden sijainti *:lla. 7.1 Tehtävä. Nimeä seuraavat alkyylihalidit

16 7.2 Tehtävä. Piirrä kaikki 2-metyylibutaanin kloorauksessa syntyvät monokloorituotteet. Ratkaisu: 7.3 Tehtävä. Ennusta seuraavien reaktioiden tuotteet. 7.4 Tehtävä. Millä tavalla voit valmistaa metyylisykloheksaania 1-metyylisykloheksanolista? Alkoholi voidaan muuttaa alkyylihalidiksi ja tämä edelleen alkaaniksi. 1-metyylisykloheksanolista voidaan valmistaa 1-metyylisykloheksyylikloridi (tionyylikloridilla) tai -bromidi (Br:llä tai fosforitribromidilla). Alkyylihalidista valmistettu Grignardin reagenssi voidaan hajottaa vedellä, jolloin saadaa alkaania. Alkoholi voidaan myös dehydrata alkeeniksi ja hydrata alkaaniksi. 7.5 Tehtävä 1. Mikä substituutiotuote syntyy 1-klooripropaanin reagoidessa natriumhydroksidin kanssa? ydroksi-ioni on nukleofiili, joka korvaa kloorin SN2-mekanismilla ja tuotteeksi saadaan alkoholi (1- propanoli).

17 Tehtävä 2. Kuinka valmistaisit 1-propaanitiolia, C 3 C 2 C 2 S, nukleofiilisella substituutioreaktiolla? Samoin kuin hydroksi-ioni edellä, myös -S-ryhmä on nukleofiili, joka korvaa halogeenin SN2- mekanismilla. Myös tässä lahtöaineena voi olla 1-klooripropaani (myös bromi- ja jodiproaani reagoivat samoin). 8.1 Tehtävä 1. Nimeä seuraavat alkoholit. (a) (b) C 3 C 3 5-metyyliheksaani-2,4-dioli 4-fenyyli-2-metyyli-2-butanoli (c) (d) Br 3 C C 3 4,4-dimetyylisykloheksanoli 4,4-dimetyylisykloheksyylialkoholi trans-2-bromisyklopentanoli (1S,2S)-2-bromisyklopentanoli Tehtävä 2. Nimeä seuraavat eetterit.

18 (a) (b) di-isopropyylieetteri syklopentyyli-propyylieetteri (c) C 3 Br 4-bromianisoli p-bromianisoli 4-bromimetoksibentseeni (d) (etoksimetyyli)etyylieetteri 8.3 Tehtävä 1. Kumpi on happamampi, p-metyylifenoli vai p-syanofenoli? Metyyliryhmä on aktivoiva, elektroneja luovuttava ryhmä, kun taas syanoryhmä (CN) on deaktivoiva ja elektroneja puoleensavetävä (syanoryhmän hiiliatomilla on positiivinen osittaisvaraus). Näin ollen p-syanofenoli on happamampi. Ks kappale 5.8.1, Tehtävä 2. Aseta seuraavat yhdisteet kasvavan happamuuden mukaiseen järjestykseen: bentsyylialkoholi, p-bromifenoli, 2,4-dibromifenoli, p-metoksifenoli. Bentsyylialkoholi on vähiten hapan, koska se ei ole fenoli vaan primäärinen alkoholi. p-metoksifenolin metoksiryhmä on elektroneja luovuttava ja siten heikompi happo kuin p-bromifenoli, jossa on yksi elektroneja puoleensa vetävä bromi-atomi. Yhdisteistä 2,4-dibromifenoli on happamin, koska se sisältää kaksi elektroneja puoleensa vetävää bromi-atomia. 8.5 Tehtävä. Ennusta seuraavan reaktion tuote?

19 8.6 Tehtävä. Mikä tuote syntyy bentsyylialkoholin reagoidessa Cr 3 :n kanssa? Primäärinen alkoholi hapettuu Cr 3 :lla vastaavaksi karboksyylihapoksi. Entä jos hapetusreagenssina käytetään pyridiniumkloorikromaattia (PCC)? PCC:llä hapettuminen pysähtyy aldehydiasteelle. 8.7 Tehtävä. p-metyylifenolia (p-kresolia) käytetään mm. antiseptisena aineena. Miten valmistaisit p- metyylifenolia bentseenistä? Tuote voidaan pikkoa vaihe vaiheelta yksinkertaisimmiksi lähtöaineiksi (retrosynteettinen analyysi). Sulfonihapon muuntaminen fenoliksi S 3 Sulfonointi Friedel Graftsin alkylointi C 3 p-metyylifenoli (p-kresoli) C 3 C 3 Toinen vaihtoehtoinen reitti on liittää metyyliryhmä fenoliin, joka saadaan betseenisulfonihaposta. Reaktio voidaan kirjoittaa seuraavasti:

20 tai 8.8 Tehtävä 1 Mikä tuote syntyy cis-2-buteenin reagoidessa m-klooriperoksibentsoehapon kanssa? m-klooriperoksibentsoehappo muodostaa alkeenista epoksiyhdisteen eli oksiraanin cis-2-buteeni Cl 3 C 3 C cis-2,3-epoksibutaani (cis-2-buteenioksidi t. 2,3-dimetyylioksiraani) Tehtävä 2 Mikä tuote syntyy kun cis-2,3-epoksisykloheksaani aukeaa dioliksi? Vastaus: reaktiossa syntyy trans-1,2-sykloheksaanidiolia.

21 8.9 Tehtävä. Nimeä seuraavat yhdisteet. 9.1 Tehtävä. Esitä molekyylien rakenteet annettujen tietojen perusteella. (a) ketoni, C 5 10 (b) aldehydi, C 6 10 C 3 C 2 C 2 C C C 2-heksenaali syklopentyylikarbaldehydi (c) syklinen ketoni, C 5 8 (d) aryyliketoni, C 9 10

22 9.3 Tehtävä. Nimeä seuraavat aldehydit ja ketonit. 9.4 Tehtävä. Kuinka valmistaisit: (a) asetofenonia bentseenistä, (b) pentanaalia 1-pentanolista? (a) (b) 9.5 Tehtävä. Mitä syntyy kun 3-metyylibutanaalin annetaan reagoida Tollensin reagenssin kanssa? 3-metyylibutanaalin hapettuu 3-metyylibutaanihapoksi 9.6 Tehtävä. Mitä tapahtuu asetaldehydin ja hydroksidi-ionin välisessä nukleofiilisessä additioreaktiossa? ydroksidi-ioni liittyessä asetaldehydin karbonyylihiileen syntyy alkoksidi-ioni, joka protonoituu geminaaliseksi alkoholiksi (1,1-dioliksi) eli asetaldehydihydraatiksi.

23 9.7 Tehtävä. Vesiliuoksessa triklooriasetaldehydi (kloraali, CCl 3 C) esiintyy geminaalisena diolina, kloraalihydraattina, joka tunnetaan unilääkkeenä ja tyrmäystippoina. Piirrä kloraalihydraatin rakenne. 9.8 Tehtävä. Mitä tuotetta syntyy 2-metyylisyklopentanolin ja metanolin happokatalysoidussa reaktiossa? + C 3 3 C 3-metyylisyklopentanoni + 3 C 3 C hemiasetaali C C 3 C C metyylisyklopentanonin dimetyyliasetaali (1,1-dimetoksi-3-metyylisyklopentaani) 9.9 Tehtävä. Mikä tuote syntyy 2-butanonin reagoidessa hydroksyyliamiinin N 2 kanssa? 9.10 Tehtävä. Kuinka valmistaisit 2-fenyyli-2-propanolia, (a) asetonista, (b) asetofenonista? a) asetonista b) asetofenonista 1) 3 C C C 3 asetoni MgBr 2) 3 + 1) C 3 MgBr C C 2) C C C 3 2-fenyyli-2-propanoli 3 C C C 3 asetofenoni 2-fenyyli-2-propanoli 9.11

24 Tehtävä. Ennusta aldolikondensaatiotuote kun lähtöaineena on: (a) propanaali, (b) asetoni. (a) (b) 10.1 Tehtävä. Nimeä seuraavat yhdisteet Tehtävä 1. Kumpi on vahvempi happo, bentsoehappo vai p-nitrobentsoehappo? Ratkaisu: p-nitrobentsoehappo on happamampi, koska nitro-ryhmä on elektroneja puoleensavetävänä ryhmänä stabiloi karboksylaatti-ionin negatiivista varausta ja tämä helpottaa protonin irtoamista. Protonin irrotessa muodostuva p-nitrobentsoaatti on myös stabiilimpi kuin bentsoaatti. Tehtävä 2. Piirrä seuraavien reaktioiden tuotteet (a) bentsoehappo + Na? (b) etikkahappo + N 3?

25 10.4 Tehtävä 3. Aseta seuraavat yhdisteet kasvavan happamuuden mukaiseen järjestykseen: rikkihappo, metanoli, fenoli, p-nitrofenoli, etikkahappo. metanoli (pka=15.54) < fenoli (pka=9.89) < p-nitrofenoli (pka=7.15) < etikkahappo (pka=4.75) < rikkihappo (pka=-5.2) Tehtävä. Kumpi seuraavista on reaktiivisempi hydroksidi-ionin nukleofiiliselle substituutioreaktiolle, asetamidi C 3 CN 2 vai asetyylikloridi C 3 CCl? Koska kloori on elektronegatiivisempi kuin typpi, happokloridin karbonyyli on polaarisempi kuin amidin ja siten asetyylikloridi on reaktiivisempi kuin asetamidi. Tehtävä. Millä kahdella eri tavalla voit valmistaa etyylibensoaattia? + C + C 3 C 2 C C 2 C 3 bentsoehappo etanoli etyylibentsoaattii 10.7 Tehtävä. Kuinka valmistaisit etyylibentsoaattia happokloridista ja alkoholista? C + C 3 C 2 C Cl C 2 C 3 bentsoyylikloridi etanoli etyylibentsoaattii

26 10.8 Tehtävä. Mikä tuote syntyy seuraavassa reaktiossa? 10.9 Tehtävä 1. Piirrä etyyli-3-metyylibutanoaatin saippuoitumisreaktio Tehtävä 1. Mistä amidista valmistaisit bentsyyliamiinia LiAl 4 :lla? Tehtävä 2. Rengasrakenteisia amideja sanotaan laktaameiksi. Mitä tuotetta saat pelkistämällä N- metyylipyrrolidonia? LiAl 4 N C 3 N C 3 N-metyylipyrrolidoni (laktaami) N-metyylipyrrolidiini Tehtävä. Kevlar on polymeeri, jota valmistetaan kuumentamalla 1,4-bentseenidikarboksyylihaposta ja 1,4- bentseenidiamiinista. Esitä Kevlarin rakenne. 1,4-bentseenidikarboksyylihappo tereftaalihappo + 2 N N 2 N Kevlar N n 1,4-diaminobentseeni 11.1

27 Tehtävä 1. Nimeä alla olevat amiinit IUPAC-sääntöjen mukaan. Tehtävä 2. Piirrä seuraavien amiinien rakenteet: (a) N-metyylianiliini (b) Tetraetyyliammoniumbromidi (c) p-bromianiliini N C3 (d) N-etyyli-N-metyylisyklopentyyliamiini C 3 N C 2 C Tehtävä 1. Kumpi on voimakkaampi emäs, aniliini vai p-nitroaniliini? Aniliini on voimakkaampi emäs, koska nitroryhmän elektroneja puoleensavetävä vaikutus tekee p- nitroaniliinin aminoryhmästä heikommin elektroneja luovuttavan ja siten heikomman emäksen. Tehtävä 2. Ennusta seuraaavan reaktion tuote Tehtävä 3. Ennusta kumpi on emäksisempi: Emäksisempi yhdiste on esitetty punaisella (a) C 3 C 2 N 2 vai C 3 C 2 CN 2 Etyyliamiini on emäksisempi kuin propaaniamidi (b) Na vai C 6 5 N 2 Na on emäksisempi kuin aniliini (c) C 3 NC 3 vai C 3 NC 6 5

28 Dimetyyliamiini on emäksisempi kuin N-metyylianiliini (d) C 3 C 3 vai (C 3 ) 3 N Trimetyyliamiini on emäksisempi kuin dimetyylieetteri 11.4 Tehtävä 1. Kuinka valmistaisit dietyyliamiinia ammoniakista? Ammoniakkiin on liitettävä kaksi etyyliryhmää, jotka saadaan ammoniakin reagoidessa kahden etyylihalidimolekyylin kanssa. Tehtävä 2. Mistä amidista voit valmistaa N-etyylisykloheksyyliamiinia? Amidin karbonyyliryhmä voidaan pelkistää LiAl 4 :lla metyleeniryhmäksi (-C 2 -). N- etyylisykloheksyyliamiinissa on vain yksi typpeen liittynyt -C 2 -ryhmä (etyyliryhmä), joten lähtöaineen on oltava N-sykloheksyyliasetamidi. C C 3 N 1) LiAl 4 2) 2 C 2 C 3 N N-sykloheksyyliasetamidi N-etyylisykloheksyyliamiini Tehtävä 3. Mistä nitriilistä voit valmistaa LiAl 4 :lla pelkistämllä butyyliamiinia? Nitriilin CN-ryhmä voidaan pelkistää LiAl 4 :lla primääriseksi amiiniksi (-C 2 N 2 ). Lähtöaine on butaaninitriili. Tehtävä 4. Kuinka valmistat p-metyylianiliinia bentseenistä? Metyyliryhmä saadaan bentseeniin Friedel-Crafts reaktiolla (C 3 Cl/AlCl 3 ). Aminoryhmä saadaan pelkistämällä nitrausreaktiolla saatu nitroryhmä amiiniksi Tehtävä. Piirrä reaktioyhtälö, jossa dietyyliamiini ja asetanhydridi reagoivat muodostaen N,Ndietyyliasetamidia.

29 11.6 Tehtävä. Piirrä reaktioyhtälöt, jossa N-metyylipyrroli reagoi seuraavien reagenssien kanssa. (a) N 3 (b) C 3 Cl, AlCl 3 (c) C 3 CCl, AlCl 3

H Formaldehydin Lewis-rakenne

H Formaldehydin Lewis-rakenne Vastaus kappaleen 1.7 tehtävään Ammoniumioni on rakenteeltaan tetraedrinen aivan kuten metaani. Sen sidoskulmat ovat n.109 ja typellä on sp 3 -hybridisaatio. sidoskulma n. 109 o Ammoniumioni Vastaus kappaleen

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi

Lisätiedot

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani.. 2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Orgaaninen reaktio Opettava tutkija Pekka M Joensuu Orgaaniset reaktiot Syyt Pelkkä törmäys ei riitä Varaukset (myös osittaisvaraukset) houkuttelevat molekyylejä

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Liittymis- eli additioreaktiossa molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. Reaktio

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 20.12.2005/5.1.2006, ratkaisut ja pisteytysmalli Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi

Lisätiedot

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet Konformaatio Yliopisto-opettaja Pekka M Joensuu Johdanto Konformaatio: Sigmasidokset pyörivät Johdanto Konformaatio: Konformaatio muuttuvat toisikseen sidoksia

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100)

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) KAPPALE 2: - Funktionaaliset ryhmät Laskarimuistiinpanot - Hapetusasteet (s. 35-36) 1. Jaetaan viiteen pääryhmään (0) alkaani-, (1) alkoholi-, (2) aldehydi-, (3) karboksyyli-

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa 1(8) Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa Alkaanien spektrit Alkaanien spektreille on ominaisia C H venytys ja taivutus. C C venytys ja taivutus -piikit ovat joko liian heikkoja tai aallonpituudeltaan

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet Enolien alkylointi Pekka M Joensuu Johdanto Kaikki päälaelleen? Nyt karbonyyli onkin nukleofiili Koska karbonyyli elektrofiili enolin muodostus voi aiheuttaa ongelmia

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä 1. Yhdiste sisältää 37,51 massaprosenttia hiiltä, 58,30 massaprosenttia happea ja loput vetyä. Yhdisteen empiirinen kaava on a) C 3 4 4 b) C 4 5 5 c) C 5 7 6 d) C 6 8 7. 2. Maitohapon C3 C() C molekyylissä

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Aine Puhdas aine Alkuaine Metalli Metallisidos Uloimmat elektronit pääsevät vaeltamaan vapaasti positiivisten atomiydinten välillä pitäen rakenteen kasassa Epämetalli

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Kitagawa -ilmaisinputket aakkosjärjestyksessä

Kitagawa -ilmaisinputket aakkosjärjestyksessä 1,1,2-Trikloorietaani 236S 10 100ppm 1,1-Dikloorietaani 235S 10 160ppm 1,2,4-Trimetyylibentseeni 111U 20 250ppm 1,2-Dikloorietaani 230S 5 50ppm 1,2-Dikloorietyleeni 145S 5 400ppm 1,3-Butadieeni 168SA 0.03

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

ORGAANISTEN YHDISTEIDEN NIMEÄMINEN

ORGAANISTEN YHDISTEIDEN NIMEÄMINEN RGAAISTE YDISTEIDE IMEÄMIE rgaanisia yhdisteitä on miljoonia ja niiden rakenteet ovat erittäin monimuotoisia. Yhdisteiden kuvaaminen kirjoitetussa tekstissä ja yhdisteen ja sen nimen yhdistäminen olisi

Lisätiedot

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI. KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3.

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot 1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu

Lisätiedot

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Torstaina 31.5.2012 klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Torstaina 31.5.2012 klo 9-12 Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Torstaina 31.5.2012 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00.

Lisätiedot

Jos kahdella aineella on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava, kutsutaan niitä isomeereiksi.

Jos kahdella aineella on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava, kutsutaan niitä isomeereiksi. 4.1 Isomeria Jos kahdella aineella on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava, kutsutaan niitä isomeereiksi. Eri isomeereillä on siis aina sama moolimassa, mutta usein erilaiset kemialliset ominaisuudet.

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010

Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010 Itä-Suomen yliopiston farmasian valintakoe: kemian koe 26.5.2010 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 12.00 ja päättyy klo 14.00 2. Poistua saa aikaisintaan klo 12:30 3. Tarkista että olet saanut kaikki kokeen

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Funktionaaliset ryhmät

Funktionaaliset ryhmät Mari Liukkonen mari.liukkonen@helsinki.fi Jaana Herranen jaana.herranen@helsinki.fi Mikko Laurila mikko.laurila@helsinki.fi Johanna Kuronen johanna.kuronen@helsinki.fi Funktionaaliset ryhmät 29.4.2008

Lisätiedot

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele. Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa on kaikki sivut 1-11. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Kitagawa -ilmaisinputket numerojärjestyksessä

Kitagawa -ilmaisinputket numerojärjestyksessä 100 Hiilimonoksidi 5 1000ppm 114 Bromi 1 20ppm 116 Klooridioksidi 1 20ppm 129 Karbonyylinikkeli 20 700ppm 131 Epäorgaaninen kaasu (Kvalitatiivinen) Kvalitatiivinen mittaus 136 Akroleiini 0.005 1.8% 186

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Bentseeni on vaikeasti reagoiva yhdiste. Bentseeni on avaruusrakenteeltaan tasomainen. Bentseenin

Bentseeni on vaikeasti reagoiva yhdiste. Bentseeni on avaruusrakenteeltaan tasomainen. Bentseenin Kemian kurssikoe, Ke2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa RATKAISUT Keskiviikko 24.5.2017 VASTAA TEHTÄVIIN 1 3 JA KAHTEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 4 6! MAOL JA LASKINOHJELMISTOT OVAT SALLITTUJA! Sievin lukio

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe 5.5.011 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 1.00 ja päättyy klo 14.00. Poistua saa aikaisintaan klo 1:30 3. Tarkista

Lisätiedot

Workshopin sisältö. Erilaisia tehtäväasetelmia spektroskopian opiskeluun

Workshopin sisältö. Erilaisia tehtäväasetelmia spektroskopian opiskeluun SPEKTROSKOPIA Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori, oppikirjailija Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Vieraileva tutkija Johannesburgin yliopisto, Etelä-Afrikka Workshopin sisältö Aineistolähteet

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Insinöörivalinnan kemian koe 1.6.2016 Malliratkaisut 1. Eräs orgaaninen yhdiste sisältää 66,7 m-% C, 11,2 m-% H ja 22,1 m-% O. Yhdisteen

Lisätiedot

1. Kemialliset reaktiot Kemiallisessa reaktiossa tapahtuu energiamuutoksia, kun sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu. Kemiallinen reaktio voi

1. Kemialliset reaktiot Kemiallisessa reaktiossa tapahtuu energiamuutoksia, kun sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu. Kemiallinen reaktio voi 1. Kemialliset reaktiot Kemiallisessa reaktiossa tapahtuu energiamuutoksia, kun sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu. Kemiallinen reaktio voi tapahtua, kun lähtöaineiden molekyylit ja atomit törmäävät

Lisätiedot