Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus"

Transkriptio

1 (40) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 1 työympäristöjen kartoitus Projektin lyhytnimi: KEHAPA Projektinro: Versiohallinta: Versio Pvm Tila (Ehdotus/muutosehd./hyväksytty) Tekijä Huomautukset (tarjous/hakemuskatselmus, johtoryhmän hyväksyntä, muutosehdotuksen syy ja muutoskohteet) Ehdotus Ykä Marjanen Ensimmäinen versio JORY:lle Ehdotus Ykä Marjanen Ehdotus Ykä Marjanen Hyväksytty Ykä Marjanen

2 2 (40) Sisällys Tiivistelmä Johdanto Projektin tavoitteet Toteutus Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset... 6 Projektin tulokset yksityiskohtaisesti Talvimittausten tulokset Rajavartiolaitos Merenkulkulaitos Finavia Ilmailulaitos Kesämittausten tulokset Rajavartiolaitos Merenkulkulaitos Finavia Ilmailulaitos Projektin aikataulu Resurssit, organisaatio, raportointi Projektin kustannukset Tiedottaminen Viitteet... 39

3 3 (40) Tiivistelmä Projektin tavoitteena oli kartoittaa virastojen, laitosten ja liikelaitosten käyttämien työkoneiden tärinätasoja. Mukana projektissa olivat Finavia Ilmailulaitos, Rajavartiolaitos sekä Merenkulkulaitos. Koska kyseisten laitosten työympäristöissä ei ollut aikaisemmin tehty uuden lainsäädännön mukaisia kehotärinämittauksia, oli projektin tarkoituksena tehdä esiselvitys yleisimmin käytettyjen koneiden ja työvaiheiden osalta. Mittaukset tehtiin oikeissa työoloissa vuoden 2006 aikana sekä talvella että kesällä. Esiselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa ne työkoneet ja ympäristöt joissa tärinällä voi olla merkitystä terveyden ja työhyvintoinnin kanssa. Projektin tulokset osoittivat, että tärinää esiintyy työympäristöissä. Odotusten mukaisesti joissakin työympäristöissä ja tietyillä työkoneilla tärinä oli suurempaa, ja joissakin vähäisempää. Esimerkiksi moottorikelkka aiheutti huomattavia tärinäannoksia ja terveysriskit kasvavat jo muutaman tunnin päivittäisen ajon jälkeen. Suurin osa työkoneista tuotti altistusarvoja, jotka ylittävät lainsäädännön alemman rajan (toiminta arvo), mutta jotka eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä terveysongelmia yksinään. Tärinän altistus on yksi tekijä, joka voi aiheuttaa sairaspoissaoloja työpaikoilla. Yleensä tärinä on yhtenä monista tekijöistä ja usein ei aiheuta yksin merkittäviä terveysongelmia. Kuitenkin jo matala tärinätaso lisää todennäköisyyttä selkäsairauksiin, varsinkin jos esimerkiksi ergonomia ei ole kunnollinen. Näin käy usein esimerkiksi linja auton ja taksin kuljettajille. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää tärinän osuus työympäristön tekijöissä ja vähentää sitä, vaikka se ei olisikaan vaarallisella tasolla. Projektin rahoitti Valtion työsuojelurahasto sekä VTT. Projektiin osallistuivat Finavia Ilmailulaitos, Rajavartiolaitos sekä Merenkulkulaitos.

4 4 (40) 1 Johdanto Tärinän aiheuttamat sairaudet ovat yleisimpiä kroonisia sairauksia työelämässä. Tilastojen mukaan noin 80 prosenttia ihmisistä kokee joskus selkäkipuja elämänsä aikana. Noin kymmenellä prosentilla ihmisistä on kroonisia selkäkipuja, jonka yhtenä aiheuttajana arvoidaan olevan tärinälle altistuminen. Tilastollisesti suurin osa terveysongelmista liittyy työprosesseihin, joissa esiintyy merkittävästi tärinää. Ikä ja työaika lisäävät selkäkipujen esiintyvyyttä. Nykymenetelmillä ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen tärinän osuudesta selkäkipuihin, koska altistusta ja vastetta ei ole voitu riittävällä tarkkuudella pitkäaikaisesti seurata. Näin ollen yksiselitteisiä työelämän tapauksia, joissa tärinän osuus olisi voitu selvittää, ei ole ollut. On kuitenkin varmaa, että henkilöt, joilla on todettu selkäkipuja aikaisemmin, ovat erittäin herkkiä matalillekin tärinätasoille. Tämän vuoksi myös matalia tärinätasoja on pystyttävä hallitsemaan. Pelkästään Iso Britanniassa on yhdeksän miljoonaa ihmistä, jotka päivittäin altistuvat liialliselle kehotärinälle. Merkittävä määrä työntekijöitä altistuu päivittäin tärinälle, joka voi aiheuttaa terveysongelmia, kuten selkäkipua. Työnantajan tulee pystyä minimoimaan työntekijöiden altistuminen tärinälle. Varsinkin liikkuvilla laitteilla ajonopeus ja maasto vaikuttavat merkittävästi tärinän suuruuteen. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää tuottaa menetelmiä ja työkaluja, joilla työnantajat voivat kouluttaa työntekijät käyttämään laitteita mahdollisimman turvallisesti. Työkoneiden aiheuttama tärinä kuljettajaan on vielä nykyäänkin liian suuri. EU direktiivin (2002/44/EY) raja arvot asettavat tiukat vaatimukset työkoneiden aiheuttamalle tärinän altistumiselle. Tämän päivän liikkuvilla työkoneilla, kuten esimerkiksi pyöräkuormaajalla, voi direktiivin määrittelemä raja arvo tulla vastaan jo muutaman tunnin jälkeen. Kehotärinällä tarkoitetaan tärinää, joka koko kehoon välittyessään vaarantaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden aiheuttamalla erityisesti alaselän sairauksia ja selkärangan vammoja. Direktiivin edellyttämä lainsäädäntö on tullut jäsenmaissa voimaan vuoden 2005 heinäkuussa. Siirtymäaika päättyy Suomessa maa ja metsätaloudessa vuonna 2014 ja muilla aloilla vuonna Siirtymäaikojen päätyttyä kaikkien Eurooppalaisten työnantajien on viimeistään silloin huolehdittava täysimääräisesti tärinän altistustasoista direktiivin mukaan. Siirtymäajat koskevat ainoastaan ylemmän raja arvon täysimääräistä noudattamista. Muilta osin lainsäädäntö velvoittaa jo heinäkuun 2005 jälkeen eurooppalaisia työnantajia (mm. tärinäntorjuntaohjelma on aloitettava). Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa työnantajia arvioimaan ja tarvittaessa vähentämään työntekijöihin kohdistuvaa tärinää. Arviointi on suoritettava tasaisin väliajoin ja tulosten perusteella on laadittava tärinän torjuntaohjelma. Ellei riittävän hyvin vaimentavaa tekniikkaa ole saatavilla, altistuksia rajoitetaan työvaihetta muuttamalla esimerkiksi alentamalla nopeuksia ja/tai lyhentämällä päivittäistä altistusaikaa. Toimintarajan ylittäminen on sallittua vain siinä tapauksessa, että työ toistaiseksi edellyttää niin suuria ajonopeuksia ja aika ajoin niin pitkiä päivittäisiä altistuksia, että mitattu tai laskettu altistus ylittää lasketun arvon 0,5 m/s 2. EU direktiivi määrittää raja arvot kahdeksan tunnin työpäivään mitoitettuna, jonka perusteella mittaukset suoritetaan. Direktiivin määrittämä raja arvo kahdeksan tunnin päivittäiselle altistumiselle on 1,15 m/s 2 ja toiminta arvo 0,5 m/s 2, joka muun muassa velvoittaa työnantajaa seuraamaan tärinän tasoa säännöllisesti. EU direktiivi viittaa analysointimenetelmissä kehotärinän osalta ISO (1997) standardiin. Toiminta arvo määrittää sen rajan, jolloin tärinällä voi olla merkitystä terveydelle. Rajan ylittyessä on syytä pyrkiä vähentämään työntekijöihin kohdistuvia tärinöitä. Kuitenkin välitöntä vaaraa ei ole, kun tärinäarvot pysyvät raja arvon alapuolella. Raja arvon ylittyessä on syytä välittömästi vähentää tärinäaltistusta mm. altistusaikaa vähentämällä. Raja arvon ylitys vaatii kuitenkin hyvin suurta tärinää, joka esiintyy hyvin harvoin normaaleissa työoloissa.

5 5 (40) ISO (1997) standardi sisältää lasku ja suodatuskaavat tärinän analysointiin. Mittauksista saatu laskostussuodatettu tieto taajuuspainotetaan digitaalisesti, jonka jälkeen siitä lasketaan EUdirektiivin määrittämä toisen potenssin neliöllinen keskiarvo (RMS) tai neljännen potenssin annosarvo (VDV). Standardit määrittelevät lisäksi muita arvoja, joiden perusteella tärinää ja sen sisältöä voidaan analysoida tarkemmin. Mittauslaitteiden vaatimukset ovat vastaavasti ISO 8041 (1990) standardissa sekä asennusvaatimukset ISO (1992) standardissa. 2 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli kartoittaa, mitata ja analysoida valtiohallinnon alaisten laitosten käyttämien työkoneiden tärinäaltistus. Tämä saavutettiin tuottamalla mittausten ja analyysien avulla tietoa kehotärinän tasoista ja terveysriskeistä eri työympäristöissä ja konetyypeillä. Tarkoituksena oli selvittää mitkä koneet ja työprosessit aiheuttavat eniten kehotärinää. Tämä tehtiin esiselvityksen jälkeen mittausten ja analysointien avulla. Lopputuloksena oli tarkennettua tietoa valittujen työympäristöjen tuottamasta kehotärinän altistuksesta ja miten niitä voidaan pienentää lyhyellä tähtäimellä. Tämä projekti oli ensimmäinen vaihe tärinän altistuksen hallinnan kehittämisessä. Tarkoituksena on jatkaa työtä hyödyntämällä tässä projektissa saatuja tuloksia. Koska nykyisin myytävien tärinän analysointi ja mittauslaitteiden hankinta sekä käyttö ja toisaalta myös konsulttien hyödyntäminen on monelle työnantajalle sekä hankalaa että kallista, on projektin pitkän tähtäimen tavoitteena kehittää tärinän altistuksen hallintajärjestelmä, jota eri laitosten työsuojelusta vastaavat henkilöt sekä työntekijät voivat hyödyntää tehokkaasti. Hankekokonaisuuden (kuva 1) tavoitteena on luoda mahdollisuudet valtionhallinnon alaisille laitoksille hallita tärinän altistumisesta johtuvia terveysongelmia, kuten selkäkipuja. Väliraportti Loppuraportti Väliraportti Analysointi ja tulokset Koulutusmenetelmien kehitys Hallintajärjestelmän suunnittelu ja toteutus Koulutus Tärinän mittaukset Tärinän mittaukset 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe Aika, hallinnan paraneminen Kuva 1. Projektin päätavoitteet, tehtävät ja vaiheet Kuvassa 1 on esitetty projektikokonaisuuden tavoitteet ja vaiheet. Toisessa vaiheessa hyödynnetään mittauksista saatua tietoa koulutusmenetelmien kehitykseen. Samanaikaisesti jatketaan ja laajennetaan mittauksia muihin työympäristöihin. Koulutusmenetelmien kehitys johtaa pilottikoulutukseen, joka suoritetaan toisen vaiheen lopuksi. Toisessa vaiheessa myös aloitetaan kehotärinän hallintajärjestelmän suunnittelu. Vaiheen lopuksi tehdään väliraportti. Kolmannessa vaiheessa jatketaan sekä mittausten, koulutuksen että hallintajärjestelmän kehittämistä rinnakkain. Kolmannen vaiheen pääpaino on hallintajärjestelmän kehittämisessä sekä pilottikoulutuksen tuoman tiedon hyödyntäminen. Kolmannen vaiheen lopussa tehdään loppuraportti koko hankkeesta ja analysoidaan kokonaisuus.

6 6 (40) 3 Toteutus Projekti aloitettiin esiselvittämällä yhteistyössä osallistuvien laitosten kanssa mitkä koneet ja työympäristöt ovat potentiaalisia mittauskohteita. Hyödyntämällä VTT:n keräämiä tietoja julkaisuista ja aikaisemmista projekteista voitiin osalle koneista tehdä tärinätason arviointi ilman mittauksia. Selvityksen tarkoituksena oli priorisoida mitattavat koneet ja työympäristöt. Tehtävän lopputuloksena syntyi suunnitelma mitkä koneet tulee mitata ja millä aikataululla. Sen lisäksi syntyi pohjatietoa hallintajärjestelmän sisällöksi eri konetyypeistä ja tärinätasoista. Esiselvityksen perusteella tehtiin valituille koneille ja työympäristöille mittaussuunnitelma ja tarkennettu mittausaikataulu. Mittaukset suoritettiin oikeissa työoloissa. Mittaukset tehtiin valittujen kohteiden työympäristöissä kaupallisella kehotärinän mittalaitteella (kuva 2), jonka jälkeen tallennetut tiedot analysoitiin nykyisten standardien ja menetelmien mukaan. Tehtävän tuloksena syntyi taulukko, jossa on jokaisen työkoneen ja työvaiheen tärinäarvot. Ensimmäisen vaiheen viimeinen tehtävä oli analysoida mittaustulosten perusteella kaikki koneet ja työympäristöt ja päätellä kuinka todennäköistä on tärinän altistumisesta aiheutuvat terveysriskit. Kuva 2. Projektissa käytetty mittauslaitteisto SVAN Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Projektissa mitattiin yhteensä 34 eri työkonetta eri ympäristöissä talvella ja kesällä. Suurin osa työkoneista ylitti lainsäädännön toiminta arvon kahdeksan tunnin aikana tai oli hyvin lähellä sitä, mutta vain tietyt koneet aiheuttivat yli raja arvon meneviä tärinätasoja, joita voidaan pitää vakavana terveysriskinä. Yleisesti ottaen työympäristöissä havaittiin tärinää, joka vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Projektin tulosten perusteella saatiin hyvä kokonaisvaltainen kuva liikkuvien työkoneiden tärinäarvoista Suomalaisessa työympäristössä. Tulokset osoittivat, että yhtäkään liikkuvaa työkonetta maalla, merellä tai ilmassa ei voida yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta. Tärinätasot vaihtelevat pääasiassa sääolosuhteiden, maaston ja nopeuden mukaan. Erityisen korkeita arvoja aiheuttivat pienet ja nopeasti liikkuvat koneet, kuten moottorikelkat ja pyörät sekä veneet. Toisaalta isot laivat eivät aiheuta merkittävää tärinää, mutta henkilöstö altistuu sille 24 tuntia vuorokaudessa, jolloin vähäinenkin tärinä on merkittävää työhyvinvoinnin kannalta.

7 7 (40) Maalla käytettävät koneet, joita on perinteisesti mitattu paljon eri projekteissa, osoittivat maaston ja nopeuden vaikuttavan merkittävästi tärinätasoihin. Yleisesti ottaen hitaasti tai tasaisilla alustoilla kulkevat työkoneet aiheuttivat matalia tärinätasoja ja vastaavasti lujaa tai vaihtelevilla alustoilla kulkevat korkeita tärinätasoja. Työkoneiden tärinätasoja voidaan vähentää mm. istuimen oikealla valinnalla ja nopeutta muuttamalla. On myös hyvä tarkastaa oikeat altistusajat ja pyrkiä minimoimaan ne. Tärkeää on myös kysyä tietoa koneen käytöstä valmistajalta. Merellä käytettäviä koneita, eli veneitä ja laivoja, on mitattu vähemmän kehotärinään liittyen. Yleisesti ottaen pienet veneet aiheuttivat suurempia tärinätasoja kuin suuremmat veneet tai laivat. Meriliikenteen ongelmana on useita päiviä jatkuva altistus, joka määritellään kehotärinän osalta 24 tuntia pitkiksi päiviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinkin matalat tärinätasot ovat merkittäviä pitkän altistusajan takia. Laivojen osalta on vaikea teknisesti vähentää tärinää, mutta sen vaikutukset keskittymiskykyyn ja motivaation on hyvä tiedostaa työtehtäviä ja vuoroja suunniteltaessa. Pienissä veneissä tärkein yksittäin tekninen ratkaisu on istuimen vaimentaminen ja ajoasennon optimointi. Ilmassa käytettäviä koneita, eli helikoptereita ja lentokoneita, on mitattu myös vähemmän kuin maalla liikkuvia työkoneita. Helikopterit ovat kuitenkin osoittaneet yleisesti merkittäviä tärinätasoja ja mm. lentäjien terveyttä on tutkittu. Mittaustulosten perusteella säällä ja koneen koolla on merkittävä vaikutus helikopterin ja lentokoneen tärinätasoihin. Yleisesti ottaen lentokoneessa on potentiaalisesti vähemmän tärinää kuin helikopterissa, koska voimansiirtoratkaisu ei vaikuta siihen samalla tavalla kuin helikopterissa, mutta sään ollessa huono myös siinäkin voi tärinätasot olla korkeita. Helikoptereiden ja lentokoneiden tärinätasoja on vaikea teknisesti vähentää, muuten kuin istuinta vaimentamalla, mutta tärinän vaikutukset keskittymiskykyyn ja motivaation on hyvä tiedostaa työtehtäviä ja vuoroja suunniteltaessa. Työntekijäkohtaiset tärinäarvot vaihtelevat merkittävästi eri päivinä, joten pelkästään tässä projektissa tehtyjen lyhytaikaisten mittausten perusteella on vaikea tehdä syvempää analyysiä terveysvaikutuksista. Tämän projektin tulosten perusteella on kuitenkin helpompi kohdistaa ensisijaiset toiminnat tiettyihin ympäristöihin ja työkoneisiin, jossa havaittiin merkittävästi tärinää. Tulosten perusteella voidaan myös priorisoida tehtävät muutokset. Direktiivin siirtymäajat (5 ja 9 vuotta) antavat työnantajilla sekä valmistajille aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin, mutta sen määrittämät ehdot vaikuttavat jo nykyisten koneiden hankintaa. Useiden työkoneiden kuoletusajat ovat vähintään 10 vuotta, joten suurella todennäköisyydellä jo tänä vuonna hankitut koneet ovat vielä 2014 käytössä. Tämän vuoksi erityisesti työnantajien tulisi valveutua asian suhteen jo mahdollisimman aikaisen, jotta vältyttäisiin suurilta muutoskustannuksilta myöhemmin. Tutkimus osoitti, että myös Suomessa direktiivin määrittelemät raja arvot ylitetään monessa työvaiheessa. Tämä tulee asettamaan haasteita työnantajille direktiivin voimaantulon jälkeen

8 8 (40) Minimiarvot Maksimiarvot Keskiarvot 4,00 3,50 3,00 2,50 RMS 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Työkone Kuva 3. Yhteenveto dominoivan suunnan tärinätasoista (keltainen viiva kuvaa toimintaarvoa ja punainen raja arvoa) Kuvassa 3 on jokaisen mitatun työkoneen tärinäarvojen minimi (sininen), maksimi (punainen) ja keskiarvo (keltainen) esitettynä suhteessa direktiivin raja arvoihin. Useat työkoneet ylittivät tai olivat hyvin lähellä toiminta arvoa maksimin ja keskiarvon mukaan. Yleensä minimiarvo viittasi työtehtävään, joka tehtiin joko hyvin hitaasti tai tasaisella alustalla.

9 9 (40) Projektin tulokset yksityiskohtaisesti 4.1 Talvimittausten tulokset Rajavartiolaitos Talvimittausten tarkoituksena oli saada tietoa työkoneiden tärinöistä normaaleissa talvioloissa. Talviolosuhteet eroavat merkittävästi kesäolosuhteista monessa työympäristössä. Mittaukset pyrittiin suorittamaan oikeissa työoloissa, mutta koska osaa koneista käytettiin vain lumisateen aikana, jouduttiin joitain mittauksia tekemään simuloimalla työvaihetta. Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kevättalven aikana. Taulukko 1 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 1. Mittaukset rajavartiolaitoksen työkoneille talven 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Moottorikelkka 0,84 2,00 2,00 Jääkulkuneuvo 0,24 0,86 0,84 Tursas lka 0,04 0,82 0,43 Rautavene 0,18 0,30 0,30 Super Puma 0,14 0,36 0,26 Dornier 0,14 0,33 0,32

10 10 (40) Moottorikelkka Moottorikelkka (Yamaha RS, kuva 4) mitattiin kevättalvella Virpiniemessä, Oulussa. Keli oli normaali talvipäivä keväällä ( 4C). Mittaus tehtiin pääasiassa meren jäällä, työtehtävänä partiointi. Mittausjakso oli n. 2 tuntia ja 10 minuttia. Taulukossa 2 on esitetty RMS arvot jokaiseen suuntaan mitattuna istuimesta. Tulokset osoittavat, että pystysuunta (z) on dominoiva moottorikelkalla ajettaessa, varsinkin kun vauhti kasvaa. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 30 minuutissa ja yläarvo (raja arvo) 2,4 tunnissa. Tulosten perusteella on todennäköistä, että tärinä on merkittävä ongelma ja tasot viittaavat korkeaan riskiin saada selkä tai niskakipuja. Moottorikelkkaa käytettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä altistusaikaan sekä maksiminopeuteen, koska nopeudella on suuri merkitys tärinän suuruuteen. Taulukko 2. Moottorikelkan tärinäarvot partioinnissa. Partiointi 1,03 0,84 2,00 Kuva 4. Mitattu moottorikelkka

11 11 (40) Jääkulkuneuvo Jääkulkuneuvo (ArticAnt, kuva 5) mitattiin Vaasassa Valassaaren ympärillä talviolosuhteissa. Lämpötila oli +4C ja keli kostea (raskas vesikeli). Mittauksia tehtiin kaksi (taulukko 3). Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kaksi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 2,5 tunnissa ja yläarvo (raja arvo) n. 12 tunnissa. Tulokset osoittivat tärinäarvoja pystysuuntaan, jotka luokitellaan riskiryhmään. On todennäköistä, että tärinä voi aiheuttaa selkä tai niskakipuja, jos sama henkilö käyttää konetta jatkuvasti useita tunteja päivässä. Jääkulkuneuvo aiheuttaa erityisesti iskuja henkilöön, joten niitä on vältettävä, vaikka päivittäinen käyttöaika olisi lyhyt. Taulukko 3. Jääkulkuneuvot tärinätasot. Lähtö jäälle 0,25 0,36 0,86 Paluu jäältä 0,24 0,31 0,82 Kuva 5. Mitattu moottorikelkka

12 12 (40) Helikopteri Super Puma Helikopteri (Super Puma, kuva 6) mitattiin kahdessa osassa talviolosuhteissa. Ensin mitattiin harjoituslentoa Turku Suomenlahti Turku reitillä. Lämpötila oli +4C ja tuuli alle 10m/s. Seuraavassa osassa mitattiin vastaava helikopteri välillä Turku Vaasa. Samat olosuhteet vallitsivat myös toisella mittauskerralla. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Neljä erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ja yläarvo (raja arvo) eivät ylity vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei helikopteri näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 4. Helikopterin Super Puma tärinätasot. Lento 0,14 0,14 0,36 Lento 0,14 0,14 0,20 Lento 0,14 0,14 0,27 Lento 0,14 0,14 0,20 Kuva 6. Mitattu helikopteri.

13 13 (40) Lentokone Dornier Valvontalentokone (Dornier, kuva 7) mitattiin kevättalviolosuhteissa välillä Oulu Turku. Lämpötila oli +4C ja tuuli alle 10m/s. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kaksi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 22 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei lentokone näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 5. Lentokoneen Dornier tärinätasot. Lento (lentäjä) 0,14 0,14 0,33 Lento (keskipaikka) 0,14 0,18 0,30 Kuva 7. Mitattu lentokone.

14 14 (40) Rautavene Rautavene (kuva 8) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsingin edustalla kahden päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kaksi erillistä mittauspäivää osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 22 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei rautavene näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 6. Rautaveneen tärinätasot. Partiointi 0,27 0,18 0,29 Partiointi 0,30 0,28 0,30 Kuva 8. Mitattu rautavene.

15 15 (40) Tursas luokka Tursas luokan laiva mitattiin kevättalviolosuhteissa Turussa edustalla viiden päivän aikana (kuva 9). Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva pääsääntöisesti. Viisi erillistä mittauspäivää osoittivat hyvin samanlaisia lukemia (vain yksi merkittävä poikkeus), joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Olosuhteiden johdosta arvot voivat kuitenkin muuttua nopeasti. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 12 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei laiva näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 7. Tursas luokan laivan tärinätasot. Partiointi 0,22 0,08 0,26 Partiointi 0,18 0,07 0,17 Partiointi 0,19 0,09 0,17 Partiointi 0,19 0,12 0,40 Partiointi 0,12 0,08 0,17 Kuva 9. Mitattu laiva.

16 16 (40) Merenkulkulaitos Jäänmurtaja Jäänmurtaja Otso mitattiin kevättalviolosuhteissa toukokuussa Pohjanmerellä viiden päivän aikana. Jäätilanne oli vähäinen (kuva 10). Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Pitkä mittausjakso osoitti hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Huomioitavaa arvoissa on kuitenkin se, etteivät ne sisällä varsinaista jäänmurtamista, koska jää oli ehtinyt sulaa käytännössä kokonaan ennen mittauksia. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ja yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei laiva näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). On kuitenkin tärkeää huomioida se, että henkilöstö asuu koneessa useita päiviä vuorokauden ympäri, joten matalakin tärinä vaikuttaa pitkäaikaisesti työntekijöiden keskittymiskykyyn ja mukavuuteen. Taulukko 9. Jäänmurtajan tärinätasot. Merenkulkua 0,02 0,02 0,10 Merenkulkua 0,02 0,03 0,25 Kuva 10. Mitattu jäänmurtaja.

17 17 (40) Finavia Ilmailulaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kevään aikana. Taulukko 10 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 10. Mittaukset ilmailulaitoksen työkoneille talven 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Överaasen suurteholinko 0,20 0,42 0,36 Schmidt asematasoharja (MB) 0,25 0,48 0,41 Vammas harjapuhallinajoneuvo (lehtijouset) 0,17 0,32 0,30 Valtra traktori 0,34 0,41 0,41 Vammas harjapuhallinajoneuvo (ilmajouset) 0,10 0,51 0,40 Volvo pyöräkuormaaja 0,32 0,94 0,68 Vammas tiehöylä 0,31 1,13 0,51 Pushback traktori 0,14 0,38 0,30 Lumilinko 0,14 1,12 0,73 Vammas harjapuhallin (täysperävaunu) 0,17 0,38 0,38

18 18 (40) Suurteholinko Suurteholinko (Överaasen, kuva 11) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +0C ja lumisade oli voimakasta. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Viisi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin samanlaisia lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 12 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tuloksien perusteella voidaan olettaa, että tärinä ei ole pääsyy esiintyviin selkä tai niskakipuihin. Kuitenkin arvot ovat niillä rajoilla, joissa muiden tekijöiden ja tärinän yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Tämän vuoksi on pidettävä huolta erityisesti ergonomiasta (mm. istuimen tarkistaminen), jotta tärinä ei pääse aiheuttamaan lisää ongelmia. Yksinään tärinä ei ole terveydelle vaarallista normaalin työpäivän puitteissa, mutta voi aiheuttaa ongelmia esim. pitkien työvuorojen aikana. Taulukko 11. Suurteholingon tärinätasot. Linkousta 0,24 0,21 0,30 Linkousta 0,29 0,24 0,39 Linkousta 0,29 0,31 0,42 Linkousta 0,25 0,29 0,40 Linkousta 0,20 0,28 0,31 Kuva 11. Mitattu suurteholinko.

19 19 (40) Lumilinko Lumilinko (Schmidt/Sisu, kuva 12) mitattiin kevättalviolosuhteissa Rovaniemen lentoasemalla. Lämpötila oli +3C ja keli selkeä. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva kahdessa eri työvaiheessa. Linkousta mitattiin kahdeksan minuutin jakso ja siirtoajoa kuuden minuutin ajan. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy linkouksessa n. 1,6 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 8 tunnin aikana. Vastaavasti siirtoajossa raja arvot eivät ylity käytännössä vuorokauden aikana. Tulosten perusteella lumilinko aiheuttaa tärinöitä, jotka voidaan luokitella riskiryhmään. Työkoneen osalta on tarpeellista tehdä lisämittauksia, koska nykyisten mittausten perusteella on oletettavaa, että tärinätasot vaihtelevat merkittävästi riippuen lumitilanteesta ja maastosta. Mitatut arvot osoittivat kuitenkin, että tärinä voi olla merkittävä tekijä terveysriskien kasvattamisessa ja sitä tulee pyrkiä vähentämään. Taulukko 12. Lumilingon tärinätasot. Linkousta 0,41 0,59 1,12 Siirtoajoa 0,14 0,20 0,34 Kuva 12. Mitattu lumilinko.

20 20 (40) Asematasoharja Asematasoharja (Schmid) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +0C ja lumisade oli voimakasta. Tulokset osoittivat sivuttaissuunnan (y) olevan dominoiva. Harjausta mitattiin yhteensä yli 21 minuuttia kahdessa eri jaksossa. Mittausjaksot antoivat hieman toisistaan poikkeavat arvot, mutta suuntien suhteet olivat systemaattiset. On todennäköistä että tärinätasot eivät ylitä 0,5 m/s 2 rajaa. Korkeimman dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) harjauksessa n. 8,3 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity vuorokauden aikana. ylittyy Tulosten perusteella asematasoharjan tärinätasot olivat matalia eivätkä yksinään tule aiheuttamaana terveysongelmia. Arvot kuitenkin osoittivat, että on tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä silloin, jos on usein ylityövuoroja, eli altistusaika ylittää 8 tuntia päivässä. Taulukko 13. Asematasoharjan tärinätasot. Harjausta 0,25 0,35 0,25 Harjausta 0,34 0,48 0,27

21 21 (40) Harjapuhalinajoneuvo Useita harjapuhallinajoneuvoja (Vammas, kuva 13) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan, Oulunsalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Kelit vaihtelivat selkeästä lumisateeseen. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva kaikissa mittauksissa. Harjausta mitattiin yhteensä 9 kertaa (yhteensä yli 60 minuuttia). Lehtijousilla varustettu harjapuhaltimen korkeimman dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy harjauksessa n. 22 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity vuorokauden aikana. Vastaavasti ilmajousilla varustetulla harjapuhaltimella vastaavat arvot olivat 8 tuntia ja yli 24 tuntia. Täysperävaunu antoi lehtijousilla varustettua harjapuhallinta vastaavat arvot. Tuloksien perusteella voidaan olettaa, että tärinä ei ole pääsyy esiintyviin selkä tai niskakipuihin. Kuitenkin arvot ovat niillä rajoilla, joissa muiden tekijöiden ja tärinän yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Tämän vuoksi on pidettävä huolta erityisesti ergonomiasta (mm. istuimen tarkistaminen), jotta tärinä ei pääse aiheuttamaan lisää ongelmia. Yksinään tärinä ei ole terveydelle vaarallista työpäivän puitteissa. Taulukko 14. Harjapuhallinajoneuvon tärinätasot. Konemalli PSB5500 (lehtijouset) Kevyttä harjausta 0,18 0,22 0,26 PSB5500 (lehtijouset) Kevyttä harjausta 0,17 0,28 0,31 PSB5500 (lehtijouset) Kevyttä harjausta 0,20 0,27 0,32 PSB5500H (ilmajouset) Siirtoajoa 0,10 0,14 0,27 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,14 0,20 0,51 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,14 0,18 0,42 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,20 0,32 0,45 PSB5500H (ilmajouset) Kevyttä harjausta 0,14 0,14 0,37 SP3600 (täysperävaunu) Kevyttä harjausta 0,22 0,24 0,38 Kuva 13. Mitattu harjapuhallinajoneuvo (lehtijouset).

22 22 (40) Traktori Traktori (Valtra, kuva 14) mitattiin kevättalviolosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +0C ja lumisade oli juuri loppunut. Tulokset osoittivat vaakasuuntien (x ja y) olevan dominoivia. Työvaiheelle tehtiin yksi n. 28 minuuttia pitkä mittaus. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 12 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella traktorin tärinätasot olivat matalia eivätkä yksinään tule aiheuttamaana terveysongelmia. Arvot kuitenkin osoittivat, että on tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Sen lisäksi työ aiheuttaa iskumaisia tärinöitä, jotka voivat yksinään aiheuttaa terveysongelmia, vaikka tärinäarvot eivät ylitä lainsäädännön rajoja. Taulukko 15. Traktorin tärinätasot. Lumen siirtoa 0,41 0,41 0,34 Kuva 14. Mitattu traktori.

23 23 (40) Pushback Pushback (Goldhofer, kuva 15) mitattiin kevättalviolosuhteissa Rovaniemen lentoasemalla. Lämpötila oli +3C ja keli aurinkoinen. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 14 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella Pushbackin tärinätasot olivat matalia eivätkä yksinään tule aiheuttamaana terveysongelmia. Arvot kuitenkin osoittivat, että on tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Taulukko 16. Pushback tärinätasot. Siirtoajoa 0,22 0,34 0,35 Koneen siirto 0,14 0,20 0,17 Siirtoajo 0,25 0,35 0,38 Kuva 15. Mitattu Pushback.

24 24 (40) Pyöräkuormaaja Pyöräkuormaaja (Volvo, kuva 16) mitattiin kevättalviolosuhteissa Oulunsalon lentoasemalla. Lämpötila oli 5C ja sää selkeä. Tulokset osoittivat vaakasuuntien (x ja y) olevan dominoivia muissa paitsi siirtoajossa, jossa pystysuunta (z) oli dominoiva. Yhteensä 5 yli 5 minuutin mittausta suoritettiin. Korkeimman dominoivan arvon perusteella reunan poistossa lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 2,3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 11,5 tunnin aikana. Jäällä linkous ylittää alarajan 8 tunnin jälkeen, mutta ei ylärajaa ollenkaan. Vastaavasti siirtoajossa alaraja ylittyy n. 20 tunnin jälkeen ja yläraja ei ollenkaan. Tulosten perusteella pyöräkuormaajan tärinätasot ovat riskialueella. Mittausten aikana havaittiin useita iskumaisia tärinöitä, joiden merkitys terveyteen on suuri, vaikka altistusaika on lyhyt. Tulokset osoittivat, että tärinä on merkittävä riskitekijä koneen kuljettajalle, varsinkin jos altistusaika on merkittävä (useita tunteja). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta ja pyrkiä minimoimaan altistusaika. Jos mahdollista, myös tehdä työ rauhallisemman silloin kun se on mahdollista. Taulukko 17. Pyöräkuormaajan tärinätasot. Reunan poistoa 0,55 0,80 0,45 Reunan poistoa 0,80 0,83 0,58 Reunan poistoa 0,78 0,94 0,62 Linkousta jäällä 0,42 0,46 0,51 Siirtoajoa 0,32 0,36 0,39 Kuva 16. Mitattu pyöräkuormaaja.

25 25 (40) Tiehöylä Tiehöylä (Vammas, kuva 17) mitattiin kevättalviolosuhteissa Oulunsalon lentoasemalla. Lämpötila oli 5C ja sää selkeä. Tulokset osoittivat jokaisen suunnan olevan dominoiva eri työvaiheissa tai maastossa. Yhteensä 5 yli 5 minuutin mittausta suoritettiin. Korkeimman dominoivan arvon perusteella aurauksessa lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 1,6 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 8 tunnin aikana. Vain yhdessä mittauksessa syntyi korkea arvo, joten se poistettaessa seuraavan dominoivan arvon perusteella alaraja ylittyy 8 tunnissa ja yläraja ei ylity ollenkaan. Jään poistossa kumpikaan raja ei käytännössä ylity vuorokauden aikana. Tiehöylä aiheuttaa erittäin vaihtelevaa tärinää kuljettajalle. Riippuen työvaiheesta tärinätasot ovat joko matalia (eivät aiheuta terveysriskiä) tai sitten korkeita (aiheuttavat terveysriskin). Tämä johtuu pääasiassa lumen laadusta ja työvaiheessa tarvittavasta nopeudesta. Mittausten aikana havaittiin myös useita iskumaisia tärinöitä, joten on suositeltavaa että varsinkin istuimen toimivuudesta ja ergonomiasta pidetään huolta. On myös syytä minimoida altistusaika ja jos mahdollista hidastaa nopeutta. Taulukko 18. Tiehöylän tärinätasot. Aurausta 0,31 0,31 0,31 Aurausta 0,43 0,36 0,37 Aurausta 0,50 0,45 0,55 Aurausta 0,52 0,52 1,13 Aurausta 0,50 0,48 0,37 Jään poistoa 0,35 0,36 0,32 Kuva 17. Mitattu tiehöylä.

26 26 (40) 4.2 Kesämittausten tulokset Rajavartiolaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kesän aikana. Taulukko 19 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 19. Mittaukset rajavartiolaitoksen työkoneille kesän 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Partiovene 0,29 2,37 1,45 Rautavene 0,03 0,44 0,26 Nopeavene 1,03 3,96 3,36 Tursas lka 0,04 0,82 0,43 Merikarhu 0,10 0,38 0,30 AB 206 0,04 0,86 0,69 Moottoripyörä 0,85 0,31 2,19

27 27 (40) Merikarhu Merikarhu (kuva 18) mitattiin kesäolosuhteissa. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Laivaa mitattiin yhteensä 4 päivää jatkuvasti. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 14 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella laivan tärinätasot olivat matalia, mutta huomioitavaa on, että henkilöt altistuvat tärinälle useita päiviä yhtäjaksoisesti. Standardin mukaan 24 tunnin päivittäinen altistus on vaarallista näillä tärinätasoilla. On tärkeää siis huolehtia työntekijöiden ergonomiasta sekä fyysestä terveystestä, jotta tärinä ei pääse vaikuttamaan terveyteen. Taulukko 20. Merikarhun tärinätasot. Merenkulkua 0,18 0,11 0,38 Merenkulkua 0,21 0,13 0,31 Merenkulkua 0,11 0,10 0,23 Kuva 18. Merikarhu Katajanokan satamassa.

28 28 (40) Tursas luokka Tursas luokan laiva (kuva 19) mitattiin kesäolosuhteissa Turussa edustalla usean päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoivaksi. Yhdeksän mittauspäivää osoitti erilaisia altistusarvoja johtuen eri olosuhteista. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n, 16 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella laiva voi aiheuttaa merkittävää tärinää riippuen olosuhteista. Tärinätaso voidaan luokitella myös epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida työntekijöiden altistusaika. Näiden mittausten perusteella on olemassa riski tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Taulukko 21. Tursas luokan laivan tärinätasot. Partiointi 0,07 0,04 0,20 Partiointi 0,19 0,10 0,82 Partiointi 0,08 0,07 0,41 Partiointi 0,08 0,06 0,28 Kuva 19. Mitattu laiva.

29 29 (40) Nopeavene Nopeavene (kuva 20) mitattiin kesäolosuhteissa Oulussa päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) tai sivuttaissuunnan (y) olevan dominoiva. Neljä erillistä mittausta osoittivat kaikki korkeita lukemia. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 5 minuutin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) vajaan tunnin jälkeen. Keskimäärin altistusaika ylittyi alle tunnissa. Tulosten perusteella nopeavene aiheuttaa hyvin todennäköisesti terveysriskin, vaikka altistusaika olisikin lyhyt. Arvot osoittivat erittäin suuria tärinätasoja, jotka viittaavat suuriin iskuihin. Venettä käyttäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio tärinäaltistuksen aikaan, joka ei saa olla pitkä. Taulukko 22. Nopean veneen tärinätasot. Partiointi 1,44 3,96 3,04 Partiointi 2,04 3,88 2,69 Partiointi 2,53 3,16 3,76 Partiointi 1,03 2,42 3,41 Kuva 20. Mitattu vene.

30 30 (40) Partiovene Partiovene (kuva 21) mitattiin kesäolosuhteissa Oulussa päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Kuusi erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin erilaisia lukemia riippuen olosuhteista ja suunnasta (vasta vai myötäaallokko). Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy alle puolen tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 2 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella partiovene aiheuttaa hyvin todennäköisesti terveysriskin, vaikka altistusaika olisikin lyhyt. Arvot osoittivat erittäin suuria tärinätasoja, jotka viittaavat suuriin iskuihin. Venettä käyttäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio tärinäaltistuksen aikaan, joka ei saa olla pitkä. Taulukko 23. Partioveneen tärinätasot. Partiointi 0,39 0,31 0,64 Partiointi 0,56 0,60 1,00 Partiointi 0,61 0,43 0,83 Partiointi 0,99 0,75 2,13 Partiointi 0,78 0,72 2,37 Partiointi 0,56 0,29 1,72 Kuva 21. Mitattu vene.

31 31 (40) Rautavene Rautavene (kuva 22) mitattiin kesäolosuhteissa Oulussa päivän aikana. Tulokset osoittivat eteen taaksesuunnan (x) olevan dominoivaksi. Viisi erillistä mittauskertaa osoittivat samantyyppisiä lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 10 tunnin jälkeen, mutta yläarvo (raja arvo) ei ylity ollenkaan vuorokauden aikana. Tulosten perusteella ja hyvän sään vallitessa ei rautavene näyttänyt aiheuttavan merkittävää tärinää. Tärinätaso voidaan luokitella lähinnä epämukavaksi ja keskittymiskykyä häiritseväksi. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida altistusaika. Näiden mittausten perusteella ei ole suurta riskiä tärinästä johtuviin selkä tai niskakipuihin. Todennäköisyys on, että ne johtuvat muista tekijöistä (mm. ergonomia). Taulukko 24. Rautaveneen tärinätasot. Partiointi 0,18 0,09 0,09 Partiointi 0,07 0,03 0,07 Partiointi 0,25 0,14 0,11 Partiointi 0,44 0,16 0,12 Partiointi 0,36 0,27 0,19 Kuva 22. Mitattu vene.

32 32 (40) Helikopteri AB 206 Helikopteri (AB 206, kuva 23) mitattiin tuulisissa syysolosuhteissa. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan dominoiva. Neljä erillistä mittauskertaa osoittivat hyvin saman tyyppisiä lukemia, joten voidaan olettaa niiden edustavan hyvin sen hetkisiä olosuhteita. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 14 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella helikopteri näytti aiheuttavan merkittävää tärinää, joka voi aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa altistuksessa (useita tunteja). On tärkeää huomioida altistusaika. Taulukko 8. Helikopterin AB 206 tärinätasot. Lentoa 0,17 0,27 0,57 Lentoa 0,15 0,26 0,66 Lentoa 0,21 0,30 0,72 Lentoa 0,23 0,34 0,80 Kuva 23. Mitattu helikopteri.

33 33 (40) Moottoripyörä Moottoripyörä (Yamaha XT, kuva 24) mitattiin Ivalon rajavartioasemalla kesäolosuhteissa yhden päivän aikana. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) tai olevan dominoiva. Yhteensä 4 tuntia mittausta osoitti hyvin samankaltaisia lukemia. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy 20 minuutin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 2 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella nopeavene aiheuttaa hyvin todennäköisesti terveysriskin, vaikka altistusaika olisikin lyhyt. Arvot osoittivat erittäin suuria tärinätasoja, jotka viittaavat suuriin iskuihin. Pyörää käyttäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio tärinäaltistuksen aikaan, joka ei saa olla pitkä. Taulukko 28. Moottoripyörän tärinätasot. Partiointiajoa 0,85 0,31 2,19 Kuva 24. Mitattu moottoripyörä.

34 34 (40) Merenkulkulaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kesän aikana. Taulukko 25 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 25. Mittaukset merenkulkulaitoksen työkoneille kesän 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Luotsivene 0,51 2,01 1,15 Väylänhoitoalus 0,12 0,84 0,49 Luotsivene Luotsivene (kuva 25) mitattiin kesäoloissa. Vasta aallokkoon aiheutti suuria iskuja. Myötätuuleen ajettaessa ei syntynyt iskumaista tärinää merkittävästi. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) tai sivuttaissuunnan (y) olevan dominoivia. Työvaiheelle tehtiin yhteensä 5 yli 10 minuutin mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. puolen tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) 2,5 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella veneen tärinätasot olivat suuria, ja varsinkin vasta aallokkoon iskujen amplitudi oli suuri. Tämän vuoksi altistus voi aiheuttaa terveysongelmia, varsinkin kun altistusajat ovat tunteja vuorokaudessa. On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 26. Luotsiveneen tärinätasot. Merenkulkua (vasta aallokko) 1,46 1,12 2,01 Merenkulkua (vasta aallokko) 1,32 1,21 1,89 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,80 0,90 0,73 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,63 0,99 0,59 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,51 0,65 0,53 Kuva 25. Mitattu luotsivene..

35 35 (40) Väylänhoitoalus Väylänhoitoalus mitattiin kesäoloissa Oulussa. Vasta aallokko aiheutti suuria iskuja. Myötäaallokkoon ajettaessa ei syntynyt iskumaista tärinää merkittävästi. Tulokset osoittivat pystysuunnan (z) olevan käytännössä dominoiva. Veneelle tehtiin yhteensä 6 erillistä 10 minuutin mittausta eri olosuhteissa. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy vajaan 3 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) vajaan 15 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella veneen tärinätasot voivat aiheuttaa terveysongelmia, varsinkin vasta aallokkoon kuljettaessa tai hyvin tuulisissa olosuhteissa. On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 27. Väylänhoitoaluksen tärinätasot. Merenkulkua (myötäaallokko) 0,12 0,12 0,23 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,18 0,18 0,28 Merenkulkua (myötäaallokko) 0,27 0,29 0,27 Merenkulkua (vasta aallokko) 0,50 0,62 0,69 Merenkulkua (vasta aallokko) 0,70 0,62 0,84 Merenkulkua (vasta aallokko) 0,55 0,41 0,61

36 36 (40) Finavia Ilmailulaitos Mittauksia tehtiin eri kohteissa ja koneilla kesän aikana. Taulukko 29 summaa tehdyt mittaukset, tulokset, käytetyt työkoneet sekä paikkakunnat. Taulukko 29. Mittaukset ilmailulaitoksen työkoneille kesän 2006 aikana. RMS arvot (min,max,ka) Työkone Min Max Ka Valtra traktori + tasoleikkuri 0,38 0,88 0,74 Wille 745 ruohonleikkuri 0,71 1,30 1,26 Volvo pyöräkuormaaja 0,34 0,90 0,80 Traktori ja tasoleikkuri Traktori (Valtra, kuva 26) mitattiin kesälosuhteissa Helsinki Vantaan lentoasemalla. Lämpötila oli +18C ja keli kostea yösateen jäljiltä. Tulokset osoittivat vaakasuuntien (x ja y) olevan dominoivia. Työvaiheelle tehtiin kaksi n. 20 minuutin mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 2,5 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) vajaan 14 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella traktorin tärinätasot olivat korkeita ja voivat aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa käytössä (yli 4 5 tuntia päivässä). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 30. Traktorin tärinätasot. Ajo kentälle 0,81 0,51 0,75 Ruohon leikkaus 0,67 0,88 0,38 Kuva 26. Mitattu traktori tasoleikkurilla.

37 37 (40) Wille 745 ruohonleikkuri Ruohonleikkuri (Wille 745, kuva 27) mitattiin kesälosuhteissa Oulun ja Rovaniemen lentoasemilla. Tulokset osoittivat jokaisen suunnan olevan dominoiva riippuen olosuhteista ja maastosta. Työvaiheelle tehtiin yhteensä 9 erillistä mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 1 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 6 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella traktorin tärinätasot olivat korkeita ja voivat aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa käytössä (yli 2 3 tuntia päivässä). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 31. Willen tärinätasot. Ruohonleikkausta 0,77 1,30 0,96 Ruohonleikkausta 0,71 1,25 0,87 Ruohonleikkausta 0,73 1,22 0,88 Ruohonleikkausta 0,63 0,45 0,93 Ruohonleikkausta 0,63 0,42 0,89 Ruohonleikkausta 0,94 0,51 0,95 Ruohonleikkausta 0,81 0,51 0,97 Ruohonleikkausta 0,94 0,46 0,86 Ruohonleikkausta 0,89 0,48 0,90 Kuva 27. Mitattu Wille.

38 38 (40) Pyöräkuormaaja Pyöräkuormaaja (Volvo) mitattiin kesälosuhteissa Oulun lentoasemalla. Tulokset osoittivat jokaisen suunnan olevan dominoiva riippuen olosuhteista ja maastosta. kahdelle työvaiheelle (ajo ja kuomaus) tehtiin yhteensä 6 erillistä mittausta. Dominoivan arvon perusteella lainsäädännön alaraja (toiminta arvo) ylittyy n. 2,5 tunnin jälkeen ja yläarvo (raja arvo) n. 13 tunnin jälkeen. Tulosten perusteella pyöräkuormaajan tärinätasot olivat korkeita ja voivat aiheuttaa terveysongelmia pitkäaikaisessa käytössä (yli 2 3 tuntia päivässä). On tärkeää huolehtia kuljettajan ergonomiasta sekä fyysestä terveydestä. Taulukko 32. Pyöräkuormaajan tärinätasot. Ajoa 0,87 0,58 0,77 Ajoa 0,79 0,65 0,63 Ajoa 0,73 0,59 0,73 Kuormaus 0,83 0,90 0,39 Kuormaus 0,77 0,74 0,34 Kuormaus 0,81 0,90 0,38 5 Projektin aikataulu Projekti alkoi virallisesti ja päättyi Johtoryhmän kokouksia pidettiin yhteensä 3 kappaletta 6 Resurssit, organisaatio, raportointi Projektipäällikkö: Projektiryhmän jäsenet: Johtoryhmä 1 pidettiin Oulussa Johtoryhmä 2 pidettiin Vantaalla Johtoryhmä 3 pidettiin Helsingissä Ykä Marjanen, VTT Ykä Marjanen, VTT Matti Annala, VTT Antti Roininen, VTT Johtoryhmän/tukiryhmän jäsenet: Erkki Takkinen, Valtiokonttori/VTTN, puheenjohtaja Jyrki Suoninen, Valtiokonttori Jukka Halme, Finavia Ilmailulaitos Atte Kuusela, Merenkulkulaitos

39 39 (40) 7 Projektin kustannukset Pekka Pystynen, Finavia Ilmailulaitos Ykä Marjanen, VTT, sihteeri Jouni Tommila, Rajavartiolaitos Kustannukset (EUR) VTT Palkat+henkilösivukulut+yleiskulut Henkilötyökuukautta Matkat 5000 Mittaukset Tulosten esittely Kokoukset Aineet ja tarvikkeet 5000 Mittaustarvikkeet YHTEENSÄ Rahoitus Valtion Työsuojelurahasto (75%) VTT (25%) YHTEENSÄ Tiedottaminen 9 Viitteet Projektista tiedotetaan projektin johtoryhmän valitsemissa lehdissä. Osallistuvien laitosten kanssa järjestetään sisäinen koulutustilaisuus, jossa tulokset ja kehotärinä sekä lainsäädäntö käydään läpi. Projektissa on käytetty lähteinä seuraavia julkaisuja ja standardeja: ISO Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole body vibration part 1: General requirements. 19 p. ISO/DIS Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole body vibration part 5: Method for evaluation of vibration containing multiple shocks. 22 p. ISO Mechanical vibration and shock human exposure vocabulary. 21 p. ISO Human response to vibration measuring instrumentation. 24 p.

40 40 (40) ISO Human response to vibration measuring instrumentation amendment p. ISO Mechanical vibration laboratory method for evaluating vehicle seat vibration part 1: basic requirements. 7 p. EN Mechanical vibration Measurement and evaluation of occupational exposure to whole body vibration with reference to health Practical guidance. European Directive On the minimum health and safety requirements regarding the exposure of workers to the risks arising from physical agents (vibration)(sixteenth individual Directive within the meaning of Article 16(1) of Directive 89/391/EEC). 7p. Marjanen, Y. 2005, "Whole body vibration measurements and calculations of the daily 8 hour values in Finnish working environments", Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control, vol. 24, no. 2, pp Marjanen, Y. 2006, "Long Term Measurements and Analysis of Day to Day Variability on Whole Body Vibration Exposure Levels in Work Environments", The 13th International Congress on Sound and Vibration Vienna, Austria. Marjanen, Y. 2005, "Improving lateral damping of a forestry harvester using the whole body vibration analysis and knowledge", 12th International Congress on Sound and Vibration Lisbon, Portugal, pp. 8. Marjanen, Y. 2005, "New development in measurement technology, virtual simulation and vibration control for reducing whole body vibration in mobile work machines", 3rd International Conference on Whole Body Vibration Injuries Nancy, France, pp. 2. Marjanen, Y. 2005, "Using ISO as an additional whole body vibration evaluation method with ISO to include also transient shocks to the analysis", 12th International Congress on Sound and Vibration Lisbon, Portugal, pp. 8.

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelma -

Tärinäntorjuntaohjelma - Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien talvikunnossapitoon käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelma -

Tärinäntorjuntaohjelma - Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien ruohonleikkaukseen käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelma -

Tärinäntorjuntaohjelma - Tärinäntorjuntaohjelma - Rajavartiointiin käytettyjen moottorikelkkojen tärinän vaikutusten arviointi Rajavartiolaitos Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet... 4

Lisätiedot

Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti

Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti 15.05.09 1(9) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 työkalut tärinän altistuksen jatkuvaan hallintaan - Loppuraportti Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektinumero: Laatijan

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Tärinä ja sen torjunta työssä

Tärinä ja sen torjunta työssä Työsuojeluoppaita- ja ohjeita 43 Tärinä ja sen torjunta työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2007 ISBN 958-952-479-047-5 ISSN 1456 257X Tärinäasetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali Johdanto Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Aihe koskee sekä työnantajia,

Lisätiedot

MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU

MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU Aki Vähänikkilä Esko Sorainen Kirsti Taattola Esko Rytkönen Työterveyslaitos Kuopio 2007 (Tähän yhteenvetoon on tehty korjauksia siten, että traktorin kuljettajan liikkeistä

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi

Lisätiedot

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa Esko Rytkönen Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 12/2011 Taustaa Liikkuvien kohteiden mittaustulosten yhdistäminen liikkeiden eri vaiheisiin

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013

3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013 3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013 18. helmikuuta 2013 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.com

Lisätiedot

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN Opas laboratorio- ja konepajakäyttöön SUOMIPAINOS Profiilit ja suodattimet (EN ISO 4287 ja EN ISO 16610-21) 01 Varsinainen profiili on profiili, joka syntyy todellisen

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman

Lisätiedot

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

2740 PEAB SEICON OY ATRIA OYJ:N KONTTORI HÖYRYVOIMALANKATU, SEINÄJOKI MELU- JA TÄRINÄSELVITYS 12.6.2008 SUUNNITTELUTOIMISTO 2740 ALUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSELOSTUS MJK 12.6.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

Puutavarakuorma auton tärinän vähentäminen rengaspaineita säätämällä

Puutavarakuorma auton tärinän vähentäminen rengaspaineita säätämällä Puutavarakuorma auton tärinän vähentäminen rengaspaineita säätämällä Marko Oksanen, Esko Rytkönen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 8 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 8 Työterveyslaitos Tekniset

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA 17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA Jani Kankare Vesa Viljanen Olli Laivoranta Kimmo Kokki OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 1 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

HINNASTO 2013 Kotimaan myynti: Jarmo Mäkelä Puh. 0207 927 500 Fax. 0207 927 501 www.ofachain.net

HINNASTO 2013 Kotimaan myynti: Jarmo Mäkelä Puh. 0207 927 500 Fax. 0207 927 501 www.ofachain.net HINNASTO 2013 Kotimaan myynti: Jarmo Mäkelä Puh. 0207 927 500 Fax. 0207 927 501 www.ofachain.net Twist 11 (Matti 11) Liukuesteketju kevyempiin metsä- ja työkoneisiin sekä metsätraktoreihin. Ketju soveltuu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot