Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta :49
|
|
- Maija Laakso
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta :49 Aine Puhdas aine Alkuaine Metalli Metallisidos Uloimmat elektronit pääsevät vaeltamaan vapaasti positiivisten atomiydinten välillä pitäen rakenteen kasassa Epämetalli Kovalenttinen sidos Atomit jakavat keskenään elektroneja saadakseen oktettirakenteen Atomihila Vain saman aineen atomeja, esimerkiksi hiilen allotrooppiset muodot Allotropia Saman epämetallin erilaiset esiintymismuodot, joissa on eri määrä atomeita - esim. hiilen fullereenit, grafiitti ja timantti Puolimetalli Hilarakenne Yhdiste Ioniyhdiste Ionisidos Metalli luovuttaa elektronin epämetallille, jolloin metallista tulee kationi ja epämetallista anioni Ionihila Molekyyliyhdisteet Kovalenttinen sidos Atomit jakavat keskenään elektroneja saadakseen oktettirakenteen Molekyylihila Molekyylit järjestäytyvät Pooliset yhdisteet Elektronegatiivisuuserot aiheuttavat pysyviä dipoleja Dipoli-dipolisidos Vetysidos Erityisen vahva dipolidipolisidos Poolittomat yhdisteet Dispersiovoimat Heikot sidokset Molekyylien väliset sidokset Dipoli-dipolisidos Vetysidos Dispersiovoimat Seos Homogeeninen Homogeeninen seos syntyy, kun aineet pääsevät sekoittumaan hiukkastasolla, koska niiden rakenteet ovat riittävän samankaltaiset Esimerkiksi ioniyhdisteet liukenevat poolisiin yhdisteisiin, sillä ionit pitävät dipoleiden sähkövarauksista Metalliseokset eli lejeeringit, liuokset ja kaasuseokset Heterogeeninen Heterogeeninen seos syntyy, kun aineet eivät sekoitu hiukkastasolla, koska niiden rakenteet ovat riittävän erilaiset Esimerkiksi ioniyhdisteet eivät liukene poolittomiin aineisiin Lietteen (kiinteä ja neste), vaahdot (kaasu ja neste) ja emulsiot (neste ja neste) Raja on liukuva Puolimetallit, esim. pii, voivat olla mukana metallina ioniyhdisteessä ja epämetallina molekyyliyhdisteessä H O H Kemialliset sidokset Vedyn elektronegatiivisuus on 2,1 ja hapen 3,5. Hapelle muodostuu siis kaksinkertainen negatiivinen osittaisvaraus ja jokaiselle vedylle yksinkertainen positiivinen osittaisvaraus H H H N Typelle syntyy kolminkertainen negatiivinen osittaisvaraus ja jokaiselle vedylle yksinkertainen positiivinen osittaisvaraus Teknisesti ottaen yksittäinen hiilidioksidikupla limonadissa lasketaan vaahdoksi :-DDD Yhdisteet Epäorgaaniset yhdisteet Esimerkiksi vesi ja hiilidioksidi Orgaaniset yhdisteet Sisältävät aina hiiltä sekä usein vetyä ja happea Hiilivedyt Sisältävät vain hiiltä ja vetyä Poolittomia Alkaanit, alkeenit ja alkyynit Alkoholit Sisältävät ainakin yhden hydroksyliryhmän eli OH- KE6 Sivu 1
2 Sisältävät ainakin yhden hydroksyliryhmän eli OHryhmän Poolisia Hiilivetyjä korkeammat sulamis- ja kiehumispisteet Aldehydit ja ketonit Muodostuvat alkoholeista hapettumalla [O] Hapen määrä kasvaa tai vedyn määrä vähenee Primääriset alkoholit hapettuvat alkoholeiksi ja sekundääriset alkoholit ketoneiksi. Tertiääriset alkoholit eivät hapetu lainkaan Eli kuinka monta hiiltä on kiinni happiatomiin kiinnittyneessä hiilessä Karboksyylihapot Muodostuvat aldehydeistä hapettumalla [O] Hapen määrä kasvaa tai vedyn määrä vähenee Eetterit Muodostuvat alkoholeista kondensaatioreaktiolla Alkoholien hydroksyyliryhmät yhdistyvät ja vettä lohkeaa pois Esterit Muodostuvat karboksyylihaposta ja alkoholista kondensaatioreaktiolla Amiinit Sisältävät ainakin hiiltä ja typpeä Emäksiä, sillä typpi voi vastaanottaa ylimääräisen protonin Pahanhajuisia (esimerkiksi pilaantuvat ruoat muodostavat amiineja) Rasvat Glyserolin ja rasvahappojen estereitä (yleensä) Kertaa eetterit ja esterit! Kappale 4, tehtävät 33-60! 36, 38, 43, 47, 50, 52 KE6 Sivu 2
3 Kertausmoniste 18. elokuuta :23 1. Kalsiumkloridi Maantiesuola Ammoniumnitraatti Lannoite Titaanioksidi Valkoinen pigmentti Litiumkarbonaatti Lääkeaine Natriumnitriitti Säilöntäaine Alumiinioksidi Hionta-aine 1. (toinen) a) B, C, D, F b) B, F c) C d) B (infuusiossa eli tiputuksessa), D (diabeetikolle verensokerin laskiessa liikaa), H (myrkytyksissä) e) E (pooliton liuotin) f) E (myrkyllinen, syövyttävä), G (myrkyllinen, syövyttävä) Ruokasooda on natriumvetykarbonaattia Tärpätti on pooliton liuotin, jota saadaan havupuiden pihkasta Mineraalitärpätti eli lakkabensiini on ominaisuuksiltaan vastaava, mutta sitä saadaan öljystä Sprii on voimakkaasti poolinen liuotin Gadolinium on nimetty suomalaisen kemistin Johan Gadolin(in) mukaan Rasvahappoanioni Karboksylaatti-ioni 1. a) b) c) d) e) f) (kolmas) Helium, neon, argon, krypton, ksenon ja radon Vety, fluori, kloori, happi, typpi Rikki Elohopea Polonium Gadolinium 1. (neljäs) a) Veteen on usein liuenneena suoloja, jotka voivat toimia varauksenkuljettajina mahdollistaen sähkönjohtavuuden. Myös veden omat oksonium- ja hydroksidi-ionit saavat aikaan minimaalisen sähkönjohtavuuden. b) Veden kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Nämä suolat reagoivat saippuan karboksylaatti-ionien kanssa kuluttaen osan saippuasta ja siten sen tehostakin. c) Pintajännitys johtuu vesimolekyylien keskinäisen vuorovaikutuksen poikkeuksellisesta käyttäytymisestä rajapinnalla. Vesimolekyylien väliset sidokset vetävät vesimolekyylejä toisiaan kohti, mutta koska rajapinnan ulkopuolella ei ole vesimolekyylejä vetämässä rajapinnan molekyylejä, pakkautuvat nuo molekyylit saaden aikaan pintajännityksen. Kidevesi kiinnittyy suolaan ioni-dipolisidoksella 1. a) b) c) d) e) f) 4. a) b) c) (viides) Etaanihappo Karboksyylihappojen suolat Sakkaroosi Pitkäketjuisia hiilivetyjä Pitkäketjuisia hiilivetyjä Polysakkaridi (toisen puolen ensimmäinen) Molekyylien sisällä kovanttisia sidoksia, molekyylien välillä dispersiovoimia, dipoli-dipolisidoksia ja vetysidoksia Molekyyliyhdisteille tyypillistä ovat suuri hiukkaskoko, matalat sulamis- ja kiehumispisteet ja monimutkaisuus Polyvinyylikloridi (PVC) on kloorieteenistä additioreaktiolla valmistettava synteettinen polymeeri ja muovi. Sen rakennekaava on Se on kestävää ja taipuisaa ainetta, jota käytetään esimerkiksi rakennusmateriaalissa ja putkissa KE6 Sivu 3
4 Orgaanisten yhdisteiden reaktioita 19. elokuuta :33 Palaminen Orgaaninen yhdiste + Hapettuminen ja pelkistyminen Primäärinen alkoholi <-> aldehydi <-> karboksyylihappo Sekundäärinen alkoholi <-> ketoni Tertiäärinen alkoholi ei hapetu Protolyysi Karboksyylihapot luovuttavat mielellään protonin eli protolysoituvat Neutraloituminen Happo + emäs = suola + vesi Kondensaatioreaktio Happo + alkoholi = esteri + vesi Alkoholi + alkoholi = eetteri + vesi Nimeäminen: esim. etanoli + metanoli = etyylimetyylieetteri Subsituutioreaktio Tyydyttyneiden yhdisteiden reaktioita Atomeja korvataan toisilla Metaani + kloori -> Metyylikloridi Metyylikloridi + kloori -> dimetyylikloridi Dimetyylikloridi + kloori -> kloroformi (trikloorimetaani) Kloroformi + kloori -> tetrakloorimetaani Additioreaktio Tyydyttymättömien yhdisteiden reaktioita Lisätään tavaraa Esim. propeeni + vetybromidi -> 2-bromipropeeni Markovnikovin säännön mukaan vetyhalogenidin vety kiinnittyy siihen hiileen, jossa on jo entuudestaan enemmän vetyä Yo-kokeen tehtävä 6 Funktionaaliset ryhmät: Hydroksyyliryhmät Karbonyyliryhmät Kaksoissidos Orgaanisen yhdisteen määritelmän mukaan siinä on oltava hiiltä ja vetyä sekä yleensä hiilten välisiä kovalenttisia sidoksia Metaani ja metanoli ovat orgaanisia yhdisteitä mutta hiilidioksidi ei Aldehydit ja ketonit = karbonyyliyhdisteet Hyviä hapettimia: eli kaliumpermanganaatti eli kaliumkromaatti Orgaanisten yhdisteiden hapettumisessa joko lisätään happea tai poistetaan vetyä Orgaanisten yhdisteiden pelkistymisessä joko lisätään vetyä tai poistetaan happea Etanolin hapettuminen etikkahapoksi Vedyt tykkää vedystä ja halogeenit tykkää hiilestä ja vedyt tykkää vedystä ja halogeenit tykkää hiilestä ja (huono biisi-imitaatio, ks. Sami Hedbergin Biisit Youtubesta) O - C - O - Esterisidos KE6 Sivu 4
5 Kurssin 2 kertaus 20. elokuuta :44 Kvanttimekaanisen atomimallin keskeisiä käsitteitä Atomiorbitaali Kuvaa neljän eri kvanttiluvun avulla sitä avaruuden osaa atomin ytimen ympärillä, josta elektronit todennäkösisimmin löytyvät Paulin kieltosääntö ja Hundin sääntö Tarvitaan tarkasteltassa Minimienergiaperiaate! Hundin sääntö Jos atomissa on useita samanenergisiä orbitaaleja, elektronit asettuvat niille samansuuntaisin spinein niin pitkälle kuin mahdollista. Toisin sanoen ne haluavat eri magneettiset kvanttiluvut (vierekkäiset laatikot). Paulin kieltosääntö Jokaisella atomin elektronilla on erilainen neljän kvanttiluvun yhdistelmä Atomiorbitaali Jaetaan energian mukaan s p d f Hybridiorbitaali Jaetaan hybridisoituneiden orbitaalien lukumäärän mukaan sp Muutokset atomin elektronirakenteessa Kaikki alkuaineet pyrkivät luovuttamalla tai vastaanottamalla elektroneja saavuttamaan jalokaasujen elektronirakenteen eli oktetin Jos aineeseen tuodaan lisää energiaa valona tai lämpönä, ulkoelektronit virittyvät eli siirtyvät korkeammille energiatasoille Elektronien palatessa perustilaansa vapautuu sähkömagneettista säteilyä, joka nähdään joillakin alkuaineilla näkyvänä valona Menevät päällekkäin ja muodostuu Molekyyli Poolinen Pooliton KE6 Sivu 5
6 Isomeria 22. elokuuta :58 Isomeria Rakenneisomeria Avaruusisomeria Cis-trans-isomeria Ketju- eli runkoisomeria Funktioisomeria Konformaatioisomeria Optinen isomeria Kaksoissidos Paikkaisomeria Esimerkiksi sykloheksaani Kiraalinen eli asymmetrinen hiili KE6 Sivu 6
7 KE6 Sivu 7 Termokemia 26. elokuuta :43 Endoterminen Reaktio sitoo energiaa Eksoterminen Reaktio vapauttaa energiaa Entalpiamuutos Kertoo reaktiossa vapautuvan tai sitoutuvan energian määrän Endotermisten reaktioiden entalpiamuutos on positiivinen (reaktio tarvitsee energiaa) Eksotermisten reaktioiden entalpiamuutos on negatiivinen (reaktioon tarvitaan negatiivinen määrä energiaa) Energiakaavio Eksotermisessä reaktiossa entalpia laskee -> kuvaaja laskee Endotermisessä reaktiossa entalpia kasvaa -> kuvaaja nousee Kalorimetri Eristetty astia lämpömittarilla c = veden ominaislämpökapasiteetti m = veden massa Sidosenergiat reaktiossa Vanhat sidokset katkeavat ja uudet muodostuvat Tarvitaanko energiaa lisää vai vapautuuko sitä? c = konsentraation muutos ( asdf Aktivoitumisenergia Olemassa olevien sidosten katkaisemiseen tarvitaan energiaa, sekä endo- että eksotermisissä reaktioissa Siirtymäkompleksilla tarkoitetaan reaktion vaatiman energian huippua, jossa vanhat sidokset ovat katkenneet mutta uusia ei ole vielä muodostunut Aktivoitumisenergialla tarkoitetaan siirtymäkompleksin saavuttamiseen tarvittavaa energiamäärää Katalyytit pienentävät aktivoitumisenergiaa ja siksi nopeuttavat reaktioita
8 KE6 Sivu 8 Hapettumis-pelkistymisreaktiot 29. elokuuta :41 Puolireaktiot Puolireaktioita löytyy MAOLin normaalipotentiaalitaulukosta Niitä voi käyttää reaktioiden tasapainottamiseen sekä syntyvän tai tarvittavan jännitteen määrittämiseen
9 Tasapainoreaktiot 2. syyskuuta :43 Tasapainotila on saavutettu, kun aineiden konsentraatiot eivät enää muutu :) Ammoniakkisynteesi Tasapainoreaktiossa tapahtuu etenevän reaktion lisäksi myös palautuva reaktio Kun reaktiossa on saavutettu tila, jossa etenevän reaktion nopeus ( ) on yhtä suuri kuin palautuvan reaktion nopeus ( on reaktio tasapainotilassa Dynaaminen tasapainotila voidaan saavuttaa vain suljetussa systeemissä Olosuhteita ei muuteta -> tasapainotila säilyy Lähtöaineiden ja lopputuotteiden konsentraatiot eivät enää muutu eli ne ovat vakioita Reaktionopeudet Massavaikutuksen laki Tasapainovakio, kun Tasapainovakion yksikkö vaihtelee [] = konsentraatio Suuri tasapainovakio tarkoittaa suurta tuotemäärää Pieni tasapainovakio tarkoittaa pientä tuotemäärää Etenevän ja palautuvan reaktion tasapainovakioiden välillä vallitsee yhteys = etenevän reaktion tasapainovakio = palautuvan reaktion tasapainovakio KE6 Sivu 9
10 KE6 Sivu 10 Titraus 3. syyskuuta :53 V(NaOH)/ml ph 0 1,04 1,0 1,11 2,0 1,15 3,0 1,18 4,0 1,21 5,0 1,25 6,0 1,29 7,0 1,34 8,0 1,38 9,0 1,42 10,0 1,47 11,0 1,52 12,0 1,58 13,0 1,64 14,0 1,70 15,0 1,78 16,0 1,86 17,0 1,96 18,0 2,07 19,0 2,21 20,0 2,44 21,0 3,00 22,0 10,08 23,0 11,08 24,0 11,38 25,0 11,55 26,0 11,66 27,0 11,75 28,0 11,82 29,0 11,87 30,0 11,93 Kaverin veikkaus 22 Logger Pro:ssa epätarkemmat arvot kuin tässä
11 KE6 Sivu 11 Tärppejä 5. syyskuuta :11 Kojugoituneet kaksoissidokset muodostavat delokalisoituneen elektronirakenteen, esimerkiksi bentseenirenkaassa Karboksyylihappojen protolyysissä muodostuvaa ionia kutsutaan karboksylaatti-ioniksi Karbonyyliryhmä on ketonien funktionaalinen ryhmä Salaman valo syntyy siitä, kun salaman hajottamat typpimolekyylit yhdistyvät uudelleen ja energiaa vapautuu Ks. Happosateiden syntykaavioni Mooli 4:n sivulta 96
12 Kertaus orgaanisten yhdisteiden reaktioista 10. syyskuuta :47 1. Palaminen 2. Hapettuminen [O] ja pelkistyminen [H] 3. Subsituutio Substituentti korvaa orgaanisesta yhdisteestä esimerkiksi vedyn Esimerkiksi bentseenin vetyatomeita voidaan helposti korvata esimerkiksi kloorilla 4. Additio Tyydyttymättömien yhdisteiden reaktioita Hydraus Vedyn lisäämistä Hydrataatio Veden lisäämistä Markovnikovin sääntö Vetyhalogenidin vety liittyy additioreaktiossa orgaanisen yhdisteen siihen hiileen, jossa on jo entuudestaan enemmän vetyä Tarvitsevat usein katalyytin Esimerkiksi valo, reagenssi (kemiallinen aine) 5. Eliminaatioreaktio Dehydrataatio Veden poistamista molekyylistä, jolloin usein muodostuu kaksoissidoksia Esim. etanolista voidaan valmistaa dehydrataation avulla eteeniä 6. Kondensaatioreaktio Molekyylejä liittyy yhteen siten, että niiden välistä lohkeaa vettä Eetteröityminen Alkoholi + alkoholi -> eetteri + vesi R-O-R Glykosidinen sidos Nimitys polysakkaridien happisilloille Esteröityminen Karboksyylihappo + alkoholi -> esteri + vesi Sillaksi jäävä happi on peräsisin alkoholista Karboksyylihaposta lohkeaa hydroksyyliryhmä ja alkoholista vety -> vettä R-COO-R Luonnon polymeerit: Proteiinit, tärkkelys yms. 7. Hydrolyysi Kondensaatioreaktion vastareaktio Esterihydrolyysi Esteri + vesi -> alkoholi + karboksyylihappo Emäshydrolyysi Saippuoituminen eli saippuan valmistus Esimerkiksi natriumhydroksidin (NaOH) natrium ja happi liittyvät rasvahappoon ja vety glyseroliin (esterin happihan on peräisin alkoholista ) 8. Protolyysi Happo + vesi -> happo- + H3O+ Emäs + vesi -> Hemäs+ + OH- 9. Neutraloituminen / suolanmuodostus Happo + emäs -> suola + vesi 10. Hajoaminen Tuotteita on enemmän kuin lähtöaineita Esimerkiksi dehydrataatio Kaksoissidosten cis-trans-isomeria! Se on osoitettava rakennekaavassakin! Preliminäärin tehtävä 6 Lääkeaineen suolahappokäsittelyllä voidaan Nostaa sulamispistettä Parantaa vesiliukoisuutta Parantaa sähkönjohtavuutta Muuttaa liuoksen ph:ta KE6 Sivu 12
13 Läksyt 15. elokuuta :40 Viikkotehtävät ja monisteen kaikki tehtävät Yo-kokeen tehtävä 6 Kertausmoniste 2:n tehtävät 2, 3 ja 3 Prelin ekalta sivulta kolme tehtävää, suosituksia: s t. 137, 140, 143, 145, 148, s t. 152, 156, 159, 161 Prelin tehtävä 10 Vanhan yo:n tehtävä 7 Lue s , tee s t. 323, yo 2012 t. 12 Titrausmoniste Prelin tehtävät 7 ja 10 S t. 264 (torstaiksi, se on ainoa koeviikon tunti) Osta uusi MAOL Karboksylaatti-ioni! Tee tehtäviä!!! KE6 Sivu 13
14 KE6 Sivu 14 Kysymyksiä opelle 22. syyskuuta :09 Voidaanko grafiitin hiililevyjä kutsua grafeeniksi? Onko grafyyni riittävän luotettavaa tietoa, jotta sen saisi mainita? Kyseessä on siis grafeenia muistuttava hiililevy, jossa sp2-hybridisaation lisäksi on myös sp-hybridisaatiota
Lämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotKovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotOrgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet
Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotLiittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:
Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Liittymis- eli additioreaktiossa molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. Reaktio
LisätiedotKemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo
LisätiedotMITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA
MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotKemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
Lisätiedot8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotIonisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
Lisätiedotd) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)
Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotSIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotKE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.
KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3.
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
LisätiedotIonisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.
2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
Lisätiedot2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet
/Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotPuhdasaine Seos Aineen olomuodot
1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
Lisätiedot2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..
2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotKvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman
Kvanttimekaaninen atomimalli "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman Tunnin sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Kvanttimekaaninen atomimalli Orbitaalit Kvanttiluvut Täyttymisjärjestys
Lisätiedot1. ELEKTRONIEN ENERGIA
1. ELEKTRONIEN ENERGIA Pääkvanttiluku Bohrin atomimallin mukaan elektronit asettuvat atomissa energiatasoille n=1,2,3,4,... (ns. päätasot) Tason järjestyslukua kutsutaan pääkvanttiluvuksi n. Mitä kauempana
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotATOMIN JA IONIN KOKO
ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi
LisätiedotKPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt
KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta
LisätiedotHEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotJohdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Johdantoa/Kertausta MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Mitä on kemia? Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
Lisätiedot8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotKE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio
KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:
LisätiedotOrgaanisissa yhdisteissä on hiiltä
Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. Keskeiset sisällöt muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotAineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja.
KE3 Pähkinänkuressa Olmudt reaktiyhtälössä 1) Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet kaasuja (g). 2) Metallit, lukuun ttamatta elhpeaa, vat huneen lämmössä kiinteitä (s). 3) Iniyhdisteet vat huneen
LisätiedotLuku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
LisätiedotHeikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet
LisätiedotKemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017
Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8
Lisätiedot2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä
1. Yhdiste sisältää 37,51 massaprosenttia hiiltä, 58,30 massaprosenttia happea ja loput vetyä. Yhdisteen empiirinen kaava on a) C 3 4 4 b) C 4 5 5 c) C 5 7 6 d) C 6 8 7. 2. Maitohapon C3 C() C molekyylissä
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotKemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN
Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:
LisätiedotKemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet
Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien
Lisätiedot3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa
3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa Jos kahden aineen välinen elektronegatiivisuusero on riittävän suuri (>1,7), on se ionisidos. Jos
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotKiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.
Kiteinen aine Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine on hyvä erottaa kiinteästä aineesta, johon kuuluu myös
LisätiedotSyntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.
1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi
Lisätiedotkun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?
Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
LisätiedotKemian syventävät kurssit
Kemian syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma aineen rakenteen ja ominaisuuksien selittäminen KE3 Reaktiot ja energia laskuja ja reaktiotyyppejä KE4 Metallit ja materiaalit sähkökemiaa: esimerkiksi
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotReaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktiomekanismi Määritelmä, reaktiomekanismi: Reaktiomekanismi on yksityiskohtainen malli, joka selittää atomi- ja elektronitasolla, miten reaktio tapahtuu. Siis malli, jolla
Lisätiedotelektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni
3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja
LisätiedotKuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty
1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)
LisätiedotReaktiolämpö KINEETTINEN ENERGIA POTENTIAALI- ENERGIA
POTENTIAALI- ENERGIA KINEETTINEN ENERGIA Reaktiolämpö REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotLuento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko
Luento 1: Sisältö Kemialliset sidokset Ionisidos (suolat, NaCl) Kovalenttinen sidos (timantti, pii) Metallisidos (metallit) Van der Waals sidos (jalokaasukiteet) Vetysidos (orgaaniset aineet, jää) Vyörakenteen
LisätiedotHenkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00
TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua
Lisätiedot