Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava"

Transkriptio

1 Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1

2 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen valmentava kurssi (KE6, ½ kurssia) Kurssit KE2-KE6 järjestetään joka toinen vuosi. KE2-KE3 lv KE4-KE6 lv Kirjoitukset keväällä 2016!! 2

3 3

4 Arvioinnista: Kurssikoe Kotitehtävät ja tuntityöskentely vaikuttavat arvosanaan noin yhdellä numerolla. 4

5 Kotitehtävät: Merkitse listaan vain kotitehtävät, jotka merkitään taululle KTtunnuksella. Merkitse listaan vain ne tehtävät, jotka olet tehnyt niin huolella, että olet valmis esittämään ne muille joko dokumenttikameralla tai tussitaululla. Laita yksi tehtävä/ruutu. Tarvittaessa lisää ruutuun a,b,, jos olet tehnyt vain osan tehtävästä. Poissaolo täytyy olla selvitetty heti seuraavalla kerralla, mikäli haluaa merkitä kotitehtäviä poissaolon ajalta! Kotitehtävät säilytettävä ja pyydettäessä annettava opettajalle ennen kurssin arviointia. 5

6 1. Kemia luonnontieteenä Ajattele omilla aivoillasi, et voi ajatella muiden aivoilla 6

7 7

8 Lue s.6-14 & liite1/s Tehtävät 9-13/s.17-8

9 Käsitteitä: Atomi= aineen perusrakenneosanen (ei voida hajottaa kemiallisesti) Ioni= sähköisesti varautunut atomi tai atomiryhmä (e - ) Molekyyli= vähintään 2 atomia liittynyt toisiinsa (epämetalliatomit kovalenttiset sidokset) Alkuaine=sisältää vain yhdenlaisia atomeja (järjestysluku) Yhdiste= sisältää vähintään kahta erilaista atomia Ioniyhdisteessä metalli+epämetalli Molekyyliyhdisteessä vain epämetalleja Tehtävä 1/ s.15. 9

10 2. Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä 13

11 14

12 15

13 Eksoterminen reaktio = energiaa vapautuu (esim. kaasu tiivistyy nesteeksi, puu palaa) Endoterminen reaktio= energiaa sitoutuu (esim. vesi haihtuu) 16

14 Puhdas aine & alkuaine Puhtaassa aineessa kaikki rakenneosat (atomit, molekyylit tai ionit) ovat samanlaisia tarkka sulamis- ja kiehumispiste (paitsi amorfisilla aineilla). Alkuaineet jaetaan metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin. 17

15 Alkuainemolekyylin muodostuminen atomeista Oktetti= jalokaasun elektronirakenne, jossa on 8 elektronia uloimmalla kuorella (jalokaasut 8.pääryhmä, poikkeus helium, jolla on vain 2 elektronia). Molekyylissä atomeilla on yhteisiä elektroneja = kovalenttinen sidos (epämetalliatomien välillä). Jaksollinen järjestelmä: Alkuaineet ovat järjestysluvun mukaisessa järjestyksessä Jakso= vaakarivi (kertoo kuinka monta elektronikuorta on käytössä, 2n 2 ) Ryhmä=pystysarake (pääryhmän numero kertoo, kuinka monta elektronia on uloimmalla kuorella). Jaksollinen järjestelmä 18

16 Kaksoissidos- ja kolmoissidos 19

17 Ioniyhdiste Ioniyhdisteessä atomit ovat luovuttaneet tai vastaanottaneet elektroneja ja näin muodostuvat positiiviset ja negatiiviset ionit vetävät toisiaan puoleensa muodostaen ionisidoksen. Ionisidos muodostuu metallin ja epämetallin välille. Suola on yleisnimitys ioniyhdisteestä. Esim. ruokasuola NaCl 20

18 Molekyyliyhdiste Molekyyliyhdisteessä kovalenttisia sidoksia on muodostunut vähintään kahden eri epämetalliatomin välille. Esim. metaanin muodostuminen: 21

19 Lue sivut & tee tehtävät sivulta (Nopeimmat&halukkaat voivat tehdä myös tehtävää 27) 22

20 Elektronegatiivisuus Elektronegatiivisuus kuvaa atomin kykyä vetää sidoselektroneja puoleensa (MAOL s. 145/137 ). Poolinen sidos muodostuu atomien välille, kun niillä on erilainen elektronegatiivisuus elektronit (e - ) jakautuneet epätasaisesti muodostuu +- ja navat. 23

21 Poolisuus Katso taulukosta hapen ja vedyn elektronegatiivisuusarvot: 24

22 Molekyylien väliset sidokset Molekyylien välillä on dispersiovoimia ja dipoli-dipolisidoksia Myös vetysidos on dipoli-dipolisidos (H-N, H-O, H-F) (Katso kuvat s.32-33) 25

23 26

24 27

25 3. Seokset koostuvat useista eri aineista Lue sivut ja selitä seuraavat käsitteet sekä selosta lyhyesti ao. erotusmenetelmiä vihkoosi (mihin perustuu). Tee myös tehtäviä (valitse itse). OPH Homogeeninen seos: Heterogeeninen seos: Faasi: Suodatus: Dekantointi: Sentrifugointi: Haihdutus: Tislaus: Sublimointi: Uutto eli uuttaminen: Kromatografia: Kaasukromatografia 28

26 Kuva s.42 29

27 Luokittele seuraavat mallit alkuaineisiin, yhdisteisiin ja seoksiin. 30

28 Pitoisuuden ilmoittaminen: Massaprosentti m%: m % = määritettävän aineen massa tutkittavan näytteen massa 100% Erityisesti liuoksille Massaprosentti m%: m % = liuenneen aineen massa 100% tutkittavan liuoksen massa Tilavuusprosentti: til % = liuenneen aineen tilavuus tutkittavan aineen tilavuus 100% 1% = % 0 = ppm =

29 4. Ainemäärä ja konsentraatio Atomi muodostuu ytimestä (protonit ja neutronit) sekä sitä ympäröivästä elektronipilvestä. Ihminen vs. lintu 32

30 ATOMI ydin elektroniverho protoni (p + ) -Varaus positiivinen neutroni (n) -Varaukseton elektroni (e - ) -Varaus negatiivinen Atomi on ulospäin varaukseton eli siinä on yhtä monta protonia (järjestysluku) ja elektronia. 33

31 Massaluku= neutronien ja protonien yhteismäärä. Toinen merkintätapa Cl

32 Saman alkuaineen erimassaisia atomeja sanotaan isotoopeiksi (neutronien määrä vaihtelee). Vedyllä on kolme isotooppia: tavallinen vety 1 H raskas vety (deuterium) 2 H raskain vety (tritium) 3 H. 35

33 Avogadron vakio MAOL s.138/131 36

34 Yhtälöt löytyvät selityksineen sivuilta 62-65! Vastaavat yhtälöt ovat taulukon sivulla / ! Piirros 37

35 Esimerkki a) Kuinka monta moolia hiiliatomeja piirroksessa on? b) Kuinka monta kappaletta hiiliatomeja piirroksessa on? n= m M n= N N A 38

36 39

37 Kertaus: (taulukkokirja s / ) Tehtävä 1. Laske ainemäärä, kun sinulla on 15,0g vettä Tehtävä 2. Laske konsentraatio, kun 22,0g magnesiumkloridia (MgCl 2 ) liuotetaan kolmeen litraan vettä. 40

38 Ratkaisut: Tehtävä 1. n(h 2 O)= m M = massa moolimassa = 15,0g (2 1,008 g g +16,00 mol mol ) 0,833 mol Tehtävä 2. Laske konsentraatio, kun 22,0g magnesiumkloridia (MgCl 2 ) liuotetaan kolmeen litraan vettä. 41

39 Ratkaisut: Tehtävä 1. n(h 2 O)= m M = massa moolimassa = 15,0g (2 1,008 g g +16,00 mol mol ) 0,833 mol Tehtävä 2. n(mgcl 2 )= m M = massa moolimassa = 22,0g (24,31 g g +2 35,45 mol mol ) 0, mol c(mgcl 2 )= n V = ainemäärä tilavuus 0, mol = 3 l 0,0770 mol/l 42

40 5. Erilaisia orgaanisia yhdisteitä Hiiliatomissa C on neljä ulkoelektronia hiiliatomi muodostaa aina neljä sidosta! Esim. metaani CH 4 43

41 Mikäli yhdisteessä on hiilen lisäksi vain vetyä, niin yhdistettä sanotaan hiilivedyksi. Hiileen voi sitoutua myös muita alkuaineita, esimerkiksi happea, typpeä, halogeeneja 44

42 Alkaanit Alkaaneissa kaikki hiilien väliset sidokset ovat yksinkertaisia (-aani). Alkaaneja sanotaan tyydyttyneiksi hiilivedyiksi. Alkaanin nimessä on pääte aani. Alkaani Hiiliatomien määrä Rakennekaava Molekyylikaava metaani 1 etaani 2 propaani 3 butaani 4 pentaani 5 45

43 Alkaanit Alkaaneissa kaikki hiilien väliset sidokset ovat yksinkertaisia (-aani). Alkaaneja sanotaan tyydyttyneiksi hiilivedyiksi. Alkaanin nimessä on pääte aani. Alkaani Hiiliatomien määrä Rakennekaava Molekyylikaava metaani 1 CH 4 etaani 2 C 2 H 6 propaani 3 C 3 H 8 butaani 4 C 4 H 10 pentaani 5 C 5 H 12 46

44 Sykliset hiilivedyt Rengasrakenteessa nimeen lisätään syklo etuliite. 47

45 Alkeenit ja alkyynit Alkeeneissa yksi hiilien välinen sidos on kaksoissidos ja pääte on -eeni. Alkyyneissa yksi hiilien välinen sidos on kolmoissidos ja pääte on -yyni. Numero nimen edessä kertoo kaksois- /kolmoissidoksen paikan. Hiilivetyjen nimen etuliite kertoo hiiliatomien lukumäärän (MAOL s & 138 / & s.130). Alkeeneja ja alkyynejä sanotaan tyydyttymättömiksi hiilivedyiksi. 48

46 Alkoholit Alkoholeissa on vähintään yksi hydroksyyliryhmä OH. Alkoholimolekyylit sisältävät hiiltä, vetyä ja happea. Alkoholin nimessä on pääte -oli. Yksinkertaisimpia alkoholeja ovat metanoli CH 3 OH ja etanoli C 2 H 5 OH. 49

47 Alkaani Rakennekaava Alkoholi Rakennekaava molekyylikaava Metaani metanoli OH CH 3 OH (CH 4 O) Etaani etanoli OH C 2 H 4 OH Propaani propanoli OH C 3 H 7 OH Butaani butanoli OH C 4 H 9 OH Pentaani pentanoli OH C 5 H 11 OH 50

48 Glykoli ja glyseroli ovat moniarvoisia alkoholeja (=useampi OH ryhmä). Myrkyllisen glykolin (1,2-etaanidioli) ja veden seosta käytetään jäähdytysnesteenä ja jäänestoaineena. Glyserolin (1,2,3-propaanitrioli) käyttökohteita ovat mm. kosmeettiset tuotteet ja räjähdysaineet. Glykoli C 2 H 4 (OH) 2 Glyseroli C 3 H 5 (OH) 3 51

49 Ksylitoli Myös ksylitoli on moniarvoinen alkoholi. 52

50 Karboksyylihapot Karboksyylihapot sisältävät karboksyyliryhmän COOH. Yksinkertaisimpia karboksyylihappoja ovat metaani- eli muurahaishappo HCOOH ja etaani- eli etikkahappo CH 3 COOH. Pienimolekyyliset karboksyylihapot ovat voimakastuoksuisia. Etikkahappo CH 3 COOH 53

51 Hiilivetyjen ominaisuuksia Kemiallisesti samanlainen aine liuottaa samanlaista ainetta (pooliton poolitonta ja poolinen poolista). Hiilivetyjen sulamis- ja kiehumispiste kasvaa moolimassan kasvaessa (hetkelliset dipolit voimakkaampia). 54

52 Funktionaaliset eli toiminnalliset ryhmät kirja s.82) 55

53 56

54 Bentseeni Bentseenirenkaan C 6 H 6 sisältävät yhdisteet ovat aromaattisia yhdisteitä. Esimerkiksi fenolit ovat aromaattisia. 57

55 Amiinit Amiinit ovat typpeä N sisältäviä orgaanisia yhdisteitä (ammoniakin NH 3 johdannaisia). Typpi sitoutuu kolmella kovalenttisella sidoksella vetyyn tai hiileen. 58

56 59

57 Aldehydit Happi on liittynyt kaksoissidoksella hiiliketjun päähän. Nimessä pääte aali (metanaali, etanaali, ) Ketonit Happi on liittynyt kaksoissidoksella hiiliketjun keskelle. Nimessä pääte oni (propanoni, butanoni, ) 60

58 6. Orgaanisten yhdisteiden reaktioita ja yhdisteiden nimeäminen. Hiilivetyjen (ja alkoholien) palaessa syntyy hiilidioksidia ja vettä eli hiilivety + happi hiilidioksidi ja vesi Esim. metaanin palaminen: CH O 2 CO 2 + 2H 2 O 61

59 Propaanin C 3 H 8 palamisreaktio: _C 3 H 8 + _O 2 _CO 2 + _H 2 O 62

60 Propaanin C 3 H 8 palamisreaktio: _C 3 H 8 + 5O 2 3CO 2 + 4H 2 O 63

61 Hapettuminen ja pelkistyminen Orgaanisen yhdisteen hapettumisessa molekyyliin tulee lisää happiatomeja tai vetyatomien määrä pienenee. Orgaanisen yhdisteen pelkistymisessä happiatomien määrä pienenee tai vetyatomien määrä kasvaa. 64

62 65

63 66

64 Protolyysireaktio Happo on aine, joka voi luovuttaa protonin (H + ). Happamuuden (ph alle 7) aiheuttavat vedessä olevat oksoniumionit (H 3 O + ). Hapot, Karboksyylihapot, fenoli. Emäs on aine, joka vastaanottaa protonin (H + ). Emäksisyyden (ph yli 7) aiheuttavat vedessä olevat hydroksidi-ionit (OH - ). Protolyysireaktiossa protoni (H + ) siirtyy hapolta emäkselle (tai päinvastoin). NaOH ja amiinit 67

65 (Kuvat s ) 68

66 Neutraloituminen Neutraloitumisessa happamuuden aiheuttavat oksoniumionit H 3 O + ja emäksisyyden aiheuttavat hydroksidi-ionit OH liittyvät yhteen muodostaen vettä. Neutraloitumisreaktiossa syntyy veden lisäksi suolaa eli happo + emäs suola + vesi. Esim. NaOH + HCl NaCl + H 2 O 69

67 70

68 Esteröitymisreaktio Karboksyylihappo + alkoholi esteri + vesi Esim. 71

69 72

70 Nimeämisohjeet s

71 74

72 75

73 76

74 77

75 Nimeäminen (1-2 kertaa): Tutustu sivujen nimeämisohjeisiin samalla, kun teet alla olevia tehtäviä. Käytä tehdessäsi apuna mahdollisimman paljon myös taulukkokirjan sivuja 138 ja (vanha painos 130 ja ), tutustuen samalla taulukossa oleviin esimerkkeihin! Tehtävien joukossa on muutamia turhankin hankalia, joten älä suotta takerru niihin! Kysy apua, kun eteen tulee hankala asia!!! Tehtävät: 148, 149, , 156, 157, (158, 102) 78

76 7. Solujen tärkeitä yhdisteitä 79

77 Sokeria ja happea syntyy vedestä ja hiilidioksidista fotosynteesin eli yhteyttämisreaktion tuloksena: _CO 2 + _H 2 O _C 6 H 12 O 6 + _O 2 Rypälesokeri eli glukoosi ja hedelmäsokeri eli fruktoosi ovat perussokereita eli monosakkarideja (C 6 H 12 O 6 ). 80

78 Sokeria ja happea syntyy vedestä ja hiilidioksidista fotosynteesin eli yhteyttämisreaktion tuloksena: 6CO 2 + 6H 2 O _C 6 H 12 O 6 + 6O 2 Rypälesokeri eli glukoosi ja hedelmäsokeri eli fruktoosi ovat perussokereita eli monosakkarideja (C 6 H 12 O 6 ). (MAOL s.167/157) 81

79 82

80 Hiilihydraatit jaetaan mono-, di- ja polysakkarideihin (tai sokereihin ja polysakkarideihin). 83

81 84

82 Rasvat Pitkäketjuisia karboksyylihappoja sanotaan rasvahapoiksi (4-, MAOL s. 166/156 ). Rasvamolekyyli muodostuu glyserolista ja kolmesta rasvahaposta (muodostuu esteri). Rasvat ovat hyviä energialähteitä. Rasvat eivät liukene veteen. Rasvat ovat kasvien ja eläinten vararavintoa. 85

83 Rasvahapot, joissa kaikki hiilien väliset sidokset ovat yksinkertaisia, ovat tyydyttyneitä.. Rasvahapot, joissa on kaksois- tai kolmoissidoksia, ovat tyydyttymättömiä. Useita kaksois- tai kolmoissidoksia sisältävät rasvahapot ovat monityydyttymättömiä. Tyydyttyneet rasvat ovat yleensä kiinteitä ja tyydyttymättömät nestemäisiä 86

84 Aminohapot Aminohapot sisältävät karboksyyliryhmän COOH ja aminoryhmän NH 2. (MAOL s.167/157) Valkuaisaineet eli proteiinit ovat aminohapoista muodostuneita elimistön rakennusaineita. Valkuaisaineissa satoja aminohappoja on liittynyt toisiinsa peptidisidoksin. 87

85 Nukleiinihapot Lue s

86 Vihjeitä kokeeseen valmistautumiseen: Liitteessä 5 (s ) on kurssin keskeisiä käsitteitä ja ne kannattaa käydä huolellisesti läpi. Tekstin välissä olevat opittiin laatikot toimivat myös hyvänä kertauksena. Vihkomuistiinpanoista löytyy keskeisimpiä asioita ja käsitteitä. Tehtyjä ja tekemättä jääneitä tehtäviä kannattaa myös käydä läpi (muista romppu!). Muista myös liitteen 1 pyöristyssäännöt yms.! Viimekertaisen kokeen löydät laittamalla esim. Googleen hakusanaksi petrike1. Pohjatunti ke kello Koe xx x.x.2014 kello Tukiopetusaikoja: ILMOITA VIIMEISTÄÄN EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ, MIKÄLI HALUAT OSALLISTUA TUKIOPETUKSEEN! 89

87 Kiitos mielenkiinnosta 90

88 Kurssilla tehtyjä tehtäviä: Suluissa olevat tehtävät voivat olla vähän vaikeampia tai ne on jostain muusta syystä jätetty vähemmälle huomiolle. 1. 1, 4, 8-13, , (25-27), , , 63-67, 69, 70, 76, 77, 80, (85-91) , 97, 100, 107, 110, 118, 122, 127, , (136), 137, 138, 140, (141), 143, 148, 149, , 156, 157, (158) , 162, (165), 168ab(c), (170) 91

89 Luku 5 & nimeämisohjeita s Tehtäviä 92,93,94,97,100,107,109,110,118,122,127,128,102,111,132, 133,134,137 92

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen valmentava

Lisätiedot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot 1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava 1 Työ 6/s.174-175 Tutustu työn 6 työohjeeseen, siten että osaat toimia sujuvasti sen mukaan ja kysyä asioista joita et ymmärtänyt/osaa

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi.

Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Orgaaninen kemia Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Nykyään orgaanisia yhdisteitä osataan valmistaa

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Aine Puhdas aine Alkuaine Metalli Metallisidos Uloimmat elektronit pääsevät vaeltamaan vapaasti positiivisten atomiydinten välillä pitäen rakenteen kasassa Epämetalli

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet

Lisätiedot

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI. KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3.

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani.. 2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

ATOMIN ELEKTRONIVERHO

ATOMIN ELEKTRONIVERHO 2.1 AINEEN RAKENNE Tunnetun maailmankaikkeuden ajatellaan koostuvan aineesta eli materiasta sekä energiasta. Aineella on aina massa ja tilavuus. Jokaisella aineella on tietyt ominaisuudet, joiden perusteella

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni 3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8 I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele. Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Kemia keskeinen luonnontiede

Kemia keskeinen luonnontiede KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemia keskeinen luonnontiede Ihmisen kemian tietämyksen yhtenä alkuvaiheena voidaan pitää tulen keksimisestä (ruuan lämmitys). Myöhemmin, kuitenkin tuhansia vuosia sitten, osattiin

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto... 3 2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 4. Ohjelman sisältö... 7 4.1. Aineen rakenne... 7 4.1.1.

Lisätiedot

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; Valintakoe 2012 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; 1. Kuvassa on esitetty

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

KERTAUSTA 1.-KURSSISTA

KERTAUSTA 1.-KURSSISTA KERTAUSTA 1.-KURSSISTA Atomin rakenne 1. Atomin päärakenneosat ovat elektronit, protonit ja neutronit. 2. Positiivisesti varautuneet protonit ja varauksettomat neutronit muodostavat atomin ytimen. 3. Negatiivisesti

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

Workshopin sisältö. Erilaisia tehtäväasetelmia spektroskopian opiskeluun

Workshopin sisältö. Erilaisia tehtäväasetelmia spektroskopian opiskeluun SPEKTROSKOPIA Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori, oppikirjailija Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Vieraileva tutkija Johannesburgin yliopisto, Etelä-Afrikka Workshopin sisältö Aineistolähteet

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen

Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen YO Kemia Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 4 Osa 1 Kemian ylioppilaskoe... 5 Osa 2 Jakso

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen

Lisätiedot