Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Transkriptio

1 Päivitetty MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi CO, hiilidioksidi CO2, hiilitetrakloridi CCl4, heksasyanoferraatti) Auttavat nimeämisessä Erilaiset numeronimitykset kuin suomessa Vakioita Suureita Laskukaavoja Elektronien sijoittuminen energiatasoille Vakiot voidaan sijoittaa kaavoihin Helpottaa laskemista yksiköt näkyvät mainittu yhteys esim. kaasuvakio kaasulaskuihin yksiköt Voi varmistaa saaneensa tuloksen oikein Suuretaulukosta saa suureiden yksiköt selville laskut ja reaktioiden ymmärtäminen käytännössä kaikki laskennassa tarvittavat kaavat (Bohrin mallin) elektronikuorien ja orbitaalien yhteys kuorien ja orbitaalien täyttyminen (minimienergiaperiaate) Ionisoitumisenergiat pienin energia, joka tarvitaan irrottamaan uloin elektroni ionisoitumisenergioita voidaan käyttää aineen ulkoelektronien määrittämisessä

2 2 Atomien ja ionien suhteelliset koot Yleisimmät hapetusluvut laadi graafinen esitys mitkä atomit ionisoituvat, mitkä eivät Reaktioyhtälön määrittäminen hapetuslukumenetelmällä reaktioyhtälöiden tasapainottaminen ja reaktiivisuuden päättely Esiintyminen ionina eri asia kuin hapetusluku (hapetusluku molekyyleissä!) Elektronegatiivisuus Kovalenttisidoksen ioniluonne Yhdisteen ioniluonteen määrittäminen suurpiirteisesti (kovalenttinen vai ionisidos) Poolisuus heikoissa sidoksissa Sidostyypin selvittäminen Ei tarvitse muistaa ulkoa lukua 1,7 Jos elektronegatiivisuusarvojen erotus on yli 1,7, yhdiste on yleensä ioniyhdiste aineen ominaisuus molekyylin osittaisvaraukset Jos yhdisteen ioniluonne on yli 50 %, pidetään sitä tavallisesti ioniyhdisteenä Molekyylien ja ionien muotoja Poolisuuden päätteleminen (vrt. VSPERteoria) Yhdisteiden kaavat Sidoksien asteet puuttuvat (matematiikan sivuilla?) Kovalenttisidosten pituuksia ja sidosenergioita Spektrien tulkinta (2013) Muodostumislämpöjä Ravintoaineiden energiasisältöjä Sidosenergioita käytetään mm. entalpialaskuissa Yhdisteen pysyvyyden selvittäminen eri spektroskopia lajeja (IR, NMR) Näkee yhdisteiden aaltoluvut reaktioiden entalpiamuutoksia laskettaessa Eri ruokien sisältämät energiamäärät kaksoissidoksen sidosenergia ei ole kahden yksinkertaisen sidoksen summa missä tarvitaan?

3 3 Kationeja ja anioneja Mineraaleja Epäorgaanisten yhdisteiden kauppanimiä ja koostumuksia suolat molekyylin muodostuminen (montako tarvitsee) nimeäminen nimeäminen reaktioyhtälöt mineraalien kovuus Jos tehtävänanto on kauppanimillä, niin yhdisteitä ei tarvitse osata ulkoa tehtävän annossa annetun aineen koostumuksen tarkistaminen kannattaa aina tsekata Ilmakehän koostumus Kaasujen ominaisuuksia ylppäreiden viherhippi tehtävää varten tilavuusprosentti (pitoisuuksien vertailu) kaasulaskuja varten myös liukoisuus mainittu normaalipaineessa yhteen litraan Kompeksiioneja Normaalipotentiaaleja kuvaa pelkistysmisherkkyyttä Galvaanisen kennon muodostaminen Mihin suuntaan reaktio etenee? voi laskea reaktioiden spontaaniutta Osa metallien jännitesarjaa Suolojen liukoisuus veteen hapettumiskykyjen järjestys sähkökemia ruostuminen hapettumispelkistymisreaktiot saostuminen, liukeneminen ionimuodossa/yhdisteenä Liukoisuustuloja liukoisuustulo laskut saostuminen jako jaloihin ja epäjaloihin. Jalot eivät hapetu (?); jalometallit eivät reagoi suolahapon kanssa vety (suolahappo) merkitsevässä asemassa (bold) Happovakioita hapot lueteltu, vahvuus, vahvat hapot lueteltu happoemäsreaktiot joitakin positiivisia ioneja nimetty

4 4 rauta(iii)ioni = Fe 3+ tässä roomalaisten numeroiden käyttö Emäsvakioita Veden ionitulo phindikaattoreita Laimennustaulukko (ei 2013) Happo ja emäsliuosten pitoisuuksia ja tiheyksiä Orgaanisten aineiden ominaisuuksia Yleisesti käytettyjä nimilyhenteitä vahvat emäkset lueteltu koko joukko ioneja nimetty negatiiviset ionit, amiinit jopa hydroksidiioni (painos 2013) virhe alitsariinikeltaisen kohdalla, happamassa keltainen, emäksisessä liuoksessa punainen happoemästitraus esim. ekvivalenttikohta, neutraloituminen tässä mainitaan merkinnät Kw, pkw katso seuraava taulukko ilmentää sitä, että ko. yhdisteiden tiheys poikkeaa veden tiheydestä tässä on lueteltu merkittävä määrä orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoja!! liukoisuus veteen/eetteriin (=aineen poolisuus) kertoo mm. hiilivetyjen nimeämisen (alkeenit, alkyynit), samoin alkoholien, fenolien, etteereiden, estereiden, amiinien, aldehydien, ketonien ja karboksyylihappojen nimeämisen näyttää karboksyylihapon muodostaman suolan mallin polymeeritehtävissä tulee vastaan joskus kerran yotehtävässä kysytty miksi PVC:tä ei pidä polttaa: puskuriliuoksen titraus! vain 20C asteessa

5 5 Orgaanisten yhdisteiden triviaalinimiä ja IUPACnimiä Rasvahappoja (2013) Luonnon aminohappojen rakenteet (2013) Hiilihydraatteja DNA:n ja RNA:n emäkset DNA:n rakenne Varoitusmerkit Elintarvikkeiden lisäaineiden koodit (ei 2013) PVC = polyvinyylikloridi eli vapautuu klooria orgaanisten yhdisteiden nimiä lueteltu ei kylläkään kemiallisia kaavoja on ollut yotehtäviä, jossa näitä taulukoita on tarvittu aminohapot: kevät11 teht. 10, syksy14 teht. +11 hiilihydraatit: kevät 10 teht. +12 tarkat molekyylien rakennekaavat vanhat ja nykyiset merkit, vanhojen merkkien käyttö päättyy ei (muistaakseni) ollut tarvetta ei mainita onko kyse cis tai transhaposta Alkuaineiden suhteelliset atomimassat Liekkivärejä alkuaineet ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana kemialliset merkit erikseen merkitty ne alkuaineet (asteriksi), jotka eivät ole pysyviä isotooppeja liekkianalyysin työkalu Perustyövälineitä perusnimistö Uputki (elektrolyysin työkalu)

6 6 Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä taulukkoon on koottu alkuaineet oikealla merkinnällä, järjestysluku alaindeksinä muuten perinteinen jaksollisen järjestelmän taulukko, jossa kemialliset merkitys, järjestysluku ja suhteellinen atomipaino Hoffmanin laite (veden hajotuslaite, veden elektrolyysi) ei kerro, mikä alkuaine on epämetalli, puolimetalli ja metalli Taulukot netissä: