Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus"

Transkriptio

1 (40) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 1 työympäristöjen kartoitus Projektin lyhytnimi: KEHAPA Projektinro: Versiohallinta: Versio Pvm Tila (Ehdotus/muutosehd./hyväksytty) Tekijä Huomautukset (tarjous/hakemuskatselmus, johtoryhmän hyväksyntä, muutosehdotuksen syy ja muutoskohteet) Ehdotus Ykä Marjanen Ensimmäinen versio JORY:lle Ehdotus Ykä Marjanen Ehdotus Ykä Marjanen Hyväksytty Ykä Marjanen

2 2 (40) Sisällys Tiivistelmä Johdanto Projektin tavoitteet Toteutus Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset... 6 Projektin tulokset yksityiskohtaisesti Talvimittausten tulokset Rajavartiolaitos Merenkulkulaitos Finavia Ilmailulaitos Kesämittausten tulokset Rajavartiolaitos Merenkulkulaitos Finavia Ilmailulaitos Projektin aikataulu Resurssit, organisaatio, raportointi Projektin kustannukset Tiedottaminen Viitteet... 39

3 3 (40) Tiivistelmä Projektin tavoitteena oli kartoittaa virastojen, laitosten ja liikelaitosten käyttämien työkoneiden tärinätasoja. Mukana projektissa olivat Finavia Ilmailulaitos, Rajavartiolaitos sekä Merenkulkulaitos. Koska kyseisten laitosten työympäristöissä ei ollut aikaisemmin tehty uuden lainsäädännön mukaisia kehotärinämittauksia, oli projektin tarkoituksena tehdä esiselvitys yleisimmin käytettyjen koneiden ja työvaiheiden osalta. Mittaukset tehtiin oikeissa työoloissa vuoden 2006 aikana sekä talvella että kesällä. Esiselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa ne työkoneet ja ympäristöt joissa tärinällä voi olla merkitystä terveyden ja työhyvintoinnin kanssa. Projektin tulokset osoittivat, että tärinää esiintyy työympäristöissä. Odotusten mukaisesti joissakin työympäristöissä ja tietyillä työkoneilla tärinä oli suurempaa, ja joissakin vähäisempää. Esimerkiksi moottorikelkka aiheutti huomattavia tärinäannoksia ja terveysriskit kasvavat jo muutaman tunnin päivittäisen ajon jälkeen. Suurin osa työkoneista tuotti altistusarvoja, jotka ylittävät lainsäädännön alemman rajan (toiminta arvo), mutta jotka eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä terveysongelmia yksinään. Tärinän altistus on yksi tekijä, joka voi aiheuttaa sairaspoissaoloja työpaikoilla. Yleensä tärinä on yhtenä monista tekijöistä ja usein ei aiheuta yksin merkittäviä terveysongelmia. Kuitenkin jo matala tärinätaso lisää todennäköisyyttä selkäsairauksiin, varsinkin jos esimerkiksi ergonomia ei ole kunnollinen. Näin käy usein esimerkiksi linja auton ja taksin kuljettajille. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää tärinän osuus työympäristön tekijöissä ja vähentää sitä, vaikka se ei olisikaan vaarallisella tasolla. Projektin rahoitti Valtion työsuojelurahasto sekä VTT. Projektiin osallistuivat Finavia Ilmailulaitos, Rajavartiolaitos sekä Merenkulkulaitos.

4 4 (40) 1 Johdanto Tärinän aiheuttamat sairaudet ovat yleisimpiä kroonisia sairauksia työelämässä. Tilastojen mukaan noin 80 prosenttia ihmisistä kokee joskus selkäkipuja elämänsä aikana. Noin kymmenellä prosentilla ihmisistä on kroonisia selkäkipuja, jonka yhtenä aiheuttajana arvoidaan olevan tärinälle altistuminen. Tilastollisesti suurin osa terveysongelmista liittyy työprosesseihin, joissa esiintyy merkittävästi tärinää. Ikä ja työaika lisäävät selkäkipujen esiintyvyyttä. Nykymenetelmillä ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen tärinän osuudesta selkäkipuihin, koska altistusta ja vastetta ei ole voitu riittävällä tarkkuudella pitkäaikaisesti seurata. Näin ollen yksiselitteisiä työelämän tapauksia, joissa tärinän osuus olisi voitu selvittää, ei ole ollut. On kuitenkin varmaa, että henkilöt, joilla on todettu selkäkipuja aikaisemmin, ovat erittäin herkkiä matalillekin tärinätasoille. Tämän vuoksi myös matalia tärinätasoja on pystyttävä hallitsemaan. Pelkästään Iso Britanniassa on yhdeksän miljoonaa ihmistä, jotka päivittäin altistuvat liialliselle kehotärinälle. Merkittävä määrä työntekijöitä altistuu päivittäin tärinälle, joka voi aiheuttaa terveysongelmia, kuten selkäkipua. Työnantajan tulee pystyä minimoimaan työntekijöiden altistuminen tärinälle. Varsinkin liikkuvilla laitteilla ajonopeus ja maasto vaikuttavat merkittävästi tärinän suuruuteen. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää tuottaa menetelmiä ja työkaluja, joilla työnantajat voivat kouluttaa työntekijät käyttämään laitteita mahdollisimman turvallisesti. Työkoneiden aiheuttama tärinä kuljettajaan on vielä nykyäänkin liian suuri. EU direktiivin (2002/44/EY) raja arvot asettavat tiukat vaatimukset työkoneiden aiheuttamalle tärinän altistumiselle. Tämän päivän liikkuvilla työkoneilla, kuten esimerkiksi pyöräkuormaajalla, voi direktiivin määrittelemä raja arvo tulla vastaan jo muutaman tunnin jälkeen. Kehotärinällä tarkoitetaan tärinää, joka koko kehoon välittyessään vaarantaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden aiheuttamalla erityisesti alaselän sairauksia ja selkärangan vammoja. Direktiivin edellyttämä lainsäädäntö on tullut jäsenmaissa voimaan vuoden 2005 heinäkuussa. Siirtymäaika päättyy Suomessa maa ja metsätaloudessa vuonna 2014 ja muilla aloilla vuonna Siirtymäaikojen päätyttyä kaikkien Eurooppalaisten työnantajien on viimeistään silloin huolehdittava täysimääräisesti tärinän altistustasoista direktiivin mukaan. Siirtymäajat koskevat ainoastaan ylemmän raja arvon täysimääräistä noudattamista. Muilta osin lainsäädäntö velvoittaa jo heinäkuun 2005 jälkeen eurooppalaisia työnantajia (mm. tärinäntorjuntaohjelma on aloitettava). Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa työnantajia arvioimaan ja tarvittaessa vähentämään työntekijöihin kohdistuvaa tärinää. Arviointi on suoritettava tasaisin väliajoin ja tulosten perusteella on laadittava tärinän torjuntaohjelma. Ellei riittävän hyvin vaimentavaa tekniikkaa ole saatavilla, altistuksia rajoitetaan työvaihetta muuttamalla esimerkiksi alentamalla nopeuksia ja/tai lyhentämällä päivittäistä altistusaikaa. Toimintarajan ylittäminen on sallittua vain siinä tapauksessa, että työ toistaiseksi edellyttää niin suuria ajonopeuksia ja aika ajoin niin pitkiä päivittäisiä altistuksia, että mitattu tai laskettu altistus ylittää lasketun arvon 0,5 m/s 2. EU direktiivi määrittää raja arvot kahdeksan tunnin työpäivään mitoitettuna, jonka perusteella mittaukset suoritetaan. Direktiivin määrittämä raja arvo kahdeksan tunnin päivittäiselle altistumiselle on 1,15 m/s 2 ja toiminta arvo 0,5 m/s 2, joka muun muassa velvoittaa työnantajaa seuraamaan tärinän tasoa säännöllisesti. EU direktiivi viittaa analysointimenetelmissä kehotärinän osalta ISO (1997) standardiin. Toiminta arvo määrittää sen rajan, jolloin tärinällä voi olla merkitystä terveydelle. Rajan ylittyessä on syytä pyrkiä vähentämään työntekijöihin kohdistuvia tärinöitä. Kuitenkin välitöntä vaaraa ei ole, kun tärinäarvot pysyvät raja arvon alapuolella. Raja arvon ylittyessä on syytä välittömästi vähentää tärinäaltistusta mm. altistusaikaa vähentämällä. Raja arvon ylitys vaatii kuitenkin hyvin suurta tärinää, joka esiintyy hyvin harvoin normaaleissa työoloissa.

5 5 (40) ISO (1997) standardi sisältää lasku ja suodatuskaavat tärinän analysointiin. Mittauksista saatu laskostussuodatettu tieto taajuuspainotetaan digitaalisesti, jonka jälkeen siitä lasketaan EUdirektiivin määrittämä toisen potenssin neliöllinen keskiarvo (RMS) tai neljännen potenssin annosarvo (VDV). Standardit määrittelevät lisäksi muita arvoja, joiden perusteella tärinää ja sen sisältöä voidaan analysoida tarkemmin. Mittauslaitteiden vaatimukset ovat vastaavasti ISO 8041 (1990) standardissa sekä asennusvaatimukset ISO (1992) standardissa. 2 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli kartoittaa, mitata ja analysoida valtiohallinnon alaisten laitosten käyttämien työkoneiden tärinäaltistus. Tämä saavutettiin tuottamalla mittausten ja analyysien avulla tietoa kehotärinän tasoista ja terveysriskeistä eri työympäristöissä ja konetyypeillä. Tarkoituksena oli selvittää mitkä koneet ja työprosessit aiheuttavat eniten kehotärinää. Tämä tehtiin esiselvityksen jälkeen mittausten ja analysointien avulla. Lopputuloksena oli tarkennettua tietoa valittujen työympäristöjen tuottamasta kehotärinän altistuksesta ja miten niitä voidaan pienentää lyhyellä tähtäimellä. Tämä projekti oli ensimmäinen vaihe tärinän altistuksen hallinnan kehittämisessä. Tarkoituksena on jatkaa työtä hyödyntämällä tässä projektissa saatuja tuloksia. Koska nykyisin myytävien tärinän analysointi ja mittauslaitteiden hankinta sekä käyttö ja toisaalta myös konsulttien hyödyntäminen on monelle työnantajalle sekä hankalaa että kallista, on projektin pitkän tähtäimen tavoitteena kehittää tärinän altistuksen hallintajärjestelmä, jota eri laitosten työsuojelusta vastaavat henkilöt sekä työntekijät voivat hyödyntää tehokkaasti. Hankekokonaisuuden (kuva 1) tavoitteena on luoda mahdollisuudet valtionhallinnon alaisille laitoksille hallita tärinän altistumisesta johtuvia terveysongelmia, kuten selkäkipuja. Väliraportti Loppuraportti Väliraportti Analysointi ja tulokset Koulutusmenetelmien kehitys Hallintajärjestelmän suunnittelu ja toteutus Koulutus Tärinän mittaukset Tärinän mittaukset 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe Aika, hallinnan paraneminen Kuva 1. Projektin päätavoitteet, tehtävät ja vaiheet Kuvassa 1 on esitetty projektikokonaisuuden tavoitteet ja vaiheet. Toisessa vaiheessa hyödynnetään mittauksista saatua tietoa koulutusmenetelmien kehitykseen. Samanaikaisesti jatketaan ja laajennetaan mittauksia muihin työympäristöihin. Koulutusmenetelmien kehitys johtaa pilottikoulutukseen, joka suoritetaan toisen vaiheen lopuksi. Toisessa vaiheessa myös aloitetaan kehotärinän hallintajärjestelmän suunnittelu. Vaiheen lopuksi tehdään väliraportti. Kolmannessa vaiheessa jatketaan sekä mittausten, koulutuksen että hallintajärjestelmän kehittämistä rinnakkain. Kolmannen vaiheen pääpaino on hallintajärjestelmän kehittämisessä sekä pilottikoulutuksen tuoman tiedon hyödyntäminen. Kolmannen vaiheen lopussa tehdään loppuraportti koko hankkeesta ja analysoidaan kokonaisuus.

6 6 (40) 3 Toteutus Projekti aloitettiin esiselvittämällä yhteistyössä osallistuvien laitosten kanssa mitkä koneet ja työympäristöt ovat potentiaalisia mittauskohteita. Hyödyntämällä VTT:n keräämiä tietoja julkaisuista ja aikaisemmista projekteista voitiin osalle koneista tehdä tärinätason arviointi ilman mittauksia. Selvityksen tarkoituksena oli priorisoida mitattavat koneet ja työympäristöt. Tehtävän lopputuloksena syntyi suunnitelma mitkä koneet tulee mitata ja millä aikataululla. Sen lisäksi syntyi pohjatietoa hallintajärjestelmän sisällöksi eri konetyypeistä ja tärinätasoista. Esiselvityksen perusteella tehtiin valituille koneille ja työympäristöille mittaussuunnitelma ja tarkennettu mittausaikataulu. Mittaukset suoritettiin oikeissa työoloissa. Mittaukset tehtiin valittujen kohteiden työympäristöissä kaupallisella kehotärinän mittalaitteella (kuva 2), jonka jälkeen tallennetut tiedot analysoitiin nykyisten standardien ja menetelmien mukaan. Tehtävän tuloksena syntyi taulukko, jossa on jokaisen työkoneen ja työvaiheen tärinäarvot. Ensimmäisen vaiheen viimeinen tehtävä oli analysoida mittaustulosten perusteella kaikki koneet ja työympäristöt ja päätellä kuinka todennäköistä on tärinän altistumisesta aiheutuvat terveysriskit. Kuva 2. Projektissa käytetty mittauslaitteisto SVAN Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Projektissa mitattiin yhteensä 34 eri työkonetta eri ympäristöissä talvella ja kesällä. Suurin osa työkoneista ylitti lainsäädännön toiminta arvon kahdeksan tunnin aikana tai oli hyvin lähellä sitä, mutta vain tietyt koneet aiheuttivat yli raja arvon meneviä tärinätasoja, joita voidaan pitää vakavana terveysriskinä. Yleisesti ottaen työympäristöissä havaittiin tärinää, joka vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Projektin tulosten perusteella saatiin hyvä kokonaisvaltainen kuva liikkuvien työkoneiden tärinäarvoista Suomalaisessa työympäristössä. Tulokset osoittivat, että yhtäkään liikkuvaa työkonetta maalla, merellä tai ilmassa ei voida yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta. Tärinätasot vaihtelevat pääasiassa sääolosuhteiden, maaston ja nopeuden mukaan. Erityisen korkeita arvoja aiheuttivat pienet ja nopeasti liikkuvat koneet, kuten moottorikelkat ja pyörät sekä veneet. Toisaalta isot laivat eivät aiheuta merkittävää tärinää, mutta henkilöstö altistuu sille 24 tuntia vuorokaudessa, jolloin vähäinenkin tärinä on merkittävää työhyvinvoinnin kannalta.

7 7 (40) Maalla käytettävät koneet, joita on perinteisesti mitattu paljon eri projekteissa, osoittivat maaston ja nopeuden vaikuttavan merkittävästi tärinätasoihin. Yleisesti ottaen hitaasti tai tasaisilla alustoilla kulkevat työkoneet aiheuttivat matalia tärinätasoja ja vastaavasti lujaa tai vaihtelevilla alustoilla kulkevat korkeita tärinätasoja. Työkoneiden tärinätasoja voidaan vähentää mm. istuimen oikealla valinnalla ja nopeutta muuttamalla. On myös hyvä tarkastaa oikeat altistusajat ja pyrkiä minimoimaan ne. Tärkeää on myös kysyä tietoa koneen käytöstä valmistajalta. Merellä käytettäviä koneita, eli veneitä ja laivoja, on mitattu vähemmän kehotärinään liittyen. Yleisesti ottaen pienet veneet aiheuttivat suurempia tärinätasoja kuin suuremmat veneet tai laivat. Meriliikenteen ongelmana on useita päiviä jatkuva altistus, joka määritellään kehotärinän osalta 24 tuntia pitkiksi päiviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinkin matalat tärinätasot ovat merkittäviä pitkän altistusajan takia. Laivojen osalta on vaikea teknisesti vähentää tärinää, mutta sen vaikutukset keskittymiskykyyn ja motivaation on hyvä tiedostaa työtehtäviä ja vuoroja suunniteltaessa. Pienissä veneissä tärkein yksittäin tekninen ratkaisu on istuimen vaimentaminen ja ajoasennon optimointi. Ilmassa käytettäviä koneita, eli helikoptereita ja lentokoneita, on mitattu myös vähemmän kuin maalla liikkuvia työkoneita. Helikopterit ovat kuitenkin osoittaneet yleisesti merkittäviä tärinätasoja ja mm. lentäjien terveyttä on tutkittu. Mittaustulosten perusteella säällä ja koneen koolla on merkittävä vaikutus helikopterin ja lentokoneen tärinätasoihin. Yleisesti ottaen lentokoneessa on potentiaalisesti vähemmän tärinää kuin helikopterissa, koska voimansiirtoratkaisu ei vaikuta siihen samalla tavalla kuin helikopterissa, mutta sään ollessa huono myös siinäkin voi tärinätasot olla korkeita. Helikoptereiden ja lentokoneiden tärinätasoja on vaikea teknisesti vähentää, muuten kuin istuinta vaimentamalla, mutta tärinän vaikutukset keskittymiskykyyn ja motivaation on hyvä tiedostaa työtehtäviä ja vuoroja suunniteltaessa. Työntekijäkohtaiset tärinäarvot vaihtelevat merkittävästi eri päivinä, joten pelkästään tässä projektissa tehtyjen lyhytaikaisten mittausten perusteella on vaikea tehdä syvempää analyysiä terveysvaikutuksista. Tämän projektin tulosten perusteella on kuitenkin helpompi kohdistaa ensisijaiset toiminnat tiettyihin ympäristöihin ja työkoneisiin, jossa havaittiin merkittävästi tärinää. Tulosten perusteella voidaan myös priorisoida tehtävät muutokset. Direktiivin siirtymäajat (5 ja 9 vuotta) antavat työnantajilla sekä valmistajille aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin, mutta sen määrittämät ehdot vaikuttavat jo nykyisten koneiden hankintaa. Useiden työkoneiden kuoletusajat ovat vähintään 10 vuotta, joten suurella todennäköisyydellä jo tänä vuonna hankitut koneet ovat vielä 2014 käytössä. Tämän vuoksi erityisesti työnantajien tulisi valveutua asian suhteen jo mahdollisimman aikaisen, jotta vältyttäisiin suurilta muutoskustannuksilta myöhemmin. Tutkimus osoitti, että myös Suomessa direktiivin määrittelemät raja arvot ylitetään monessa työvaiheessa. Tämä tulee asettamaan haasteita työnantajille direktiivin voimaantulon jälkeen

8 8 (40) Minimiarvot Maksimiarvot Keskiarvot 4,00 3,50 3,00 2,50 RMS 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Työkone Kuva 3. Yhteenveto dominoivan suunnan tärinätasoista (keltainen viiva kuvaa toimintaarvoa ja punainen raja arvoa) Kuvassa 3 on jokaisen mitatun työkoneen tärinäarvojen minimi (sininen), maksimi (punainen) ja keskiarvo (keltainen) esitettynä suhteessa direktiivin raja arvoihin. Useat työkoneet ylittivät tai olivat hyvin lähellä toiminta arvoa maksimin ja keskiarvon mukaan. Yleensä minimiarvo viittasi työtehtävään, joka tehtiin joko hyvin hitaasti tai tasaisella alustalla.

9 9 (40) Projektin tulokset yksityiskohtaisesti 4.1 Talvimittausten tulokset Rajavartiolaitos Talvimittausten tarkoituksena oli saada tietoa työkoneiden tärinöistä normaaleissa talvioloissa. Talviolosuhteet eroavat merkittävästi kesäolosuhteista monessa työympäristössä. Mittaukset pyrittiin suorittamaan oikeissa työoloissa, mutta koska osaa koneista käytettiin vain lumisateen aikana, jouduttiin joitain mittauksia tekemään simuloimalla työvaihetta. Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kevättalven aikana. Taulukko 1 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 1. Mittaukset rajavartiolaitoksen työkoneille talven 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Moottorikelkka 0,84 2,00 2,00 Jääkulkuneuvo 0,24 0,86 0,84 Tursas lka 0,04 0,82 0,43 Rautavene 0,18 0,30 0,30 Super Puma 0,14 0,36 0,26 Dornier 0,14 0,33 0,32

10 10 (40) Moottorikelkka Moottorikelkka (Yamaha RS, kuva 4) mitattiin kevättalvella Virpiniemessä, Oulussa. Keli oli normaali talvipäivä keväällä ( 4C). Mittaus tehtiin pääasiassa meren jäällä, työtehtävänä partiointi. Mittausjakso oli n. 2 tuntia ja 10 minuttia. Taulukossa 2 on esitetty RMS arvot jokaiseen suuntaan mitattuna istuimesta. Tulokset osoittavat, että pystysuunta (z) on dominoiva moottorikelkalla ajettaessa, varsinkin kun vauhti kasvaa. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 30 minuutissa ja yläarvo (raja arvo) 2,4 tunnissa. Tulosten perusteella on todennäköistä, että tärinä on merkittävä ongelma ja tasot viittaavat korkeaan riskiin saada selkä tai niskakipuja. Moottorikelkkaa käytettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä altistusaikaan sekä maksiminopeuteen, koska nopeudella on suuri merkitys tärinän suuruuteen. Taulukko 2. Moottorikelkan tärinäarvot partioinnissa. Partiointi 1,03 0,84 2,00 Kuva 4. Mitattu moottorikelkka

11 11 (40) Jääkulkuneuvo Jääkulkuneuvo (ArticAnt, kuva 5) mitattiin Vaasassa Valassaaren ympärillä talviolosuhteissa. Lämpötila oli +4C ja keli kostea (raskas vesikeli). Mittauksia tehtiin kaksi (taulukko 3). Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kaksi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 2,5 tunnissa ja yläarvo (raja arvo) n. 12 tunnissa. Tulokset osoittivat tärinäarvoja pystysuuntaan, jotka luokitellaan riskiryhmään. On todennäköistä, että tärinä voi aiheuttaa selkä tai niskakipuja, jos sama henkilö käyttää konetta jatkuvasti useita tunteja päivässä. Jääkulkuneuvo aiheuttaa erityisesti iskuja henkilöön, joten niitä on vältettävä, vaikka päivittäinen käyttöaika olisi lyhyt. Taulukko 3. Jääkulkuneuvot tärinätasot. Lähtö jäälle 0,25 0,36 0,86 Paluu jäältä 0,24 0,31 0,82 Kuva 5. Mitattu moottorikelkka

12 12 (40) Helikopteri Super Puma Helikopteri (Super Puma, kuva 6) mitattiin kahdessa osassa talviolosuhteissa. Ensin mitattiin harjoituslentoa Turku Suomenlahti Turku reitillä. Lämpötila oli +4C ja tuuli alle 10m/s. Seuraavassa osassa mitattiin vastaava helikopteri välillä Turku Vaasa. Samat olosuhteet vallitsivat myös toisella mittauskerralla. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Neljä erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ja yläarvo (raja arvo) eivät ylity vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei helikopteri näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 4. Helikopterin Super Puma tärinätasot. Lento 0,14 0,14 0,36 Lento 0,14 0,14 0,20 Lento 0,14 0,14 0,27 Lento 0,14 0,14 0,20 Kuva 6. Mitattu helikopteri.

13 13 (40) Lentokone Dornier Valvontalentokone (Dornier, kuva 7) mitattiin kevättalviolosuhteissa välillä Oulu Turku. Lämpötila oli +4C ja tuuli alle 10m/s. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kaksi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 22 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei lentokone näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 5. Lentokoneen Dornier tärinätasot. Lento (lentäjä) 0,14 0,14 0,33 Lento (keskipaikka) 0,14 0,18 0,30 Kuva 7. Mitattu lentokone.

14 14 (40) Rautavene Rautavene (kuva 8) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsingin edustalla kahden päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kaksi erillistä mittauspäivää osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 22 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei rautavene näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 6. Rautaveneen tärinätasot. Partiointi 0,27 0,18 0,29 Partiointi 0,30 0,28 0,30 Kuva 8. Mitattu rautavene.

15 15 (40) Tursas luokka Tursas luokan laiva mitattiin kevättalviolosuhteissa Turussa edustalla viiden päivän aikana (kuva 9). Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva pääsääntöisesti. Viisi erillistä mittauspäivää osoittivat hyvin samanlaisia lukemia (vain yksi merkittävä poikkeus), joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Olosuhteiden johdosta arvot voivat kuitenkin muuttua nopeasti. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 12 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei laiva näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 7. Tursas luokan laivan tärinätasot. Partiointi 0,22 0,08 0,26 Partiointi 0,18 0,07 0,17 Partiointi 0,19 0,09 0,17 Partiointi 0,19 0,12 0,40 Partiointi 0,12 0,08 0,17 Kuva 9. Mitattu laiva.

16 16 (40) Merenkulkulaitos Jäänmurtaja Jäänmurtaja Otso mitattiin kevättalviolosuhteissa toukokuussa Pohjanmerellä viiden päivän aikana. Jäätilanne oli vähäinen (kuva 10). Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Pitkä mittausjakso osoitti hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Huomioitavaa arvoissa on kuitenkin se, etteivät ne sisällä varsinaista jäänmurtamista, koska jää oli ehtinyt sulaa käytännössä kokonaan ennen mittauksia. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ja yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei laiva näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). On kuitenkin tärkeää huomioida se, että henkilöstö asuu koneessa useita päiviä vuorokauden ympäri, joten matalakin tärinä vaikuttaa pitkäaikaisesti työntekijöiden keskittymiskykyyn ja mukavuuteen. Taulukko 9. Jäänmurtajan tärinätasot. Merenkulkua 0,02 0,02 0,10 Merenkulkua 0,02 0,03 0,25 Kuva 10. Mitattu jäänmurtaja.

17 17 (40) Finavia Ilmailulaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kevään aikana. Taulukko 10 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 10. Mittaukset ilmailulaitoksen työkoneille talven 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Överaasen suurteholinko 0,20 0,42 0,36 Schmidt asematasoharja (MB) 0,25 0,48 0,41 Vammas harjapuhallinajoneuvo (lehtijouset) 0,17 0,32 0,30 Valtra traktori 0,34 0,41 0,41 Vammas harjapuhallinajoneuvo (ilmajouset) 0,10 0,51 0,40 Volvo pyöräkuormaaja 0,32 0,94 0,68 Vammas tiehöylä 0,31 1,13 0,51 Pushback traktori 0,14 0,38 0,30 Lumilinko 0,14 1,12 0,73 Vammas harjapuhallin (täysperävaunu) 0,17 0,38 0,38

18 18 (40) Suurteholinko Suurteholinko (Överaasen, kuva 11) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +0C ja lumisade oli voimakasta. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Viisi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 12 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tuloksien perusteella voidaan olettaa, että tärinä ei ole pääsyy esiintyviin selkä tai niskakipuihin. Kuitenkin arvot ovat niillä rajoilla, joissa muiden tekijöiden ja tärinän yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Tämän vuoksi on pidettävä huolta erityisesti ergonomiasta (mm. istuimen tarkistaminen), jotta tärinä ei pääse aiheuttamaan lisää ongelmia. Yksinään tärinä ei ole terveydelle vaarallista normaalin työpäivän puitteissa, mutta voi aiheuttaa ongelmia esim. pitkien työvuorojen aikana. Taulukko 11. Suurteholingon tärinätasot. Linkousta 0,24 0,21 0,30 Linkousta 0,29 0,24 0,39 Linkousta 0,29 0,31 0,42 Linkousta 0,25 0,29 0,40 Linkousta 0,20 0,28 0,31 Kuva 11. Mitattu suurteholinko.

19 19 (40) Lumilinko Lumilinko (Schmidt/Sisu, kuva 12) mitattiin kevättalviolosuhteissa Rovaniemen lentoasemalla. Lämpötila oli +3C ja keli selkeä. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva kahdessa eri työvaiheessa. Linkousta mitattiin kahdeksan minuutin jakso ja siirtoajoa kuuden minuutin ajan. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy linkouksessa n. 1,6 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 8 tunnin aikana. Vastaavasti siirtoajossa raja arvot eivät ylity käytännössä vuorokauden aikana. Tulosten perusteella lumilinko aiheuttaa tärinöitä, jotka voidaan luokitella riskiryhmään. Työkoneen osalta on tarpeellista tehdä lisämittauksia, koska nykyisten mittausten perusteella on oletettavaa, että tärinätasot vaihtelevat merkittävästi riippuen lumitilanteesta ja maastosta. Mitatut arvot osoittivat kuitenkin, että tärinä voi olla merkittävä tekijä terveysriskien kasvattamisessa ja sitä tulee pyrkiä vähentämään. Taulukko 12. Lumilingon tärinätasot. Linkousta 0,41 0,59 1,12 Siirtoajoa 0,14 0,20 0,34 Kuva 12. Mitattu lumilinko.

20 20 (40) Asematasoharja Asematasoharja (Schmid) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +0C ja lumisade oli voimakasta. Tulokset osoittivat sivuttaissuunnan (y) olevan dominoiva. Harjausta mitattiin yhteensä yli 21 minuuttia kahdessa eri jaksossa. Mittausjaksot antoivat hieman toisistaan poikkeavat arvot, mutta suuntien suhteet olivat systemaattiset. On todennäköistä että tärinätasot eivät ylitä 0,5 m/s 2 rajaa. Korkeimman dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) harjauksessa n. 8,3 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity vuorokauden aikana. ylittyy Tulosten perusteella asematasoharjan tärinätasot olivat matalia eivätkä yksinään tule aiheuttamaana terveysongelmia. Arvot kuitenkin osoittivat, että on tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä silloin, jos on usein ylityövuoroja, eli altistusaika ylittää 8 tuntia päivässä. Taulukko 13. Asematasoharjan tärinätasot. Harjausta 0,25 0,35 0,25 Harjausta 0,34 0,48 0,27

21 21 (40) Harjapuhalinajoneuvo Useita harjapuhallinajoneuvoja (Vammas, kuva 13) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan, Oulunsalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Kelit vaihtelivat selkeästä lumisateeseen. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva kaikissa mittauksissa. Harjausta mitattiin yhteensä 9 kertaa (yhteensä yli 60 minuuttia). Lehtijousilla varustettu harjapuhaltimen korkeimman dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy harjauksessa n. 22 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity vuorokauden aikana. Vastaavasti ilmajousilla varustetulla harjapuhaltimella vastaavat arvot olivat 8 tuntia ja yli 24 tuntia. Täysperävaunu antoi lehtijousilla varustettua harjapuhallinta vastaavat arvot. Tuloksien perusteella voidaan olettaa, että tärinä ei ole pääsyy esiintyviin selkä tai niskakipuihin. Kuitenkin arvot ovat niillä rajoilla, joissa muiden tekijöiden ja tärinän yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Tämän vuoksi on pidettävä huolta erityisesti ergonomiasta (mm. istuimen tarkistaminen), jotta tärinä ei pääse aiheuttamaan lisää ongelmia. Yksinään tärinä ei ole terveydelle vaarallista työpäivän puitteissa. Taulukko 14. Harjapuhallinajoneuvon tärinätasot. Konemalli PSB5500 (lehtijouset) Kevyttä harjausta 0,18 0,22 0,26 PSB5500 (lehtijouset) Kevyttä harjausta 0,17 0,28 0,31 PSB5500 (lehtijouset) Kevyttä harjausta 0,20 0,27 0,32 PSB5500H (ilmajouset) Siirtoajoa 0,10 0,14 0,27 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,14 0,20 0,51 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,14 0,18 0,42 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,20 0,32 0,45 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,14 0,14 0,37 SP3600 (täysperävaunu) Kevyttä harjausta 0,22 0,24 0,38 Kuva 13. Mitattu harjapuhallinajoneuvo (lehtijouset).

22 22 (40) Traktori Traktori (Valtra, kuva 14) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +0C ja lumisade oli juuri loppunut. Tulokset osoittivat vaakasuuntien (x ja y) olevan dominoivia. Työvaiheelle tehtiin yksi n. 28 minuuttia pitkä mittaus. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 12 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella traktorin tärinätasot olivat matalia eivätkä yksinään tule aiheuttamaana terveysongelmia. Arvot kuitenkin osoittivat, että on tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Sen lisäksi työ aiheuttaa iskumaisia tärinöitä, jotka voivat yksinään aiheuttaa terveysongelmia, vaikka tärinäarvot eivät ylitä lainsäädännön rajoja. Taulukko 15. Traktorin tärinätasot. Lumen siirtoa 0,41 0,41 0,34 Kuva 14. Mitattu traktori.

23 23 (40) Pushback Pushback (Goldhofer, kuva 15) mitattiin kevättalviolosuhteissa Rovaniemen lentoasemalla. Lämpötila oli +3C ja keli aurinkoinen. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 14 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella Pushbackin tärinätasot olivat matalia eivätkä yksinään tule aiheuttamaana terveysongelmia. Arvot kuitenkin osoittivat, että on tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Taulukko 16. Pushback tärinätasot. Siirtoajoa 0,22 0,34 0,35 Koneen siirto 0,14 0,20 0,17 Siirtoajo 0,25 0,35 0,38 Kuva 15. Mitattu Pushback.

24 24 (40) Pyöräkuormaaja Pyöräkuormaaja (Volvo, kuva 16) mitattiin kevättalviolosuhteissa Oulunsalon lentoasemalla. Lämpötila oli 5C ja sää selkeä. Tulokset osoittivat vaakasuuntien (x ja y) olevan dominoivia muissa paitsi siirtoajossa, jossa pystysuunta (z) oli dominoiva. Yhteensä 5 yli 5 minuutin mittausta suoritettiin. Korkeimman dominoivan arvon perusteella reunan poistossa lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 2,3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 11,5 tunnin aikana. Jäällä linkous ylittää alarajan 8 tunnin jälkeen, mutta ei ylärajaa ollenkaan. Vastaavasti siirtoajossa alaraja ylittyy n. 20 tunnin jälkeen ja yläraja ei ollenkaan. Tulosten perusteella pyöräkuormaajan tärinätasot ovat riskialueella. Mittausten aikana havaittiin useita iskumaisia tärinöitä, joiden merkitys terveyteen on suuri, vaikka altistusaika on lyhyt. Tulokset osoittivat, että tärinä on merkittävä riskitekijä koneen kuljettajalle, varsinkin jos altistusaika on merkittävä (useita tunteja). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta ja pyrkiä minimoimaan altistusaika. Jos mahdollista, myös tehdä työ rauhallisemman silloin kun se on mahdollista. Taulukko 17. Pyöräkuormaajan tärinätasot. Reunan poistoa 0,55 0,80 0,45 Reunan poistoa 0,80 0,83 0,58 Reunan poistoa 0,78 0,94 0,62 Linkousta jäällä 0,42 0,46 0,51 Siirtoajoa 0,32 0,36 0,39 Kuva 16. Mitattu pyöräkuormaaja.

25 25 (40) Tiehöylä Tiehöylä (Vammas, kuva 17) mitattiin kevättalviolosuhteissa Oulunsalon lentoasemalla. Lämpötila oli 5C ja sää selkeä. Tulokset osoittivat jokaisen suunnan olevan dominoiva eri työvaiheissa tai maastossa. Yhteensä 5 yli 5 minuutin mittausta suoritettiin. Korkeimman dominoivan arvon perusteella aurauksessa lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 1,6 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 8 tunnin aikana. Vain yhdessä mittauksessa syntyi korkea arvo, joten se poistettaessa seuraavan dominoivan arvon perusteella alaraja ylittyy 8 tunnissa ja yläraja ei ylity ollenkaan. Jään poistossa kumpikaan raja ei käytännössä ylity vuorokauden aikana. Tiehöylä aiheuttaa erittäin vaihtelevaa tärinää kuljettajalle. Riippuen työvaiheesta tärinätasot ovat joko matalia (eivät aiheuta terveysriskiä) tai sitten korkeita (aiheuttavat terveysriskin). Tämä johtuu pääasiassa lumen laadusta ja työvaiheessa tarvittavasta nopeudesta. Mittausten aikana havaittiin myös useita iskumaisia tärinöitä, joten on suositeltavaa että varsinkin istuimen toimivuudesta ja ergonomiasta pidetään huolta. On myös syytä minimoida altistusaika ja jos mahdollista hidastaa nopeutta. Taulukko 18. Tiehöylän tärinätasot. Aurausta 0,31 0,31 0,31 Aurausta 0,43 0,36 0,37 Aurausta 0,50 0,45 0,55 Aurausta 0,52 0,52 1,13 Aurausta 0,50 0,48 0,37 Jään poistoa 0,35 0,36 0,32 Kuva 17. Mitattu tiehöylä.

26 26 (40) 4.2 Kesämittausten tulokset Rajavartiolaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kesän aikana. Taulukko 19 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 19. Mittaukset rajavartiolaitoksen työkoneille kesän 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Partiovene 0,29 2,37 1,45 Rautavene 0,03 0,44 0,26 Nopeavene 1,03 3,96 3,36 Tursas lka 0,04 0,82 0,43 Merikarhu 0,10 0,38 0,30 AB 206 0,04 0,86 0,69 Moottoripyörä 0,85 0,31 2,19

27 27 (40) Merikarhu Merikarhu (kuva 18) mitattiin kesäolosuhteissa. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Laivaa mitattiin yhteensä 4 päivää jatkuvasti. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 14 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella laivan tärinätasot olivat matalia, mutta huomioitavaa on, että henkilöt altistuvat tärinälle useita päiviä yhtäjaksoisesti. Standardin mukaan 24 tunnin päivittäinen altistus on vaarallista näillä tärinätasoilla. On tärkeää siis huolehtia työntekijöiden ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Taulukko 20. Merikarhun tärinätasot. Merenkulkua 0,18 0,11 0,38 Merenkulkua 0,21 0,13 0,31 Merenkulkua 0,11 0,10 0,23 Kuva 18. Merikarhu Katajanokan satamassa.

28 28 (40) Tursas luokka Tursas luokan laiva (kuva 19) mitattiin kesäolosuhteissa Turussa edustalla usean päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoivaksi. Yhdeksän mittauspäivää osoitti erilaisia altistusarvoja johtuen eri olosuhteista. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n, 16 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella laiva voi aiheuttaa merkittävää tärinää riippuen olosuhteista. Tärinätaso voidaan luokitella myös epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida työntekijöiden altistusaika. Näiden mittausten perusteella on olemassa riski tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Taulukko 21. Tursas luokan laivan tärinätasot. Partiointi 0,07 0,04 0,20 Partiointi 0,19 0,10 0,82 Partiointi 0,08 0,07 0,41 Partiointi 0,08 0,06 0,28 Kuva 19. Mitattu laiva.

29 29 (40) Nopeavene Nopeavene (kuva 20) mitattiin kesäolosuhteissa Oulussa päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) tai sivuttaissuunnan (y) olevan dominoiva. Neljä erillistä mittausta osoittivat kaikki korkeita lukemia. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 5 minuutin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) vajaan tunnin jälkeen. Keskimäärin altistusaika ylittyi alle tunnissa. Tulosten perusteella nopeavene aiheuttaa hyvin todennäköisesti terveysriskin, vaikka altistusaika olisikin lyhyt. Arvot osoittivat erittäin suuria tärinätasoja, jotka viittaavat suuriin iskuihin. Venettä käyttäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio tärinäaltistuksen aikaan, joka ei saa olla pitkä. Taulukko 22. Nopean veneen tärinätasot. Partiointi 1,44 3,96 3,04 Partiointi 2,04 3,88 2,69 Partiointi 2,53 3,16 3,76 Partiointi 1,03 2,42 3,41 Kuva 20. Mitattu vene.

30 30 (40) Partiovene Partiovene (kuva 21) mitattiin kesäolosuhteissa Oulussa päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kuusi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin erilaisia lukemia riippuen olosuhteista ja suunnasta (vasta vai myötäaallokko). Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy alle puolen tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 2 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella partiovene aiheuttaa hyvin todennäköisesti terveysriskin, vaikka altistusaika olisikin lyhyt. Arvot osoittivat erittäin suuria tärinätasoja, jotka viittaavat suuriin iskuihin. Venettä käyttäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio tärinäaltistuksen aikaan, joka ei saa olla pitkä. Taulukko 23. Partioveneen tärinätasot. Partiointi 0,39 0,31 0,64 Partiointi 0,56 0,60 1,00 Partiointi 0,61 0,43 0,83 Partiointi 0,99 0,75 2,13 Partiointi 0,78 0,72 2,37 Partiointi 0,56 0,29 1,72 Kuva 21. Mitattu vene.

31 31 (40) Rautavene Rautavene (kuva 22) mitattiin kesäolosuhteissa Oulussa päivän aikana. Tulokset osoittivat eteen taaksesuunnan (x) olevan dominoivaksi. Viisi erillistä mittauskertaa osoittivat samantyyppisiä lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 10 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei rautavene näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 24. Rautaveneen tärinätasot. Partiointi 0,18 0,09 0,09 Partiointi 0,07 0,03 0,07 Partiointi 0,25 0,14 0,11 Partiointi 0,44 0,16 0,12 Partiointi 0,36 0,27 0,19 Kuva 22. Mitattu vene.

32 32 (40) Helikopteri AB 206 Helikopteri (AB 206, kuva 23) mitattiin tuulisissa syysolosuhteissa. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Neljä erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin saman tyyppisiä lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 14 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella helikopteri näytti aiheuttavan merkittävää tärinää, joka voi aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa altistuksessa (useita tunteja). On tärkeää huomioida altistusaika. Taulukko 8. Helikopterin AB 206 tärinätasot. Lentoa 0,17 0,27 0,57 Lentoa 0,15 0,26 0,66 Lentoa 0,21 0,30 0,72 Lentoa 0,23 0,34 0,80 Kuva 23. Mitattu helikopteri.

33 33 (40) Moottoripyörä Moottoripyörä (Yamaha XT, kuva 24) mitattiin Ivalon rajavartioasemalla kesäolosuhteissa yhden päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) tai olevan dominoiva. Yhteensä 4 tuntia mittausta osoitti hyvin samankaltaisia lukemia. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 20 minuutin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 2 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella nopeavene aiheuttaa hyvin todennäköisesti terveysriskin, vaikka altistusaika olisikin lyhyt. Arvot osoittivat erittäin suuria tärinätasoja, jotka viittaavat suuriin iskuihin. Pyörää käyttäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio tärinäaltistuksen aikaan, joka ei saa olla pitkä. Taulukko 28. Moottoripyörän tärinätasot. Partiointiajoa 0,85 0,31 2,19 Kuva 24. Mitattu moottoripyörä.

34 34 (40) Merenkulkulaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kesän aikana. Taulukko 25 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 25. Mittaukset merenkulkulaitoksen työkoneille kesän 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Luotsivene 0,51 2,01 1,15 Väylänhoitoalus 0,12 0,84 0,49 Luotsivene Luotsivene (kuva 25) mitattiin kesäoloissa. Vasta aallokkoon aiheutti suuria iskuja. Myötätuuleen ajettaessa ei syntynyt iskumaista tärinää merkittävästi. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) tai sivuttaissuunnan (y) olevan dominoivia. Työvaiheelle tehtiin yhteensä 5 yli 10 minuutin mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. puolen tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) 2,5 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella veneen tärinätasot olivat suuria, ja varsinkin vasta aallokkoon iskujen amplitudi oli suuri. Tämän vuoksi altistus voi aiheuttaa terveysongelmia, varsinkin kun altistusajat ovat tunteja vuorokaudessa. On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 26. Luotsiveneen tärinätasot. Merenkulkua (vasta aallokko) 1,46 1,12 2,01 Merenkulkua (vasta aallokko) 1,32 1,21 1,89 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,80 0,90 0,73 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,63 0,99 0,59 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,51 0,65 0,53 Kuva 25. Mitattu luotsivene..

35 35 (40) Väylänhoitoalus Väylänhoitoalus mitattiin kesäoloissa Oulussa. Vasta aallokko aiheutti suuria iskuja. Myötäaallokkoon ajettaessa ei syntynyt iskumaista tärinää merkittävästi. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan käytännössä dominoiva. Veneelle tehtiin yhteensä 6 erillistä 10 minuutin mittausta eri olosuhteissa. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy vajaan 3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) vajaan 15 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella veneen tärinätasot voivat aiheuttaa terveysongelmia, varsinkin vasta aallokkoon kuljettaessa tai hyvin tuulisissa olosuhteissa. On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 27. Väylänhoitoaluksen tärinätasot. Merenkulkua (myötäaallokko) 0,12 0,12 0,23 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,18 0,18 0,28 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,27 0,29 0,27 Merenkulkua (vasta aallokko) 0,50 0,62 0,69 Merenkulkua (vasta aallokko) 0,70 0,62 0,84 Merenkulkua (vasta aallokko) 0,55 0,41 0,61

36 36 (40) Finavia Ilmailulaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kesän aikana. Taulukko 29 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 29. Mittaukset ilmailulaitoksen työkoneille kesän 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Valtra traktori + tasoleikkuri 0,38 0,88 0,74 Wille 745 ruohonleikkuri 0,71 1,30 1,26 Volvo pyöräkuormaaja 0,34 0,90 0,80 Traktori ja tasoleikkuri Traktori (Valtra, kuva 26) mitattiin kesälosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +18C ja keli kostea yösateen jäljiltä. Tulokset osoittivat vaakasuuntien (x ja y) olevan dominoivia. Työvaiheelle tehtiin kaksi n. 20 minuutin mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 2,5 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) vajaan 14 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella traktorin tärinätasot olivat korkeita ja voivat aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa käytössä (yli 4 5 tuntia päivässä). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 30. Traktorin tärinätasot. Ajo kentälle 0,81 0,51 0,75 Ruohon leikkaus 0,67 0,88 0,38 Kuva 26. Mitattu traktori tasoleikkurilla.

37 37 (40) Wille 745 ruohonleikkuri Ruohonleikkuri (Wille 745, kuva 27) mitattiin kesälosuhteissa Oulun ja Rovaniemen lentoasemilla. Tulokset osoittivat jokaisen suunnan olevan dominoiva riippuen olosuhteista ja maastosta. Työvaiheelle tehtiin yhteensä 9 erillistä mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 1 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 6 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella traktorin tärinätasot olivat korkeita ja voivat aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa käytössä (yli 2 3 tuntia päivässä). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 31. Willen tärinätasot. Ruohonleikkausta 0,77 1,30 0,96 Ruohonleikkausta 0,71 1,25 0,87 Ruohonleikkausta 0,73 1,22 0,88 Ruohonleikkausta 0,63 0,45 0,93 Ruohonleikkausta 0,63 0,42 0,89 Ruohonleikkausta 0,94 0,51 0,95 Ruohonleikkausta 0,81 0,51 0,97 Ruohonleikkausta 0,94 0,46 0,86 Ruohonleikkausta 0,89 0,48 0,90 Kuva 27. Mitattu Wille.

38 38 (40) Pyöräkuormaaja Pyöräkuormaaja (Volvo) mitattiin kesälosuhteissa Oulun lentoasemalla. Tulokset osoittivat jokaisen suunnan olevan dominoiva riippuen olosuhteista ja maastosta. kahdelle työvaiheelle (ajo ja kuomaus) tehtiin yhteensä 6 erillistä mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 2,5 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 13 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella pyöräkuormaajan tärinätasot olivat korkeita ja voivat aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa käytössä (yli 2 3 tuntia päivässä). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 32. Pyöräkuormaajan tärinätasot. Ajoa 0,87 0,58 0,77 Ajoa 0,79 0,65 0,63 Ajoa 0,73 0,59 0,73 Kuormaus 0,83 0,90 0,39 Kuormaus 0,77 0,74 0,34 Kuormaus 0,81 0,90 0,38 5 Projektin aikataulu Projekti alkoi virallisesti ja päättyi Johtoryhmän kokouksia pidettiin yhteensä 3 kappaletta 6 Resurssit, organisaatio, raportointi Projektipäällikkö: Projektiryhmän jäsenet: Johtoryhmä 1 pidettiin Oulussa Johtoryhmä 2 pidettiin Vantaalla Johtoryhmä 3 pidettiin Helsingissä Ykä Marjanen, VTT Ykä Marjanen, VTT Matti Annala, VTT Antti Roininen, VTT Johtoryhmän/tukiryhmän jäsenet: Erkki Takkinen, Valtiokonttori/VTTN, puheenjohtaja Jyrki Suoninen, Valtiokonttori Jukka Halme, Finavia Ilmailulaitos Atte Kuusela, Merenkulkulaitos

39 39 (40) 7 Projektin kustannukset Pekka Pystynen, Finavia Ilmailulaitos Ykä Marjanen, VTT, sihteeri Jouni Tommila, Rajavartiolaitos Kustannukset (EUR) VTT Palkat+henkilösivukulut+yleiskulut Henkilötyökuukautta Matkat 5000 Mittaukset Tulosten esittely Kokoukset Aineet ja tarvikkeet 5000 Mittaustarvikkeet YHTEENSÄ Rahoitus Valtion Työsuojelurahasto (75%) VTT (25%) YHTEENSÄ Tiedottaminen 9 Viitteet Projektista tiedotetaan projektin johtoryhmän valitsemissa lehdissä. Osallistuvien laitosten kanssa järjestetään sisäinen koulutustilaisuus, jossa tulokset ja kehotärinä sekä lainsäädäntö käydään läpi. Projektissa on käytetty lähteinä seuraavia julkaisuja ja standardeja: ISO Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole body vibration part 1: General requirements. 19 p. ISO/DIS Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole body vibration part 5: Method for evaluation of vibration containing multiple shocks. 22 p. ISO Mechanical vibration and shock human exposure vocabulary. 21 p. ISO Human response to vibration measuring instrumentation. 24 p.

40 40 (40) ISO Human response to vibration measuring instrumentation amendment p. ISO Mechanical vibration laboratory method for evaluating vehicle seat vibration part 1: basic requirements. 7 p. EN Mechanical vibration Measurement and evaluation of occupational exposure to whole body vibration with reference to health Practical guidance. European Directive On the minimum health and safety requirements regarding the exposure of workers to the risks arising from physical agents (vibration)(sixteenth individual Directive within the meaning of Article 16(1) of Directive 89/391/EEC). 7p. Marjanen, Y. 2005, "Whole body vibration measurements and calculations of the daily 8 hour values in Finnish working environments", Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control, vol. 24, no. 2, pp Marjanen, Y. 2006, "Long Term Measurements and Analysis of Day to Day Variability on Whole Body Vibration Exposure Levels in Work Environments", The 13th International Congress on Sound and Vibration Vienna, Austria. Marjanen, Y. 2005, "Improving lateral damping of a forestry harvester using the whole body vibration analysis and knowledge", 12th International Congress on Sound and Vibration Lisbon, Portugal, pp. 8. Marjanen, Y. 2005, "New development in measurement technology, virtual simulation and vibration control for reducing whole body vibration in mobile work machines", 3rd International Conference on Whole Body Vibration Injuries Nancy, France, pp. 2. Marjanen, Y. 2005, "Using ISO as an additional whole body vibration evaluation method with ISO to include also transient shocks to the analysis", 12th International Congress on Sound and Vibration Lisbon, Portugal, pp. 8.

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Vapaapäivien optimointi

Vapaapäivien optimointi Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Vapaapäivien optimointi Väliraportti, 4.4.2014 Asiakas: Computational Intelligence Oy Projektiryhmä: Teemu Kinnunen (projektipäällikkö) Ilari Vähä-Pietilä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet

Käyttö ja velvollisuudet Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

VT3 tärinämittaukset, Laihia

VT3 tärinämittaukset, Laihia VT3 tärinämittaukset, Laihia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jussi Kurikka-Oja 16.6.2014 1 Taustatiedot Tässä tärinämittausraportissa kuvataan Laihialla VT3:n varrella tehtyjen tärinämittausten toteuttamistapa

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 LISÄKIRJE N:O 1 13.4.2016 Dnro 378/2016 Tarjouspyyntö 24.3.2016 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 Rovaniemen kaupunki tekee viitteessä

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 26. elokuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Luonnos

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus

Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus Liikenneturvan selvityksiä 3/2016 Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus Antero Lammi Antero Lammi Jalankulkijan näkyvyyden kenttätestaus Liikenneturvan selvityksiä 3/2016 Kannen kuva: Nina Mönkkönen Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen

Lisätiedot

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o 1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.

Lisätiedot

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat Ari Venäläinen Antti Aarva Pentti Pirinen Ilmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013 IIlmatieteenlaitos/ Ari V. & Antti A. & Pentti P. 21.11.2013

Lisätiedot

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikot työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden takaajina EuroSafety-/Työhyvinvointimessut 15.9.2016 14.10.2016 Mikael Fingerroos, AX-Suunnittelu 1 Taustaa

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset

Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 29.6.2012 2 (9) 29.6.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun

Lisätiedot

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 Sisällys For-lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. If-else-lause vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen

SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen SSAB Teräspaalupäivä 21.1.2016 1 21.1.2016 SSAB Teräspaalupäivä 2016 Esityksen sisältö: Johdanto Koekohteet Tuloksia koekohteilta Yhteenveto 2 Johdanto Tiedossa on, että paalujen geotekninen kestävyys

Lisätiedot

Elintarvikkeiden noroviruskontaminaatioriski tuotantoprosessin aikana

Elintarvikkeiden noroviruskontaminaatioriski tuotantoprosessin aikana Elintarvikkeiden noroviruskontaminaatioriski tuotantoprosessin aikana Tutkimuksen tausta Tutkimus oli osa Virusten detektio ja hallintakeinot prosessiympäristössä projektia. Riskinarvioinnin tutkimusyksikön

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 11. huhtikuuta 2002 PE 301.518/Kompr.tark. 4-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 4-5 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland

Lisätiedot

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Eviran valtuutettujen tarkastajien koulutuspäivä 26.1.2010 Ajankohtaista rehujen näytteenotosta Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Komission asetus

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Liittymien sallittu pääsulake ja liittymisoikeus 25 A Verkko täyttää valtakunnalliset

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116 Hakukierros 2017 Rahoituksen hakeminen KA116 Rahoitus KA116 KA1-budjetista varataan vuosittain tietty kiintiö (komission katto 70 %) Liikkuvuus (KA1), yhteensä noin 5,1 milj. euroa Opiskelijat ja vastavalmistuneet,

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

HE 40/1998 vp YLEISPERUSTELUT

HE 40/1998 vp YLEISPERUSTELUT HE 40/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia 26711981 siten, että turvavyön käyttöpakkoa

Lisätiedot

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI 2 The difference is ABAX The difference is ABAX 3 SISÄÄNKIRJAUTUMINEN Avaa ABAX-sovellus, ja klikkaa «Kirjaudu». Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot