Orgaanista kemiaa. Yhdistetyypit ja nimeäminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Orgaanista kemiaa. Yhdistetyypit ja nimeäminen"

Transkriptio

1 Orgaanista kemiaa Yhdistetyypit ja nimeäminen

2 Molekyylikaava Termejä: molekyylikaava, bruttokaava, empiirinen kaava, suhdekaava Molekyylikaavan kirjoittaminen ensin hiilet, sitten vedyt näiden jälkeen heteroatomit aakkosjärjestyksessä Esim. C₂H₇NO

3 Rakennekaavat Koska orgaanisissa molekyyleissä esiintyy isomeriaa, tarvitaan tarkka tapa ilmaista rakenne Rakennekaavat Lewis-rakenne valenssiviiva- eli Kekulé-rakenne (täydellinen rakennekaava) tiivistetty rakennekaava: esim. CH3CH2CH2CH3 tikkukaava

4 Empiirisen kaavan määritys Yhdiste sisälsi 72,0 massaprosenttia hiiltä, 6,7 massaprosenttia vetyä ja loput happea. Sen moolimassan todettiin olevan alle 160 g/mol. Anna yhdisteen empiiriinen kaava, molekyylikaava ja 1 mahdollinen rakennekaava, kun yhdiste on aromaattinen. (YOS99, muunnelma)

5 Vastaus Yhdisteen alkuainekoostumuksesta ja moolimassasta päätellään (ajatellaan esim. 100 g:n näytettä, jolloin prosenttiluvut vastaavat kunkin alkuaineen massaa grammoina ja jaetaan massojen mittaluvut alkuaineen moolimassojen mittaluvuilla): n=m/m C H O 72,0 % 6,7 % 21,3 % 72,0 : 12,01 = 6,0 6,7 : 1,00 = 6,7 21,3 : 16,0 = 1,33 n/1,33 4, Lasketaan moolimassa aluksi pienimmillä kertoimilla. M(C 9 H 10 O 2 ) = 150 g/mol (siis alle 160 g/mol) Tulos: (C 9 H 10 O 2 )k, jossa k on kokonaisluku.

6 Nimeämisestä Etuliitteet kuvaavat hiilirungon pituutta Voidaan myös määrittää sivuketjujen pituuksia Esim metyyliryhmä 1 Met- 2 Et- 3 Prop- 4 But- 5 Pent- 6 Heks- 7 Hept- 8 Okt- 9 Non- 10 Dek-

7 Hiilirungot perusrakenneosa biomolekyyleissä suoraketjuiset, eli asykliset rakenteet Hiilirunko ei ole syklinen, mutta haarat mahdollisia Alkaanit Alkeenit Alkyynit rengas-, eli sykliset rakenteet rengaskoko vaihtelee, esim. voi olla 7, 6, 5 tai 4 hiiltä heterosykliset yhdisteet aromaattiset yhdisteet kaksois- ja yksöissidosten konjugaatio sp 2 - hybridisaatio

8 Alkaanit Alkaanit ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä. Hiilten välissä on vain yksinkertaisia sidoksia. Alkaanit ovat poolittomia. Ne pääsevät vapaasti kiertymään kuitenkin tietyt stabiilit konformaatiot konformaatioisomeria Empiirinen kaava: (C n H 2n +2 ) Nimeäminen 1 hiili: metaani 2 hiiltä: etaani 3 hiiltä: propaani 4 hiiltä: butaani 5 hiiltä: pentaani

9 Alkeenit Alkeenit: Sisältävät yhden tai useamman hiilten välisen kaksoissidoksen Ovat siis tyydyttymättömiä Kaksoissidokset johtavat reaktiivisuuteen. Funktionaalinen ryhmä! empiirinen kaava (C n H 2n ) (yksi kaksoissidos) Nimeäminen Kuten alkaaneilla, mutta pääte eeni ja kaksoissidoksen (tai sidoksien) paikka ilmoitetaan numerolla Esim. kuvat: 1-buteeni ja 2-buteeni HUOM! Mahd. pieni numero!! Kaksoissidokseen osallistuvat hiilet sp 2 -hybridisoituneet

10 Alkyynit Alkyynit: Yksi tai useampi kolmoissidos. tyydyttymättömiä hyvin reaktiivisia Kiertojäykkyys kolmoissidoksen kohdalta suuri Nimeäminen kuten alkeeneilla, mutta pääte on yyni eli numerointi + pääte

11 Aromaattiset yhdisteet Sisältävät bentseenirenkaan (tai muun aromaattisen rengasrakenteen) Elektronit on delokalisoituneet koko renkaan alueelle Bentseenirengas passiivinen, sen hiilirunko ei katkea helposti

12 Delokalisoituminen lähekkäin, 1 yksöissidoksen päässä olevien kaksoissidosten piisidokset sulautuvat yhteiseksi piiorbitaaliksi Kaikki sidokset samanlaisia! Bentseenirengas Muitakin konjugoituneita kaksoissidoksia

13 Tiivistelmä hiilirunkojen nimeämisestä -aani, -eeni, -yyni Myös dieenit ja diyynit, esim. 1,3-butadieeni Sivuketjun pääte yyli, esim. metyyli, etyyli ensin etsitään pisin hiiliketju ja numeroidaan se substituentit ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä tai joskus sivuketjun pituuden mukaan substituentin paikkaa ilmoitetaan numerolla ja substituenttien määrää etuliitteellä Sykliset yhdisteet syklo -etuliitteellä

14 Nimeämisesimerkkejä Metyylisyklobutaani 3-etyyli-4,4,6-trimetyylinonaani

15 Funktionaaliset ryhmät hiiliketju on hyvin stabiili, eikä reagoi Poikkeuksena kaksois- ja kolmoissidokset repulsiovoimat siispä funktionaaliset ryhmät vastaavat pääasiassa yhdisteen reaktiivisuudesta hiiliketjun pituudella ei ole niin paljon väliä, esim. eripituiset alkoholit reagoivat suunnilleen samalla tavoin heteroatomin ja hiilen välinen sidos on usein polaarinen yleisimmät heteroatomit happi, typpi, rikki ja fosfori

16 Alkoholit primaarinen, sekundaarinen, tertiaarinen hydroksyyliryhmä yhdenarvoinen, kahdenarvoinen, dioli, trioli hydroksyyliryhmä tuo poolisuutta nimeäminen: -oli Esim. ksylitoli, etanoli, glyseroli

17 Aldehydit Aldehydit sisältävät karbonyyliryhmän hiiliketjun päässä Primaarisen alkoholin ensimmäinen hapettumistuote Poolisia yhdisteitä Nimetään aali-päätteellä, esim. metanaali Metanaali=formaldehydi, sen vesiliuosta käytetään biologisten preparaattien säilytykseen

18 Ketonit Sisältävät myös karbonyyliryhmän C=O, mutta nyt se on hiiliketjun keskellä Liittynyt hiiliatomiin, joka on sitoutunut kahteen muuhun hiiliatomiin Syntyy sek. Alkoholin hapettuessa Pääte oni, esim. propanoni Propanoni=asetoni on helposti haihtuva ja syttyvä neste, hyvä liuotin Kynsilakanpoistoaine, syntyy mm. ketogeneesin sivutuotteena

19 Kortisoni

20 Karboksyylihapot Sisältävät karboksyyliryhmän COOH Karboksyyliryhmä voi luovuttaa vedyn: se on happo protolyysi Orgaaniset hapot heikkoja happoja Esim. rasvahapot, hedelmien hapot (sirtuunahappo), etikkahappo, oksaalihappo Aldehydien hapettumistuote!

21 Amiinit Sisältävät aminorymän (NH 2, NH) Primääriset, sekundääriset, tertiääriset Heikkoja emäksiä, voivat vastaanottaa protonin NH 3 + Nimeäminen: päätteenä amiini Primäärinen, sekundäärinen, tertiäärinen, riippuen hiilen määrästä Esim. Metyyliamiini Dimetyyliamiini Trimetyyliamiini

22 Esterit Sisältävät esteriryhmän (karboksylaattiryhmä) Syntyvät alkoholin ja karboksyylihapon reaktiossa Nimetään etaanihapon metyyliesteri tai metyyliasetaatti Esim. triglyseridit (ihmisen varastorasva) ovat estereitä, hajuvedet jne.

23 Nimeä kuvan esteri. Tehtävä

24 3-metyylibutaanihapon etyyliesteri Eli etyyli-3-metyylibutaanaatti

25 Eetterit Sisältävät happisillan -O- Syntyvät kahden alkoholin reaktiossa Tehdään laboratorioissa, mutta ihmiselimistössä eivät kovin yleisiä - poikkeuksiakin tosin on! Passiivisia, eivät reagoi herkästi Pienet eetterit herkästi haihtuvia ja rasvaliukoisia, käytetään usein uuttamiseen dietyylieetteriä voidaan käyttää myös nukutusaineena

26 Peptidit Sisältävät amidiryhmän eli peptidisidoksen Syntyvät karboksyyliryhmän ja aminoryhmän reaktiossa Aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin muodostaen peptidejä ja proteiineja Peptidisidoksia myös monissa muoveissa ja mm. eräissä solukalvojen kalvolipideissä

27 Muutama sana aminohapoista Sisältävät sekä karboksyyli- että aminoryhmän Ne lähtevät samasta hiilestä (alfahiili) Aminohappojen hiilet nimetään kreikkalaisin aakkosin: alfa, beeta, gamma, delta Proteiinien rakenneosia

28 Fenolit Benteenirenkaaseen on suoraan kiinnittynyt hydroksyyliryhmä Eivät siis ole aromaattisia alkoholeja Niissä OH-ryhmä on kiinni bentseenirenkaassa sivuketjun välityksellä Fenolit ovat heikkoja happoja: bentseenirenkaan takia hydroksyyliryhmä voi luovuttaa vedyn Funktionaalisena ryhmänä hydroksinen fenyyli

29 Happoanhydridit Ei varsinaisesti lukioasiaa Syntyvät kahden karboksyyylihapon reaktiossa

30 Nimeämisestä Aluksi sivuryhmän paikka, lukumäärä (di, tri ),sitten sen nimi, perusosan nimi ja perusosan pääte Esim. 3-amino-6-hydroksi-4,5- dimetyyliheptanaali 7 hiiltä: hept- Aldehydi: pääte aali Metyyliryhmät-lkm ja paikka Aminoryhmä-lkm ja paikka

31 Perusosan nimeäminen Perusosan hiiliatomien lukumäärä 1 met- 2 et- 3 prop- 4 but- 5 pent- 6 heks- 7 hept- 8 okt- 9 non- 10 dek- Perusosalle pääte toiminnallisen ryhmän mukaan: merkitsevin niistä tulee päätteeseen 1. Happo 2. Ketoni/aldehydi, -oni/-aali 3. Alkoholi, -oli 4. Muut (s.293) PRIORITEETTIJÄRJESTYS

32 Ryhmät Sivuryhmät Lukumäärää ilmaisevat etuliitteet 1 mono- 2 di- 3 tri- 4 tetra- 5 penta- 6 heksa- 7 hepta- 8 okta- 9 nona- 10 deka-

33 Nimeämisen lisäohjeita rengasrakenne: etuliite syklo Esim. syklopenteeni Toiminnallisen ryhmän lisäksi kaksois- tai kolmoissidos Perusosassa se ilmoitetaan a:n tilalla e-tai y-kirjaimella: esim. 2-penten-1-oli Bentseenijohdannaisissa omat termit disubstitoidulle 1,2- asema: orto, o- 1,3: meta, m- 1,4: para, p- EI lukiokamaa Hyvä tietää

34 Aminohapoissa hiilet nimetään usein kreikkalaisilla aakkosilla karboksyyliryhmän viereisestä hiilestä lähtien Primääriset, sekundääriset ja tertiääriset amiinit voidaan erottaa toisistaan etuliitteillä prim-, sek- ja tert- Suorakerjuiset hiilivedyt: joskus etuliite n-, haaroittuneilla iso- Kuvassa iso-ja n-butaani

35 Bentseenirengasrakenteiden nimeäminen Bentseeni Fenyyli (vain kun yli 6 hiilen pituinen ketju) Bentsyyli Fenoli Aromaattinen alkoholi Funktionaalisena ryhmänä hydroksinen fenyyli

36 Tehtävä 1 Nimeä seuraavat yhdisteet

37 Vastaus c) 1,2,3-triklooribentseeni d) syklopropaani e) 2,3-dimetyylisykloheksanoli

38 Tehtävä 2 Piirrä seuraavien yhdisteiden rakenteet: a) 1,1,3-triklooripentaani b) 2-butanoli c) propaanihappo d) metyylisyklobutaani e) 1,3,5-trinitrobentseeni

39 Vastaus

40 Nimeämisharjoitus

41 Vastaus 3-etyyli-5-kloori-4,4,6-trimetyylinonaani

42 Ohessa on neljän tulehduskipulääkkeen rakennekaavat. Etsi kuvista viisi erilaista funktionaalista ryhmää, ympyröi ja nimeä ne.

43 Vastaus Fenoliryhmä karboksyyliryhmä karbonyyliryhmä amidoryhmä bentseenirengas

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani.. 2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot 1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu

Lisätiedot

Kemian perusteet farmasiassa osa II: orgaaniset yhdisteet/tapio Nevalainen Loppukuulustelu b) ketoni

Kemian perusteet farmasiassa osa II: orgaaniset yhdisteet/tapio Nevalainen Loppukuulustelu b) ketoni /Tapio evalainen Loppukuulustelu 16.1.05 imi: vsk: 1. Laadi rakennekaava ja anna nimi seuraavien yhdisteryhmien moolimassaltaan pienimmälle yhdisteelle: a) esteri, b) ketoni, c) amiini, d) tyydyttymätön

Lisätiedot

Workshopin sisältö. Erilaisia tehtäväasetelmia spektroskopian opiskeluun

Workshopin sisältö. Erilaisia tehtäväasetelmia spektroskopian opiskeluun SPEKTROSKOPIA Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori, oppikirjailija Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Vieraileva tutkija Johannesburgin yliopisto, Etelä-Afrikka Workshopin sisältö Aineistolähteet

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa 1(8) Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa Alkaanien spektrit Alkaanien spektreille on ominaisia C H venytys ja taivutus. C C venytys ja taivutus -piikit ovat joko liian heikkoja tai aallonpituudeltaan

Lisätiedot

ORGAANISTEN YHDISTEIDEN NIMEÄMINEN

ORGAANISTEN YHDISTEIDEN NIMEÄMINEN RGAAISTE YDISTEIDE IMEÄMIE rgaanisia yhdisteitä on miljoonia ja niiden rakenteet ovat erittäin monimuotoisia. Yhdisteiden kuvaaminen kirjoitetussa tekstissä ja yhdisteen ja sen nimen yhdistäminen olisi

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Bentseeni on vaikeasti reagoiva yhdiste. Bentseeni on avaruusrakenteeltaan tasomainen. Bentseenin

Bentseeni on vaikeasti reagoiva yhdiste. Bentseeni on avaruusrakenteeltaan tasomainen. Bentseenin Kemian kurssikoe, Ke2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa RATKAISUT Keskiviikko 24.5.2017 VASTAA TEHTÄVIIN 1 3 JA KAHTEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 4 6! MAOL JA LASKINOHJELMISTOT OVAT SALLITTUJA! Sievin lukio

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi.

Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Orgaaninen kemia Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Nykyään orgaanisia yhdisteitä osataan valmistaa

Lisätiedot

Spektroskopiaa IR, NMR ja MS

Spektroskopiaa IR, NMR ja MS Spektroskopiaa IR, NMR ja MS Kopio: Myllyviita, Ari 1/45 Sisällysluettelo Spektroskopiaa IR, NMR ja MS Miksi spektroskopiaa? Atomiabsorptiospektrofotometria AAS Spektrien lähde Tuntemattoman molekyylin

Lisätiedot

sulfonihappoihin fenoleihin aldehydeihin amiineihin

sulfonihappoihin fenoleihin aldehydeihin amiineihin Kemian kurssikoe, Ke2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa RATKAISUT Sievin lukio Perjantai 25.5.2018 VASTAA YHTEENSÄ VIITEEN TEHTÄVÄÄN SITEN, ETTÄ OLET VASTANNUT TEHTÄVIIN 1-3! MAOL JA LASKINOHJELMISTOT OVAT

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Liittymis- eli additioreaktiossa molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. Reaktio

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

ATOMIN ELEKTRONIVERHO

ATOMIN ELEKTRONIVERHO 2.1 AINEEN RAKENNE Tunnetun maailmankaikkeuden ajatellaan koostuvan aineesta eli materiasta sekä energiasta. Aineella on aina massa ja tilavuus. Jokaisella aineella on tietyt ominaisuudet, joiden perusteella

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100)

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) KAPPALE 2: - Funktionaaliset ryhmät Laskarimuistiinpanot - Hapetusasteet (s. 35-36) 1. Jaetaan viiteen pääryhmään (0) alkaani-, (1) alkoholi-, (2) aldehydi-, (3) karboksyyli-

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät: 1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

2.1.1 Semiokemikaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet

2.1.1 Semiokemikaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet Semiokemikaalit Semiokemikaalit ovat pienikokoisia orgaanisia yhdisteitä, jotka välittävät kemiallisia viestejä. Niiden avulla hyönteiset pystyvät viestimään lajinsisäisesti tai lajirajojen ulkopuolelle.

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Aine Puhdas aine Alkuaine Metalli Metallisidos Uloimmat elektronit pääsevät vaeltamaan vapaasti positiivisten atomiydinten välillä pitäen rakenteen kasassa Epämetalli

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Jos kahdella aineella on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava, kutsutaan niitä isomeereiksi.

Jos kahdella aineella on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava, kutsutaan niitä isomeereiksi. 4.1 Isomeria Jos kahdella aineella on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava, kutsutaan niitä isomeereiksi. Eri isomeereillä on siis aina sama moolimassa, mutta usein erilaiset kemialliset ominaisuudet.

Lisätiedot

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin 1.4 Tehtävä. Täydennä nuolella osoitettujen atomien vapaat elektroniparit ja muodolliset varaukset

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus Massaspektrometria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Määritelmä Massaspektrometria on tekniikka-menetelmä, jota käytetään 1) mitattessa orgaanisen molekyylin molekyylimassaa ja 2) määritettäessä

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele. Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen

Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen YO Kemia Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 4 Osa 1 Kemian ylioppilaskoe... 5 Osa 2 Jakso

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste) 1 a) Määrittele karbonyyliyhdiste. Piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Samoin määrittele karboksyyliyhdiste, piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Toisen esimerkin tulee olla rakenteeltaan avoketjuinen,

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 01. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

13. Biomolekyylit. 1. Hiilihydraatit

13. Biomolekyylit. 1. Hiilihydraatit 13. Biomolekyylit. 1. iilihydraatit 13.1. iilihydraattien rakenne ja konfigiraatiot iilihydraateilla tarkoitetaan polyhydroksiketoneja ja aldehydejä, joita nimitetään yleisesti sokereiksi. iilihydraatit

Lisätiedot

Lukion kemiakilpailu

Lukion kemiakilpailu MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan

Lisätiedot

H Formaldehydin Lewis-rakenne

H Formaldehydin Lewis-rakenne Vastaus kappaleen 1.7 tehtävään Ammoniumioni on rakenteeltaan tetraedrinen aivan kuten metaani. Sen sidoskulmat ovat n.109 ja typellä on sp 3 -hybridisaatio. sidoskulma n. 109 o Ammoniumioni Vastaus kappaleen

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

KE1.1 Kertaustehtäviä

KE1.1 Kertaustehtäviä Tehtävä 1 a) Kuinka monta merkitsevää numeroa on luvussa 0,024? b) Opiskelija punnitsi kiinteää kaliumkloridia 0,075 g. Kuinka paljon hän punnitsi suolaa milligrammoina? c) Opiskelija pipetoi 15,0 ml suolahappoliuosta,

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe 5.5.011 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 1.00 ja päättyy klo 14.00. Poistua saa aikaisintaan klo 1:30 3. Tarkista

Lisätiedot

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Arja Valtanen, Hanna Hovi ja Tapani Tuomi Työterveyslaitos, työympäristölaboratoriot Orgaanisille yhdisteille säädettyjä pitoisuusarvoja asuin-ja työskentelytilojen

Lisätiedot

Isomeria. Alkupala: Tarkastellaan alla olevia orgaanisia molekyylipareja. Mitä eroa, mitä samaa havaitset?

Isomeria. Alkupala: Tarkastellaan alla olevia orgaanisia molekyylipareja. Mitä eroa, mitä samaa havaitset? Isomeria KEMIAN MIKRMAAILMA, KE2 Alkupala: Tarkastellaan alla olevia orgaanisia molekyylipareja. Mitä eroa, mitä samaa havaitset? Määritelmä, isomeria ja isomeerit: Isomerialla tarkoitetaan ilmiötä, jossa

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456

Lisätiedot

Riihikallion koulu/p. Helmi/VOCbulk. Liitteenä tilakohtainen dokumentti yhdisteiden pitoisuuksista.

Riihikallion koulu/p. Helmi/VOCbulk. Liitteenä tilakohtainen dokumentti yhdisteiden pitoisuuksista. TESTAUSSELOSTE 2017-20569 1(5) Tilaaja 2755978-7 PH Ympäristötekniikka Helmi Paula Puusepänkatu 5 13110 HÄMEENLINNA tiedot Rakennusmateriaali FLEC microchamber LAB otettu 30.08.2017 Kellonaika Vastaanotettu

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

1. ELEKTRONIEN ENERGIA

1. ELEKTRONIEN ENERGIA 1. ELEKTRONIEN ENERGIA Pääkvanttiluku Bohrin atomimallin mukaan elektronit asettuvat atomissa energiatasoille n=1,2,3,4,... (ns. päätasot) Tason järjestyslukua kutsutaan pääkvanttiluvuksi n. Mitä kauempana

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Kitagawa -ilmaisinputket aakkosjärjestyksessä

Kitagawa -ilmaisinputket aakkosjärjestyksessä 1,1,2-Trikloorietaani 236S 10 100ppm 1,1-Dikloorietaani 235S 10 160ppm 1,2,4-Trimetyylibentseeni 111U 20 250ppm 1,2-Dikloorietaani 230S 5 50ppm 1,2-Dikloorietyleeni 145S 5 400ppm 1,3-Butadieeni 168SA 0.03

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Kitagawa -ilmaisinputket numerojärjestyksessä

Kitagawa -ilmaisinputket numerojärjestyksessä 100 Hiilimonoksidi 5 1000ppm 114 Bromi 1 20ppm 116 Klooridioksidi 1 20ppm 129 Karbonyylinikkeli 20 700ppm 131 Epäorgaaninen kaasu (Kvalitatiivinen) Kvalitatiivinen mittaus 136 Akroleiini 0.005 1.8% 186

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot