TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12."

Transkriptio

1 TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut Paperinippua ei saa purkaa. Mitään papereita ei saa viedä mukanaan. Ko e koostuu kahdesta osasta: SA 1: 9 kpl valintatehtäviä SA 2: 6 kpl tuott amistehtäviä Tehtäviin vastataan tehtävä ryhmien alussa annettujen ohjeiden mukaan. 2. Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi sille varattuun tilaan kansilehdellä 1 sekä sivulla 3. Kirjoita nimesi myös muiden sivujen yläreunaan. Nimen kirjoittaminen on tärkeää oman oikeusturvasi kannalta. 3. Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 13:00. (vastausaika tasan 2 h) 4. Tehtävien ratkaisussa saatat tarvita sivulla 2 olevaa jaksollisen järjestelmän taulukkoa sekä seuraavia vakioita: Avogadron vakio N A = 6, mol 1 Yleinen kaasuvakio R = 8,31 J K 1 mol 1 = 0,0831 bar dm 3 mol 1 K 1 Faradayn vakio F = A s mol 1 Ideaalikaasun moolitilavuus (NTP) V m = 22,4 dm 3 mol 1 Normaaliolosuhteet (NTP): T o = 273,15 K; p o = 101,3 kpa = 1,013 bar 1

2 TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - 2

3 KULUTUSHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: Vastaussivu VASTAUSRUUDUKK SA 1: tehtävä 1 tehtävä 2 tehtävä 3 a b c d e a b c d e a b c d e tehtävä 4 tehtävä 5 tehtävä 6 a b c d e a b c d e a b c d e tehtävä 7 tehtävä 8 tehtävä 9 a b c d e a b c d e a b c d e SA 2: Korjaaja täyttää: tehtävä 10 tehtävä 11 tehtävä 12 tehtävä 13 tehtävä 14 tehtävä 15 3

4 SA 1 VALINTATEHTÄVÄT 1-10 Seuraaviin tehtäviin liittyy viisi väitettä, joista jokainen voi olla o ikea tai väärä. Kirjoita sivun 3 vastausruudukkoon numero 1, jos väite on mielestäsi oikea ja numero 2, jos se on väärä. Arvostelussa ei huomioida muita merkintöj ä. Pisteytys: oikea vastaus +1 p, vastaamatta jättäminen 0 p ja väärä vastaus 1 p. Jos osan 1 kokonaispistemääräksi tulee negatiivinen luku, se muutetaan nollaksi. 1. hessa on annettu lasten ja nuorten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön hoidossa käytetyn atomoksetiini-nimisen lääkeaineen rakenne. Yhdisteen rakenteeseen liittyen voidaan sanoa, että seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Atomoksetiini on kemiallisesti sekä amiini että esteri. b) Molekyyli voi muodostaa suolan vetykloridin kanssa. c) Molekyylin kondensaatioreaktio karboksyylihapon kanssa tuottaa amidin. d) Molekyylissä on happiatomi, joka voi kiinnittyä vetysidoksen avulla vaikutuskohtaansa reseptorilla eli proteiinin rakenteeseen. e) Esitetty molekyyli edustaa kiraalisen yhdisteen toista peilikuvaisommeria (enantiomeeria). 2. Seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Fruktoosin suuri vesiliukoisuus perustuu sen dissosioitumiseen vedessä. b) Valmistat fruktoosin vesiliuoksen punnitsemalla 100 mg fruktoosia veteen siten, että kokonaistilavuus on 10 ml. Seuraavaksi pipetoit 2 ml valmistamaasi liuosta ja laimennat sen litraksi vedellä. Laimennetun liuoksen konsentraatio oli 0,11 mm. c) Ksylitoli (C 5 H 12 5 ) on makeutusaineena käytetty hiilihydraatti. d) Kahden sokerimolekyylin välille kondensaatioreaktion kautta muodostuva happisilta on glykosidisidos. e) Fruktoosi voi muodostaa esterin fosforihapon kanssa. 3. heinen yhdiste a) on primäärinen amiini. b) on -aminohappo eli 2-aminohappo. c) voi esteröityä alkoholin kanssa. d) voi protonoitua ja dissosioitua vesiliuoksen ph:n mukaisesti olematta kuitenkaan amfolyytti. e) sisältää kolme funktionaalista (toiminnallista) ryhmää. 4. Seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Kun hiili palaa hiilidioksidiksi, palamisreaktioiden muodostumislämmöt ovat H =-393,3 J (C +½ 2 C 2 ) ja H =-289,8 J (C+½ 2 C 2 ). Hiilimoksidin muodostumislämpö on tällöin -103,5 J. b) Reaktiossa 10FeS 4 + 2KMn 4 + 8H 2 S 4 5Fe 2 (S 4 ) 3 + 2MnS 4 + K 2 S 4 + 8H 2 mangaani pelkistyy 5 yksikköä raudan samalla hapettuessa. c) Kalsiumfluoridin [CaF 2 ] liukoisuus sen kylläisessä vesiliuoksessa on 2, mol dm 3 sen liukoisuustulon ollessa K S = 4, (mol dm -3 ) 3. d) Happo, jonka happovakio on K a = 4, mol dm -3, on vahva happo. e) Kun yhtä suuret tilavuudet NaH-liuosta (0,35M) ja HCl-liuosta (0,27 M) yhdistetään, on saadun liuoksen ph 12,6. 4

5 5. Seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Sekoitettaessa yhtä suuret ainemäärät heikkoa emästä ja sitä vastaavaa suolaa saadaan puskuriliuos. b) Puskuriliuoksen ph kasvaa, kun liuokseen lisätään yhtä suuri tilavuus tislattua vettä. c) Kovalenttinen sidos voi muodostua, kun elektrofiili saa elektroniparin nukleofiililta. d) Heksaani on pooliton yhdiste. e) Alkaaneilla ja sykloalkaaneilla voi esiintyä cis/trans -isomeriaa. 6. Seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Etaanimolekyylissä on vain -sidoksia. b) Propaanihappo voidaan neutraloida propyyliamiinilla. c) 2-butanoli ja 2-aminobutaanihappo ovat kiraalisia. d) 1,3-butadieenin kaksoissidokset ovat konjugoituneet. e) Yhdisteen C 3 H 8 2 isomeerisista rakenteista yksi on cis -isomeeri. 7. Seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Hapon HA happovakion arvo on mol dm -3 ja hapon HB happovakion arvo Happo HB on heikompi happo kuin happo HA. b) Hapon HA happovakion arvo on mol dm -3 ja hapon HB happovakion arvo B - on vahvempi emäs kuin A -. c) Reaktioyhtälössä mcu + nhn 3 rcu(n 3 ) 2 +sn + th 2 (m, n, jne. ovat kertoimia) kerroin m on 2. d) Molekyylikaavan C 3 H 8 3 omaava yhdiste voi olla propaanitrioli. e) Vesihöyryn tiheys lämpötilassa 100,00 o C ja paineessa 1,00 atm on 0,5974, kun veden moolimassa on 18,29 g mol Seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Reaktio CH 3 C 2 H + H 2 CH 3 C 2 + H 3 + on tyypillinen neutralointireaktio. b) Kun etanoli liukenee veteen tapahtuu hydrataatio. c) Kun vetykarbonaatti-ionin happovakion arvo on 4, mol dm -3, on sen emäsvakion arvo 2, mol dm -3. d) Tietyn lääkeaineen hajoamisreaktiolle mitattiin erilaisissa lämpötiloissa reaktionopeusvakion arvot k =2, s -1 (lämpötila 190 o C), k =6, s -1 (lämpötila 230 o C) ja k =3, s -1 (lämpötila 250 o C). Reaktion aktivoitumisenergia oli 162 kj mol -1. e) Nukleiinihappojen adeniini on heterosyklinen yhdiste. 9. Seuraavat väitteet ovat oikein tai väärin: a) Karboksyylihapon muodostuminen on tyypillinen aldehydin hapetusreaktio. b) 2-propanolin reaktio propeeniksi on tyypillinen eliminaatioreaktio. c) Reaktion H = -500 kj mol -1. Reaktio on endoterminen. d) Saman alkuaineen isotoopeilla on sama elektroniverhonrakenne. e) Reaktion HA + H 2 = A - + H 3 + tasapainovakion lauseke on K = [HA] [H 2 ]/[A - ] [H 3 + ] 5

6 SA 2 TUTTAMISTEHTÄVÄT Suorita seuraavat tehtävät vain niille varattuihin tiloihin. Vastausarkkien kääntöpuolia voit käyttää ratkaisun suunnitteluun, mutta niitä ei tarkasteta. Tehtävien riittävän yksityiskohtainen suoritus on esitettävä. P elkkä vastaus, vaikka se o lisikin oikein, tuottaa 0 p. Merkitsevien numeroiden lukumäärään tulee kiinnittää huomiota : tulokset on ilmoitettava annettujen lukuarvojen tarkkuudella. 10. Tuntematon orgaaninen yhdiste on kokeiden perusteella ketoni ja sisältää bromia. Sen moolimassaksi määritettiin 151,0 g/mol. Polttoanalyysissä selvisi, että yhdiste sisältää hiiltä ja vetyä massasuhteissa 6,81 : 1. Ratkaise yhdisteen bruttokaava perustellen päätelmäsi joka vaiheessa. Esitä kaikki tälle yhdisteelle mahdolliset rakennekaavat. Mikä rakenteista on oikea, kun tiedetään, että tutkittava yhdiste on optisesti aktiivinen? Merkitse sen asymmetrinen hiiliatomi tähdellä. (6 p) Bruttokaavan ratkaisu: Koska yhdisteen M = 151,0, se voi sisältää vain yhden bromiatomin, sillä M(Br) = 79,9 g/mol. Ketonin funktionaalinen ryhmä sisältää yhden happiatomin. Jäljelle jäävä osuus moolimassasta on (151,0-79,9 16,0) g/mol = 55,1 g/mol. letetaan, että tämä koostuu vain hiilestä ja vedystä. Tällöin alkuaineiden osuudet ovat: C: 55,1 g/mol 6,81/(6,81 + 1) = 48,04 g/mol hiiliä on 48,04 g/mol / 12,01 g/mol = 4 (kpl) H: 55,1 g/mol 1/(6,91 + 1) = 7,05 g/mol vetyjä on 7,05 g/mol / 1,008 g/mol = 7 (kpl) Yhdisteen bruttokaava on C 4 H 7 Br. Mahdolliset rakennekaavat, oikean rakenteen valinta ja asymmetrisen hiilen merkitseminen: Yhdisteen on oltava oikean bruttokaavan mukainen ketoni. Mahdollisia rakenteita ovat: Br * Br oikea rakenne Br 6

7 11. Elintarvikelaboratoriossa tutkittiin rasvanäytettä hydrolysoimalla rasvamolekyyli glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Kromatrografinen analyysi paljasti, että rasva sisälsi vain yhtä rasvahappoa. Esitä reaktioyhtälö rasvan hydrolyysireaktiolle. Rasvahapon moolimassa selvitettiin happo-emästitrauksella: 639,1 mg CK rasvahapponäytettä kulutti 23,05 ml titranttina käytettyä NaH-liuosta. Käytetyn NaH-liuoksen konsentraatio oli ennen määritystä tarkistettu CH titraamalla sillä tunnettu näyte kaliumvetyftalaattia (rakennekaava ohessa), jolloin 217,8 mg kaliumvetyftalaattia kulutti 10,78 ml NaHliuosta. Esitä reaktioyhtälöt kaliumvetyftalaatin sekä rasvahapon Kaliumvetyftalaatti reaktiolle natriumhydroksidin kanssa. Ratkaise rasvahapon moolimassa ja bruttokaava. nko se tyydyttynyt vai tyydyttymätön rasvahappo? (10 p) Rasvan hydrolyysin reaktioyhtälö: H 2 C R HC H 2 C R R + 3 H 2 H 2 C H HC H H 2 C H + 3 RCH Rasvahapon ja kaliumvetyftalaatin reaktioiden yhtälöt natriumhydroksidin kanssa: RCH + NaH RCNa + H 2 CK CH CK + NaH + H 2 CNa Rasvahapon moolimassa ja bruttokaava: c(nah) = n(nah)/v(nah) n(nah) = n(k-ftalaatti) = m(k-ftalaatti)/m(k-ftalaatti) c(nah) = m(k-ftalaatti)/(m(k-ftalaatti) V(NaH)) c(nah) = 217,8 mg / (204,23 g/mol 10,78 ml) = 0, mol/l M(happo) = m(happo)/n(happo) n(happo) = n(nah) = V(NaH) c(nah) M(happo) = m(happo)/(v(nah) c(nah)) M(happo) = 639,1 mg / (23,05 ml 0, mol/l) = 280,44 g/mol Rasvahappo sisältää yhden karboksyylifunktion CH ja hiiliketjun, jonka jokaisessa hiilessä on 2 vetyä ja päädyssä 3. Näinollen tyydyttyneen rasvahapon yleinen kaava on muotoa C n H 2n 2. Mahdollisia moolimassoja ovat tällöin C 17 : 270,44 g/mol ja C 18 : 284,47 g/mol. M(happo) on kuitenkin 280,44 g/mol eli 4 yksikköä pienempi kuin tyydyttynyt rakenne. Tällaisessa molekyylissä täytyy olla 4 vetyä vähemmän, jolloin sen bruttokaava on C 17 H 32 2 ja se sisältää kaksi kaksoissidosta ollen näin tyydyttymätön rasvahappo. 7

8 12. Sekoitetaan koeputkessa keskenään yhtä suuret määrät a) vettä ja etanolia b) vettä ja bensiiniä (= 4-10 hiiltä sisältävien hiilivetyjen seos, tiheys = n. 0,75 kg dm 3 ) ja tarkastellaan tulosta. Kuvaa, miltä tilanne koeputkissa näyttää. Mitä on tapahtunut? Selitä havainto kemiallisesti. Lisätään pieni määrä natriumkloridia koeputkeen, jotka sisältää c) vettä, d) bensiiniä, sekoitetaan huolellisesti ja tarkastellaan tulosta. Kuvaa, miltä tilanne koeputkissa näyttää. Mitä on tapahtunut? Selitä havainto kemiallisesti. Kuvaa yksityiskohtaisesti hiukkastasolla, missä muodossa suola on kummassakin koeputkessa. (8 p) a) Vesi + etanoli: Havaitaan, että muodostuu tasainen, kirkas liuos. Vesi ja etanoli ovat sekoittuneet toisiinsa. Nesteet liuottavat hyvin niiden kanssa poolisuudeltaan samanlaisia yhdisteitä. Koska vesi ja etanoli ovat molemmat poolisia yhdisteitä ne liukenevat hyvin toisiinsa. b) Vesi + bensiini: Havaitaan, että koeputkeen muodostuu kaksi kerrosta: vesi on pohjalla ja bensiinikerros sen päällä. Vesi ja bensiini eivät sekoitu toisiinsa, koska vesi on poolinen ja bensiini pooliton, eivätkä poolisuudeltaan näin erilaiset nesteet liukene toisiinsa. Vesikerros on bensiinin alapuolella, koska veden tiheys (= 1,0 kg dm 3 ) on suurempi kuin bensiinin. c) NaCl vedessä: Havaitaan, että NaCl-kiteet katoavat näkyvistä. NaCl on liuennut veteen. Se liukenee veteen hyvin, koska molemmat ovat poolisia yhdisteitä. Hiukkastasolla Na + ja Cl -ionit ovat liuoksessa erillään toisistaan vesimolekyylien ympäröiminä. Vesimolekyylit ympäröivät Na + -ionit happiatomit ioneja kohti ja Cl -ionit vetyatomit ioneja kohti. d) NaCl bensiinissä: Havaitaan, että NaCl-kiteet laskeutuvat koeputken pohjalle. NaCl ei liukene bensiiniin, koska se on poolinen yhdiste ja bensiini on pooliton. Kiteet laskeutuvat pohjalle, koska niiden tiheys on suurempi kuin bensiinin tiheys. Hiukkastasolla Na + ja Cl -ionit ovat kiteessä ionihilassa, jossa jokainen ioni on kuuden vastakkaismerkkisen ionin ympäröimä. 8

9 13. Tarkastellaan yhdisteitä a) CS 2 b) CHCl 3 c) HCN d) CH 2 (Jäjestys, jossa alkuaineet on ilmoitettu molekyylikaavassa ei välttämättä kerro mitään niiden järjestyksestä molekyylissä). Esitä alla olevassa taulukossa: Yhdisteiden Lewisin kaavat, joissa esität kaikkien atomien kaikki ulkoelektronit erikseen. Käytä eri atomien ulkokuorilta mukaan tuleville elektroneille eri symboleja (,, tms.). Yhdisteiden rakennekaavat, joissa kaikki sidokset ovat näkyvissä. Yhdisteiden kunkin keskusatomin (atomien, jotka ovat sitoutuneet useampaan kuin yhteen atomiin) hybridisaatio ja sidosten/elektroniparien geometria? Se, onko yhdiste polaarinen vai ei, lyhyesti perustellen. (8 p) CS2 CHCl3 Yhdiste HCN CH2 Lewisin kaava Rakennekaava Hybridisaatio(t) ja geometria(t) Hiili sphybridisoitunut, Molekyyli lineaarinen. Hiili sp 3 - hybridisoitunut, tetraedrinen. Hiili sphybridisoitunut, Molekyyli lineaarinen. Hiili sp 2 -hybr., molekyyli tasomainen, sidoskulmat n Polaarisuus Pooliton. Kaksi polaarista sidosta päinvastaisiin suuntiin kumoaa toistensa vaikutuksen. Poolinen. Poolisten sidosten vaikutukset eivät kumoudu. Poolinen. Poolisten sidosten vaikutukset eivät kumoudu. Poolinen. Poolisten sidosten vaikutukset eivöt kumoudu. 9

10 14. Esitä rakennekaavat esimerkkiyhdisteistä, jotka edustavat seuraavia orgaanisia yhdistetyyppejä: a) Tertiäärisen alkoholin esteri. b) Hydroksyyliamiini, jossa aminoryhmä on sekundäärinen. c) Tyydyttymätön heterosyklinen yhdiste. d) Meta -substituoitu aromaattinen alkoholi. e) Hiiliketjultaan haaroittunut tran s -alkeeni. f) Halogeenialkaani, jossa on asymmetrinen hiiliatomi (merkitse se tähdellä). Mikä tai mitkä esitetyistä yhdisteistä voivat toimia happoina tai emäksinä? Kirjoita näiden viereen sana happo tai emäs. (7 p) a) Tertiäärisen alkoholin esteri: c) Tyydyttymätön heterosyklinen yhdiste: b) Hydroksyyliamiini, jossa aminoryhmä on sekundäärinen. d) Meta -substituoitu fenoli: emäs happo e) Hiiliketjultaan haaroittunut trans -alkeeni: f) Halogeenialkaani, jossa on asymmetrinen hiiliatomi (merkitse se tähdellä): 15. Tarkastellaan kahta yhdistettä, D-fruktoosia ja sitruunahappoa. Jos yhdiste on optisesti aktiivinen, se voidaan havaita polarimetrisesti, eli sen perusteella miten sitä sisältävä liuos kiertää tasopolaroitua valoa. Tässä mittauksessa yhdisteestä valmistetulle liuokselle havaitaan kiertokulma α, joka riippuu yhdisteen pitoisuudesta c, siitä miten pitkän matkan l valo kulkee liuoksessa, sekä yhdisteen ominaiskiertokyvystä [α] seuraavan yhtälön mukaan: α = c l [α] Yhdisteen pitoisuus c ilmaistaan massakonsentraationa, c = m(yhdiste) / V(liuos), yksikkönä g cm 3. Kulkumatka liuoksessa taas ilmaistaan yksikkönä desimetri, dm ja mittaukset tehdään näyteastiassa, jonka pituus valon kulkusuunnassa on 1,00 dm. minaiskiertokyvyn yksikkö on siis dm 1 g 1 cm 3, mutta kirjallisuudessa se lyhennetään yleensä asteeksi. Näin voidaan tehdä tässäkin tehtävässä, kunhan l:lle ja c:lle käytetään laskuissa edellä esitettyjä oikeita yksiköitä. 10

11 a) Merkitse yhdisteiden rakennekaavoihin tähdellä kaikki niissä mahdollisesti olevat asymmetriset hiiliatomit. Fruktoosille [α] = 92,0. Mikä on sitruunahapon ominaiskiertokyky [α]? Perustele.(2 p) b) Laske, miten suuri kiertokulma havaittaisiin liuokselle, jossa 5,0 g fruktoosia on liuotettu veteen ja lopputilavuudeksi laimennettu 100,0 ml? Entä sitruunahappoliuokselle, jossa 5,0 g sitruunahappoa on liuotettu veteen ja lopputilavuudeksi laimennettu 100,0 ml? (2 p) c) Virvoitusjuomatehtaalla on urheilujuomaa varten valmistettu fruktoosin ja sitruunahapon kiinteä seos, jonka koostumus tarkistettiin laadunvarmistuslaboratoriossa. 11,40 g tätä seosta liuotettiin veteen ja lopputilavuudeksi laimennettiin 100,0 ml. Liuoksen kiertokulmaksi mitattiin 8,25. Laske liuoksen sisältämän fruktoosin massa sekä fruktoosin ja sitruunahapon massaosuudet analysoitavassa kiinteässä seoksessa. (3 p) d) Perustele, miten edelliseen polarimetriseen mittaukseen käytetyn liuoksen ph voidaan laskea. Laske ph, kun sitruunahapolle käytetään happovakiota K a = 9, mol dm 3 ja voidaan olettaa, että fruktoosi ei vaikuta liuoksen ph-arvoon. (5 p) a) Yhdisteiden kiraaliset hiiliatomit ja sitruunahapon ominaiskiertokyky: Sitruunahapolle [α] = 0, koska siinä ei ole yhtään kiraalista hiiltä. b) Kiertokulmat fruktoosin ja sitruunahapon liuoksille: Fruktoosiliuokselle: α = c l [α] = 5,0 g / 100,0 ml 1,00 dm ( 92,0 ) = 4,6 Sitruunahapolle: α = 0, koska [α] = 0 c) Fruktoosin massa mitatussa liuoksessa sekä fruktoosin ja sitruunahapon massaosuudet analysoitavassa kiinteässä seoksessa: α = c l [α] c(fruktoosi) = α /(l [α]) = 8,25 / (1 ( 92,0 )) = 0, g/ml m(fruktoosi) = c(fruktoosi) V(liuos) = 0, g/ml 100,0 ml = 8,9674 g 8,97 g fruktoosin massaosuus: m(fruktoosi)/m(seos) = 8,9674 g / 11,4 g = 0, ,787 = 78,7 % sitruunahappon massaosuus m(sitruunahappo) = 1 m(fruktoosi) = 1 0,78661 = 0, ,213 = 21,3 % d) Polarimetriseen mittaukseen käytetyn liuoksen ph: Sitruunahappo on heikko happo ja protolysoituu osittain happovakion määräämässä suhteessa. (Sitruunahappo on kolmenarvoinen happo, mutta ph:n laskussa riittää tarkastella ensimmäistä 11

12 protolyysiä, jonka vakio on annettu.) Ajatellaan, että hapon HA konsentraatio on aluksi liuotetun massan mukainen c(ha). sa happomolekyyleistä HA protolysoituu tuottaen vastaavan anionin A sekä oksoniumionin H 3 +. Tasapainossa on siis syntynyt jokin konsentraatio anionia, merk. [A ] = x, ja sama konsentraatio oksoniumionia merk. [H 3 + ] = x. Happomuotoon on jäänyt [HA] = c(ha) x. HA A H 3 + alku c(ha) 0 0 tasapaino c(ha) - x x x Ratkaistaan ensin hapon alkukonsentraatio c(ha). c(ha) = n(ha) / V(liuos) = m(ha) / (M(HA) V(liuos)) = (11,4 g 9,9674 g) / (192,124 g mol 1 0,1000 dm 3 ) = 0, mol dm 3 Nyt happovakion K a lausekkeesta saadaan K a = x x / (0, x ) x 2 + K a x K a 0, M = 0 x 2 + 9, M x 9, M 0, M = 0 Toisen asteen yhtälön ratkaisuna x = [H 3 + ] = 0, M (negatiivinen juuri hylätään) ph = lg 0, ,52. 12

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

Päähaku, kemian kandiohjelma Valintakoe klo

Päähaku, kemian kandiohjelma Valintakoe klo Päähaku, kemian kandiohjelma Valintakoe 10.5.2019 klo 10.00 13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita nimesi latinalaisilla kirjaimilla (abcd...), älä esimerkiksi kyrillisillä kirjaimilla

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio

Lisätiedot

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET 24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) KEMIA KYSYMYKSET YLEISET HJEET 1. Tarkista, että kysymysnipussa on kaikki sivut 1-10. Paperinippua ei saa purkaa. Mitään valintakoepapereita ei

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa on kaikki sivut 1-11. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailu lukiolaisille 25.1.2018 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs

Lisätiedot

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13. 2. Kirjoita nimesi ja

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani.. 2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan farmasian ja ravitsemustieteen kemian koe 5.5.011 Yleiset ohjeet: 1. Koe alkaa klo 1.00 ja päättyy klo 14.00. Poistua saa aikaisintaan klo 1:30 3. Tarkista

Lisätiedot

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste) 1 a) Määrittele karbonyyliyhdiste. Piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Samoin määrittele karboksyyliyhdiste, piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Toisen esimerkin tulee olla rakenteeltaan avoketjuinen,

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

Lukion kemiakilpailu

Lukion kemiakilpailu MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot 1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu

Lisätiedot

Kemian perusteet farmasiassa osa II: orgaaniset yhdisteet/tapio Nevalainen Loppukuulustelu b) ketoni

Kemian perusteet farmasiassa osa II: orgaaniset yhdisteet/tapio Nevalainen Loppukuulustelu b) ketoni /Tapio evalainen Loppukuulustelu 16.1.05 imi: vsk: 1. Laadi rakennekaava ja anna nimi seuraavien yhdisteryhmien moolimassaltaan pienimmälle yhdisteelle: a) esteri, b) ketoni, c) amiini, d) tyydyttymätön

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1. vatko väittämät oikein vai väärin. ikeasta vastauksesta saa 0,5 pistettä ja

Lisätiedot

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos

Lisätiedot

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä 1. Yhdiste sisältää 37,51 massaprosenttia hiiltä, 58,30 massaprosenttia happea ja loput vetyä. Yhdisteen empiirinen kaava on a) C 3 4 4 b) C 4 5 5 c) C 5 7 6 d) C 6 8 7. 2. Maitohapon C3 C() C molekyylissä

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät: 1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.

Lisätiedot

Reaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!

Reaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä! REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktiomekanismi Määritelmä, reaktiomekanismi: Reaktiomekanismi on yksityiskohtainen malli, joka selittää atomi- ja elektronitasolla, miten reaktio tapahtuu. Siis malli, jolla

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin 1.4 Tehtävä. Täydennä nuolella osoitettujen atomien vapaat elektroniparit ja muodolliset varaukset

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot