MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU"

Emma Tuula Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU Aki Vähänikkilä Esko Sorainen Kirsti Taattola Esko Rytkönen Työterveyslaitos Kuopio 2007 (Tähän yhteenvetoon on tehty korjauksia siten, että traktorin kuljettajan liikkeistä aiheutuneet todennäköiset häiriöt on poistettu.) Julkaistu Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen avustuksella Tausta Miespuoliset maatalousyrittäjät tekevät pääosan maatilojen traktoritöistä. Maatilojen keskipeltoala on kasvanut EU jäsenyytemme aikana noin kolmanneksella. Maatilojen viljelymaan vuokrausten ja ostojen seurauksena lohkot sijaitsevat usein erillään toisistaan ja päätilan talouskeskuksesta ja siirtoajo lohkojen välillä on lisääntynyt. Maatalousyrittäjän työmäärä on lisääntynyt, vaikka myös urakointipalveluiden ja vieraan työvoiman käyttö on lisääntynyt. Kiireisimpinä aikoina traktorilla ajetaan jopa 16 tuntia päivässä. Isännät ajavat traktorilla yleisesti tuntia vuodessa, tosin 1000 traktorityötuntia ei ole harvinaista. Maassamme oli vuonna 2004 noin aktiivitilaa, joiden keskipeltoala oli 31 ha. Vuonna 2005 Myel vakuutettuja maatalousyrittäjiä oli , joista miehiä Noin kolmannes

Tausta Miespuoliset maatalousyrittäjät tekevät pääosan maatilojen traktoritöistä. Maatilojen keskipeltoala on kasvanut EU jäsenyytemme aikana noin kolmanneksella.

2 maatalousyrittäjistä on sivutoimisia. Henkilökohtainen traktorityöaika vaihtelee maatalousyrittäjän sukupuolen ja tilan tuotantosuunnan mukaan. Naisten osallistuminen traktoritöihin on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Kuljettajan tärinä ja melualtistukseen vaikuttavat meneillään oleva työn lisäksi monet tekijät kuten teiden kunto, peltojen pinnan laatu, ajonopeus ja koneiden huolto. 2. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus n:o 48/2005 (työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta) tuli voimaan Asetuksen mukaan kehotärinän kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutetun päivittäisen altistuksen toiminta arvo on 0,5 m/s 2 ja vastaavasti raja arvo 1,15 m/s 2. Toiminta arvon ylittyessä työnantajan on riskin arvioinnin perusteella laadittava ja toteutettava tärinäntorjuntaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää tärinäaltistus ja siihen liittyvät vaarat ja haitat mahdollisimman alhaiselle tasolle. Mikäli työntekijä altistuu yli raja arvon 1,15 m/s 2, työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja arvon. Lisäksi työnantajan on selvitettävä rajaarvon ylittämisen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojaus ja ennaltaehkäisytoimenpiteisiin, jotta ylitys ei toistu. Ennen hankittuihin työvälineisiin, joiden osalta ei voida noudattaa altistuksen raja arvoa tekniikan viimeisimmästä kehityksestä eikä töiden järjestelystä huolimatta, sovelletaan asetusta maa ja metsätaloudessa käytettävien työvälineiden osalta alkaen. 3. Tutkitut traktorit ja tilat Tutkimuskohteina oli 17 maataloustraktoria 16:lta karja ja kasvinviljelytilalta. Tilat olivat Kuopion seudulta lukuunottamatta kahta suorakylvötilaa, jotka sijaitsivat Satakunnassa. Tutkimuksen kohteeksi tulivat ne traktorit, joita olivat tavanomaisessa käytössä mittausajankohtana. Mittauksia tehtiin kynnön, äestyksen, suorakylvön, säilörehunteon ja siirtoajon aikana. Taulukossa 1 on esitetty tutkittujen traktorien tietoja, jotka on saatu koneiden tyyppimerkinnöistä ja kyselyn perusteella. Taulukko 1. Tutkitut maataloustraktorit. Traktori Vm Teho (hv) Syl. Tunteja Istuin Työvaihe Työkone Muokkaussyvyys Belarus Agross 920 S Grammer äestys * 10 cm Fiat (New Holland) Grammer kyntö Kverneland kääntöaura 4x4 19 cm John Deere 2040 (takaveto) Sears Europe AS 2000 (M) suorakylvö VM 250 SK 4 cm John Deere Grammer kyntö Kverneland kääntöaura 3x3 16" cm John Deere Grammer kyntö Agrolux kääntöaura 4x4 22 cm Massey Ferguson KAB 856 kyntö Kverneland MZ 3 siipinen Massey Ferguson Grammer kyntö Sarka aura 3 siipinen 18 cm New Holland TS Grammer MSG95A/31 12V rehunteko Elho HNM 320C niittomurskain Valmet Grammer DS85H1/90A (M) suorakylvö VM 300 SK 4 cm Valmet Grammer LS95H1/90 AR 12V rehunteko Elho HNM 320C niittomurskain Valmet Grammer (M) äestys * 5 cm Valtra Grammer MSG95A/731 12V äestys VM cm Valtra Grammer MSG85/731 (M) äestys Potila Magnum Valtra 8150 HiTech Grammer MSG95A/31 12V äestys Potila SK cm Valtra M Grammer MSG95A/731 12V rehunteko JF 1100 mk 2 tarkkuussilppuri Valtra M Grammer MSG95AL/731 12V kyntö Kverneland AB85 4 siipinen cm Valtra T Grammer MSG95A/731 12V äestys Tume Nordic 5 cm * tietoa ei ollut saatavissa Istuimissa oli pystysuunnassa ilmajousitus tai mekaaninen jousitus, joka on merkitty taulukkoon M kirjaimella. 4. Tulokset Tärinää mitattiin kahdesta neljään tuntia traktorien istuimelta sekä lattiasta istuimen kiinnityksen kohdalta x, y ja z suunnissa (kuva 1). Mittaukset tehtiin normaalin työnteon aikana. Myös siirtoajon tärinä analysoitiin, jos siirtomatkaa kertyi yli 1 km tai siirtoon kului aikaa yli 2 minuuttia. Tutkimustuloksissa on mukana 8 siirtoajoa joiden kesto oli keskimäärin 14 minuuttia.

Kuljettajan tärinä ja melualtistukseen vaikuttavat meneillään oleva työn lisäksi monet tekijät kuten teiden kunto, peltojen pinnan laatu, ajonopeus ja koneiden huolto. 2.

3 Z X Y Kuva 1. Tärinän mittaussuunnat. X suunta on traktorin ajosuunta. 3.1 Tärinä Tärinäaltistus ilmoitetaan suurimpana arvona luvuista 1,4a wx, 1,4a wy ja a wz, joissa a w on tärinän painotettu kiihtyvyys. Koska vaakasuuntainen (x ja y) tärinä on haitallisempaa kuin pystysuuntainen tärinä, kerrotaan vaakasuuntaiset tärinät kertoimella 1,4. Tärinän analysointivaiheessa kuljettajan aiheuttamat häiriöt, ts. istuimelle istuminen ja istuimelta nouseminen on poistettu. Kuvassa 2 on esitetty kuljettajien tärinäaltistukset pylväsdiagrammina mitattuna istuimesta. Keltainen vaakaviiva on altistuksen toiminta arvon 0,5 m/s 2 kohdalla ja punainen viiva altistuksen raja arvon 1,15 m/s 2 kohdalla. m/s 2 Kuljettajien tärinäaltistukset suorakylvö äestys rehunteko kyntö siirtoajo Kuva 2. Traktorin kuljettajien tärinäaltistukset eri työvaiheissa.

Koska vaakasuuntainen (x ja y) tärinä on haitallisempaa kuin pystysuuntainen tärinä, kerrotaan vaakasuuntaiset tärinät kertoimella 1,4.

4 Ohjaamon istuimesta ja lattiasta mitatut RMS kiihtyvyydet on esitetty taulukossa 2. Mikäli työnteko jatkuu samanlaisena koko työpäivän ajan, RMS kiihtyvyydet pysyvät samana. Taulukossa 2 jokaisen työvaiheen tärinä on esitetty tärinäaltistuksen mukaisessa suuruusjärjestyksessä, joten järjestys ei vastaa taulukon 1 järjestystä. Tähdellä (*) merkityissä tapauksissa istuimen tärinä on laskettu lattian ja istuimen tärinän välisestä siirtofunktiosta. Tällä tavoin on poistettu kuljettajan ja anturikaapelin liikkeistä aiheutuvia häiriöitä. Taulukko 2. RMS kiihtyvyydet x, y ja z suunnissa istuimesta ja lattiasta. Työvaihe Suorakylvö Äestys Rehunteko Kyntö Siirtoajo Istuin m/s 2 Lattia m/s 2 1,4a wx 1,4a wy a wz 1,4a wx 1,4a wy a wz 0,82 0,58 0,46 0,36 0,35 0,54 0, * 1,06 0,40 0,38 0,85 1,61 1,09 1,00 0,41 0,58 0,93 1,90 0,81 0,83 0,31 0,36 0,99 1.9* 1,68 1,29 0,88 1,30 0, * 1,45 1,25 0,76 0,58 0, * 2,62 1,72 0,86 1,28 0,99 2,99 1,12 0,88 0,50 0,61 0,53 0,91 0,96 0,75 0,57 0,69 0,98 0,88 1,03 0,53 0,44 0,57 0, * 1,15 0,94 0,45 0,49 0,83 0,54 0,74 0,66 0,39 0,45 0,48 1,05 0,83 0,56 0,48 0,57 0,61 0,75 1,05 0,36 0,49 0,56 0,40 1,14 1,20 0,64 0,51 0,66 0,70 0,77 1,23 0,54 0,57 0,47 0,47 0,69 1,87 0,37 0,45 0,65 0,55 0,72 0,26 0,59 0,37 0,46 0,68 0,45 0,86 0,27 0,25 0,39 0,41 0,94 0,89 0,76 0,33 0,36 0,63 0,33* 0,55 0,96 0,19 0,24 0,74 1,04 1,04 0,42 0,37 0,51 0,42 1,13 0,70 0,98 0,26 0,36 1,02 0,89 1,32 0,62 0,47 0,94 0,94 1,42 0,60 0,84 0,41 0,49 0, Melu Kuvassa 3 on esitetty traktorien ohjaamon A painotetut ekvivalenttitasot 1 tunnin ajalta eri työvaiheissa analysoituna nauhoitetuista näytteistä. Ylimääräiset äänet kuten puhelimessa puhuminen poistettiin melunauhan analysointivaiheessa.

Tähdellä (*) merkityissä tapauksissa istuimen tärinä on laskettu lattian ja istuimen tärinän välisestä siirtofunktiosta.

5 db(a) 90 Ohjaamoiden melutasot suorakylvö äestys rehunteko kyntö Kuva 3. Traktorien ohjaamoista mitatut A painotetut ekvivalenttitasot. Traktorin kuljettajien L Aeq mitattuna meluannosmittarilla on esitetty taulukossa 3 suuruusjärjestyksessä työvaiheittain. Taulukko 3. Traktorin kuljettajien henkilökohtainen melualtistus L Aeq (db(a)). Suorakylvö Äestys Rehunteko Kyntö Yhteenveto 4.1 Tärinä Valtioneuvoston asetuksen 48/2005 kehotärinän altistuksen toiminta arvo 0,5 m/s 2 ylittyi mittausten aikana kaikkien traktoreiden istuimilla ja altistuksen raja arvo 1,15 m/s 2 ylittyi lähes puolessa tutkituista tapauksista. Tärinä oli voimakkainta istuimissa x ja y suunnissa 0,5 5 Hz:n taajuuksilla sekä z suunnassa 1,25 5 Hz:n taajuuksilla. Ohjaamoiden ja istuimien tärinän vaimennusta pitäisi edelleen parantaa em. taajuuksilla. Tärinän vahvistumiseen x ja y suunnissa vaikuttaa myös se, että istuinanturi oli korkeammalla kuin lattia anturi. Kahdeksassa istuimessa oli vaimennin myös x suunnassa (pitkittäissuunnassa). Jotkut kuljettajat eivät kuitenkaan pitäneet x suunnan vaimennusta päällä vaan olivat lukinneet sen paikalleen. Tärinä oli voimakkainta äestyksen aikana, jolloin istuimien tärinä ylitti altistuksen raja arvon kaikissa tutkituissa traktoreissa x suunnassa. 4.2 Melu Traktorien ohjaamojen ekvivalenttitasot L Aeq vaihtelivat välillä db(a). Kolmessa traktorissa L Aeq ylitti 80 db(a). Näissä tapauksissa traktorin ohjaamon ikkuna puuttui kokonaan tai kattoluukku oli auki. Ikkunoiden ollessa suljettuina ja ehjiä sekä kattoluukun ollessa kiinni ohjaamon A painotettu melu oli voimakkainta Hz:n taajuuksilla. Meluntorjuntatoimet tulisi keskittää näille taajuuksille.

Traktorin kuljettajien henkilökohtainen melualtistus L Aeq (db(a)). Suorakylvö Äestys Rehunteko Kyntö 78 78 74 75 76 85 85 87 74 76 81 73 74 76 78 81 82 4 Yhteenveto 4.

Samankaltaiset tiedostot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus