REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot"

Transkriptio

1 REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat ja käteen liukkailta tuntuvat aineet luokiteltiin emäksiksi. BrØnsted-Lowry happo-emäs-teorian mukaan happo on aine, joka luovuttaa protonin H + ja emäs aine, joka ottaa vastaan protonin, kun tarkastellaan happojen/emästen vesiliuoksia. Määritelmä, protolyytti, amfolyytti: Happo voi luovuttaa protonin, jos reaktiossa on mukana emäs, joka ottaa sen vastaan. Nämä tapahtuvat aina yhtä aikaa ja siksi happo-emäs reaktioita sanotaan protoninsiirto- eli protolyysireaktioiksi. Protolyytti on aine, joka osallistuu tällaiseen reaktioon. Amfolyytti on aine, joka voi toimia reaktiossa joko happona tai emäksenä. Protolyysi tarkoittaa oikeastaan protoneilla hajoittamista! Vesi toimii happona (yllä) ja emäksenä (alla). Nuolten suunnat väärin! Nuolet aina elektroneista vetyyn. 1

2 Määritelmä, vahva ja heikko happo/emäs: Happoa, joka protolysoituu täysin (eli luovuttaa jokaisen protoninsa) vesiliuoksessa, sanotaan vahvaksi hapoksi. Vahvoja happoja ovat mm. HCl, H 2 SO 4 ja HNO 3. Happoa, joka protolysoituu vain osittain, sanotaan heikoksi hapoksi. Näitä ovat mm. kaikki orgaaniset hapot eli esim. karboksyylihapot, aminohapot ja lisäksi fenolit sekä epäorgaanisena hiilihappo H 2 CO 3. Vastaavasti vahva- ja heikko emäs. Vahvoja emäksiä ovat mm. hydroksidi-ioni OH ja sulfidi-ioni S 2 sekä heikkoja mm. ammoniakki NH 3 ja amiinit. Määritelmä, moniarvoinen- eli polyproottinenhappo: Happoa, joka voi luovuttaa useamman kuin yhden protonin sanotaan polyproottiseksi hapoksi. Esimerkiksi kolmiarvoisen fosforihapon H 3 PO 4 protolysoitumista kuvataan kolmella eri reaktioyhtälöllä H 3 PO 4 aq + H 2 O l H 2 PO 4 aq + H 3 O + aq H 2 PO 4 aq + H 2 O l HPO 4 2 aq + H 3 O + aq HPO 4 2 aq + H 2 O l PO 4 3 aq + H 3 O + aq Määritelmä, vastin- eli konjugaattihappo/emäs ja happo-emäspari: Kun osa hapon, merkitään HA, molekyyleistä protolysoituu ja luovuttaa protonin vedelle (jotka siis toimivat emäksinä), jää jäljellä anioni A ja oksonium-ioni H 3 O +. Tällöin anionia A sanotaan hapon HA vastin- eli konjugaattiemäkseksi. Vastaavasti oksoniumionia H 3 O + sanotaan veden konjugaattihapoksi. Syntyy ns. happo-emäspareja : CH 3 COOH aq happo 1 + H 2 O l emäs 2 CH 3 COO aq emäs 1 + H 3 O + aq happo 2 2

3 Esimerkki: Tunnista seuraavista reaktioista happo-emäs parit: a) HNO 3 aq + H 2 O l NO 3 aq + H 3 O + aq b) HF aq + H 2 O l F aq + H 3 O + aq c) CH 3 NH 2 aq + H 2 O l CH 3 NH 3 + aq + OH aq d) NH 3 aq + H 2 PO 4 aq NH 4 + aq + HPO 4 2 aq Ratkaisut: a) HNO 3 aq happo 1 + H 2 O l emäs 2 NO 3 aq emäs 1 + H 3 O + aq happo 2 b) HF aq happo 1 + H 2 O l emäs 2 F aq emäs 1 + H 3 O + aq happo 2 c) CH 3 NH 2 aq emäs 1 + H 2 O l happo 2 CH 3 NH 3 + aq happo 1 + OH aq emäs 2 d) NH 3 aq emäs 1 + H 2 PO 4 aq happo 2 NH 4 + aq happo 1 + HPO 4 2 aq emäs 2 Mitkä asiat vaikuttavat siihen onko aine happo vai emäs Happo siis luovuttaa protonin, joten mitä poolisempi on sidos sitä herkemmin vety lähtee. Poolittomista sidoksista emäs ei saa vetyä irti. Sidoksen poolisuus ei kuitenkaan yksin selitä hapon vahvuutta, vertaa vesi ja vetykloridihappo. Hapon vahvuuteen vaikuttaa vastinemäksen koko. Emäs tarttuu hapon protoniin vapaalla elektroniparilla, joten mitä suurikokoisempi on emäs, sitä heikompi se on. 3

4 Määritelmä, happihapot: Happihapoiksi sanotaan aineita, joilla O H-ryhmä on sitoutunut epämetalliatomiin. Happihappo voi olla vahva (typpihappo, rikkihappo tai perkloorihappo) tai heikko (hiilihappo, fosforihappo). Vahvuuteen vaikuttaa keskusatomin (epämetallin) elektronegatiivisuus, mitä elektronegatiivisempi sen vahvempi, ja keskusatomiin sitoutuneiden happiatomien määrä, mitä enemmän sen vahvempi. δ ++ -merkintä tarkoittaa äärimmäistä elektroniköyhyyttä. Emäksissä on vapaa elektronipari Emäksessä on vapaa elektronipari, joka tarttuu protoniin. Mikäli vapaa elektronipari on pienessä atomissa, se on reaktiivinen ja emäksinen. Toisaalta, mitä pienempi on atomin elektronegatiivisuus, sitä emäksisempi elektronipari on. Eli ydin vetää löyhemmin elektroneja puoleensa. 4

5 Orgaaniset aineet happoina tai emäksinä Palautetaan mieleen, että hiilivetyrunko ei ole hapan eikä emäksinen. Syy, se on pooliton. Orgaanisille ryhmille saadaan: - Alkoholit ovat neutraaleja, - Fenoli on hapan (heikko happo), - Karboksyylihapot ovat heikkoja happoja, - Amiinit ovat heikkoja emäksiä. Happo- ja emäsvakio kertoo protolyytin vahvuuden Luokittelu vahvoihin ja heikkoihin happoihin/emäksiin perustuu siihen, miten täydellisesti protolyysireaktio tapahtuu. Vahvoilla reaktion voidaan katsoa etenevän loppuun asti, siksi käytetään yksisuuntaista reaktionuolta, eli tasapaino on hyvin vahvasti oikealla. Esimerkiksi vetykloridihapon protolyysireaktio: 5

6 Heikon ja vahvan hapon eroja protolyysireaktiossa voidaan havainnollistaa graafisesti pylväskuvioiden avulla: Huomaa erot reaktionuolissa! Heikkojen happojen/emästen protolyysireaktioissa syntyy tasapainotila. Tällöin vesiliuoksessa on aina tietty määrä kaikkia reaktioon osallistuvia aineita ja reaktionuolena on kaksoisnuoli. Esimerkiksi metaani- eli muurahaishapon protolyysireaktio: HCOOH aq muurahais eli metaanihappo + H 2 O l HCOO aq metanaatti ioni + H 3 O + aq oksoniumioni Tälle tasapainoreaktiolle tasapainovakion lauseke on K = HCOO H 3 O + HCOOH H 2 O. Koska veden alkukonsentraatio on hyvin suuri verrattuna hapon alkukonsentraatioon, pysyy veden konsentraatio kutakuinkin vakiona. Yllä oleva K:n lauseke kerrottuna veden konsentraatiolla antaa K H 2 O = HCOO H 3 O + HCOOH, missä tuloa K H 2 O merkitään K a ja sanotaan happovakioksi. 6

7 Yleisesti mille tahansa heikolle hapolle HA saadaan HA aq + H 2 O l A aq + H 3 O + aq K a = A H 3 O +. HA Vastaavasti mille tahansa heikolle emäkselle (esim. ammoniakki) B saadaan B aq + H 2 O l BH + aq + OH aq K b = BH+ OH B missä tuloa K H 2 O merkitään K b ja sanotaan emäsvakioksi. MUISTA! Sekä happo- että emäsvakion lausekkeen konsentraatiot ovat tasapainokonsentraatioita eivätkä hapon/emäksen alkukonsentraatioita!, Esimerkki: Kirjoita a) typpihapokkeen protolyysireaktio ja happovakio lauseke, b) dimetyyliamiinin protolyysireaktio ja emäsvakion lauseke. Etsi taulukkokirjasta näiden vakioiden arvot ja yksiköt. Ratkaisu a) Typpihapokkeen protolyysireaktio on HNO 2 aq + H 2 O l NO 2 aq + H 3 O + aq, joten sen happovakion lausekkeeksi tulee K a HNO 2 = NO 2 H 3 O + HNO 2. b) Dimetyyliamiinin protolyysireaktio on CH 3 2 NH aq + H 2 O l CH 3 2 NH 2 + aq + OH aq, joten sen emäsvakion lausekkeeksi tulee K b CH 3 2 NH = CH 3 2NH 2 + OH CH 3 2 NH Taulukkokirja antaa: K a HNO 2 7, mol/dm 3 ja K b CH 3 2 NH 5, mol/dm 3. 7

8 Taulukkokirjoihin on listattu useiden happojen ja emästen happo- ja emäsvakioiden arvoja, joista voidaan päätellä protolyytin vahvuus: Suuri happovakion arvo kertoo, että protolyysireaktiossa tasapaino on voimakkaasti reaktiotuotteiden puolella (osoittaja on iso). Mitä suurempi on happo- tai emäsvakio, sitä täydellisemmin protolyysireaktio tapahtuu. Taulukkokirjoissa esiintyy K a ja K b -merkintöjen lisäksi merkinnät pk a, pk b. Näiden välinen suhde on logaritminen: pk a = log 10 K a K a = 10 pk a mol/dm 3 pk b = log 10 K b K b = 10 pk b mol/dm 3 Kun happo- tai emäsvakion arvo ratkaistaan niiden lausekkeista, saadaan lukuarvolle aina yksikkö mol/dm 3. Huomaa, että lämpötila vaikuttaa! Kun verrataan vahvan hapon happovakiota sen vastinemäksen emäsvakioon, havaitaan, että vahvaa happoa vastaa aina heikko emäs. Vastaavasti vahvan emäksen vastinhappo on heikko. Veden ionitulo ja autoprotolyysi Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat vesiliuoksen happamuuden, ph < 7 ja hydroksidi-ionit OH aiheuttavat vesil. emäksisyyden, ph > 7. phasteikko perustuu hapon tai emäksen vesiliuoksen H 3 O + -konsentraatioon. Tarkastellaan alla olevaa kuvaa: Tämä on veden autoprotolyysi, joka selittää puhtaan veden sähkönjohtokyvyn. 8

9 Tämän reaktion tasapainoasema on voimakkaasti lähtöaineiden puolella. Puhtaassa vedessä on tarkkojen mittausten perusteella saatu 25 :ssa H 3 O + = OH = 1, mol/dm 3. Näin ollen tasapainovakion K lausekkeen arvoksi saadaan (kun veden konsentraatio pysyy kutakuinkin samana sisällytetään vakioon K w ) K = H 3O + OH H 2 O 2 K w = K H 2 O 2 = H 3 O + OH. K w = 1, mol dm 3 Tämä on veden ionitulo. 2 = 1, mol dm 3 2, T = 25. Veden ionitulon lauseke siis sitoo toisiinsa vesiliuoksen oksonium- ja hydroksidi-ionikonsentraatiot. Huomaa, että veden ionitulon lauseke on voimassa kaikissa vesiliuoksissa, ei vain puhtaassa vedessä ja jos toisen ionin konsentraatio tiedetään, niin voidaan toisen laskea. Yleisesti veden ionitulo kytkee hapon HA happovakion K a ja sen vastinemäksen A emäsvakion K b arvot seuraavasti: HA aq + H 2 O l A aq + H 3 O + aq A aq + H 2 O l HA aq + OH aq K a HA K b A = A H 3 O + HA OH HA A = K w Näin ollen, jos tiedetään happovakio K a, niin voidaan laskea sitä vastaavan emäksen emäsvakio K b. Lausekkeesta K a HA K b A = K w nähdään myös, että vahvaa happoa vastaa heikko emäs jne. 9

10 Esimerkki: Rikkihapokkeen H 2 SO 3 happovakion arvo on 1, mol/l. Laske sen vastinemäksen emäsvakion arvo. Ratkaisu Rikkihapoke on heikko happo, joka protolysoituu seuraavasti H 2 SO 3 aq + H 2 O l HSO 3 aq + H 3 O + aq, joten sen vastinemäs on vetysulfiitti-ioni HSO 3. Vetysulfiitti-ionin emäsvakion arvoksi saadaan K b HSO 3 = K 1, mol w l = K a H 2 SO 3 1, mol/l 2 7, mol/l. Oksoniumioni vedessä (s. 56) Luku 3 (4) 10

11 Vetykloridin vesiliuoksessa tapahtuu monia reaktioita (s. 58) Luku 3 (5) Jäikö mieleen? (s. 58) Luku 3 (6) 11

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq)

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq) .1 Hapot ja emäkset. Sitruunahappo on huoneenämmössä kiinteää ainetta ja se iukenee sekä veteen että asetoniin (propanoniin). Miksi sitruunahapon vesiiuos on hapan, mutta sen asetoniiuos ei oe hapan? Sitruunahapon

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

Tällaista reaktiota kutsutaan tasapainoreaktioksi ja tasapainoreaktiota kuvataan kahdella nuolimerkillä.

Tällaista reaktiota kutsutaan tasapainoreaktioksi ja tasapainoreaktiota kuvataan kahdella nuolimerkillä. 1. REAKTIOT JA TASAPAINO Kertausta Kaikki reaktiot eivät etene vain toiseen suuntaa, vaan käänteinen reaktio voi tapahtua samanaikaisesti etenevän reaktion kanssa. Tällaista reaktiota kutsutaan tasapainoreaktioksi

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraoituminen = suoan muodostus Taustaa: Tähän asti oaan tarkastetu happojen ja emästen vesiiuoksia erikseen, mutta nyt tarkasteaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs yhdistetään.

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa 3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa Jos kahden aineen välinen elektronegatiivisuusero on riittävän suuri (>1,7), on se ionisidos. Jos

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe 5.5.011 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 1.00 ja päättyy klo 14.00. Poistua saa aikaisintaan klo 1:30 3. Tarkista

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET 24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) KEMIA KYSYMYKSET YLEISET HJEET 1. Tarkista, että kysymysnipussa on kaikki sivut 1-10. Paperinippua ei saa purkaa. Mitään valintakoepapereita ei

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA PELASTAKAA JÄRVI! OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA Opettajan opas Pelin laatineet: Oskari Hanninen, Jannica Lindholm, Lotta Kilpinen ja Elhan Mohamed Johdanto Lautapeli on suunnattu lukion kemianopetukseen

Lisätiedot

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

Richter. POHDIN projekti

Richter. POHDIN projekti POHDIN projekti Logaritminen asteikko tarkoittaa mitta-asteikkoa, jossa esitetään suureen määrän todellisen arvon sijasta suureen määrän logaritmi. Logaritminen asteikko on hyödyllinen, kun mitattavan

Lisätiedot

Reaktiot ja tasapaino

Reaktiot ja tasapaino Reaktiot ja tasapaino Kurssi 5, KE5 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 5 (syventävä): Reaktiot ja tasapaino Tunnit (45min ja 1,5h): ma 14:10 14:55, ke 08:00 09:50, to 11:20 12:05 ja 14:10 14:55 pe 14:10 14:55

Lisätiedot

Aineen perusosaset. Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta. Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta. Neutroni: Varaus 0 (varaukseton)

Aineen perusosaset. Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta. Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta. Neutroni: Varaus 0 (varaukseton) Aineen perusosaset Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta Neutroni: Varaus 0 (varaukseton) + - n ATOMI, IONI, ALKUAINE JA MOLEKYYLI Atomi Elektroneja elektronikuorilla yhtä

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Reaktiot ja tasapaino

Reaktiot ja tasapaino Kurssi 5, KE5 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 5 (syventävä/ohjattu tenttiminen*): Tunnit (ohjausajat ja labrat 1,5h): labrat: ke 12:15 14:00, ohjausajat: ti 14-15 ja pe 10-11 sopiiko? Kurssikirja: Reaktio

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

Metallit materiaaleina. kappale 4

Metallit materiaaleina. kappale 4 Metallit materiaaleina kappale 4 1 Pääryhmien metallit Hapetusluvut samat kuin ryhmän numero (ulkoelektronien määrä) eli +I, +II ja +III Reaktiokyky kasvaa atomikoon kasvaessa Ionisoitumisenergia kasvaa

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 12.6. 2013 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Orgaaninen reaktio Opettava tutkija Pekka M Joensuu Orgaaniset reaktiot Syyt Pelkkä törmäys ei riitä Varaukset (myös osittaisvaraukset) houkuttelevat molekyylejä

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; Valintakoe 2012 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; 1. Kuvassa on esitetty

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot