RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009"

Transkriptio

1 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on käsitelty Ruotsalainen-Konnivesi -alueen vedenlaadun yhteistarkkailun tulokset vuodelta 29. Tarkkailussa ovat mukana Heinolan kaupunki, Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas ja Suomen Kuitulevy Oy. Ohjelmassa oli vuonna 29 normaali vedenlaatuseuranta klorofyllinäytteineen 8 syvännehavaintopaikalla ja kuukausittainen virtahavaintopaikkaseuranta kolmella paikalla. Lisäksi ohjelmassa oli päällyslevästö- eli perifytontutkimus ja rantavyöhykkeen pohjaeläintutkimus. Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailun lisäksi tässä julkaisussa on raportoitu Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaan ja UPM Wood Oy:n vaneritehtaan velvoitetarkkailutulokset Maitiaislahdelta, Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vesien purkua Kymenvirtaan koskevia vesistötarkkailutuloksia, Oy Mankala Ab:n voimalaitoksen velvoitetarkkailutulokset Arrajärveltä ja Iitin kunnan vesistötarkkailutulokset Kymijoen Virransillalta. Kymijoen ainevirtaamat olivat vuonna 29 kiintoaineen osalta ennätyksellisen pieniä. Fosforikuormitus oli hieman tavallista pienempää ja typpikuormitus keskimääräistä tasoa. Kymijoen virtaamat olivat tammi-maaliskuussa keskiarvoa suurempia, ja vähenivät koko ajan vähäsateisen vuoden loppua kohden ollen marras-joulukuussa enää 4 % keskimääräisestä. Vuonna 29 pistekuormitus oli hieman suurempaa kuin edellisenä vuonna. Erityisesti typpi- ja kiintoainekuormitus oli kasvanut edellisvuodesta. Flutingtehdas on alueen suurin pistekuormittaja, lukuun ottamatta typpikuormitusta, josta suurin osa tulee kaupungin jätevedenpuhdistamolta. Konniveden päällysveden fysikaalis-kemiallisessa laadussa jätevesien vaikutuksia ei näytteenottokerroilla juuri näkynyt. Kesä- ja elokuussa Kymenvirran hapettomassa alusvedessä vaikutukset näkyivät selvästi; erityisesti sähkönjohtavuus sekä kokonaistyppija ammoniumtyppipitoisuus olivat korkeita. Elokuussa myös Maitiaislahden suualueen ja Matinsalmen hapettomassa alusvedessä vedenlaatu oli huono. Löysinselkä-Saunasaari- Isosaari -alueella alusveden happikyllästysaste oli noin 5 %. Konniselällä happitilanne oli yhtä hyvä kuin kuormituksen yläpuolella Ruotsalaisella. Klorofyllipitoisuuksien mukaan Konniveden alue on karua, paitsi Maitiaislahti erittäin rehevä. Pohjoinen Arrajärvi oli lievästi rehevä, eteläinen rehevä - erittäin rehevä. Levätutkimusten perusteella lievää rehevöitymistä oli havaittavissa Rautsaaren ympäristössä ja Konniselän eteläosassa. Pitkän aikavälin ( ) tulokset osoittivat, että levämäärät ovat etenkin jätevesien purkupisteiden alapuolisilla alueilla laskeneet tasaisesti. Rantavyöhykkeen pohjaeläintutkimuksissa Maitiaislahden pohjaeläimistö erosi selvimmin Ruotsalaisen vertailualueesta ja ilmensi lievästi rehevää pohjanlaatua. Maitiaislahden ohella Rautsaaren itäpuolisen alueen pohjaeläinlajisto poikkesi lievästi vertailualueesta. Yleisesti ottaen Ruotsalaisen ja Konniveden rantavyöhykkeet olivat luokiteltavissa karuksi tai lievästi karuiksi. Virtahavaintopaikkaseurannan perusteella Kymijoen vedenlaatu ei juuri muutu Jyrängönvirrasta Vuolenkoskelle; ainoastaan ammoniumtyppipitoisuus, joka kertoo jätevesikuormituksesta, oli Vuolenkoskella korkeampi kuin Jyrängönvirrassa. Vuonna 29 myös fosforipitoisuudet olivat Vuolenkoskella suurempia. Fosfori on levien kasvua rajoittava ravinne alueen vesistöissä.

3 SISÄLLYS Tiivistelmä sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Menetelmät 2 3 Sää ja vesiolot 2 4 Kuormitus Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehdas Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamo Kokonaispistekuormitus Kokonaiskuormitus 9 5 Heinolan alueen vesistön yhteistarkkailu Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu syvännehavaintopaikoilla Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu virtahavaintopaikoilla Veden hygieeninen laatu Kasviplankton 23 6 Stora Enso Packaging Oy:n ja UPM Wood Oy:n Heinolan vaneritehtaan velvoitetarkkailu Maitiaislahdella 24 7 Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vesien purku Kymenvirtaan Johdanto Näytteenotto ja analyysit Kuormitus Vesistötarkkailun tuloksia 3 8 Oy Mankala Ab:n velvoitetarkkailu Arrajärvellä 3 9 Iitin kunnan vesistötarkkailu Virransillalla 34 1 Yhteenveto 35 Viitteet 39 Liitteet 1-8

4 JOHDANTO Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailussa seurataan vesialueen Ruotsalainen- Konnivesi veden laatua ja jätevesikuormituksen vaikutuksia vesistön tilaan. Alueen vesistökuormittajilla Heinolan kaupungilla, Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehtaalla ja Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehtaalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston/ Vaasan hallinto-oikeuden/korkeimman oikeuden määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoite on toteutettu kuormittajien yhteistarkkailuna, joka vuonna 29 noudatti Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymää tarkistettua tarkkailuohjelmaa (lausunto 3Y23-123, YLO/val/127A/5, ). Käytännön vesistötutkimuksista on vastannut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Voimassa olevan ohjelman mukaan vuoden 29 vesistötarkkailuun kuului: - vuosittainen fysikaalis-kemiallinen vedenlaatuseuranta 8 asemalla kolme kertaa vuodessa (kartta liite 1.1, koordinaatit liite 2) - virtahavaintopaikkaseuranta 3 näyteasemalla (kartta liite 1.1, koordinaatit liite 2) kerran kuukaudessa. Tämä seuranta palvelee erityisesti ainevirtaamien laskentaa. - rehevöitymisseurantaan kuuluvat kasviplanktonin klorofylli a mittaukset kesäja elokuun näytteenottokerroilla 8 syvänneasemalla - rehevöitymisseurantaan kuuluva perifyton- eli päällyslevästötutkimus ja rantavyöhykkeen pohjaeläintutkimus - rehevöitymisseurantaan kuuluva syvännealueiden pohjaeläintutkimus raportoidaan erikseen Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 29 osalta myös: - Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaan ja UPM Wood Oy:n Heinolan vaneritehtaan velvoitetarkkailututkimukset Maitiaislahdella (velvoitteet tarkkailuun ympäristöluvissa Heinolan ympäristölautakunnan päätös Y3/ ja VaHO ) (kartta liite 1.2, koordinaatit liite 2) - Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan jätevesien purun vesistötarkkailun tuloksia. Ohjelma on Kuusakoski Oy:n laatima ja Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymä ( , YSO/137/26, päivitys ) - Mankala Oy:n velvoitetarkkailututkimukset Arrajärvellä (ennakkolupa , Itä-Suomen vesioikeus , nro 92/Va II/84) (kartta liite 1.3, koordinaatit liite 2) - Iitin kunnan Virransillan vesistötarkkailun (79, kartta liite 1.3, koordinaatit liite 2) tulokset. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 1

5 2 MENETELMÄT Fysikaalis-kemialliset määritykset sekä bakteerimääritykset tehtiin pääasiassa SFSstandardien mukaan (liite 3). Analyysit teetettiin KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. 3 SÄÄ JA VESIOLOT Vuosi 29 oli monin paikoin vähäsateinen (kuva 1, liite 4). Tammikuu oli hieman tavanomaista leudompi. Tammikuussa vedenpinnat olivat korkealla sateisen loppuvuoden jäljiltä (Suomen ympäristökeskus 21). Huhtikuussa satoi vain puolet keskimääräisestä (kuva 1). Lumet sulivat huhtikuussa nopeasti. Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun lopussa. Touko- ja heinäkuussa satoi runsaasti. Säteilysumma oli kesällä 29 keskimääräistä suurempi; varsinkin touko-, elo- ja syyskuussa (liite 4). Sisävesien lämpötilat olivat kuluneena kesänä pääasiassa tavanomaista korkeampia. Viileitä jaksoja oli kesäkuussa ennen juhannusta sekä heinäkuun alkupuolella. Pintavedet alkoivat jäähtyä elokuun puolivälissä ja lukemat olivat kuun lopussa ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Elo- ja syyskuussa satoi vähän. Syyskuu oli selvästi tavallista lämpimämpi. Lokakuu oli keskimääräistä viileämpi. Marraskuu oli tavallista leudompi. Joulukuun loppupuoli oli hyvin kylmä. Vuoden päättyessä lunta oli koko maassa. lt oc sademäärä mm Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Lahdessa vuonna 29 ja ajanjaksolla (Ilmatieteen laitos). Huhti- ja syyskuussa satoi alle puolet keskimääräisestä. Heinäkuussa satoi runsaasti. Kymijoen virtaamat olivat tammi-maaliskuussa keskimääräistä suurempia, ja vähenivät koko ajan vuoden loppua kohden ollen marras-joulukuussa enää 4 % keskimääräisestä (kuva 2). Vuoden minimivirtaama (69 m 3 /s) mitattiin Vuoden maksimivirtaama mitattiin 1.1. (Vuolenkoski 488 m 3 /s). Vuoden 29 keskivirtaama oli Vuolenkoskella 212 m 3 /s (MQ m 3 /s) (liite 5). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

6 m³/s % Kuva 2. Kymijoen vesistön virtaama Vuolenkoskella (m 3 /s) 29 ja sekä Vuolenkosken vuoden 29 eri kuukausien keskivirtaaman osuus (%) ajanjakson keskiarvoista (Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä). Konnivettä ja Ruotsalaista on säännöstelty vuodesta 1959 lähtien Vuolenkosken padon avulla tulvasuojelullisista ja voimataloudellisista syistä. Säännöstellyssä tilanteessa vedenkorkeutta pidetään koko avovesikauden ja alkutalven melko tarkasti korkeudessa NN+77,4m, ja sitä on vuonna 26 voimaan astuneiden lupaehtojen mukaan laskettava lumitilanteesta riippuen 3/4/6 senttimetrillä 6.3./2.2./11.2. alkaen. Sulamisvesille tilaa tekevän ns. kevätkuopan ajon aikainen vedenkorkeuden lasku oli vuonna 29 noin 3 cm ja lasku alkoi (kuva 3). Vedenkorkeuden nosto on vuodesta 26 alkaen sallittu jo huhtikuun puolesta välistä, jonka jälkeen vedenpinta nostetaan nopeasti takaisin korkeuteen NN+77,4m. 77,6 77,4 77,2 77, 76,8 76,6 76, Kuva 3. Konniveden vedenkorkeus (NN + m) vuonna 29 ja ajanjaksolla (Hertta). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 3

7 4 KUORMITUS Itä-Suomen ympäristölupavirastolta tuli vuonna 24 ympäristölupapäätökset Stora Enso Oyj Heinolan flutingtehtaalle, Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehtaalle ja Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Luvista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätökset Heinolan kaupungin luvasta ei valitettu. Kuitulevyn luvasta valitettiin korkeimpaan oikeuteen, mutta päätös ei muuttunut ja uudet lupaehdot tulivat voimaan Stora Enson luvasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös Stora Enso haki päätöksen purkua, mutta päätöksessä purkua ei hyväksytty. Stora Enso haki muutosta ympäristölupaan siltä osin kuin se koskee jätevesipäästöjen raja-arvoja. Päätös muuttuneista lupaehdoista saatiin Itä-Suomen ympäristölupavirastolta STORA ENSO OYJ HEINOLAN FLUTINGTEHDAS Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden kuormitusarvot ovat kuukausi- ja vuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat (KHO ), suluissa arvot 12/9 alkaen: kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo BOD7 1 kg/d 8 kg/d CODCr 4 5 ( 5) kg/d 3 5 (4) kg/d Fosfori 8 (9) kg/d 7 (8) kg/d Kiintoaine 5 (1*) kg/d 4 (65) kg/d Typpi (tavoitearvo) 11 kg/d 9 kg/d * 3 kk:n liukuva keskiarvo Päästöarvot lasketaan kalenterikuukauden ja vuoden keskiarvoina kalenterivuorokautta kohti. Kuormitus oli vuonna 29 kiintoainekuormitusta lukuun ottamatta KHO:n luvan ehtojen mukaista (kuva 4). Kiintoaineluparaja ylittyi huhti-kesäkuussa. Myös KHO:n kiintoaineen vuosiluparaja ylittyi. Joulukuussa voimaan tulleen luvan luparajat eivät ylittyneet. Kuormitus oli kiintoaineen ja hapenkulutusten osalta suurempaa kuin vuonna 28. CODkuormitus oli noin 5 % vuoden 21 tasosta, muu kuormitus oli nyt 2-3 % vuoden 21 tasosta. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

8 Stora Enso O yj, BO D7 1 8 luparaja 1 kg/vrk kg/vrk Stora Enso O yj, CO D Cr 4 luparaja 45 kg/vrk kg/vrk Stora Enso O yj, kiintoaine kg/vrk luparaja 5 kg/vrk Stora Enso O yj, fosfori kg/vrk lu p a ra ja 8 k g /vrk Stora Enso O yj, typpi kg/vrk tavoiteraja 11 kg/vrk Kuva 4. Stora Enso Oyj:n Heinolan Flutingtehtaan kuormitus eri kuukausina vuonna 29 (kg/kalenterivrk). Kuvaan on myös merkitty kunkin kuormitusparametrin KHO:n kuukausiluparaja. Kiintoaineen luparaja ylittyi huhti-kesäkuussa. Lähde: Stora Enso Heinolan Flutingtehdas. 4.2 SUOMEN KUITULEVY OY:N HEINOLAN TEHDAS Suomen Kuitulevy Oy:n ympäristöluvan (ISY 63/4/1, , VaHo 6/99/ , KHO ) mukaan vesistöön johdettavan jäteveden kuormitus saa kuukausikeskiarvona olla enintään seuraava ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien: Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 5

9 BOD7 COD Cr kiintoaine kokonaisfosfori 8 kg/vrk 14 kg/vrk 5 kg/vrk 1 kg/vrk Lisäksi COD Cr :n vuosikeskiarvo saa olla enintään 1 kg/vrk. Suomen Kuitulevyn kiintoainekuormitus ylitti huhtikuussa luparajan (kuva 5). Kuormitus oli BOD:n osalta hieman suurempaa kuin edellisenä vuonna, ravinnekuormitus oli selvästi pienempää. Kuormitus oli selvästi pienempää kuin vuonna 27. Ravinnekuormitus oli enää -3 % vuoden 21 kuormituksesta, muu kuormitus oli laskenut neljäsosaan - kolmasosaan. Kuormituksen aleneminen oli seurasta uuden haihdutuslaitoksen käyttöönotosta. Suom en Kuitulevy, BO D7 kg/vrk luparaja 8 kg/vrk Suomen Kuitulevy, COD Cr kg/vrk luparaja 14 kg/vrk Suom en Kuitulevy, kiintoaine kg/vrk luparaja 5 kg/vrk Suom en Kuitulevy, fosfori kg/vrk 1,,8,6,4,2, luparaja 1 kg/vrk Kuva 5. Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehtaan kuormitus eri kuukausina vuonna 29 (kg/kalenterivrk). Lisäksi kuvaan on merkitty kunkin kuormitusparametrin luparaja. Lähde: Suomen Kuitulevy Heinola. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

10 4.3 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (ISY 64/4/1, , VaHo 6/1/2, ) mukaiset lupaehdot ovat: neljännesvuosikeskiarvoina - BOD 7atu : 1 mgo 2 /l ja 95 %, - kokonaisfosfori:,3 mg/l ja 95 %, näytekohtaisina (sallitaan kaksi näytettä, jotka eivät täytä lupaehtoja) - COD Cr : 125 mgo 2 /l ja 75 %, - kiintoaine: 35 mg/l tai 9 %. Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamon fosforitulokset eivät viimeisellä jaksolla olleet lupaehtojen mukaisia (taulukko 1). Kiintoaineen ja COD:n osalta lupaehdot täyttyivät kaikilla tutkimuskerroilla. Vuonna 29 vesistökuormitus oli typpikuormituksen osalta selvästi edellisvuotista ja keskimääräistä suurempaa. Fosfori- ja kiintoainekuormitus oli puolestaan laskenut edellisvuodesta. Taulukko 1. Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamon BOD7ATU- ja kokonaisfosforipitoisuus ja - reduktioprosentit eri vuosineljänneksillä 29. Lihavoituna tulokset, jotka eivät täyttäneet jakson lupaehtoja. Laskentajakso 1/4 2/4 3/4 4/4 BOD 7ATU mg/l 5, 6,6 4,8 6,3 reduktio% Kok. P mg/l,19,15,13,42 reduktio% KOKONAISPISTEKUORMITUS Heinolan alueen jätevesikuormitus on ollut vuosina 23-9 selvästi pienempää kuin 21-2 typpikuormitusta lukuun ottamatta (kuva 6, liite 6). Vuonna 23 kuormituksen väheneminen johtui pääasiassa Flutingtehtaan kuormituksen vähentymisestä. Vuonna 29 kuormitus oli hieman suurempaa kuin edellisenä vuonna. Erityisesti typpi- ja kiintoainekuormitus oli kasvanut edellisvuodesta. Flutingtehdas on alueen suurin pistekuormittaja, lukuun ottamatta typpikuormitusta, josta suurin osa tulee kaupungin jätevedenpuhdistamolta. Jätevesien fosforikuormitus oli vuonna 29 suurimmillaan marras-joulukuussa ja typpikuormitus lokakuussa. BOD-kuormitus oli suurimmillaan syyskuussa, COD-kuormitus huhtikuussa ja kiintoainekuormitus toukokuussa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 7

11 BOD7-kuormitus kg/vrk Enso Kuitulevy Heinolan kaupunki Kiintoainekuormitus kg/vrk Fosforikuormitus kg/vrk Typpikuormitus kg/vrk COD-kuormitus kg/vrk Kuva 6. Heinolan alueen pistekuormituksen kehitys viimeisen 1 vuoden ajalta. Jätevesikuormitus on ollut vuosina 23-9 selvästi pienempää kuin 21-2 typpikuormitusta lukuun ottamatta. CODtuloksia on Heinolan jätevedenpuhdistamolta vuodesta 21 alkaen. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

12 4.5 KOKONAISKUORMITUS Virtahavaintopaikkojen vedenlaatutietojen ja virtaamatietojen avulla voidaan laskea ko. paikkojen ainevirtaamat, jolloin tiedetään Konniveteen yläpuolisista vesistöistä (Ruotsalainen, Räävelinreitti) tulevat ainemäärät ja vastaavasti Konnivedestä alapuoliseen vesistöön virtaavat ainemäärät (kuva 7, liite 7). Jyrängönvirrasta ei ole mitattuja virtaamatietoja. Tämän vuoksi Jyrängönvirran osalta ainevirtaamat on laskettu käyttäen yläpuolisen Kalkkisen kuukausikeskivirtaamia. Vuodesta 24 lähtien ei ole enää mitattu Sulkavankosken virtaamia. Virtaamatietoina on käytetty vuosien keskiarvoja. Kokonaisfosfori kg/vrk Jyrängönvirta Vuolenkoski Sulkavankoski Kiintoaine 2 15 kg/vrk Kokonaistyppi kg/vrk Kuva 7. Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen kuukausikohtaiset ainevirtaamat (kg/vrk) vuonna 29 Jyrängönvirrassa (Kalkkisten virtaama), Vuolenkoskella ja Sulkavankoskella. Ainevirtaamat olivat suurimmillaan alkuvuodesta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 9

13 Koko vuoden tasolla tarkasteltuna Kymijoen ainevirtaamat olivat Vuolenkoskella vuonna 29 kiintoaineen osalta ennätyksellisen pieniä. Fosforikuormitus oli keskimääristä pienempää ja typpikuormitus keskimääräistä tasoa. Vuonna 23 ravinnevirtaamat olivat koko tarkkailuohjelman ajan pienimpiä. Vuonna 29 Kymijoen ainevirtaamat olivat suurimmillaan alkuvuodesta ja vähenivät vuoden loppua kohden virtaamien pienentyessä (kuva 7). Kiintoainepitoisuus oli virtahavaintopaikoilla lähes aina alle määritysrajan (= 1 mg/l). Tällöin laskennassa käytettiin pitoisuutena arvoa,5 mg/l. Konniveteen kohdistuvasta ravinteiden kokonaiskuormituksesta voidaan esittää arvio, jossa on huomioitu sekä hajakuormitus että pistekuormitus. Taulukossa 2 on esitetty vuoden 29 kuormitusarviot. Konniveden valuma-alueen (14.13) osalta ravinnekuormitusarvio perustuu lähinnä Suomen ympäristökeskuksen Vesistökuormituksen arviointi ja hallintajärjestelmään eli VEPS:iin. Hajakuormitustietojen osalta on käytetty vuosien uusimpia saatavilla olevia lukuja. Teollisuuden, yhdyskuntien ja jätteenkäsittelyn kuormitustiedot on otettu suoraan vuoden 29 kuormitustiedoista. VEPS käyttää tietolähteinään useita ympäristöhallinnon tietokantoja, kuten pistekuormitustietokantaa (VAHTI). Tietokantojen lisäksi VEPS:in tietolähteenä on malleihin, tilastoihin tai tutkimuksiin perustuvia arvioita eri kuormituslähteistä. Yläpuolisesta vesistöstä eli Ruotsalaisesta ja Räävelinreitiltä tulevien ravinnevirtaamien osalta käytettiin hyväksi edellä esitettyjä vuoden 29 ainevirtaamalaskelmia. Vuoden 29 kuormitusarvion perusteella Konniveden valuma-alueelta tulevasta fosforikuormituksesta noin 5 % ja typpikuormituksesta lähes 7 % oli peräisin Heinolan alueen jätevesikuormituksesta (taulukko 2). Suomen ympäristökeskuksen SYKE-WSFS-Vemala yhdistetyllä hydrologisella ja kuormitusmallilla, jonka hajakuormitustiedot perustuvat vuoden tietoihin saatiin samanlaiset tulokset pistekuormituksen osuudesta käytettäessä vuoden 29 pistekuormitustietoja. Konniveteen kokonaisuudessaan tulevasta kuormituksesta valuma-alueen osuus oli aiempien vuosien tasoa eli fosforista 12 % ja typestä 6 % (taulukko 2). Tosin runsasvetisenä vuonna 28 osuus oli selvästi pienempi. Eniten ravinteita tulee yläpuolisesta vesistöstä eli Ruotsalaisen suunnasta. Räävelinreitin osuuden kokonaiskuormituksesta arvioitiin olevan aiempien vuosien tasoa, noin 2 %. 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

14 Taulukko 2. Konniveteen kohdistuvan fosfori- ja typpikuormituksen arvio vuodelta 29. Konniveden valuma-alueen osalta kuormitusarvio perustuu ympäristöhallinnon VEPS-mallilla arvioituihin vuosien hajakuormituksiin. Teollisuuden, asutuksen ja jätteenkäsittelyn kuormitustiedot on otettu suoraan saaduista kuormitustiedoista. Ruotsalaisesta ja Räävelinreitiltä tuleva ravinnekuormitusarvio perustuu ainevirtaamalaskelmiin. Konniveden valuma-alueelta tulevasta fosforikuormituksesta noin 5 % ja typpikuormituksesta lähes 7 % oli peräisin Heinolan alueen jätevesikuormituksesta. Fosfori kg/vuosi % Typpi kg/vuosi % Konniveden valuma-alue - Teollisuus , ,6 - Yhdyskunnat , ,7 - Jätteenkäsittely 15, ,7 - Maatalous 464 8, ,9 - Metsätalous 141 2, ,1 - Haja-asutus 482 9, ,1 - Laskeuma 459 8, ,1 - Luonnonhuuhtouma , ,8 - Hulevesi 5,1 288,1 Yhteensä Konniveden valuma-alue, yht , ,5 Ruotsalainen , ,2 Räävelinreitti , ,3 Yhteensä HEINOLAN ALUEEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILU 5.1 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU SYVÄNNEHAVAINTOPAIKOILLA Vuoden 29 syvännehavaintopaikkojen näytteet haettiin maaliskuussa, kesäkuussa ja elokuussa (tulokset liite 8.1). Virtaama oli vuoden näytteenottokerroista suurimmillaan maaliskuussa. Maaliskuu (3., ) Näytepisteiltä 5 ja 8 ei saatu otettua talvinäytteitä heikkojen jääolojen vuoksi. Jäänpaksuus oli Matinsalmessakin (6) vain 13 cm, muilla pisteillä cm, lunta oli 8-25 cm. Vesimassa oli lievästi lämpötilakerrostunutta; lämpötilaeroa pinnan ja pohjan välillä oli muualla noin 2 astetta, paitsi Isosaaren alueella (9) ja Matinsalmessa oli tasalämpöistä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 11

15 Alusveden happitilanne oli melko hyvä koko alueella. Ruotsalaisella (näytepiste, 47 m), Konniselällä (11, 47 m), Maitiaislahden suulla (3, 6 m) ja Löysinselällä (7, 27 m) %, tasalämpöisillä Isosaaren alueella (9, 25 m) ja Matinsalmessa (6, 7 m) % (kuva 8). O2-kyll.% alusvesi III O2-kyll.% alusvesi, VI O2-kyll.% alusvesi, VIII Kuva 8. Alusveden hapen kyllästysaste (%) näytepisteillä maalis-, kesä- ja elokuussa 29. As Ruotsalainen, 3 Maitiaislahti, Konnivesi: 5 Kymenvirta, 6 Matinsalmi, 7 Löysinselkä, 8 Saunasaaren alue, 9 Isosaaren alue, 11 Konniselkä. Maaliskuussa alusveden happitilanne oli melko hyvä koko alueella, pisteiltä 5 & 8 ei näytteitä saatu heikkojen jäiden takia. Kesäkuussa alusveden happitilanne oli hyvä lukuun ottamatta Kymenvirtaa, josta happi oli loppunut. Elokuussa Kymenvirran lisäksi happi oli lopussa Maitiaislahden suulla ja Matinsalmessa. Löysinselkä-Saunasaari-Isosaari -alueella alusveden happikyllästysaste oli noin 5 %, Konniselällä ja Ruotsalaisella vajaa 8 %. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

16 Maitiaislahden suulla (3) alusveden sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus olivat hieman koholla. Muutoin vesi oli näytteenottoaikaan fysikaalis-kemialliselta laadultaan melko tasalaatuista niillä pisteillä joista nyt saatiin näytteet (kuvat 9-12). Kokonaisfosfori III ug/l pohja-1 Kokonaisfosfori VI ug/l pohja-1 Kokonaisfosfori VIII ug/l m pohja-1 Kuva 9. Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) 1 m:n ja pohja-1m syvyyksillä maalis-, kesä- ja elokuussa 29 Heinolan syvännehavaintopaikoilla. Kesä- ja elokuussa Kymenvirran hapettoman (kuva 8) alusveden fosforipitoisuus oli korkea. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 13

17 Ammoniumtyppi VI 29 ug/l m pohja-1 ug/l Ammoniumtyppi VIII m pohja-1 Kuva 1. Ammoniumtyppipitoisuus (µg/l) 1 m:n ja pohja-1m syvyyksillä kesä- ja elokuussa 29 Heinolassa. Kesä- ja elokuussa Kymenvirran hapettoman (kuva 8) alusveden pitoisuus oli erittäin korkea. Elokuussa pitoisuudet olivat Kymenvirran lisäksi korkeita Maitiaislahden ja Matinsalmen hapettomissa alusvesissä. Maaliskuun alussa Heinolan ympäristötoimistoon oli ilmoitettu Löysinselän verkoissa olevasta mustasta aineksesta sekä oudosta hajusta Flutingtehtaan raakavedessä. Kymijoen vesi ja ympäristö haki 3.3. näytteet Kymenvirrasta Kuitulevyn alapuolelta (tulokset liite 8.1). Tulokset eivät poikenneet alueen normaalista vedenlaadusta. Samaan aikaan Jaalan Pyhäjärvellä verkoissa oli mustaa likaa, joka Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen näytteiden mukaan muodostui piilevän massaesiintymästä. Piilevää havaittiin myös Iitin Leininselällä, joten samasta ilmiöstä on todennäköisesti kyse Löysinselän alueellakin. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

18 COD mg O2/l III m pohja-1 COD mg O2/l VI m pohja-1 COD mg O2/l VIII m pohja-1 Kuva 11. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) (mgo 2 /l) eri syvyyksissä maalis-, kesä- ja elokuussa 29 Konnivedellä. Kesäkuussa COD oli koholla Kymenvirran alusvedessä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 15

19 Sähkönjohtavuus III 29 ms/m väli pohja-1 Sähkönjohtavuus VI 29 ms/m väli pohja-1 Sähkönjohtavuus VIII ms/m väli pohja-1 Kuva 12. Sähkönjohtavuus (ms/m) eri syvyyksissä maalis-, kesä- ja elokuussa 29 Konnivedellä. Maaliskuussa Maitiaislahden suulla (3) alusveden sähkönjohtavuus oli hieman koholla. Kesäelokuussa sähkönjohtavuus oli koholla Kymenvirran alusvedessä. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

20 Kesäkuu ( ) Näytteenottoaikaan pintavedet olivat vain o C. Tutkimusalueella lämpötilakerrostuneisuuden voimakkuus vaihteli pinnan ja pohjan lämpötilaeron ollessa Matinsalmessa (6) 3,5 o C, Ruotsalaisella () 8,5 o C ja muualla 5-7 o C. Kesäkuussa alusveden happitilanne oli tutkimusalueella muuten hyvä (74-88 %), Maitiaislahden suullakin 67 %, mutta Kymenvirran alusvedestä happi oli loppunut (kuva 8). Maitiaislahden suulla (3) pintaveden ammoniumtyppipitoisuus oli hieman muita korkeampi (kuva 1). Kymenvirran hapettomassa alusvedessä (as 5) näkyi selvää jätevesivaikutusta. Sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, väriarvo, kemiallinen hapenkulutus, fosforipitoisuus ja erityisesti kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus olivat korkeita. Muutoin vesi oli näytteenottoaikaan fysikaalis-kemialliselta laadultaan melko tasalaatuista kaikilla näytepisteillä. Elokuu ( ) Näytteenottoaikaan päällysveden keskilämpötila oli Konnivedellä peräti o C. Vesi oli selvästi lämpötilakerrostunutta koko tutkimusalueella. Virtausalueella sijaitsevilla Kymenvirran (5) ja Matinsalmen (6) alueella sekä Maitiaislahden suulla (as 3) pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli 8-1 o C, muualla o C. Konnivedellä lämpötilan harppauskerros sijaitsi 1-15 metrin syvyydessä. Jätevesien vaikutus näkyi alusveden happitilanteessa: Maitiaislahden suulla (3), Kymenvirrassa (5) ja Matinsalmessa (6) happi oli lopussa (kuva 8). Löysinselkä- Saunasaari-Isosaari -alueella (7-9) alusveden happikyllästysaste oli noin 5 %, Konniselällä (as 11) ja Ruotsalaisella (as ) vajaa 8 %. Maitiaislahden suualueen (3), Kymenvirran (5) ja Matinsalmen (6) hapettomassa alusvedessä alkaliniteetti ja väriarvo olivat koholla. Nitriitti-nitraattityppipitoisuus oli melko pieni - hapettomissa oloissa vallitsevana typen muotona on ammoniumtyppi, jota olikin runsaasti, Kymenvirrassa erittäin runsaasti (kuva 1). Myös sähkönjohtavuus oli selvästi koholla Kymenvirran alusvedessä (kuva 12). Lisäksi Saunasaaren, Isosaaren ja Konniselän välivedessä ammoniumtyppipitoisuus oli hieman koholla. Lokakuu (1.1.29) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n näytteenottajat havaitsivat 1.1. pohjaeläinnäytteenotossa ollessaan kuitulauttoja Stora Enso Heinolan Flutingtehtaan uuden purkuputken paikkeilla. Suurimmat lautat olivat halkaisijaltaan noin metrin luokkaa. Lisäksi veden pinnalla kellui öljymäisiä läikkiä ja vedessä oli voimakas liuottimen haju. Koska kuitulautat olivat suuria, Flutingtehtaalta arveltiin niiden olevan peräisin ns. vanhasta nollakuitukasasta, vaikka sijaintipaikka olikin uuden purkuputken kohdalla. Tutkimustulosten mukaan vedessä oli normaalia enemmän kiintoainetta ja sähkönjohtavuus oli hieman koholla (taulukko 3). Kokonaisfosforipitoisuus oli huomattavasti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 17

21 korkeampi kuin Kymenvirrassa normaalisti, sen sijaan kokonaistyppipitoisuus oli normaalilla tasolla. Vedessä ei ollut öljyhiilivetyjä. Haihtuvista yhdisteistä vedessä todettiin olevan kloroformia 1,4 µg/l. Mitattu pitoisuus alitti selvästi pintaveden ympäristölaatunormin 12 µg/l. Kloroformin lähdettä ei saatu selville. Taulukko 3. Kymenvirran vedenlaatutulokset flutingtehtaan purkuputken läheisyydestä 1.1. sekä 1.8. Heinolan yhteistarkkailun näytepisteeltä 5. Yhteistarkkailun piste sijaitsee vajaa 5 metriä purkuputkesta alavirtaan. purkuputken läh HEIN Kiintoaine mg/l 6,6 <1 Sähkönjohtokyky ms/m 18,3 6,9 Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l 16 6 Haihtuvat yhdisteet µg/l todettiin kloroformi 1,4 µg/l Öljyfraktio C1-C21 mg/l <,3 Öljyfraktio C22-C4 mg/l <,3 Vedenlaatumuuttujien vaihtelu eri näytteenottokerroilla Veden happamuutta kuvaavan ph-arvon osalta alueelliset erot olivat kullakin näytteenottokerralla vähäisiä. Päällysveden ph-arvo oli kesällä hieman suurempi kuin talvella johtuen perustuotannon ph-tasoa kohottavasta vaikutuksesta. Alhaisimmat pharvot esiintyivät alusvedessä huonoissa happioloissa, ja ne olivat tasoa 6,5. Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteettiarvo oli yleensä vakaa eri näytepisteiden, ajankohtien ja syvyyksien välillä. Suurin osa havainnoista oli välillä,22-,24 mmol/l, mikä kuvaa veden hyvää puskurikykyä. Alusveden huono happitilanne tai hapettomuus nostaa alusveden alkaliniteettia maksimi oli kesäkuussa Kymenvirrassa,73 mmol/l. Kesäkuussa alkaliniteetti oli normaalia alhaisempi alueella Löysinselkä-Saunasaari- Isosaari-Konniselkä (7-11). Tuolloin alkaliniteetti oli tasoa,15-,19 mmol/l, mikä vastaa tyydyttävää puskurikykyä. Viimeksi 9-luvun lopulla tulokset ovat olleet alle 2 mmol/l. Pintaveden kiintoainepitoisuus on koko tutkimusalueella alhainen, mikä kuvaa osaltaan veden kirkkautta. Talvella pitoisuus oli alle 1 mg/l, kesäkuussa alle 1-1,4 mg/l ja elokuussa alle 1-2 mg/l, suurin pitoisuus oli Matinsalmessa. Veden väriarvot olivat pääasiassa tasoa 2-3 mg Pt/l, mikä osoittaa veden lievää humusleimaa. Suurin väriarvo, 1 mg Pt/l, mitattiin Kymenvirran (5) hapettomasta alusvedestä kesäkuussa. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

22 Syvännehavaintopaikoilla tutkittiin avovesikaudella myös liukoisia ravinteita. Nitriittinitraattityppeä oli päällysvedessä kesäkuussa 2-24 μgn/l ja elokuussa 17-2 μgn/l. Elokuun nitriitti-nitraattityppipitoisuudet olivat laskeneet edellisvuoden poikkeuksellisen suurista arvoista. Tuotantokauden aikaiset päällysveden ammoniumtyppipitoisuudet olivat luonnontilaisella tasolla eli 5-16 μgn/l muualla paitsi Maitiaislahden suulla (3) 43 µgn/l kesäkuussa ja 27 µgn/l Matinsalmessa (6) elokuussa. Alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli kesä- ja elokuussa erittäin korkea Kymenvirrassa ja elokuussa koholla myös Maitiaislahden suulla ja Matinsalmessa (kuva 1). Liuenneen fosforin pitoisuudet olivat pieniä, muualla <2-6 µg/l, Kymenvirran alusvedessä 9-11 µg/l. Mineraaliravinteiden typpi-fosforisuhde (NO2+NO3+NH4-N/liuk.fosfori) vaihteli kesäkuussa Isosaaren alueen (9) 55:stä Konniselän (as 11) 27:ään, ja elokuussa Matinsalmi 35 Saunasaari 71. Mikäli mineraaliravinteiden typpi-fosforisuhde on yli 12, pidetään fosforia rajoittavana tekijänä ja mikäli suhde on alle 5, on typpi rajoittava (Forsberg ym. 1978). Mineraaliravinteiden suhdeluvun perusteella fosfori on siis selkeästi minimiravinne koko tutkimusalueella. Suhdeluvut olisivat vielä suurempia, mikäli liuenneen fosforin arvona käytettäisiin liuenneen kokonaisfosforin asemasta leville kaikkein käyttökelpoisinta liuennutta fosfaattifosforia (DRP). Kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhde vaihteli välillä 48-18; pienimmillään ravinteiden välinen suhde oli Maitiaislahdella (3) ja suurimmillaan Ruotsalaisella (). Mikäli kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhde on yli 17, on fosfori levien kasvua rajoittava tekijä, ja mikäli suhde on alle 1, on typpi kasvun minimitekijä (Forsberg ym. 1978). Tämän mukaan koko tutkimusalue on myös kokonaisravinteiden perusteella selvästi fosforirajoitteinen. Näkösyvyyden avulla saadaan yleiskäsitys jätevesien vaikutuksista alapuolisessa vesistössä. Maaliskuussa Konniselällä oli näkösyvyyttä 5,5 m, Matinsalmessa (6), Isosaaren alueella (9) ja Ruotsalaisella () 4,3-4,8 m, Maitiaislahden suulla 4 m ja Löysinselän alueella 3,4 m. Kesällä Konniselkä Isosaari alueella oli näkösyvyyttä 4 ½ m, Maitiaislahden suulla ja Matinsalmessa 3,5 m ja muualla noin 4 m (kuva 13). Kesäkuu Elokuu 5 5 Näkösyvyys m Näkösyvyys m Kuva 13. Näkösyvyys (m) kesänäytteenottokerroilla Ruotsalaisen-Konniveden syvännehavaintopaikoilla vuonna 29. Näkösyvyyttä oli eniten Konniselkä Isosaari -alueella ja vähiten Maitiaislahden suulla ja Matinsalmessa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 19

23 5.2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU VIRTAHAVAINTOPAIKOILLA Vedenlaatutuloksia on joka kuukaudelta kaikilta kolmelta näytepaikalta (liite 8.2). Kiintoainepitoisuus Kiintoainepitoisuudet olivat kaikilla virtahavaintopaikoilla todella alhaisia. Jyrängönvirrassa pitoisuus oli joka kerralla alle määritysrajan 1 mg/l, Vuolenkoskella kerran 1 mg/l. Suurin pitoisuus mitattiin Sulkavankoskella heinäkuussa, ja sekin oli vain 2,7 mg/l. Sähkönjohtavuus Veden sähkönjohtavuuden vuodenaikaisvaihtelu oli vuonna 29, kuten aiemminkin, hyvin vähäistä, eikä Jyrängönvirran ja Vuolenkosken arvoissa ollut eroa. Räävelinreitiltä tulevan veden sähkönjohtavuus oli yleisesti selvästi alhaisempi kuin Kymijoen pääreitin (kuva 14). Väri Veden väri oli Konniveden pääreitillä vuonna 29 vakaa, 2-3 mg Pt/l. Räävelinreitiltä purkautuva vesi oli väriltään ruskeampaa. Räävelinreitin veden väriarvo oli korkeimmillaan tammi-huhtikuussa (kuva 14). Typpi Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo oli kaikilla virtahavaintopaikoilla noin 54 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pääasiassa välillä 49-6 µg/l (kuva 14). Minimipitoisuudet, µg/l, mitattiin syyskuussa vähäsateisen jakson jälkeen. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat tammi-, touko- ja elokuussa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammikuussa ja melko korkeita myös keväällä, jolloin suurin osa esim. pelloilta tulevasta typpikuormasta on nitraattia. Tuotantokauden aikana nitraattipitoisuus laskee, koska levät ottavat nitraatin käyttöönsä. Syksyllä pitoisuudet lähtivät taas nousuun. Pääreitin nitraattipitoisuudet eivät juuri eronneet toisistaan. Sulkavankoskesta purkautuvassa vedessä oli vähemmän nitraattia kuin Kymijoen pääreitillä (kuva 15). Ammoniumtyppipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu ei vastaa nitraattitypen vaihtelua vaan on yleensä lähes päinvastainen. Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin talvella ja korkeimmat alkusyksystä (kuva 15). Ammoniumtyppipitoisuudet olivat normaalia vesistötasoa eli alle 5-16 μg/l. Edellisenä vuonna pistekuormituksen vaikutus laimeni suurten virtaamien vaikutuksesta, mutta nyt pistekuormituksesta tuleva ammoniumtyppi näkyi selvästi siinä että Jyrängön- ja Sulkavanvirrassa pitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan 5 µg/l, mutta Vuolenkoskella vain kerran. Vuolenkoskella vuoden tulosten keskiarvo 8,6 µg/l, kun se Jyrängönvirrassa oli 4,5 µg/l ja Sulkavankoskella 5,7 µg/l. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

24 Sähkönjohtavuus ms/m Jyrängönv Vuolenk Sulkavank Väri-arvo 29 mg Pt / l Kokonaistyppi 29 ug / l Kuva 14. Veden sähkönjohtavuus (ms/m), väri (mgpt/l) ja kokonaistyppi (µg/l) virtahavaintopaikoilla eri näytteenottokerroilla vuonna 29. Sulkavankosken veden sähkönjohtavuus oli alhaisempi ja väriarvo korkeampi kuin Kymijoen pääreitillä. Fosfori Sekä ajallinen että alueellinen vaihtelu huomioon ottaen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli kolmella virtahavaintopaikalla välillä 5-1 µg/l, paitsi Vuolenkoskessa lokakuussa 14 µg/l (kuva 15). Keskiarvojen mukaan fosforipitoisuus oli pienempi Jyrängönvirrassa kuin Vuolenkoskella (5,8 & 6,8 µg/l). Heinolan alueen pistekuormituksesta aiheutuva laskennallinen pitoisuusnousu (pistekuormitus/virtaama) oli vuonna 29 tasoa,4 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 21

25 Pitoisuusnousu oli edellisvuonna pienempi johtuen erittäin suurista virtaamista ja vuonna 27 samaa tasoa kuin nyt. Liuennutta kokonaisfosforia oli alle 2-7 µg/l. Jyrängönvirran ja Vuolenkosken tasossa ei juuri ollut eroa. Sulkavankoskella pitoisuudet olivat vuoden alkupuolella suuremmat kuin pääreitillä. NO23-N 29 ug / l Jyrängönv Vuolenk Sulkavank NH4-N 29 ug / l Kokonaisfosfori 29 ug / l Kuva 15. Veden nitriitti-nitraatti-, ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuus (µg/l) virtahavaintopaikoilla eri näytteenottokerroilla vuonna 29. Sulkavankosken vedessä oli vähemmän nitraattia kuin Kymijoen pääreitillä. Ammoniumpitoisuudet olivat Vuolenkoskella korkeampia kuin Jyrängönvirrassa ja Sulkavankoskella. Fosforipitoisuudet olivat Jyrängönvirrassa hieman muita pienempiä. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

26 5.3 VEDEN HYGIEENINEN LAATU Konniveden ja Ruotsalaisen pintaveden hygieenistä laatua tutkitaan kesällä syvännehavaintopaikoilla. Kesän 29 fekaalisten streptokokkitulosten mukaan vesistön hygieeninen tila oli näytteenottokerroilla erinomainen, eli bakteerimäärät olivat aina selvästi alle EU-normien mukaisen (STM asetus 177/28) uimaveden toimenpiderajan (4 fek. enterokokkia/1ml). Fekaalisia streptokokkeja oli tutkimusalueella kesä- ja elokuun näytteenottokerroilla -3 pmy/1ml. 5.4 KASVIPLANKTON Kasviplanktonin klorofylli-a tuloksia on kesä- ja elokuulta 8 syvännehavaintopaikalta (liite 8.1). Rehevä Maitiaislahti erottui selvästi muusta alueesta (kuva 16). Muuten pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja. Klorofyllipitoisuudet olivat kesä- ja elokuun tulosten keskiarvona Maitiaislahden suulla 13 µg/l ja muualla 3,-3,8 µg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 28, paitsi Maitiaislahdella suurempia. 2 chl a ug/l VI VIII Kuva 16. Ruotsalainen-Konniveden syvännehavaintopaikkojen klorofyllipitoisuus (µg/l) kesä- ja elokuun näytteenottokerroilla vuonna 29. Rehevä Maitiaislahti (as 3) erottui selvästi muusta alueesta. Kesän 29 vesinäytteenoton yhteydessä havaittiin vain vähän levää. Hämeessä levätilannetta seurattiin viikoittain 15 havaintopaikalla eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämettä. Sinilevähavaintoja tehtiin kesän aikana yhteensä kymmeneltä seurantapaikalta. Kaiken kaikkiaan kesä oli Hämeessä sinilevien osalta rauhallinen ja useimmat esiintymät vähäisiä. Levähavaintoja tehtiin kesällä 29 suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna (Hämeen ELY 29). Koko maan tilanteesta kertovan valtakunnallisen leväseurannan (Suomen ympäristökeskus 29) mukaan pitkien yhtäjaksoisten hellejaksojen puuttuminen hillitsi levien kasvua ja levälauttojen syntymistä koko kesän ajan. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 23

27 verrattuna viime kesän tilanne oli sisävesissä selvästi tavanomaista parempi. Sinilevähavaintoja oli keskimäärin 13 % havaintojärvistä, mikä on huomattavasti normaalia vähemmän. Enimmillään leviä havaittiin elokuun alussa, noin 22 % kohteista. Levämäärät olivat suurimmaksi osaksi vähäisiä. Runsaita tai erittäin runsaita esiintymiä oli alle 3 % havaintokohteista. Rehevyysluokituksen mukaan koko tutkimusalue on karua, paitsi Maitiaislahden suualue rehevää. Tämän rehevyysluokituksen mukaan vesistö on karu, mikäli klorofyllipitoisuus on alle 4 µg/l, lievästi rehevä arvoilla 4-1 µg/l, rehevä arvoilla 1-2 µg/l ja erittäin rehevä, mikäli kasvukauden klorofyllipitoisuuden keskiarvo on 2-5 µg/l (Oravainen 1999). Tuotantokauden 29 päällysveden fosforipitoisuuksien perusteella Ruotsalainen, Kymenvirta, Löysinselkä, Isosaari ja Konniselkä olivat karua aluetta, alle 1 µgp/l, ja Maitiaislahden suualue, Matinsalmi ja Saunasaaren alue olivat lievästi reheviä. 6 STORA ENSO PACKAGING OY:N JA UPM WOOD OY:N HEINOLAN VANERITEHTAAN VELVOITETARKKAILU MAITIAISLAHDELLA Maitiaislahteen ei enää vuonna 29 tullut jätevesikuormitusta. Ajoittain lahden alueelle voi työntyä Jyrängön- ja Kymenvirran välille johdettuja jätevesiä. Kesäkuusta 28 lähtien myös Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaan painoväripitoiset pesuvedet johdettiin muiden jätevesien (tärkkelyspitoiset prosessi- ja pesuvedet sekä saniteettivedet) kanssa Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Maitiaislahteen johdetaan vain jäähdytys- ja hulevedet. UPM Wood Oy:n Heinolan vaneritehtaalta Maitiaislahteen johdettiin vain jäähdytysvesiä sadevesiviemäreitä pitkin. Vaneritehdas liittyi Maitiaislahden vedenlaadun tarkkailuun vuoden 28 alusta. Vaneritehtaan tuotannollinen toiminta loppui tammikuussa 29. Maitiaislahden vesistötutkimuksen näytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa ns. lähtevästä jätevedestä (Packaging) ja kolmesta vesistötarkkailupisteestä (kartta liite 1.2, koordinaatit liite 2). Lisäksi Maitiaislahden suulla on yksi Heinolan yhteistarkkailuun liittyvä näytepiste (Hein3) (kartta liite 1.1). Näytteenottokaivon, johon mm. Packaging Oy:n Maitiaislahteen johdettavat jätevedet menivät, vedenlaatu vaihteli kolmella eri näytteenottokerralla, kuten yleensäkin (taulukko 4). Kaivoon tulee Packagingin hulevesien lisäksi ainakin kaupungin tulvaviemärin vesiä. Bakteeritiheydet olivat erittäin suuria, suurimmillaan elokuussa. Kiintoainepitoisuus oli erityisesti keväällä suuri. Keväällä myös fosforipitoisuus oli selvästi aiempaa suurempi. Sähkönjohtavuus oli kesäkuussa selvästi aiempaa korkeampi. Kaivon tuloksissa ei ole havaittavissa vedenlaadun paranemista sen jälkeen kun pesuvedet on johdettu kaupungin puhdistamolle. Pesuvesien osuus kaivoon tulevista vesistä lienee ollut pieni tai ne ovat olleet puhtaampia kuin muut kaivoon tulevat vedet. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

28 Taulukko 4. Packaging Oy:n jätevesikaivon vedenlaatu vuonna 29. Pvm Kiinto- Johto- BOD CODCr Kok.N Kok.P Fek.strep Kolibak. E.coli aine kyky 7ATU mg/l µg/l µg/l tokokit kpl/ kpl/ mg/l ms/m mg/l kpl/1ml 1ml 1ml , > , > Packaging Oy:n lähialueella (ML4) on matalaa, syvyyttä vain 2-3 metriä, joten happitilanne pysyi siellä vuonna 29, kuten yleensäkin, hyvänä (kartta liite 1.2, tulokset liite 8.3, kuva 17). Sekä Maitiaislahden perukassa (ML3) että rautatiesillan lähellä (ML5) alusvesi on yleensä käynyt hapettomaksi kerrostuneisuuskausina (kuva 18). Vuonna 29 elokuussa happi oli lopussa rautatiesillan luona jo viidessä metrissäkin. Maaliskuussa Maitiaislahden perukassa oli harvinaisen hyvä happitilanne (kuva 17). happikyllästys-% ML3, 5m ML4, 1m ML5, 8m Kuva 17. Maitiaislahden velvoitetarkkailututkimuksen alusveden hapen kyllästysaste (%) eri näytteenottokerroilla vuonna 29. Näytepisteellä 4 on matalaa ja happikyllästys pysyy korkealla. Pisteillä 3 & 5 alusvesi oli elokuussa hapetonta. 6 Happikyllästys-% <5 <5 <5 <5 <5 <4 <5 <5 < maalis kesä elo Kuva 18. Alusveden happikyllästysprosentti Maitiaislahden perukassa (ML3) vuosina 2-9. Alusvesi on yleensä käynyt hapettomaksi kerrostuneisuuskausina; myös vuonna 29 elokuussa. Maaliskuussa happea oli alusvedessä harvinaisen paljon, 55 prosenttia. Alusveden happikyllästys oli kesäkuussa 28 %. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 25

29 Maaliskuussa Maitiaislahden perukan alusveden alkaliniteetti, sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus oli hieman koholla ja rautatiesillan alusveden fosforipitoisuus oli hieman kohonnut (kuva 19). Elokuussa perukan (ML3) hapettomassa alusvedessä sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja ravinnepitoisuudet olivat hieman koholla. Väriarvo oli korkeimmillaan 12 mgpt/l perukan alusvedessä elokuussa. Kaikki pintaveden bakteerimäärät jäivät selvästi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 35/28 annettujen yksittäisten tulosten uimaveden toimenpiderajasta (4 fek. enterokokkia/1 ml, 1 E.colia/1 ml). Aiemmin asetuksessa annettiin raja-arvo myös koliformisille bakteereille, joita piti olla alle 1 /1 ml. Suurimmat pintaveden kokonaiskolimäärät (26 pmy/1 ml) Packagingin lähellä olevalla pisteellä ML4 ylittivät tämän rajan selvästi elokuussa. Elokuussa myös perukan ja rautatiesillan pintavedessä oli runsaasti koliformisia bakteereja; 2 ja 98 pmy/1ml. Lisäksi Packagingin läheisellä pisteellä saatiin kesäkuussakin tulos 2 pmy/1 ml. Juuri kesäja elokuun näytteenottokerroilla Packagingin kohdalla olevasta hulevesikaivosta mitattiin erittäin suuria kokonaiskolimääriä (>2,4 milj./1ml) (taulukko 4). Tuotantokauden 29 päällysveden fosforipitoisuuksien mukaan Maitiaislahden perukka ja Packagingin edusta on rehevää, rautatiesillan alue ja suualue lievästi rehevää (kuva 19). Korkeimmillaan päällysveden fosforipitoisuus oli elokuussa Packagingin edustalla ja perukassa, µg/l (kuva 19). Enimmillään fosforia oli maaliskuussa rautatiesillan luona alusvedessä 71 µg/l. Maitiaislahden päällysveden typpipitoisuus oli kesällä noin 64 µg/l, Packagingin edustalla noin 73 µg/l (kuva 2). Maitiaislahti on klorofyllipitoisuuksien mukaan erittäin rehevä, suualueelta rehevä (kuva 21). Maitiaislahdella, kuten yleensäkin rehevillä alueilla, kasviplanktonin määrän ajallinen vaihtelu on suurta. Klorofyllipitoisuuksissa ei ole havaittavissa mitään selvää kehityssuuntaa. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

30 Kokonaisfosfori päällysvedessä Kok.P ug/l ML3, 1m ML4, 1m ML5, 1m Hein3, 1m Kokonaisfosfori alusvedessä 8 Kok.P ug/l ML3, 5m ML5, 8m Hein3, 6m Kuva 19. Maitiaislahden näytepisteiden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä eri näytteenottokerroilla vuonna 29 (Huom. pisteellä 4 näyte vain 1 metristä). Korkeimmillaan päällysveden fosforipitoisuus oli Packagingin edustalla elokuussa (ML4). Alusveden korkein pitoisuus mitattiin maaliskuussa rautatiesillan luota (ML5). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 27

31 Kokonaistyppi päällysvedessä Kok.N ug/l ML3, 1m ML4, 1m ML5, 1m Hein3, 1m Kokonaistyppi alusvedessä 2 Kok.N ug/l ML3, 5m ML5, 8m Hein3, 6m Kuva 2. Maitiaislahden näytepisteiden kokonaistyppipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä eri näytteenottokerroilla vuonna 29. Korkeimmillaan päällysveden typpipitoisuus oli Packagingin edustalla elokuussa (ML4). Korkein alusveden typpipitoisuus mitattiin Maitiaislahden perukasta elokuussa chl a ug/l ML3 ML4 ML5 Heinola3 chl a ug/l ML3 ML4 ML5 Heinola3 Kuva 21. Klorofyllipitoisuus (µg/l) Maitiaislahden näytepisteillä ML3 - ML5 ja Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailun näytepisteellä 3 kesä- ja elokuun näytteenottokerroilla vuonna 29. Klorofyllipitoisuus oli kesäkuussa suurin perukassa (ML3) ja väheni suualuetta kohti. Elokuussa suurin pitoisuus mitattiin Packagingin edustalta (ML4). 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

32 7 KUUSAKOSKI OY:N RAJAVUOREN KAATOPAIKAN TASAUSALTAAN VESIEN PURKU KYMENVIRTAAN 7.1 JOHDANTO Kuusakoski Oy hoiti Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan purun tarkkailun myös vuonna 29 itse (Lehtinen & Anttila 21). Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vedet puretaan Stora Enson purkuputken kautta Kymenvirtaan. Purun vesistötuloksia raportoidaan Kuusakoski Oy:n suostumuksella myös tässä yhteistarkkailujulkaisussa. Purku muutettiin vuoden 27 alusta ympäri vuoden jatkuvaksi. Samalla tarkkailuohjelmaan tehtiin muutoksia. Yhteensä jätevettä purettiin vuonna 29 Kymenvirtaan m 3, joka oli hieman pienempi määrä kuin parina edellisenä vuonna. 7.2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Kuormituksen laskennassa käytettiin säiliöautoista noin 5 m 3 :n välein otettujen näytteiden pitoisuuskeskiarvoja. Säiliöauton vedestä otettiin näytteet kuusi kertaa. Näytteistä analysoitiin sähkönjohtavuus, kloridi, COD Cr, BOD 7ATU ja kokonaistyppi. Kahdessa laajemmassa analyysissa tutkittiin lisäksi sameus, ph, NH 4 -N, kokonaisfosfori, TOC, liuottimet, fenolit ja metallit (Al, As, Br, Cd, Cr, Cu, Pb, Zn). Näytteet analysoitiin Labtium Oy:ssä. Jäteveden purkamisen vesistövaikutusten seurantapaikat ovat näytepiste 4 (purkuputken yläpuoli) ja Heinolan yhteistarkkailun näytepiste 5 (purkuputken alapuoli) (kartta liite 1.1). Uuden ohjelman mukaan näytteet tulee ottaa pisteiltä 4 ja 5 kaksi kertaa vuodessa sulan veden aikana; keväällä ja syksyllä välisenä aikana. Näytteenottosyvyydet ovat 1 m, 5 m, 1 m ja puoli metriä pohjan yläpuolelta. Näytteistä tutkitaan sähkönjohtavuus, ph, kemiallinen hapenkulutus, kloridi, happi, kokonaistyppi ja fosfori. 7.3 KUORMITUS Säiliöautosta otettujen näytteiden tulosten perusteella voidaan laskea Rajavuoren kaatopaikan jätevesien purusta Kymenvirtaan aiheutuva kuormitus, kun tiedetään vesistöön johdettujen jätevesien kokonaismäärä. Typen ja kloridin kokonaiskuormitus oli vuonna 29 aiempaa suurempaa ja trendi on viime vuosina ollut nouseva (taulukko 5). Taulukko 5. Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vesien purun Kymenvirtaan aiheuttama kloridi- ja typpikuormitus vuosina 26-9: Kloridi Typpi kg/v kg/vrk kg/v kg/vrk Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21 29

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2010

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2010 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 21 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 27/211

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2011

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2011 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2011 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 215/2012 ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2012

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2012 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2012 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Anne Åkerberg perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 227/2013

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2008

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2008 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 28 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 183/29 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2006

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2006 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 26 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 152/27 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 23-213 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 243/214 Marja Anttila-Huhtinen & Janne Raunio ISSN 1458-864 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESIALUEEN

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2016

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2016 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2016 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 262/2017

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2015

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2015 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2015 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 257/2016 ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖALUEEN TARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2005

HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖALUEEN TARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2005 HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖALUEEN TARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 25 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan alapuolisen

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 240/2014 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 220/2012 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 19/29 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2000-2009

KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2000-2009 KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2-29 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 28/211 Kymijoen vesi ja ympäristö ry ISSN 1458-864 Kirjoittajat Marja Anttila Huhtinen (toim.)

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2009

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2009 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 29 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 2/21 Anne Åkerberg, Janne Raunio ja Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2010

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2010 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 21 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 21/211 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormitustiedot

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 173/28 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO VUOSIYHTEENVETO 29.1.2016 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 1 YLEISTÄ Heinolan jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-2002

KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-2002 KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 11/23 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 18.8.23 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan tilaa ja jätevesikuormituksen vaikutuksia vesialueella

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot