PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016

Transkriptio

1 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 Liisa Muuri & Marja Anttila-Huhtinen ISSN

2 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueelle tulevasta kuormituksesta suurin osa kulkeutuu alueelle Kymijoen mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2016 vedenlaatutuloksia Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Pistekuormitus oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin kahtena edellisenäkin vuonna. Mussalon jätevedenpuhdistamon kuormitus pysyi lupaehtojen puitteissa. Sunilan puhdistamolla fosforin kuukausikohtaiselle kuormitukselle asetettu raja ylittyi kesän aikana, mutta vuositasolla ylityksiä ei tapahtunut. Kotkamills Oy:lla perustettiin uutta tuotantolinjaa, joten kuukausitasolla rajat ylittyivät COD:n ja fosforin osalta tammikuussa ja typen osalta tammikuussa ja lokakuussa. Vuosikeskiarvona laskettuna kuormitus oli sekä vanhan että uuden luvan sallimissa rajoissa. Talvinäytteenoton aikaan jäätä oli vain Haminan edustalla, Mussalon rannoilla ja Pyhtään Purolanlahdessa. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen alusveden happitilanne oli hyvä, eikä alusveden laadussa ollut suuria eroja alueiden välillä. Päällysvedessä ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin selvästi muuta aluetta matalampia aivan Pyhtään ja Kotkan rannikon tuntumassa, mutta Haminan edustalla jokien välittömillä vaikutusalueilla vedenlaatu oli hieman huonompi aiempiin vuosiin verrattuna. Ravinnepitoisuudet ja väriarvo ovat aiempinakin vuosina olleet korkeita Haminan edustalla, mutta sameutta oli tavanomaista enemmän ja näkösyvyys jäi paikoin alle 0,5 metriin. Samaan aikaan Summan- ja Vehkajoessa oli virtaamapiikki, joka on saanut tavallista enemmän kiintoainetta liikkeelle, eikä jokivesi ole sekoittunut jääkannen alla meriveteen. Joet vaikuttavat rannikon vedenlaatuun merkittävästi. Touko-syyskuun aikana vesi oli keskimäärin sameampaa ja sen näkösyvyys oli heikompi jokisuiden edustoilla kuin ulommilla näytepisteillä. Suuremmasta makean veden määrästä johtuen sähkönjohtavuus ja suolapitoisuus olivat matalampia Kymijoen haarojen vaikutusalueella kuin Haminan edustalla. Alusveden hapen kyllästysaste oli heikoin uloimmilla ja syvimmillä näytepisteillä, joilla myös fosforipitoisuus oli rannikkoa suurempi. Päällysveden fosforipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmat Haminan edustalla, mutta myös Kotkan alueella havaittiin ajoittain suuria pitoisuuksia. Typpipitoisuus taas oli hieman korkeampi Kymijokihaarojen edustalla kuin Haminassa. Levämäärää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet vaihtelivat ajallisesti ja alueellisesti. Koko tutkimusalueen keskimääräinen tulos jäi 2010-luvun matalimmaksi. Loppuvuodesta itäisellä Suomenlahdella havaittiin Itämeren pääaltaalta liikkeelle lähtenyt suolapulssi, joka voi mahdollisesti nostaa fosforipitoisuuksia tulevana kesänä ja voimistaa näin levälauttojen muodostumisriskiä. Rannikon läheisyydessä jokivesillä on kuitenkin suuri vaikutus veden laatuun, joten suolapulssin vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Kertaluonteisessa Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuun sisältyvässä haitallisten aineiden vedenlaatutarkkailussa otettiin vesinäytteet Kymijoesta Pyhäjärven alapuolelta, Mäkikylän puhdistamon alapuolelta sekä rannikolla Mussalon puhdistamon lähialueelta. Vesinäytteistä analysoitujen oktyyli- ja nonyylifenolien ja niiden etoksylaattien ja bisfenoli A:n pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Tutkittujen lääkeaineiden (50 eri yhdistettä) ja hormonien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai olivat määritysrajan tasoa.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Meriveden pinnankorkeus Jäätalvi Jokien virtaama Summanjoki, Vehkajoki ja Taasianjoki Kymijoki 7 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Fysikaalis-kemialliset vesinäytteet Kasviplanktonnäytteet Haitallisten aineiden tarkkailun vesinäytteet Uimavesiseuranta 11 4 VESISTÖKUORMITUS Yleistä Merialueen pistekuormitus Pyhtään edustan merialueen kuormitus Kotkan edustan merialueen kuormitus Haminan edustan merialueen kuormitus Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Kotkamills Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 18 5 VEDENLAATUTULOKSET Merialueen vedenlaatu talvella Merialueen vedenlaatu kasvukaudella Vedenlaatu intensiiviasemilla Kasviplanktontutkimus Haitallisten aineiden tarkkailu Uimarantojen vedenlaatu Vedenlaadun kehitys pidemmällä ajanjaksolla 40 6 YHTEENVETO 41 VIITTEET 44

4 LIITTEET Liite 1 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Liite 2 Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Liite 3 Vesinäytteiden analyysitulokset Liite 4 Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset Liite 5 Kartta haitallisten aineiden näytepisteistä Liite 6 Kartta merialueen pistekuormittajista Liite 7 Haitallisten aineiden tarkkailun tulokset 2016 Liite 8 Analysoidut lääkeaineet ja hormonit

5 JOHDANTO Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 2006) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia alue onkin pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten piirteiden mukaisesti. Valtaosa Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Taasianjoki, Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosaan ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta, joka on merialueella keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle. Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on huomattavasti Kotkan edustaa vähäisempää. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien (Taulukko 1) yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuohjelmaan (kirje nro 0498Y , ) ja sen muutokseen (KASELY/545/07.00/2010, ). Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät vuosittain veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta ja kasviplanktontutkimus. Ohjelmaan sisältyy myös pohjaeläintutkimusta ja kalataloustarkkailua, jotka raportoidaan erikseen. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan haitallisten aineiden tarkkailu toteutetaan erikseen laaditun ohjelman mukaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hyväksyi (KASELY/545/07.00/2010, ) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ssä laaditun haitallisten aineiden tarkkailuohjelman. Em. ohjelman mukaan vuonna 2016 tarkkailuun sisältyi haitallisten aineiden tarkkailua Kymijoen alaosalla ja merialueella koskien sekä vedenlaatua että kaloja. Haitallisten aineiden tarkkailuun osallistuivat samat Kymijoen alaosan ja rannikkoalueen kuormittajat kuin muutoinkin merialueen yhteistarkkailuun (Taulukko 1). Tässä vuoden 2016 yhteenvedossa on esitetty haitallisten aineiden tulokset koskien sekä Kymijoen että Kotkan edustan vedenlaatututkimuksia. Samaan ohjelmaan sisältyvät kalatutkimukset raportoidaan kalataloustarkkailun puolella (Raunio 2017). Vuonna 2017 ohjelmassa on haitallisten aineiden tarkkailuun liittyvät sedimenttitutkimukset, jotka koskevat vain merialuetta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 1

6 Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatututkimusten tulokset sekä haitallisten aineiden tutkimus vuodelta Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset käsitellään erillisessä Kymijoen yhteistarkkailuraportissa (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017). HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satama-alueiden vesistötarkkailun tuloksia vuodelta 2016 on lisäksi käsitelty omassa julkaisussaan (Anttila-Huhtinen 2017). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä ( ) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Taulukko 1. Kymijoen alaosan ja Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen vedenlaadun ja haitallisten aineiden yhteistarkkailuun osallistuvat kuormittajat. Kymijoen alaosa UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/2014 Mäkikylän puhdistamo Myllykoski Paper Oy Myllykosken paperitehdas, lopettanut 12/2011 mukana vesistö- ja kalataloustarkkailussa asti Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/2010 1) Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 1) Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas Stora Enso Ingerois Oy Inkeroisten kartonkitehdas Kotkan Energia Oy Korkeakosken Hyötyvoimalaitos Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Merialue Kymen Vesi Oy Mussalon puhdistamo Kotkamills Oy Kotkan tehdas Stora Enso Oyj Sunilan tehdas, Sunilan Puhdistamo Oy Danisco Sweeteners Oy Kotkan tehdas Haminan kaupunki Nuutniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 2) siirtoviemäri Mussaloon HaminaKotka Satama Oy Kotkan satama Haminan satama Haminan ja Kotkan satamien pienet Baltic Tank Oy toimijat Basf Oy, Production Unit Hamina Hexion Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan tehdas 3) Kuusakoski Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oil Tanking Finland Oy, Hamina Oil Tanking Finland Oy, Kotka Oiltanking Sonmarin Oy Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Prefere Resins Finland Oy Stanoil Oy STR Tecoil Trinseo Suomi Oy 1) toiminnassa tulvatilanteissa 2) jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena 3) mukana vapaaehtoisesti 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

7 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää-Kotka-Hamina merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden pohjoisrannikolla. Ruotsinpyhtään edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 50 kilometriä pitkä (Liite 1). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahteen ja Pyhtään Purolanlahteen. Näistä matalista ja saartensulkemista lahdista vedet virtaavat Keihässalmen ja Suursalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen kolme itähaaraa virtaavat mereen, vedet sekoittuvat paremmin. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan selvästi Kymijokea pienemmät Summanjoki ja Vehkajoki. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen edustan tutkimusalue kuuluu pääasiassa saaristovyöhykkeeseen. Tutkimusalue onkin hyvin matalaa syvyyden ollessa pääsääntöisesti alle 20 metriä. Tutkimusalueen uloimmat osat sijaitsevat merivyöhykkeellä, jonka reuna-alueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja vedenkorkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuuli- ja kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu rannikolla pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkeet ovat selvästi rajoitetumpia kuin päällysveden. Pyhtää-Kotka-Hamina-merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen, ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alue alkaa Kaunissaaren, Rankin, Haapasaaren ja Tammion eteläpuolelta ja jatkuu aina Suomen aluevesien rajalle asti. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä, ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammatti- että virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Vuosi 2016 alkoi selvästi tavanomaista kylmempänä, kun taas helmi- ja maaliskuussa oli normaalia lämpimämpää (Kuva 1). Lunta, jäätä ja routaa oli maan eteläosassa talvella vähän (Ilmatieteen laitos 2016a). Helmi- ja huhtikuu olivat sateisia, mutta maalis- ja toukokuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 3

8 satoi taas poikkeuksellisen vähän. Kevättulvat jäivät varsin pieniksi. Toukokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Kesäiset lämpötilat olivat lähellä ko. kuukausien keskilämpötiloja, mutta sekä kesä- että elokuussa satoi runsaasti. Syyskuussa oli tavanomaista lämpimämpää. Jäät sulivat ja jäätyivät marras-joulukuussa muutamaan otteeseen. Joulukuu oli yli 2 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi ja vuosi päättyi lumettomana. Vuoden sademäärä 714 mm oli huomattavasti suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo (Kouvolan Anjala mm). Vuoden keskilämpötila Kotkan Rankissa oli lähes asteen korkeampi kuin pitkänajan keskiarvo. Terminen kasvukausi alkoi ja päättyi lokakuun puolenvälin paikkeilla (Ilmatieteen laitos 2016a). Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Kouvolan Anjalassa vuonna 2016 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos 2016b. Vallitseva tuulensuunta oli vuonna 2016 lounaasta (Kuva 2) kuten edellisenäkin vuonna. Muiden tuulen suuntien yleisyyksissä ei ollut suuria eroja. Vuositasolla tarkasteltuna voimakkaimpia olivat itätuulet (Kuva 2). Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 10 m/s) havaittiin vuonna 2016 Kotkassa yhteensä seitsemän, ja ne kaikki ajoittuivat joko tammikuulle tai syys-marraskuuhun. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. Kuva 2. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (% havainnoista) Kotkan Rankissa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

9 2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Tarkkailualueen lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Meriveden pinnankorkeus vaihteli vuonna cm:n ja +60 cm:n välillä (Kuva 3). Merivesi oli korkeimmillaan helmikuussa, kesällä heinä-elokuussa ja loppuvuodesta joulukuussa. Alimmillaan meriveden pinta kävi lokamarraskuussa. Keskimääräinen vedenpinnankorkeus oli noin -2 cm, joka on noin 15 cm vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva 3. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 2.4 JÄÄTALVI Jäätalvi oli leuto ja keskimääräistä selvästi lyhempi (Ilmatieteen laitos 2016c). Jäätalven huippu oli harvinaisen varhain, jo 22. tammikuuta, jolloin jäätä esiintyi kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Pinta-alallisesti jäätä oli tuolloin koko Itämerellä km 2 alueella. Yhteistarkkailun talvikierroksen aikaan helmi-maaliskuun vaihteessa jäätä oli vain Haminan edustalla Varvion saareen asti ja Kotkan edustalla Mussalon ympärillä ja Pyhtäällä Purolanlahdessa. Suomenlahdella jäätalvi päättyi runsaasta kuukaudesta kahteen kuukautta keskimääräistä aikaisemmin; Suomenlahti vapautui jäistä lopullisesti huhtikuun 16. päivänä, jolloin viimeiset jäät sulivat Viipurinlahdelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 5

10 2.5 JOKIEN VIRTAAMA Summanjoki, Vehkajoki ja Taasianjoki Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen sekä Pyhtään edustalle laskevan Taasianjoen virtaamia mitataan harvoin, minkä takia kuormituksen laskennassa käytetään Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) simuloimia virtaamia. Mallin avulla lasketut virtaamien arvot voivat poiketa mitatuista virtaamista, mutta antavat silti hyvän kuvan jokien vesimääristä. Vuonna 2016 lumien sulamisvedet ja sateet nostivat jokien virtaamaa poikkeuksellisesti jo helmikuun keskivaiheilla, mutta suurimmat kevättulvat olivat simulaation mukaan toukokuun alussa (Kuva 4). Edelliseen vuoteen verrattuna kevään ylivirtaama oli Summanjoella lähes 10 m 3 /s suurempi ja Vehkajoellakin vähän suurempi. Myös Taasianjoella toukokuun maksimivirtaama oli edellistä vuotta selvästi suurempi. Vesimäärä joissa väheni tasaisesti lokakuun loppua kohti. Syksy oli kuiva ja syyssateet tulivat vasta marras-joulukuussa, jolloin myös vesimäärä joissa lisääntyi. Summanjoen keskivirtaama vuonna 2016 oli 5,3 m 3 /s, Vehkajoen 2,9 m 3 /s ja Taasianjoen 3,4 m 3 /s. Keskivirtaamat olivat 2010-luvun keskivirtaamiin nähden hieman matalampia. Kuva 4. Summan-, Vehka- ja Taasianjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 2016 sekä keskimääräinen virtaama vuosina Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä (WSFS). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

11 2.5.2 Kymijoki Kymijoen virtaamaa mitataan Kuusankoskelta ja alajuoksulla joen eri haaroista. Kymijoen läntisimmästä haarasta vesi purkautuu Ahvenkoskenlahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäiset haarat virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukoskenhaarassa uoma jakautuu edelleen Huuman- ja Langinkoskenhaaroiksi. Kymijoessa virtasi vuonna 2016 pidemmän ajan keskiarvoa hieman enemmän vettä (Taulukko 2). Ahvenkoskenhaara on vesimäärältään jokisuiston suurin haara. Koivukosken ja Korkeakosken haarat ovat virtaamiltaan lähes yhtä suuria, mutta vuonna 2016 Koivukosken kautta virtasi aavistuksen enemmän vettä. Ediskosken voimalaitoksen kautta juoksutetaan tasaisesti 5,3 m 3 /s ja tulva-aikaan hieman enemmän. Kymijoen virtaamat olivat kevään ja kesän aikana pitkän jakson keskiarvoja suurempia ja syksyllä taas selvästi pienempiä edellisvuoden tapaan (Kuva 5). Keväinen virtaamahuippu näkyi Kymijoessa helmikuun puolen välin aikaan runsaiden sateiden seurauksena. Toinen virtaamahuippu tuli toukokuun alussa, jonka jälkeen vesimäärä joessa alkoi hiljalleen vähentyä. Kuivan syksyn takia virtaama oli jopa poikkeuksellisen alhainen Koivukosken- ja Korkeakoskenhaaroissa. Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2016 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 2016 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Paikka pidemmän ajan vuoden 2016 vuoden 2016 vuoden 2016 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski 9,3 5,4 4,6 16,7 Ahvenkoski Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 7

12 Kuva 5. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2016 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 FYSIKAALIS-KEMIALLISET VESINÄYTTEET Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 34 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan muita asemia useammin. Intensiiviasemilta vesinäytteet (Taulukot 3 ja 4) otettiin 13 kertaa vuoden 2016 aikana. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin kerran helmi-maaliskuussa sekä viisi kertaa kasvukauden aikana touko-syyskuussa 2016 (Liite 2). 11 asemalta näytteet otettiin vain kerran kasvukaudella, heinäkuun puolivälin aikaan. Happipitoisuus, hapen kyllästysaste, saliniteetti, sähkönjohtavuus ja ph määritettiin kaikilla kasvukauden näytteenottokerroilla. Sameus, typpi- ja fosforipitoisuus määritettiin intensiiviasemien lisäksi neljältä asemalta (91, 96, 133, 139) jokaisella kasvukauden 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

13 näytteenottokerralla. Muilta asemilta nämä määritykset sekä väri ja fekaaliset enterokokit määritettiin vain heinäkuun puolivälin näytteistä. Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna Määritys koodi menetelmä 1 m 5 m 10 m 20 m p -1 m 2x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila T_WM x x x x x Happi O2_DTB SFS 3040 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN x x x ph PH_L25 SFS 3021 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht. CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x Fek.strep. FS35_F2K SFS-EN ISO /00 x Klorofylli-a* CP_E SFS 5772 x * näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta Taulukko 4. Intensiiviasemilta taulukossa 3 mainittujen lisäksi tehdyt analyysit vuonna Määritys koodi menetelmä 1 m 10 m* p -1 m Nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen rehevöitymisseurantaan kuuluu yhteensä 21 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Asemista 20 on samoja kuin fysikaalis-kemiallisessa seurannassa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki 4 intensiiviasemaa. Lisäksi rehevöitymistutkimuksen näytteitä haetaan yhdeltä Mussalon pohjoispuolella sijaitsevalta havaintoasemalta (106), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Kaikilta rehevöitymisseurannan havaintoasemilta otettiin klorofylli-a-näytteet toukosyyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta touko-elokuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Klorofylli-a-määritykset (SFS 5772) tehtiin kokoomanäytteistä, joiden osanäytteet otettiin pinnasta syvyyteen 2 x näkösyvyys asti. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kaikessa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä ( alkaen Kymen Ympäristölaboratorio Oy, Liite 3). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko- Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017 9

14 syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin ja niistä on laadittu erillisiä kuvia. Tulosten tarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Pidemmän ajanjakson tarkastelussa on vertailtu kaupunkien edustoilla sijaitsevien näytepisteiden keskimääräisiä pitoisuuksia vuodesta 2000 lähtien. 3.2 KASVIPLANKTONNÄYTTEET Kasviplanktonnäytteet näytteet otettiin kerran heinäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa kahdelta intensiivitarkkailun asemalta (128 ja 212) kokoomanäytteinä samoista syvyysvyöhykkeistä kuin ko. aseman klorofyllinäytteet. Kestävöinnissä käytettiin Lugolliuosta (0,5 ml / 200 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 2006 ja Järvinen ym. 2011). Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Tmi Zwerver, ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty erillisessä raportissa (Liite 4) HAITALLISTEN AINEIDEN TARKKAILUN VESINÄYTTEET Kertaluonteiset haitallisten aineiden tarkkailun vesinäytteet otettiin Kymijoesta Pyhäjärven alapuolelta (Kymijoki Pilkanmaa 074) ja Mäkikylän alapuolelta (Kymijoki Värälä 051) sekä merialueelta Mussalon Ristiniemen edustalta (Suomenl Mussalo 096) (Liite 5: kartat ja koordinaatit). Värälän näytepaikka sijaitsi Mäkikylän jätevedenpuhdistamon alapuolella ja Mussalon näytepaikka Mussalon jätevedenpuhdistamon lähialueella. Kumpikin em. näytepaikka sijaitsi kuitenkin lähellä sijaitsevan jätevedenpuhdistamon sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella. Näytteenotto toteutettiin julkaisussa Ympäristöministeriön raportteja no 15 (Karvonen ym. 2012) ja soveltamisohjeen päivityksessä (Karvonen ym. 2016) esitetyn ohjeistuksen mukaan. Näytteet otettiin jokipaikoilla 1 metrin syvyydestä ja merialueella sekä pinnasta että pohjan läheisyydestä (pohja 1 m). Näytteet otettiin Limnos-tyyppisellä vesinoutimella laboratorion lähettämiin pulloihin ja näytteenotossa noudatettiin laboratorion ohjeistusta täyttöasteeseen liittyen. Näytteet toimitettiin analysoivaan laboratorioon heti näytteenottopäivänä jäähdytetyssä kylmälaukussa. Näytteet analysoitiin akkreditoidussa MetropoliLab -laboratoriossa (FINAS T 058) tai sen alihankintalaboratoriossa. Näytteistä analysoitiin nonyyli- ja oktyylifenolit ja niiden etoksylaatit, bisfenoli A sekä lääkeaineet ja hormonit. Analyysimenetelmät on esitetty tarkemmin testausselosteissa. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

15 3.4 UIMAVESISEURANTA Pyhtään, Kotkan ja Haminan kaupungit seuraavat uimavesiensä laatua yleisillä uimarannoilla uimakauden ajan. Kotkan yleisiin merenrannalla sijaitseviin uimarantoihin kuuluvat Mansikkalahti (lastenranta ja ulkoranta), Santalahti ja Äijänniemi, joilla vedenlaatua tutkittiin neljä kertaa kesän aikana. Kotkan Ruonala sekä Pyhtään Purola ja Flakanäs ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilta näytteet otettiin kolme kertaa. Haminan edustalla merenrannalla sijaitsevia yleisiä uimarantoja on vain yksi, Pitkät hiekat, mistä näytteitä otettiin viisi kertaa kesän aikana. Haminan Rampsinkari ja Neuvoton ovat pieniä yleisiä uimarantoja. Rampsinkarilla näytteenottoja oli viisi ja Neuvottoman rannalla kolme. Kaikista näytteistä määritettiin E.coli -bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008 ja 354/2008) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli bakteereja on alle 500 pmy/100ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueelle tulee kuormitusta alueelle laskevien jokien ja rannikon pistekuormituslähteistä. Alueelle tuleva ravinnekuormitus oli edellisvuotta keskimäärin hieman pienempää vuonna Kymijoki tuo selvästi suurimman osan alueen kiintoaineja ravinnekuormituksesta. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin parantunut huomattavasti viime vuosina, ja nykyisin jokiveden ravinnepitoisuudet ovat meriveden pitoisuuksia matalampia. Kymijoen osuus ko. merialueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta n. 79 % ja typen osalta n. 88 % (Kuva 6). Summanjoki ja Vehkajoki tuovat Haminan edustalle paljon kuormitusta, mutta Pyhtää-Kotka- Hamina -merialueen fosforikuormituksesta niiden osuus on n. 7 % ja typpikuormituksesta alle 5 %. Teollisuuslaitosten jätevedet kuormittavat merialuetta suhteessa enemmän fosforikuin typpipäästöillä. Jätevedenpuhdistamoiden osuus on suunnilleen yhtä suuri sekä fosforiettä typpikuormituksesta. Pyhtään edustalla olevat kalanviljelylaitokset tuottavat häviävän pienen osuuden merialueen kokonaisravinnekuormituksesta, mutta niillä voi olla paikallisesti vaikutusta levätuotantoon (Muuri 2017). Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2016 osalta käsitellään tarkemmin julkaisussa Muuri & Anttila-Huhtinen (2017). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

16 Kuva 6. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 2016 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueelle tulee pistekuormitusta kahdelta suurelta ja useilta pieniltä teollisuuslaitoksilta, kahdelta jätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta). Pyhtään merialuetta kuormittaa pistemäisesti vain kalankasvatus ja Haminan edustalle pistekuormitusta tulee useilta pieniltä teollisuusyrityksiltä ml. J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta. Kotkan edustalle tulee sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta selvästi enemmän kuin Haminan ja Pyhtään edustalle (Liite 6). Kuormitus oli kokonaisuudessaan hyvin samalla tasolla vuonna 2016 kuin 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

17 sitä edeltävänä vuonna (Taulukko 5). Kemiallinen hapenkulutus ja fosforikuormitus olivat edelleen suurinta Sunilan Puhdistamo Oy:llä. Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Kiintoainepäästöt ja biologinen hapenkulutus oli suurinta Kotkamills Oy:llä. Taulukko 5. Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 2016 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy J.M. Huber Finland Oy Teollisuus yht Hamina, Nuutniemen jvp 34 0,5 1,8 0,4 0,8 0,0 Kotka, Mussalon jvp Yhdyskunnat yht Pyhtään kalankasvatus 6 0,7 Kaikki yhteensä PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 7). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautui Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkosken haara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtään haara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 2016 oli 274 kg fosforia ja kg typpeä vuorokaudessa. Ahvenkoskenlahteen laskee myös peltovaltaisen valuma-alueen läpi virtaava Taasianjoki, jonka myötä arvioitu jokien kuljettama kuormitus Pyhtään edustalle on keskimäärin noin 310 kg fosforia ja kg typpeä vuorokaudessa. Näiden jokien lisäksi alueelle tulee myös Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki, mutta sen kuormituksesta ei ole tietoa. Jokien ainevirtaamat mereen olivat suurimmillaan suurten virtaamien aikaan huhti-toukokuussa (Kuva 4). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

18 Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla kalaa kasvatettiin vuonna 2016 vain Sandvikin Lohen kahdella laitoksella. Sandivikin Lohen tuotanto oli supistunut edellisvuoden lähes 100 tonnista noin 60 tonniin, ja kalankasvatuksen tuotantokauden aikainen fosforikuormitus oli keskimäärin enää 1,6 kg/vrk ja typpikuormitus 15 kg/vrk. Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä eikä kalankasvatuksen osuus erotu kokonaisuudesta (Kuva 7). Kalankasvatuksen kuormitus ajoittuu pääasiassa kesäkuun ja lokakuun väliselle ajalle, ja siten ne voivat lisätä juuri levien kasvua paikallisesti. Kalankasvatus on hiipunut hiljalleen Pyhtää-Kotka-merialueen edustalla, ja kalaa kasvatetaan enää murto-osa 1990-luvun alkupuolen huippuvuosista. Samalla kasvatuksen kuormittavuus on vähentynyt, varsinkin kun rehujen fosforipitoisuutta on saatu vähennettyä. Kuva 7. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpi- ja fosforipitoisuuksien avulla. 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Kotkan merialueelle suurin osa kuormituksesta tulee Kymijoen Koivu- ja Korkeakoskenhaaroista (Kuva 8). Vuonna 2016 jokihaarat toivat vuorokauden aikana merialueelle keskimäärin noin 190 kg fosforia ja kg typpeä. Jokihaarojen ravinnevirtaamat olivat hieman edellisvuotta pienempiä. Suurimmillaan kuormitus oli keväällä ja alkukesällä, jolloin Kymijoessa virtasi paljon vettä. Kotkan edustalle tulevaan pistekuormitukseen on laskettu Kotkamillsin tehtaiden ja Sunilan Puhdistamolta tuleva kuormitus. Teollisuudesta aiheutui keskimäärin 38 kg:n fosfori- ja 287 kg:n typpipäästöt vuorokaudessa vuonna Fosforikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2015, mutta typpikuormitus oli hieman kasvanut. Kotkassa yhdyskuntajätevesiä käsitellään enää Mussalon jätevedenpuhdistamolla, jonka kuormitus oli kasvanut aavistuksen edellisvuodesta. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

19 Jokien tuoman kuormituksen ja rannikon pistekuormituksen yhteenlaskettu kokonaiskuormitus Kotkan merialueelle oli supistunut edellisvuodesta sekä typen että fosforin osalta. Rannikon pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman kasvanut edellisvuodesta. Fosforista jopa viidennes oli peräisin pistekuormituslähteistä, kun taas typestä pistekuormituksen osuus oli noin 7 %. Kotkan edustalla pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurempi kuin keskimäärin Pyhtää-Kotka-Haminaalueella. Kuva 8. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Haminan merialueelle tuleva pistekuormitus on vähentynyt vuosien saatossa, ja nykyisin yhteistarkkailussa eritellään enää jo päätoimisen toimintansa lopettanut Nuutniemen jätevedenpuhdistamon ja J.M. Huber Finland Oy:n kuormitus. Nuutniemen jätevedenpuhdistamo on toiminut vuodesta 2010 lähtien vain ohitusvesien käsittelylaitoksena, ja vuonna 2016 puhdistamolta tuli vain hyvin vähän kuormitusta. J.M. Huber Finland Oy:ltä käsitellään tässä raportissa vain kiintoainekuormitus, joka oli edellisvuoteen nähden hieman lisääntynyt. Vuoden 2008 jälkeen Huberin kiintoainekuormitus on ollut vuosittain keskimäärin vain 3 6 kg/vrk. Merialueelle tulevasta kuormituksesta tuleekin Haminassa suurin osa Summanlahteen laskevasta Summanjoesta ja Haminanlahteen laskevasta Vehkajoesta. Näiden jokien tuomaa kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallilla (versio V.5B), koska kyseisiltä joilta on hyvin vähän virtaama- ja ainepitoisuusmittauksia. Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnekuormitushuiput ajoittuivat helmi-toukokuulle, jolloin virtaamat olivat suuria kevään sulamisvesien ja sateiden vaikutuksesta (Kuva 9). Ravinnekuormitus oli arvion mukaan samalla tasolla kuin vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

20 Kuva 9. Haminan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallin avulla. 4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat laajennuksen myötä (ISY Y-252). Ympäristölupamääräysten tarkistuksen yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetti päätöksessään ( , Nro 217/2016/2, Dnro ESAVI/11525/2014) uudet luparajat. Vuonna 2016 Mussalon puhdistamon kuormitus on laskettu neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien ja tuloksissa on tavoiteltu loppuvuonna voimaan astuneen luvan määräyksiä (Taulukko 6). Vuosineljänneksille laskettu enimmäistyppipitoisuuden lupamääräys poistui uudessa ympäristöluvassa, mutta typen poistotehon tavoitteena on edelleen vähintään 70 %:n vuosikeskiarvo. Mussalon jätevedenpuhdistamo toimi uusien lupamääräysten puitteissa jokaisella vuosineljänneksellä vuonna 2016 (Albeni 2017). Myös kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvo ylitti tavoitteena olleen 70 %. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna pitoisuus teho keskiarvona BOD7ATU 15 mgo2/l 93 % 3 kk CODCr 80 mgo2/l 85 % 3 kk Kiintoaine 15 mg/l 93 % 3 kk Kokonaisfosfori 0,45 mg/l 90 % 3 kk Kokonaistyppi 70 % 12 kk 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

21 4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) vuonna 2003 myönnetty jätevesipäästöjä koskeva ympäristölupa (ISY, nro 72/03/1) tarkastettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (Dnro ESAVI/227/04.08/2011), jolloin annetut lupamääräykset ovat olleet voimassa asti. Uuden toiminnan aloittamisen ja lupien kokoamisen myötä Kotkamills Oy:lle myönnettiin uusi ympäristölupa (Nro 174/2016/1, Dnro ESAVI/10733/2015), joka korvaa myös toiselle toimintalinjalle asetetut ympäristölupamääräykset (Dnro ESAVI/6177/2014). Vuoden 2016 aikana voimassa oli siis kahden luvan ympäristölupamääräykset (Taulukko 7). Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna voimassa asti alkaen kk-keskiarvo vuosikeskiarvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD7ATU (kg O2/vrk) CODCr (kg O2/vrk) Kokonaisfosfori (kg/vrk) Kokonaistyppi (kg/vrk) Kiintoaine (t/vrk) 1,8* / 2,4** 1,1* / 1,5** * voimassa alkaen TMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo ** voimassa alkaen CTMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo Kotkamills Oy:n kuormituksen vuosikeskiarvot pysyivät luparajoissa (Kuva 10). Kemiallisen hapenkulutuksen, fosforin ja typen kuukausikeskiarvot ylittivät luparajan tammikuussa, jolloin tuotannossa oli integraattiseisakki ja vanhaa tuotantolinjaa ajettiin alas. Typen osalta uusi luparaja ylittyi myös lokakuussa, jolloin ajettiin ylös uutta tuotantoa ja puhdistamo ei toiminut kunnolla. Kiintoainekuormitusta ei ollut vielä eritelty eri tuotantolinjoille, joten uudessa ympäristöluvassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ei tiedetä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

22 Kuva 10. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (kg/vrk) ja voimassa olevat luparajat eri kuukausina vuonna Lupamääräykset muuttuivat Oranssi pylväs kuvaa vuosikeskiarvoja. Mustalla viivalla on merkitty vuosikeskiarvojen voimaan astunut luparaja Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy:n ympäristöluvasta ( , ISY-2004-Y-235) valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ( ) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO muutti päästöjen laskentatapaa ja häiriötilanteisiin reagointia ja hylkäsi valitukset muilta osin, jolloin VaHO:n päätös jäi voimaan. KHO:n päätöksen ( ) mukaan VaHO:n päätöksessä esitetyt tiukemmat lupaehdot astuivat voimaan (Taulukko 8). Fosforin kuormitus ylitti luparajan kesä-elokuussa, mutta muuten kuormitus pysyi luparajojen puitteissa (Kuva 11). Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD7ATU (kg O2/vrk) CODCr (kg O2/vrk) (tavoitearvo) Kokonaisfosfori (kg/vrk) Kokonaistyppi (kg/vrk) AOX (kg Cl/vrk) Kiintoaine (kg/vrk*) 800 * Kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

23 Kuva 11. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausi- ja vuosikeskiarvojen luparajat. 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Talvisin jokivesien vaikutukset ovat selvimmin havaittavissa etenkin rannikon tuntumassa, sillä jokivesi jää pintaveteen jään alle eikä juurikaan pääse sekoittumaan muuhun vesimassaan kerrostuneisuuden ja tuulen puuttumisen vuoksi. Helmi-maaliskuussa talvinäytteenoton aikaan Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella oli jäätä kuitenkin vain rannikon tuntumassa ja ulommat merialueet olivat avoimia (Kuva 12). Kymijoen itäisimmän haaran edustalla jäätä ei ollut näytteenoton aikaan ollenkaan. Haminan edustalla jääalue ulottui laajemmalle alueelle. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

24 Kuva 12. Jäätilanne Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Mustilla näytepisteillä jäätä ei ollut ollenkaan. Jokien suualueiden lähellä vesi on usein sameaa jokien kuljettaman kiintoaineksen seurauksena. Sekä Kymijoen haarojen että Vehka- ja Summanjoen edustoilla merivesi oli selvästi sameampaa kuin kauempana rannikosta (Kuva 13). Sameus oli erityisen korkea päällysvedessä näytteenottohetkellä Haminan edustalla. Näytteenotto tehtiin sattumalta samaan aikaan, kun Summan- ja Vehkajoessa oli runsaiden sateiden aikaansaama virtaamahuippu (Kuva 4). Sameat ja kiintoainepitoiset tulvavedet eivät ole sekoittuneet jääkannen alla meriveteen, jolloin päällysveden laatu on ollut näytteenottohetkellä normaalia heikompi. Alusvedessä sameus ei kuitenkaan vaihdellut suuresti rannikon ja ulompien näytepisteiden välillä (Liite 3). Jokivesien vaikutus näkyi selvästi myös päällysveden sähkönjohtavuudessa. Sähkönjohtavuus oli selvästi alhaisin Kotkan edustalla (Kuva 14). Myös Haminan edustalla jokiveden vaikutus näkyi ulompia alueita selvästi alhaisempana sähkönjohtavuutena. Kesällä Haminan edustalla sähkönjohtavuus ei juuri poikkea ulommista alueista (Kuva 21), mutta talven näytteenoton aikana joista purkautuneet suuret makean veden määrät laskivat sitä merkittävästi. Haminan edustalla näkösyvyys oli heikko näytteenoton aikaan ja jäi alle yhden metrin useilla pisteillä (Kuva 15). Yleisesti näkösyvyys kasvoi siirryttäessä rannikolta kohti ulompia näytepisteitä. Sameuden tapaan myös väriarvo oli Haminan edustalla huomattavan korkea talven näytteenottohetkellä (Liite 3). 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

25 Kuva 13. Päällysveden (1 m) sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kuva 14. Päällysveden (1 m) sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

26 Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmimaaliskuussa Typpipitoisuudet olivat talvella päällysvedessä korkeimmat Haminan edustalla (Kuva 16), missä korkein havaittu pitoisuus oli 1500 µg/l. Kotkan ja Pyhtään edustoilla typpitaso oli selvästi matalampi ja pitoisuudet jäivät selvästi alle 1000 µg/l tasolle. Yleisesti tarkasteltuna typpitaso oli edellisvuosien tapaan koko rannikolla selvästi korkeampi kuin ulompana merialueella. Rannikon päällysveden korkeat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Summajoen kuljettaman veden talven aikainen keskimääräinen typpitaso oli hieman yli 1400 µg/l ja Vehkajoenkin lähes 1000 µg/l (WSFS-vesistömallijärjestelmä). Päällysveden typpitaso on ollut Haminan edustalla korkea myös edellisinä vuosina. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli selvästi vähäisempi ja pitoisuudet olivat tasaisempia koko alueella (Liite 3). Alusveden typpitaso oli kuitenkin hieman korkeampi Haminan edustalla. Päällysveden fosforitaso oli selvästi matalin Kotkan edustalla, missä pitoisuus jäi useilla pisteillä alle 20 µg/l tasolle (Kuva 17). Muualla rannikolla ja ulompana merialueella pitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Päällysveden fosforitaso oli korkein Haminan edustalla. Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli µg/l kaikkien neljän haaran osalta, kun taas Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet olivat selvästi tätä korkeampia. Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammi-helmikuussa oli 42 µg/l ja Summanjoen 81 µg/l (WSFS-vesistömallijärjestelmä). Ulompana merialueella fosforitaso oli selvästi yli 30 µg/l. Edellisvuoteen verrattuna 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

27 pitoisuudet olivat hieman nousseet Haminan edustalla. Alusveden fosforitaso puolestaan oli huomattavasti tasaisempi koko alueella eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu (Liite 3). Alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli samaa luokkaa Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla ja pitoisuudet olivat pääosin edellisvuoden tasolla. Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä helmi-maaliskuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Jäätä havaittiin vain rannikon tuntumassa (Kuva 12) ja uloimmilla näytepisteillä happea pääsi liukenemaan veteen. Voimakasta hapenpuutetta ei havaittu ja lähes kaikilla asemilla happikyllästys oli yli 70 %. Koska happitilanne oli talvella pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia alusveden korkeita fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu. Vuoden 2015 loppuvuosi olivat tavanomaista lämpimämpiä, joten jääpeite merialueelle muodostui vasta tammikuun pakkasten aikaan, ja oli helmi-maaliskuun näytteenoton aikaan jo sulanut tarkkailualueen ulommilta alueilta. Jäätilanne ja siten myös alusveden happitilanne vastasivat pitkälti vuoden 2015 tilannetta. Kuva 16. Päällysveden (1 m) typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

28 Kuva 17. Päällysveden (1 m) fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kuva 18. Alusveden hapenkyllästys (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

29 5.2 MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Vuosittain vaihteleva jokien kuljettama vesimäärä ja ainekuorma vaikuttavat merkittävästi suistoalueiden ja rannikon vedenlaatuun. Jokivesien vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä päällysvedessä (Kuvat 19 21). Kymijoki vaikutti erityisesti Kotkan ja Pyhtään edustan sameuteen ja näkösyvyyteen: näkösyvyys oli selvästi huonompi ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Näkösyvyys parani noin 20 km:n matkalla kahdesta viiteen metriin. Summan- ja Vehkajoen vaikutusalueella Haminan edustalla erot eivät olleet yhtä selvät, ja siellä näkösyvyyttä oli aavistuksen enemmän ja vesi oli kirkkaampaa kuin Kotkan edustalla. Makean jokiveden vaikutus oli nähtävissä myös sähkönjohtavuudessa, joka oli pienempi suistoalueilla kuin ulompana merellä. Suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna ei ollut tulosten perusteella havaittavissa. Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

30 Kuva 20. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää- Kotka-Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

31 Päällysveden fosforipitoisuus oli kasvukaudella korkein (57 µg/l) Kotkan edustalla Mussalon länsipuolella Äyspäänselällä (Kuva 22), jossa pitoisuus oli aiempana vuonna alle 20 µg/l. Tämä voi johtua Äyspäänselälle purkautuvan Siltakylänjoen tuomasta fosforikuormituksesta, mutta se voi myös olla yhteen näytteenottokertaan liittyvää sattumaa. Matalimmat fosforipitoisuudet havaittiin Mussalon koillispuolella, jossa fosforipitoisuus oli lähes sama kuin Kymijoen alajuoksulla keskimäärin, µg/l. Pyhtään edustalla Ahvenkoskenlahdella fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin Kymijoen Ahvenkoskenhaarassa. Vuonna 2015 fosforipitoisuus oli rannikolla aika tasainen, mutta vuonna 2016 Haminan edustalla fosforipitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin Kotkan ja Pyhtään edustoilla. Ulommilla merialueilla pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin rannikon tuntumassa, mutta edellisvuoteen verrattuna erot eivät olleet yhtä suuria. Meriveden keskimääräinen fosforipitoisuus kasvukaudella oli samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina. Päällysveden typpipitoisuus vaihteli µg/l välillä (Kuva 23). Typpipitoisuus oli korkeampi heti rannikon tuntumassa kuin ulommilla merialueilla. Kotkan edustan pitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2015, mutta Haminan ja Pyhtään edustalla typpeä oli päällysvedessä vuonna 2016 selvästi enemmän. Yksittäinen korkein typpipitoisuus (720 µg/l) havaittiin Haminan edustalla Kuusisenselällä Kuorsalon luoteispuolella, jossa oli edellisvuonna typpeä alle 300 µg/l. Alusveden typpipitoisuus oli samalla tasolla päällysveden pitoisuuden kanssa, eivätkä pitoisuudet eronneet suuresti näytepisteiden välillä. Levätuotanto oli vähäistä vuoden 2016 kasvukaudella johtuen viileästä ja sateisesta kesästä (Kuva 24). Merialueen keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli matalin viimeisten seitsemän vuoden keskiarvoihin verrattuna, 7,1 µg/l. Kasvukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella tarkkailualue kuului rannikkovesien rehevyysluokittelun mukaan rehevään luokkaan (Taulukko 9). Levätuotannon huippu havaittiin heti näytteenottojen käynnistyttyä toukokuun puolivälissä, jolloin klorofyllipitoisuus oli merialueella keskimäärin 10,7 µg/l. Toukokuun korkein klorofyllipitoisuus havaittiin Pyhtään ulkosaaristossa Pitkäviirin edustalla, jossa se oli 28 µg/l (Liite 3). Tavallista lämpimämmän kevään ja lyhyen jäätalven takia levien kevätkukinnan huippu tuli nopeammin lämpiävän rannikon tuntumassa aiemmin kuin ulommilla alueilla. Kesän edetessä levätuotannossa ei ollut suuria eroja alueiden välillä. Typen ja fosforin välisen kokonaisravinnesuhteen (N:P) ollessa alle 10 typpi rajoittaa levien kasvua. Jos ravinnesuhde on vastaavasti yli 17, fosfori muuttuu minimiravinteeksi ja sen määrä vedessä toimii levien kasvua rajoittavana tekijänä (Forsberg ym. 1978). Kymijoessa fosfori on selkeästi minimiravinne johtuen suuresta typpikuormituksesta (Muuri & Anttila- Huhtinen 2017). Fosfori oli talvella ja vielä keväälläkin minimiravinne Kymijoen ja rannikon kuormituslähteiden vaikutuksesta myös Kotkan ja Pyhtään edustalla, mutta syksyä kohden fosforin määrä suhteessa typpeen kasvoi (Kuva 25). Haminan edustalle purkautuu huomattavasti vähemmän typpikuormitusta kuin Kotkan ja Pyhtään edustoille, minkä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

32 seurauksena typpi voi joskus kasvukauden aikana olla levien kasvua rajoittava tekijä. Ulompi merialue oli ravinnesuhteen perusteella yhteisrajoittunutta aluetta, mutta typen määrä fosforiin verrattuna oli rannikkoalueita vähäisempi. Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Taulukko 9. Rannikkovesien luokittelu tuotantokauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella (Pitkänen 1994). Rehevyysluokka a-klorofylli µg/l I Karu alle 2 II Lievästi rehevä 2-5 III Rehevä 5-10 IV Hyvin rehevä V Erittäin rehevä yli Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

33 Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) 5 9 havainnon keskimääräinen päällysveden a-klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Kaikilla pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

34 Kuva 25. Typen ja fosforin kokonaisravinnesuhde (N:P) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueellla vuonna Pienet pisteet ovat intensiiviasemien yksittäisiä tuloksia, suuremmat ovat useamman aseman keskiarvoja. Jos ravinnesuhde on alle 10, typpi rajoittaa levien kasvua, ja jos se on yli 17, fosfori rajoittaa levien kasvua. Päällysveden hapenkyllästysaste oli pääosin % välillä kesän aikana (Liite 3). Lievää ylikyllästystä oli havaittavissa joillakin näytepisteillä levätuotannosta johtuen. Alusvedessä ei havaittu varsinaisesti hapenpuutetta, mutta monin paikoin hapenkyllästysaste oli alle 50 % (Kuva 26) ja happipitoisuus alimmillaan noin 4 mg/l. Edellisvuoteen verrattuna happea oli alusvedessä vähemmän. Alusveden happitilanne oli hyvä jokien vaikutusalueella. Happitilanne oli edellisvuoden tapaan huonoin elokuussa Haminan edustalla Varvion intensiiviasemalla 212, jossa hapenkyllästys oli 27 %. Hapettomissa olosuhteissa fosforia liukenee sedimentistä alusveteen, mikä oli havaittavissa myös tällä merialueella. Alusveden fosforipitoisuus oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sitä korkeampi, mitä matalampi oli hapenkyllästysaste (Kuva 27). Vuoteen 2015 verrattuna alusveden pitoisuudet pysyivät nyt alle 100 µg/l (Kuva 28). Vesi oli sameampaa pohjan läheisyydessä kuin pinnassa. Sameus oli alusvedessä koko alueella keskimäärin 3,5 FTU. Vesi oli sameaa vähähappisilla alueilla, mutta myös jokien vaikutusalueella vesi oli paikoin sameaa (Kuva 29). Sameus oli pääosin samalla tasolla alusvedessä kuin vuonna Sameinta vesi oli Haminan Uolionselällä, Kotkassa Mussalon koillispuolella ja Pyhtäällä Ahvenkoskenlahdella. 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

35 Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 27. Alusveden touko-syyskuun aikaisen hapenkyllästysasteen (%) ja fosforipitoisuuden (µg/l) välinen riippuvuus Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

36 Kuva 28. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 29. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

37 5.3 VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Päällysvesi Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hilloniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmi-joulukuun välillä vuonna Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta otettiin näytteet 7 kertaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Ulkomerialueen Kyvy-1 on sijainniltaan melko erilainen esim. veden vaihtuvuuden kannalta kuin Kotkan ja Haminan lähempänä rannikkoa sijaitsevat näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Näkösyvyys oli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana noin 1 5 m (Kuva 30). Näkösyvyys parani kokonaisuudessaan kaikilla intensiiviasemilla hieman keväästä syksyyn mentäessä, ja suurin näkösyvyys 5,1 m havaittiin aiempien vuosien tapaan Kotkan edustalla Lellerissä (as. 123) marraskuussa. Helmikuussa Haminan merialueella Hilloniemen edustalla (as. 218) näkösyvyys oli jääkannen alla vain 0,2 m. Tuolloin vedessä oli myös runsaasti typpeä ja fosforia. Näytteenoton aikaan Summan- ja Vehkajoen virtaamat olivat tavallista korkeammat, eikä jokivesi päässyt sekoittumaan jääkannen alla suolaisempaan meriveteen. Keskimääräinen kasvukauden näkösyvyys intensiiviasemilla oli 2,8 m. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli pääosin µg/l välillä lukuun ottamatta poikkeuksellisen korkeaa fosforipitoisuutta (75 µg/l) Hilloniemen (as. 218) edustalla helmikuussa (Kuva 30). Asemien väliset erot fosforipitoisuudessa olivat edellisvuodesta poiketen suurimmillaan juuri helmikuussa, jolloin ero suurimman ja pienimmän pitoisuuden välillä oli jopa 60 µg/l. Keväästä erot tasoittuivat syksyä kohden, ja keskimääräinen pitoisuus kohosi samalla. Kasvukauden keskimääräinen taso oli n. 27 µg/l ja Haminan edustalla Hilloniemen asemalla (as. 218) pitoisuudet olivat korkeampia kuin muilla näyteasemilla. Fosforipitoisuudet olivat keskimäärin samalla tasolla kuin edellisvuonna. Merivesi oli intensiiviasemilla fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli jopa 1100 µg/l Hilloniemen (as. 218) edustalla helmikuussa, jonka jälkeen pitoisuus laski kevättä kohden (Kuva 30). Muilla asemilla samanlaista pitoisuuspiikkiä ei havaittu. Kesän aikana typpipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja kohosi siitä vielä hieman loppuvuoden aikana. Haminan edustalla päällysveden typpitaso on usein ollut etenkin talvella selvästi Kotkan edustan tasoa korkeampi, mikä johtuu Vehka- ja Summanjoen suurista ravinnepitoisuuksista. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hyvin samalla tasolla Hilloniemen alkuvuoden korkeita pitoisuuksia lukuun ottamatta. Levätuotannon huippu ajoittui Hilloniemen edustalla (as. 218) toukokuun alkuun ja Lellerin edustalla (as. 123) toukokuun puoliväliin (Kuva 30). Muilla asemilla samanlaista huippua ei havaittu. Heinäkuun aikana Kotkassa Varissaaren edustalla (as. 128) levien sisältämän a- klorofyllin määrä oli selvästi muita asemia korkeampi. Muilla asemilla pitoisuudet eivät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

38 eronneet merkittävästi toisistaan. Edellisvuoteen verrattuna intensiiviasemien keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli selvästi matalampi, 7,1 µg/l. Kevät oli tavallista lämpimämpi, mutta kesä taas tavanomaista viileämpi ja sateisempi, mikä selittää keskimääräistä matalampaa levätuotantoa. Fosfaattifosforin pitoisuus oli niin ikään hyvin korkea Hilloniemen asemalla (as. 218) ja tavallista korkeampi myös Varvion (as. 212) ja Lellerin (as. 123) asemilla helmikuun alussa (Kuva 30). Keväällä, kun levät lisääntyvät ja sitovat liukoista fosfaattifosforia, sen määrä vedessä vähenee. Fosfaattifosforin pitoisuus oli lähes poikkeuksetta vähäinen läpi kesän, mutta alkoi taas lisääntyä levätuotannon hiivuttua syksyllä. Kuva 30. Kokonaistypen ja fosforin, fosfaattifosforin ja a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) päällysvedessä (1 m) sekä näkösyvyydet (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Alusvesi Alusveden happitilanne oli hyvä kaikilla intensiiviasemilla alkuvuodesta (Kuva 31). Elokuun alussa hapen kyllästysaste putosi Varvion (as. 212) näyteasemalla 20 %:iin, mutta muilla 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

39 asemilla happitilanne säilyi kohtuullisena. Elokuun lopussa vesimassa sekoittui syystäyskierron ansiosta ja happitilanne kohosi hyvälle tasolle loppuvuodeksi. Fosforipitoisuus oli alusvedessä keskimäärin korkeampi kuin päällysvedessä (Kuva 31). Toukokuussa Varvion, Hilloniemen ja Varissaaren edustoilla havaittiin hieman matalampi fosforipitoisuus kuin Lellerin ja Heinäsaaren edustoilla, mutta heinä-elokuussa happivajeen seurauksesta fosforipitoisuus kohosi yli 80 µg/l Haminan edustan näyteasemilla. Kotkan ja Pyhtään edustoilla alusveden fosforipitoisuus säilyi melko tasaisena läpi vuoden. Keskimäärin alusveden fosforipitoisuus oli edellisvuoteen nähden samalla tasolla. Alusveden typpipitoisuudessa ei havaittu samanlaista piikkiä helmikuussa kuin päällysvedessä, vaan pitoisuus vaihteli melko tasaisesti µg/l välillä tarkkailujakson ajan (Kuva 31). Korkeimmat alusveden typpipitoisuudet havaittiin Haminan edustan näyteasemilla heinäkuussa ja lokakuussa. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset typpipitoisuudet olivat nyt kaikilla intensiiviasemilla korkeammat. Kuva 31. Kokonaistypen ja -fosforin pitoisuudet (µg/l) sekä hapen kyllästysaste (%) alusvedessä Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

40 5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Sekä Varviossa (212) että Varissaaressa (128) kasviplanktonin biomassa oli keskiarvoltaan edellisvuosien tasolla (Liite 4). Kasviplanktonyhteisöt koostuivat rannikkovesille tyypillisestä lajistosta ja niissä esiintyi paljon vaihtelua tutkimusjaksolla. Sinileviä havaittiin näytteissä vain vähän, ja Mesodinium rubrum -ripsieläimen osuus oli edellisvuosista poiketen paikoin suuri. Varissaaren näytteiden lajisto oli monipuolisempaa kuin Varvion. Tulokset on esitelty tarkemmin liitteenä 4 olevassa raportissa. 5.5 HAITALLISTEN AINEIDEN TARKKAILU Vesinäytteet analysoineen laboratorion testausselosteissa on esitetty tulosten lisäksi myös analyysimenetelmät (Liite 7). Tulokset on viety vedenlaaturekisteriin (Hertta). Oktyylifenolit (OP) ja nonyylifenolit (NP) sekä niiden etoksylaatit (OPE ja NPE) Kaikkien tutkittujen yhdisteiden (Taulukko 10) pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle laboratorion määritysrajan, joka oli oktyylifenoliyhdisteillä 0,03 µg/l ja nonyylifenoliyhdisteillä 0,1 µg/l. Nonyylifenoliyhdisteiden osalta laboratoriossa saavutettiin tavoitemääritysraja (30 % ympäristölaatunormista), mutta ei käytetyn menetelmän (ISO :2009) määritysrajaa (0,005 µg/l). Taulukko 10. Haitallisten aineiden tarkkailussa näytteistä analysoidut oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit ja bisfenoli A. Näytteet Analyysi Laatu Pilkanmaa Värälä Mussalo 1m Mussalo 20m Oktyylifenolietoksylaatit yhteensä µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 4 t Oktyylifenoli µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Oktyylifenolimonoetoksylaatti µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Oktyylifenolidietoksylaatti µg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Nonyylifenolietoksylaatit yhteensä µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 4 n Nonyylifenoli µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Nonyylifenolimonoetoksylaatti µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Nonyylifenolidietoksylaatti µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bisfenoli A µg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien (yksilöity vaaralliseksi aineeksi) kokonaistoksisuuden ympäristölaatunormi (AA-EQS) on sekä sisävesissä että muissa pintavesissä 0,3 µg/l. 4-t-oktyylifenolin ympäristölaatunormi on sisämaan pintavesissä 0,1 µg/l ja muissa pintavesissä 0,01 µg/l. Saadut tulokset alittivat em. ympäristölaatunormit. 4-t-oktyylifenolin osalta tulosten määritystarkkuudessa ei kuitenkaan saavutettu muiden pintavesien EQS-rajaa. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

41 Nonyylifenoli ja sen etoksylaatit ja oktyylifenoli ovat mukana Vaarallisten aineiden asetuksen liitteen 1 C -listalla (Karvonen ym. 2012, Valtioneuvosto 2015). Ne ovat myrkyllisiä vesieliöille, säilyvät ympäristössä, voivat kerääntyä kudoksiin ja ovat ravintoverkossa biokertyviä. Kemikaalien samankaltaisuus luonnollisten estrogeenihormonien kanssa voi häiritä joidenkin organismien seksuaalista kehitystä. Tunnetuin vaikutus on kalojen feminisaatio. Yhdisteitä ei valmisteta Suomessa, ja ne on myös poistettu metsäteollisuuden käyttämistä kemikaaleista (Euroopan yhteisön kemikaalilainsäädäntö, REACH-asetus). Yhdisteitä on mm. liima-, side- ja stabilointiaineissa, maaleissa, puhdistus- ja pesuaineissa, tekstiileissä ja kosmetiikassa. Nonyylifenolit ovat tiukasti säädeltyjä Euroopassa; vuodesta 2005 lähtien on ollut käytössä EU:n laajuinen kielto niiden laajoista käytöistä. Käyttökielto kohdistuu vain EU:n alueelle, joten se ei estä esim. näitä kemikaaleja sisältävien tekstiilien ja kosmetiikan tuontia ja myyntiä Suomessa. Bisfenoli A pitoisuudet olivat myös kaikissa näytteissä alle määritysrajan (0,01 µg/l). Bisfenoli A (BPA) ei sisälly asetusmuutokseen (Valtioneuvosto 2015), mutta se on ns. nouseva aine eli aine, joka voidaan tiedon karttuessa tulevaisuudessa mahdollisesti todeta haitalliseksi tai vaaralliseksi aineeksi. Bisfenoli A:ta käytetään laajasti muoviteollisuudessa mm. elintarvikemuovin raaka-aineena ja esim. lämpöpapereissa ja epoksihartsin (viemärija vesijohtojen pinnoitus, säilyke- ja virvoitusjuomapurkkien sisäpinnat) valmistuksessa. Ihminen altistuu pienelle määrälle BPA:ta jatkuvasti elinympäristönsä muovituotteiden kautta. Yhdisteellä on todettu olevan mm. hormonaalisia vaikutuksia. Lääkeaineet ja hormonit Näytteistä analysoitiin lääkeaineita yhteensä 50 ja hormoneja 7 eri yhdistettä (Liite 8). Testausselosteessa (Liite 7) on esitetty analyysitulokset vain niiden määritysten osalta, joiden toteamisraja ylittyi yhdessä tai useammassa näytteessä, vaikka tulos olisikin jäänyt alle määritysrajan. Näytteistä analysoitiin esim. ibuprofeiini (tulehduskipu- ja reumalääke), mutta sitä ei todettu esiintyvän missään näytteessä. Toteamisrajan ylittävienkin lääkeaineiden ja hormonien pitoisuudet jäivät näytteissä yleensä alle laboratorion määritysrajan (Taulukko 11). Lääkeaineista ainoastaan kofeiinin pitoisuus ylitti määritysrajan ja hormoneista progesteronin ja testosteronin pitoisuudet; nämäkin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ko. määritysraja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

42 Taulukko 11. Haitallisten aineiden tarkkailussa näytteistä analysoitujen lääkeaineiden ja hormonien pitoisuudet niiden yhdisteiden osalta, joiden toteamisraja ylittyi yhdessä tai useammassa näytteessä. Näytteet Määritykset Laatu Pilkanmaa Värälä Mussalo 1m Mussalo 20m Lääkeaineet ja hormonit tod. tod. tod. tod. Diklofenaakki (tulehduskipu ja reumalääke µg/l <0,005 <0,005 Karbamatsepiini (mm. epilepsialääke µg/l <0,005 <0,005 <0,005 Kofeiini µg/l 0,01 0,011 0,016 0,015 Trimetopriimi µg/l <0,001 <0,001 Progesteroni µg/l 0,002 0,001 Testosteroni µg/l 0, UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan ja Pyhtään merenrannalla sijaitsevien yleisten ja pienten yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi koko uimakauden ajan (Kuvat 32 ja 33). Rannikon uimavesille asetetun Eschericia coli -bakteeripitoisuuden raja-arvo 500 pmy/100 ml ja enterokkipitoisuuden raja-arvo 200 pmy/100 ml eivät ylittyneet yhdelläkään näytteenottokerralla. Sinileviä havaittiin koko kesän aikana ainoastaan Mansikkalahden uimarannoilla ja silloinkin vähän. Haminan uimarantojen mikrobiologinen vedenlaatu pysyi hyvänä koko kesän eikä sinilevää havaittu ollenkaan (Kuvat 34 ja 35). Kuva 32. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

43 Kuva 33. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. Kuva 34. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

44 Kuva 35. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 5.7 VEDENLAADUN KEHITYS PIDEMMÄLLÄ AJANJAKSOLLA Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueen rannikon rehevyystasossa on ollut vuosien välistä vaihtelua, mutta yleisesti ottaen ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat hieman madaltuneet 2000-luvun aikana (Kuva 36). Myös alueelle tulevan pistekuormituksen määrä on vähentynyt huomattavasti edellisten 10 vuoden aikana (Mänttäri 2016). Haminan edustalla fosforipitoisuus on yleensä ollut hieman korkeampi kuin Pyhtään ja Kotkan edustalla, mutta viime vuosina se on ollut hyvin samalla tasolla. Fosfori on Kymijoessa selkeästi minimiravinne (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017), mikä näkyy myös Pyhtään ja Kotkan rannikon ravinnesuhteissa. Haminan edustalle tuleva typpikuormitus on huomattavasti vähäisempää kuin Kotkan ja Pyhtään edustalle tuleva kuormitus, minkä takia myös rannikon N:P-suhde on pienempi ja typpi voi olla ajoittain levätuotantoa rajoittava ravinne (Kuva 25). Kymijoki tuo moninkertaisesti enemmän vettä ja ravinnekuormitusta verrattuna Haminan edustalle laskeviin Summanjokeen ja Vehkajokeen, mutta ravinnepitoisuudet ovat Haminan alueelle laskevissa joissa suurempia. Tästä johtuen vesi on Kotkan ja Pyhtään rannikkoalueella usein sameampaa ja väriltään tummempaa kuin Haminan rannikkovedet. Suurempi makean veden määrä näkyy myös rannikkoveden sähkönjohtavuudessa, joka on huomattavasti matalammalla tasolla Kotkan ja Pyhtään edustalla Haminaan verrattuna. Rannikkovesien väriarvo on hieman noussut koko rannikkoalueella, mutta sameus on vaihdellut vuosien välillä runsaasti. 40 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

45 Kuva 36. Vedenlaadun kehitys Pyhtää-Kotka-Hamina-merialueella rannikon päällysvedessä kesäisin (touko-syyskuu) 2000-luvulta lähtien. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 2016 osalta. Suurin osa Kotkan ja Pyhtään edustan kuormituksesta tulee alueelle purkautuvista Kymijoen haaroista. Summanjoen ja Vehkajoen kuormituksen vaikutukset näkyvät lähinnä aivan Haminan edustalla, sillä määrällisesti niiden kuormitus on vähäisempää kuin Kymijoen. Jokien osuus tutkimusalueelle tulevasta fosforikuormasta on 92 % ja typpikuormasta 97 % kokonaiskuormituksesta, joten rannikon pistekuormittajien vaikutus merialueen vedenlaatuun jää vähäiseksi, mutta voi olla paikallisesti merkittävää. Pistekuormittajien vaikutusta alueen vedenlaatuun on kuitenkin vaikea erottaa tutkimusalueelle purkautuvan kuormituksen lomasta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

46 Jokien tuoman kuormituksen lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta. Rannikon pistekuormitus on jakautunut merialueella epätasaisesti, ja suurin osa siitä tulee Kotkan edustalle. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus on ollut viime vuosina hyvin pieni ja vähentynyt edelleen. Haminan merialueella pistekuormitus on myös vähäistä, ja sitä tulee useilta pieniltä teollisuuden toimijoilta sekä ohitusvesien käsittelylaitoksena nykyisin toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkassa pistekuormitus on selvästi edellisiä alueita suurempaa. Kotkan edustan kuormitus tulee pääasiassa Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Vuonna 2016 kemiallinen hapenkulutus ja fosforikuormitus olivat edellisvuoden tapaan suurinta Sunilan Puhdistamo Oy:llä. Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Kiintoainepäästöt ja biologinen hapenkulutus oli suurinta Kotkamills Oy:llä. Pistekuormitus oli suunnilleen yhtä suurta kuin vuonna 2015, mutta viime vuosina kuormitus on ollut vähentymään päin Pyhtää- Kotka-Hamina-merialueella. Mussalon jätevedenpuhdistamon kuormitus pysyi lupaehtojen puitteissa. Sunilan puhdistamolla fosforin kuukausikohtaiselle kuormitukselle asetettu raja ylittyi kesän aikana, mutta vuositasolla ylityksiä ei tapahtunut. Kotkamills Oy:lla ajettiin tammikuussa alas vanhaa tuotantolinjaa, jolloin COD:n, fosforin ja typen lupaehdoissa mainittu kuormitusraja ylittyi. Lokakuussa uutta tuotantolinjaa perustettiin, ja tällöin typen kuormitus ylitti uuden luvan mukaisen kuukausikeskiarvon. Vuosikeskiarvoina Kotkamills Oy:n kuormitukset pysyivät kuitenkin sekä vanhan että uuden luvan sallimissa rajoissa. Jokivesien vaikutus näkyy erityisesti talvella, jolloin makea jokivesi ei sekoitu jääkannen alla suolaisempaan murtoveteen. Tästä johtuen vesi on päällysvedessä usein sameaa ja näkösyvyys heikompi kuin kesällä. Vuonna 2016 talvinäytteenoton aikaan jäätä oli vain Haminan edustalla ja Mussalon pohjois- ja itäpuolella sekä Pyhtään Parlahdessa, mutta muuten merialue oli jäätön. Aivan Pyhtään ja Kotkan rannikon tuntumassa jokihaarojen suulla ravinnepitoisuudet olivat selvästi muuta merialuetta matalampia, mutta Haminan edustalla Summanjoen ja Vehkajoen välittömillä vaikutusalueilla jokivesivaikutus näkyi poikkeuksellisen suurena veden sameutena, alhaisena näkösyvyytenä ja kohonneina ravinnepitoisuuksina. Jääkannen lisäksi tuloksia selitti Summan- ja Vehkajoen talvinen virtaamapiikki, joka ajoittui juuri näytteenottoaikaan. Talvella alusvedessä ei havaittu voimakasta hapenpuutetta ja hapen kyllästysaste oli pääosin yli 70 %. Tästä syystä myös fosfori pysyi sitoutuneena hapelliseen sedimenttiin eikä poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia havaittu. Korkeimmat fosforipitoisuudet havaittiin ulommilla ja syvimmillä näytepisteillä, joilla myös happitilanne oli rannikkoa heikompi. Typpipitoisuudessa ei havaittu yhtä selkeää vaihettumista rannikon ja ulompien alueiden välillä, vaan korkeita pitoisuuksia havaittiin niin Pyhtään Ahvenkoskenlahdella ja Kotkassa Mussalon itäpuolella kuin Kirkonmaanselän ulommilla näytepisteilläkin. 42 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

47 Touko-syyskuussa alueelliset erot olivat päällysvedessä vähäisempiä kuin talvella. Näkösyvyys oli selvästi huonompi ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Haminan edustalla vedessä oli keskimäärin enemmän fosforia, kun taas typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia Pyhtään ja Kotkan edustalla. Alusveden fosforipitoisuudet olivat touko-syyskuussa korkeampia kuin päällysvedessä. Fosforia havaittiin pohjan läheisessä vedessä sitä enemmän, mitä vähemmän happea vedessä oli. Alusvedessä ei havaittu varsinaisesti hapenpuutetta, mutta hapenkyllästysaste oli syvimmillä näytepisteillä alle 50 %. Vesi oli sameampaa alusvedessä kuin päällysvedessä, ja rannikon tuntumassa mitattiin suurempia arvoja kuin ulompana merialueella. Levätuotannon huippu ajoittui toukokuun alkuun Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella. Klorofyllipitoisuus vaihteli ajallisesti ja alueellisesti, ja korkeimmat a-klorofyllipitoisuudet mitattiin Kotkan ja Haminan intensiiviasemilla toukokuussa. Kauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus jäi kuitenkin aiempaa selvästi alhaisemmaksi, mitä voi selittää viileä ja tuulinen kesä. Päällysvedessä oli havaittavissa vain lievää hapen ylikyllästystä joillakin näytepisteillä levätuotannosta johtuen, mutta ph oli koholla varsinkin ulommilla näytepisteillä. Varvion ja Varissaaren intensiiviasemilta otettujen kasviplanktonnäytteiden biomassa oli myös hieman alhaisempi aiempien vuosien näytteisiin verrattuna. Leväyhteisöissä havaittiin heinäkuun ja elokuun alun näytteissä poikkeuksellisen runsaana Mesodinium rubrum -ripsieläintä, jolla on sisällään yhteyttämiseen kykenevä leväosakas. Sinilevien osuus kasviplanktonyhteisön koostumuksessa oli vähäinen, mikä voi johtua viileästä ja tuulisesta säästä, joka esti laajojen pintalauttojen muodostumisen (SYKE 2016). Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella sijaitsevien uimarantojen vedenlaatu pysyi mikrobiologiselta laadultaan hyvänä läpi kesän. Sinileviä havaittiin Kotkassa yhdellä uimarannalla kesäkuun lopulla, mutta niiden määrä oli hyvin vähäinen. Erilaisesta kuormituspaineesta huolimatta rannikkoalueen keskimääräinen vedenlaatu ei poikennut suuresti eri alueiden välillä. Fosforipitoisuus oli kasvukaudella keskimäärin hieman korkeampi Haminan edustalla, mutta tilanne on vaihdellut vuosien välillä. Kymijoen fosforipitoisuudet ovat laskeneet viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja nykyisin joen vesi on rannikkoalueen vettä karumpaa (Mänttäri 2013, 2014, 2015, 2016). Vedenlaatu oli ulkomerialueilla rannikkoon verrattuna vain hieman parempaa; päällysveden fosforipitoisuus oli hieman rannikkoalueen pitoisuutta matalampi, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyyttä oli enemmän. Pohjanläheisessä vedessä happitilanne oli kuitenkin huonompi ja sen myötä fosforipitoisuudet olivat rannikkoaluetta korkeammat, mitä selittää ulompien näytepisteiden suuremmat syvyydet. Myös suolapitoisuuserojen muodostama halokliini ja lämpötilaerojen muodostama harppauskerros vaikeuttavat syvillä alueilla veden sekoittumista, jolloin hapekas päällysvesi ei pääse sekoittumaan vähähappiseen alusveteen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

48 Vuonna 2016 toteutettiin myös Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuun sisältyvän haitallisten aineiden vedenlaatutarkkailu. Näytepaikkoja oli kolme: Kymijoessa Pyhäjärven alapuoli ja Värälä (Mäkikylän puhdistamon alapuoli) ja rannikkoalueella Mussalon puhdistamon lähialue. Vesinäytteistä analysoitiin oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit ja bisfenoli A; kaikki pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Suurin osa tutkituista lääkeaineista (50 eri yhdistettä) ja hormoneista jäi alle toteamisrajan, ja loppujenkin osalta pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai olivat samaa tasoa kuin määritysraja. Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Vuonna 2016 sinileväkukinnot ja levien runsaus yleensä jäivät kuitenkin viime vuosia pienemmäksi. Syynä olivat todennäköisesti viileä kesä ja tuuliset olosuhteet, jotka sekoittivat vesimassaa (SYKE 2016a). Tuuliset säät saivat aikaan loppuvuodesta Itämeren pääaltaalta liikkeelle lähteneen suolaisen veden pohjavirtauksen päätymisen Suomenlahden syvänteisiin (SYKE 2016b). Kymijoen vesi ja ympäristö ry teki Haapasaaren ympäristössä kaikuluotauksia, joiden avulla suolainen, makeaa vettä tiheämpi vesimassa paikallistettiin Haapasaaren eteläpuolella n. 50 m:n syvänteeseen. Suolainen vesi voimistaa suolakerrostuneisuutta syvillä alueilla, jolloin alusveden happitilanne voi heikentyä, ja sen seurauksena fosforia voi vapautua normaalia enemmän sedimentistä. Kerrostuneisuuden purkautuessa keväällä fosfori voi nousta pintaan, ja tuulen sekoittaessa vettä tulevana kesänä voi olla odotettavissa jälleen runsaampia leväkukintoja. Rannikon läheisyydessä jokivesillä on kuitenkin suuri vaikutus veden laatuun, joten suolapulssin vaikutukset jäänevät Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vähäisiksi. VIITTEET Albeni, K Mussalon jätevedenpuhdistamon jaksoyhteenveto ja vuosiyhteenveto Kymen Vesi Oy. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Anttila-Huhtinen, M Kotkan satama-alueiden hulevesi- ja vesistötarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 351/2017. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: Henriksson M. & Myllyvirta T Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Ilmatieteen laitos 2016a. Terminen kasvukausi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Terminen kasvukausi, luettu Ilmatieteen laitos 2016b. Kuukausikohtaiset ilmastokatsaukset Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

49 Ilmatieteen laitos 2016c. Jäätalvi oli leuto ja lyhyt. > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Talvitilastot > Jäätalvet, luettu Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Mannio, J., Mehtonen, J., Nysten, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K.-M. & Äystö, L Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja 15. Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Werdi, E., Mannio, J., Mehtonen, J., Nysten, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K.-M., Äystö, L., Kauppila, J., Leppänen, M., Näykki, T. & Korhonen, M Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja, luonnos päivitykseksi. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no s. Lepistö L. (toim) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeskus, päivitetty Muuri, L Pyhtään merialueen kalalaitosten vesistötarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 363/2017. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/2013. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 238/2014. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 246/2015. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 256/2016. Pitkänen, H Eutrophication of the Finnish coastal Waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Enviroment Research Institute. Pitkänen, H., Kuosa, H., Eremina, T., Lips, U., Lehtoranta, J. & Maximov, A Eutrophication. Teoksessa: The Gulf of Finland assessment, Raateoja, M. & Setälä, O. (toim.). Reports of the Finnish Environment Institute 27/2016. Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008b. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 354) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/

50 Suomen ympäristökeskus. 2016a. Valtakunnallinen leväyhteenveto 2016: Leväkesä alkoi aikaisin, mutta tyrehtyi loppukesää kohti. Tiedote > Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Vesi > Valtakunnallinen leväyhteenveto Suomen ympäristökeskus. 2016b. Suomenlahdelle virrannut runsaasti ravinnerikasta vettä Itämeren pääaltaalta. Uutinen > Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö Suomen ympäristökeskus Vesikartta-sovellus. > Vesikartta Valtioneuvosto Valtioneuvoston asetus 1308/2015. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017

51 LIITE 1

52 LIITE 2 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailun näytepisteet ja näytteenottokertojen lukumäärä touko-syyskuussa vuonna Alue Asema Sijainti Koordinaatit YKJ fys.kem klorofylli intensiivi plankton näytteenotot kasvukaudella Pyhtää 18 Storsundet x 1 Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti x 1 Pyhtää 46 Purolanlahti x x 5 Pyhtää 66 Heikinhelli x x 5 Pyhtää 77 Äyspäänselkä x x 5 Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti x x 5 Pyhtää Kyvy-10 Pitkäviiri x x 5 Kotka 91 Viikarinsaari x 5 Kotka 96 Mussalo x x 5 Kotka 100 Mussalo x 1 Kotka 104 Hovinsaari x x 5 Kotka 106 Majasaari x 5 Kotka 123 Lelleri x 9 Kotka 128 Varissaari x x 9 Kotka 133 Kotkansaari x 5 Kotka 139 Halla x x 5 Kotka 152 Hallanväylä x x 5 Kotka 156 Hallanväylä x x 5 Kotka Kyvy-2 Rankki x x 5 Kotka Kyvy-3 Ristisaari x 1 Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa x 1 Hamina 179 Kuuttinki x x 5 Hamina 181 Kuuttinki x 1 Hamina 186 Neuvottomanlahti x 1 Hamina 198 Summanlahti x x 5 Hamina 212 Varvio x x 9 Hamina 218 Hilloniemi x 9 Hamina 225 Vilniemi x 1 Hamina 230 Hilloniemi x x 5 Hamina 231 Haminanlahti x 1 Hamina 346 Uolionmatala x x 5 Hamina Kyvy-4 Einonkari x x 5 Hamina Kyvy-12 Velpperkari x 1 Hamina Kyvy-13 Pyötsaari x 1

53 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,6 9,7 69 1, ,01 7, < ,6 10, ,5 10, ,3 9,5 69 1, ,34 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,7 88 1, ,99 7, ,4 12, ,6 12, ,9 11,4 82 1, ,10 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17,1 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,9 10,8 76 2, ,65 7, ,5 10, ,4 10, ,1 9,5 69 3, ,18 8, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11,4 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,5 12,6 87 2,7 23,9 0,12 7, ,5 12, ,4 11,7 83 1, ,56 7, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,5 12,4 86 3,3 23,4 0,11 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

54 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,3 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 32 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,6 12,3 86 1, ,44 7, ,2 10, ,2 10,8 76 1, ,92 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,4 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 28 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,3 86 1, ,82 7, ,1 12, ,1 12, ,4 12,0 85 1, ,97 7, MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Lumi 0 cm; Jää 34 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,5 86 1, ,83 7, ,2 11, ,4 11, ,7 10,1 72 0, ,10 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,7 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 12,0 84 4, ,04 7, ,2 11,9 84 1, ,79 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 5 cm; Jää 29 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,4 11, ,15 6, ,2 12, ,6 12,3 88 1, ,98 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

55 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 5 cm; Jää 25 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 1,0 11, ,16 6, ,4 12, ,6 11,7 84 1, ,90 7, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,1 12,5 88 2, ,61 7, ,2 12, ,5 12, ,7 12,5 90 1, ,18 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,1 12,4 87 1, ,00 7, <0,2 5 0,7 12, ,7 12, ,8 12,6 91 0, ,24 7, <0,2 0-2 < MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,5 12,6 87 1,8 2 2,72 7, <0,2 5 0,5 12,5 87 1,1 2 3,83 7, , ,7 12,4 86 1,1 1,8 4,12 7, <0,2 17 0,8 12,5 87 1,1 1,7 4,20 7,8 160 <5 39 <0,2 0-2 < MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15,4 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 1 cm; Jää 28 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 11,9 84 4, ,37 7, ,4 12, ,6 11,8 84 1, ,95 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

56 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 5 cm; Jää 24 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 11, ,0 0,46 6, ,4 12, ,6 11,9 85 1, ,93 7, MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 1 cm; Jää 23 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 11, ,47 6, ,6 11,6 83 1, ,76 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 2 cm; Jää 32 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,4 12,0 85 1, ,03 7, ,4 12, ,6 11,7 84 0, ,94 7, MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 24 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 11,2 77 2,4 7,5 0,04 7, ,7 10, ,9 11, ,9 11,1 80 1, ,11 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 26 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 12,5 86 2,5 7,5 0,04 7, ,9 11,6 84 1, ,87 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

57 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja AL, JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,4 92 1, ,61 7, <0,2 5 0,4 12,9 91 1, ,26 7, ,5 12,5 89 1, ,93 7, ,5 12,9 92 1, ,12 7, < <0,2 0-2 < MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 20 cm; Jää 22 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,4 10,7 74 6,4 46,1 0,95 6, ,2 12, ,1 12,5 88 3, ,50 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,7 12,5 89 1, ,68 7, ,7 12, ,7 12, ,7 12,3 88 1, ,08 7, < MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 48 m; Näk.syv. 5,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,5 89 0, ,89 7, < ,4 5,4 5 0,4 12, ,4 12,8 89 5,5 20 0,6 12,7 91 0, ,10 7, ,0 12,0 87 0, ,31 7, ,2 12,2 89 0, ,41 7, < , MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

58 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,7 12,7 91 1, ,63 7, ,6 5,5 5 0,7 12, ,7 12,8 89 5,1 25 0,8 11,6 83 0, ,20 7, < , MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 5,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 12,8 90 0, ,98 7, < ,3 5,3 5 0,2 13, ,3 13,0 90 5,6 20 0,6 12,8 92 0, ,14 7, ,9 12,6 91 0, ,38 7, ,2 12,1 88 1, ,55 7, < , MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,3 12,9 91 1, ,26 7, ,5 13, ,7 12, ,9 12,5 90 1, ,26 7, MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Näytt.ottaja JMÄ, JN; Ei näytteitä! MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 13,1 93 1, ,99 7, ,3 12, ,3 12, ,0 11,5 83 0, ,47 7, ,6 12,1 89 1, ,82 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

59 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,5 13,0 93 1, ,27 7, < ,3 4,6 5 0,5 12, ,5 12,8 89 4,6 20 1,3 12,2 89 0, ,66 7, ,7 11,6 86 0, ,95 7, < , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,3 13,3 94 0, ,01 7, < ,4 5,8 5 0,4 13, ,4 12,8 89 5,0 20 0,5 12,7 91 1, ,16 7, ,4 11,9 87 1, ,62 7, < , MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 43 m; Näk.syv. 4,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,4 13,0 93 0, ,22 7, < ,3 4,6 5 0,4 13, ,4 13,0 90 4,6 20 0,6 12,8 92 0, ,29 7, ,5 12,0 88 0, ,79 7, ,7 11,8 87 1, ,91 7, < , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Näytt.ottaja JMÄ, JN; Ei näytteitä! INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,4 13, , ,25 8, <5 24 <2 5 3,9 14, ,7 14, ,0 11,0 82 1, ,18 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

60 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 5,0 13, , ,33 8, <2 5 4,3 14, ,8 13, ,6 12,3 93 1, ,28 8, < INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,3 14, , ,35 8, <5 30 <2 5 4,1 14, ,8 14, ,9 13, , ,06 8, <5 33 < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,7 14, , ,33 8, <5 41 <2 5 3,8 14, ,4 14, , ,69 8, <5 36 < INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,0 12, , ,37 8, < ,0 13, ,7 13, ,0 10,0 77 0, ,86 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,4 11, , ,53 7, ,8 12, ,5 13, ,0 12,2 96 1, ,98 8, ,2 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

61 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,7 13, , ,23 8, <5 18 < ,3 12, ,2 12, ,4 11,8 93 1, ,92 8, <5 <5 17 < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,7 12, ,47 8, ,2 12, ,5 12,2 99 3, ,73 8, <5 6, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,6 12, , ,66 8, <5 <5 22 < ,5 12, ,1 12, ,4 10,6 84 2, ,16 7, <5 < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,6 11, , ,63 8, <5 <5 24 < ,4 11, ,1 11, , ,65 8, <5 < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,6 11, ,33 8, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

62 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,3 11, ,29 8, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,5 11, ,31 8, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,8 12, ,64 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,4 11, ,60 8, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,7 11, , ,70 8, < ,4 12, ,0 12, ,3 10,4 82 1, ,54 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,5 11, , ,31 8, < ,2 12, ,7 12, ,4 11,2 93 2, ,78 8, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

63 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,9 11, , ,42 8, ,5 13, , ,74 8,9 17 7,9 12, , ,89 8, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,9 11, , ,09 8, < ,4 12, , ,47 8, <5 <5 18 <2 10 8,9 12, , ,69 8, <5 <5 16 <2 20 4,4 9,5 75 1, ,23 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 13,7 10,0 96 8,5 0,05 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,4 10, ,5 0,08 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,5 10,5 99 3, ,85 7, ,9 11, , ,41 8,4 15 5,3 10,6 86 2, ,92 8, ,8 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

64 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 13,2 9,9 94 3,6 54,6 0,27 7, ,8 11, , ,28 8,3 10 7,5 11,6 99 2, ,58 8, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,9 11, ,19 8, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,1 11, ,60 8, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,2 9, ,24 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,4 14, ,46 9, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,7 13, ,14 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

65 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,2 14, ,51 9, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 10,9 14, ,57 9, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,4 10, ,5 0,11 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,2 10,0 87 1, ,46 7, < ,0 10, ,3 8, ,7 7,6 60 1, ,25 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,1 10,3 90 1, ,51 7, < ,6 9, ,6 7,2 56 1, ,36 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,4 10, ,49 7, ,2 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

66 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 7,3 9, ,60 7, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 7,7 10, ,51 7, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,4 10, ,39 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 8,8 10, ,26 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,8 10,8 96 1, ,40 7, <5 26 < ,6 10, ,4 9, ,5 6,9 54 0, ,80 7,4 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,2 10,5 94 1, ,47 7, ,3 10, ,7 8, ,9 7,5 59 1, ,89 7, <5 44 < ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

67 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,6 11,0 97 0, ,64 7, ,0 10,4 88 0, ,74 7,8 17 4,1 8,3 66 0, ,47 7, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,6 10,8 97 1, ,04 7, <5 28 < ,1 10,4 89 1, ,73 7, <5 29 <2 10 5,1 9,2 75 1, ,00 7, ,0 6,8 52 2, ,65 7, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,4 10, ,4 0,06 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,0 9, ,62 7, , MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 12,0 9,6 90 2, ,06 7, ,3 10,3 90 1, ,33 7,8 15 3,8 7,5 59 3, ,45 7, ,2 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

68 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 13,4 9,3 89 4, ,84 7, ,3 9,8 84 1, ,52 7,7 10 4,6 7,9 63 2, ,23 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,9 10, ,26 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja EK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,3 10, ,24 7, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,5 10, ,86 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,2 10, ,72 7, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 9,6 10, ,67 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

69 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,0 11, ,49 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,6 11, ,56 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja VM, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,6 11, ,69 8, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22,4 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,8 10, , ,28 8, <5 <5 21 < ,0 8, ,3 9, ,0 7,4 63 1, ,11 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,2 9,8 98 1, ,96 8, <5 <5 31 < ,6 9, ,0 8, ,4 6,8 60 4, ,88 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

70 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,6 9, , ,19 8, <5 < ,0 9, ,8 8, ,6 8,2 74 3, ,58 7, <5 < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,0 8,7 92 2, ,35 8, <5 < ,7 9, ,2 8,4 79 3, ,51 7, < , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,4 9,8 99 1, ,36 8, <5 <5 42 < ,1 9, ,9 9, ,3 7,0 62 1, ,18 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; Ei näytteitä! INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,2 10, , ,87 8, <5 <5 30 < ,2 9, ,7 9, ,4 7,3 67 3, ,77 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

71 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,5 9, , ,34 8, ,8 9, ,7 9, ,9 5,4 46 4, ,62 7, , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,8 9, , ,05 7, <0,2 5 14,0 9, ,8 9, ,5 7,6 69 2, ,82 7, <0, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,8 9, , ,14 7, < <0,2 5 13,8 9,9 98 1, ,55 7, < ,2 9,0 86 1, ,67 7, < ,9 6,4 56 3, ,16 7, <0,2 0-2m 9, MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,8 8,7 93 4,0 8,3 0,04 7, ,8 9, ,0 7, ,5 0,8 5,8 42 7, ,77 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 8,8 95 4,3 9,6 0,05 7, ,2 8,1 79 3, ,29 7, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

72 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 8, ,7 0,49 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,5 9, , ,34 7, ,0 8, ,8 8, ,0 6,5 58 4, ,92 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,3 8,5 90 4,3 89,4 0,37 7, ,2 7, ,1 7,5 70 4, ,61 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,5 9,3 93 2, ,08 7, ,3 8, ,7 6,5 60 4, ,70 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,3 9,2 94 2, ,48 7, ,8 8, ,1 7,6 73 2, ,63 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

73 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä, JN, PP; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,9 9,8 99 2,4 3,6 2,91 7, <0,2 5 13,9 9,4 91 2,1 2,9 4,39 7, <0, ,3 9,1 87 1,9 2,2 4,73 7,9 < <0,2 17 9,6 7,2 63 2,8 3,6 4,98 7, <0, , MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 49 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,2 10, , ,63 8, <5 0, ,76 0 6,7 5 14,8 10, ,5 9,4 92 6, ,0 8,0 73 1, ,97 7, ,5 6,3 52 1, ,85 7, ,9 5,5 45 1, ,02 7, < , , MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,4 9, , ,70 8, < ,71 0 7,0 5 16,2 9, ,1 4,0 35 1, ,46 7, <5 < , , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,7 9, , ,44 8, <5 < ,94 0 6,9 5 15,2 9, ,3 9,4 92 5,0 25 8,7 6,3 56 3, ,10 7, <5 < , ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

74 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 14,8 10, , ,69 8, < ,88 0 6,8 5 14,6 10, ,4 9,9 97 5,0 20 8,8 7,7 68 1, ,15 7, ,3 6,5 53 1, ,72 7,6 7,5 40 4,9 5,3 43 2, ,93 7, , , MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,4 9,3 98 3, ,84 7, ,8 9, ,9 9, ,4 6,4 56 3, ,13 7, MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,3 8,5 88 2, ,61 7, ,5 12,5 8,1 78 6, ,51 7, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,6 8,5 94 2, ,13 7, ,8 7, ,6 6,1 59 4, ,62 7, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

75 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,3 10, , ,06 8, ,1 10, ,8 9, ,5 7,5 66 1, ,20 7, ,1 5,6 46 2, ,77 7, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,6 9, , ,68 8, <5 <5 20 <2 0,56 0 7,5 5 15,1 9, ,2 9,4 90 6,7 20 8,7 7,8 69 0, ,22 7,7 7,5 35 5,2 6,5 53 1, ,71 7,5 7, , , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,3 10, , ,28 8, <5 <5 48 <2 0,86 0 7,5 5 15,0 9, ,2 9,7 94 7, ,9 8,3 77 1, ,97 7, ,0 6,7 57 1, ,44 7, , , MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,4 9,5 98 0, ,56 8, <5 <5 21 <2 0,49 0 6,8 5 15,3 9, ,1 9,4 93 6,8 20 8,7 8,2 73 0, ,98 7, ,2 7,4 63 0, ,33 7, ,6 5,4 44 1, ,24 7,4 7, , ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

76 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,1 9,0 96 3, ,22 7, <5 19 <2 1,7 0 8,7 5 14,7 8, ,8 5,9 50 6,8 14 7,7 5,7 49 6, ,20 7, , , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 09:45; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; Ei näytteitä! INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,6 9,1 94 1, ,56 8, <5 < ,5 9, ,4 7, ,2 5,3 48 5, ,02 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,3 9,0 92 1, ,58 8, <5 < ,2 8, ,4 5, ,88 7, < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,1 9,2 96 1, ,42 8, ,7 9, ,2 7, ,1 4,8 44 5, ,89 7, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

77 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,0 9,1 95 2, ,48 8, ,7 9, ,0 7, ,6 6,0 57 6, ,85 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,4 9,0 94 2, ,44 7, ,5 14,4 8,2 82 4, ,49 7, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 14,2 8,9 89 2, ,55 7, ,0 8, ,9 7,0 68 4, ,74 7, , MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,2 9,4 98 1, ,65 8, ,1 8, ,3 4,6 42 7, ,06 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,0 8,6 88 2, ,60 7, ,7 8, ,7 7,2 70 2, ,83 7, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

78 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 14,7 8,4 85 2, ,68 7, ,3 8,1 81 2, ,71 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,8 10, , ,68 8, ,7 9, ,0 4,3 39 9, ,09 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,1 9, , ,97 8, <5 < ,0 9, ,9 7, ,8 2,8 27 9, ,79 7, < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,6 8,5 95 1, ,22 8, < ,4 8, ,1 7,2 75 2, ,47 7, < , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,9 9, , ,30 8, < ,3 8, ,1 7, ,7 5,3 49 3, ,94 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

79 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,7 9, , ,23 8, <5 24 < ,9 8, ,6 6, ,6 6,2 61 7, ,66 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,8 9,2 97 1, ,65 8, < < ,8 8, ,5 8, ,4 6,8 67 2, ,72 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,1 7,9 83 2, ,85 7, ,2 8, ,9 8, ,1 7,4 76 7, ,55 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,1 9,0 95 1, ,01 7, ,8 8,4 87 1, ,49 7, ,0 7,9 80 1, ,61 7, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

80 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,5 8,6 91 2, ,36 7, ,1 8,1 84 2, ,28 7, < ,7 8,4 87 1, ,53 7, < ,7 5, ,69 7, < , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,6 8,4 90 9,2 0,05 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,3 8, ,3 0,43 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,7 8,0 85 2, ,48 7, ,2 7,6 79 2, ,93 7, ,3 7,8 80 7, ,52 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,7 7,8 82 3, ,05 7, ,4 7,7 81 2, ,97 7, ,7 7,3 75 6, ,38 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

81 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 8, ,85 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,6 8, ,87 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8,6 91 1, ,15 7, <5 < ,7 8, ,3 8, ,7 7,6 79 2, ,44 7, < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 11:40; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8,1 85 2, ,13 7, < ,7 8, ,7 6,9 71 5, ,39 7, < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,3 8, ,08 7, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

82 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8, ,10 7, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,5 8, ,08 7, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,2 8, ,16 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JN, PP, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8, ,21 7, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,5 9, ,74 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,0 8, ,38 7, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,0 8, ,26 7, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

83 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,8 8, ,74 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,8 8, ,54 7, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,5 8, ,92 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,7 8,7 92 1, ,09 7, < ,7 8, ,7 8, ,2 6,5 65 2, ,66 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,0 8,6 91 1, ,52 7, ,0 8, ,9 7, ,2 7,5 78 3, ,35 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

84 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,1 8,5 90 1, ,13 7, < ,1 8, ,1 8, ,6 7,9 83 4, ,30 7, < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,3 8,5 91 2, ,15 7, < ,3 8, ,3 8,4 90 2, ,17 7, < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,4 9,1 95 1, ,06 7, ,4 9, ,3 9, ,2 8,4 88 2, ,23 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,6 8,8 92 1, ,04 7, ~1 5 16,5 8, ,4 8,4 88 4, ,16 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

85 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,4 9, ,06 7, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,6 8, ,63 7, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,6 9, ,96 7, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,5 9, ,12 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LA, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,4 9, ,12 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 9,0 93 1, ,71 7, ,0 8, ,1 8, ,9 7,2 73 2, ,53 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

86 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 8,6 89 1, ,41 7, ,1 8, ,0 8, ,7 7,5 77 6, ,38 7, , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,8 9,0 93 1, ,52 7, ,8 8,5 88 1, ,23 7, ,2 7,6 78 0, ,52 7, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,1 8,7 90 1, ,05 7, ,1 8,4 87 1, ,08 7, ,7 8,1 84 1, ,23 7, ,4 7,5 77 3, ,47 7, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 9, ,60 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,5 9, ,00 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

87 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 8,4 86 2, ,73 7, ,1 8,1 84 1, ,17 7, ,9 8,0 83 2, ,31 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 8,2 85 2, ,36 7, ,1 8,1 84 1, ,13 7, ,0 8,0 83 2, ,28 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,2 7, ,78 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,0 8, ,82 7, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,0 9, ,73 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,8 9, ,34 8, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

88 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,1 9, ,23 7, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,8 9, ,32 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,9 9, ,18 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,7 9, ,00 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,7 10,0 90 0, ,06 7, ,8 9, ,0 9, ,2 8,7 82 1, ,70 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,8 9,6 87 1, ,57 7, ,5 9, ,1 9, ,2 9,0 84 1, ,58 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

89 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,9 10,0 91 1, ,28 7, ,9 10, ,0 9, ,5 9,6 88 1, ,44 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja JN, JMä; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,1 10,0 89 1, ,08 7, ,4 9, ,7 9,7 88 2, ,22 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 2,5 12,1 91 1, ,84 7, ,1 11, ,3 11, ,2 10,8 85 1, ,67 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,9 12,1 89 2, ,07 7, ,2 11, ,5 11, ,7 11,2 87 1, ,47 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,5 12,3 90 3, ,64 7, ,6 12, ,4 12, ,9 11,8 90 1, ,13 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

90 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P SIO2 fek ent Klorof. TOC Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,7 12,1 89 3, ,69 7, ,9 11, ,6 11,9 90 1, ,02 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /38

91 Kotkan ja Haminan edusta 2016 kasviplankton Kymijoen vesi ja ympäristö ry Zwerver LIITE 4 Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2016 Kasviplankton lajisto ja biomassa Raportti Vuoden 2016 määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta Ajankohta: maaliskuu 2017 Raportti nro: Kirjoittanut: Päivi Hakanen Tmi Zwerver Planktonmääritykset Arkadiantie 2, Kemiö info@zwerver.fi

92 LIITE 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Näytteet Mikroskooppi Menetelmä Näytteen esikäsittely Määritys ja laskenta Tulokset Yhteenveto tuloksista Leväryhmät Valokuvat Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella Varissaari Varvio Yhteenveto Lähdeluettelo... 9

93 LIITE 4 1. Johdanto Kasviplankton on tärkeä biologinen muuttuja, jota käytetään vesimuodostumien ekologisen tilan arvioinnissa. Rannikkovesien tilan seurannassa käytetään kasviplanktonin a-klorofylli-arvoja sekä kokonaisbiomassaa (Aroviita ym. 2012). Tässä tutkimuksessa määritettiin Kotkan ja Haminan edustalta kahden näytepaikan heinä-elokuun 2016 kasviplanktonnäytteet. Näytteistä määritettiin kasviplanktonlajisto, lajien tiheydet sekä biomassat. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Näytteet Tutkimuksessa määritettiin Kotkan ja Haminan edustan kasviplanktonnäytteet heinä-elokuu 2016 (taulukko 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä m syvyydeltä ja säilöttiin happamalla lugolliuoksella. Näytteet toimitettiin 200 ml ruskeissa lasipulloissa. Näytepullot säilytettiin jääkaapissa projektin määritystyön alkuun saakka, jonka jälkeen näytteet säilytettiin huoneenlämmössä valolta suojattuna Mikroskooppi Kasviplanktonnäytteiden määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert), joka täyttää eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) mikroskoopille asettamat vaatimukset kasviplanktonnäytteiden määrittämisessä (taulukko 2). Määritykset tehtiin kirkaskentässä Menetelmä Kasviplanktonyhteisön koostumuksen laskenta perustui Utermöhlin (1958), eurooppalaisen standardin (EN 15204), HELCOM:n (2014) sekä Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen ym. 2011, Lehtinen ym. 2016) kuvaamille menetelmille. Näytteet laskettiin käyttäen HELCOM (2014) - ohjeistuksen laajaa kvantitatiivista menetelmään. Tarkempi kuvaus menetelmästä on esitelty kappaleessa Määritys ja laskenta. 1

94 LIITE Näytteen esikäsittely Näytteet sekoitettiin tasaiseksi rauhallisesti kääntelemällä pulloja muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen tutkittava näytemäärä kaadettiin Hydro-Bios-laskeutuskammioon. Näytteen annettiin laskeutua häiriöttömässä paikassa aina näytemäärälle ohjeistetun ajan (Järvinen ym. 2011). Ennen tarkempaa määritystä varmistettiin näytteen tasainen jakauma laskeutuskammion pohjalla. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte Määritys ja laskenta Laskenta Näytteet laskettiin kolmea suurennusta käyttäen (taulukko 3). Laskenta aloitettiin suurimmalla suurennuksella (630x), jolla laskettiin ja määritettiin pienimmät lajit (2-20 µm). Suurimmalla suurennuksella laskettiin vähintään 60 näkökenttää ja vähintään 400 laskentayksikköä. Tämän jälkeen laskettiin suuremmat (>20 µm) tai aiemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella vähintään 60 näkökentästä. Viimeiseksi laskettiin suurimmat ja harvinaisimmat taksonit vähintään 60 näkökentältä pienimmällä (100x) suurennuksella. Annetut laskentayksiköiden kokoluokat ovat suuntaa-antavia. Tarvittaessa määritys vielä varmistettiin suuremmalla suurennuksella. EnvPhyto-laskentaohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osaa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei ole mainittu tuloslistoissa Lajinmääritys Lajimääritys pyrittiin tekemään lajitasolle. Määritykset suoritti Päivi Hakanen, mutta Satu Zwerver auttoi tarvittaessa lajimäärityksissä sekä tarkisti tulokset. Määrityksessä käytetty kirjallisuus löytyy liitteestä Biomassa Kasviplanktonsolujen biomassat saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Järvinen ym. 2011). Laskenta suoritettiin EnvPhytolaskentaohjelmassa HELCOM PEG laji- ja tilavuustaulukkoa käyttäen. Ohjelma laskee valmiiksi laskentayksiköiden tiheydet sekä biomassat Tietojen käsittely Kasviplanktonnäytteiden laskentaan käytettiin EnvPhyto-laskentaohjelmaa, joka laskee valmiiksi laskentayksiköiden tiheydet ja kokonaisbiovolyymit Laskennan tarkkuus Kvantitatiivisen kasviplanktonlaskennan tulosten teoreettiset virhearvot määräytyvät lasketun laskentayksikköjen lukumäärän funktiona (taulukko 4) (Järvinen ym. 2011, HELCOM 2014). Mitä enemmän laskentayksikköjä lasketaan sitä luotettavampia tuloksista tulee. 2

95 LIITE 4 3. Tulokset Kaikkien kasviplanktonnäytteiden tulokset on tallennettu SYKE:n kasviplanktonrekisteriin. Tämän raportin liitteenä on Excel-tiedosto (Kotkan - Hamina 2016 Kasviplanktontulokset - Zwerver.xlsxtiedosto), johon on kerätty alkuperäiset yhteenveto-, luokka- ja lajilistat kasviplanktonrekisteristä. Lisäksi tiedostoon on tehty yhteenvetotaulukoita kasviplanktonlajien ja - ryhmien biomassoista sekä prosenttiosuuksista. Liitetiedosto sisältää sivut: 1) näytetiedot, 2) yhteenveto tuloksista, 3) lajilistat (biomassa, biomassa-%), 4) luokkalistat (biomassa, biomassa-%, tiheys, tiheys-%) sekä alkuperäiset 5) yhteenveto-, 6) laji- ja 7) luokkalistat Yhteenveto tuloksista Taulukossa 5 ja kuvassa 1 on esitetty tässä tutkimuksessa määritettyjen näytteiden keskeiset kasviplanktontulokset. 3

96 LIITE Leväryhmät Kasviplanktonnäytteiden kokonaisbiomassan jakautuminen eri leväryhmiin on esitetty kuvassa 2 sekä taulukoissa 6-7. Lisäksi leväryhmien tiheydet ja tiheysosuudet on esitetty taulukoissa 8-9. Sekä Varissaaren että Varvion näytepisteillä ripsieläin Mesodinium rubrum (Ciliates with endosymb. algae) esiintyi vuonna 2016 hyvin runsaana (kuva 2). Heinäkuussa Varissaaren asemalla piilevät muodostivat biomassaltaan suurimman ryhmän (24 %), mutta M. rubrum oli runsain yksittäinen laji (16 %) (kuva 2, taulukko 7). Elokuun puolessa välissä M. rubrum dominoi kasviplanktonyhteisöä (57 %), mutta elokuun lopussa pienet Pyramimonas-suvun (Prasinophyceae) lajit esiintyivät biomassaltaan runsaimpina (29 %). Varvion näytepaikalla M. rubrum dominoi kasviplanktonyhteisöä sekä heinäkuussa että elokuun ensimmäisessä näytteessä (45 ja 66 %), mutta elokuun lopussa isokokoinen piilevä Actinocyclus spp. oli vaihtunut valtalajiksi (59 %) (kuva 2, taulukko 7). Muut runsaana esiintyneet ryhmät olivat nielulevät, panssarisiimalevät sekä Prasinophyceae-viherlevät (kuva 2). Sinileviä esiintyi näytteissä vain vähän (kuva 2). Tiheydeltään eniten esiintyi odotetusti pieniä siimallisia ja yksittäisiä soluja (Others-Flagellates and unicells) sekä nieluleviä (taulukkot 8-9). Varissaaren heinäkuun näytteessä esiintyi erittäin runsaana pientä 2-4 µm piilevää, joka muodosti 24 % kokonaistiheydestä (taulukko 9). Varissaaren elokuun lopun näytteessä puolestaan esiintyi paljon pieniä Pyramimonas-lajeja (24 % kokonaistiheydestä) (taulukko 9) Valokuvat Yleiskuvat kaikista kasviplanktonnäytteistä on esitetty liitteessä 2. Kaikki näytteet olivat suhteellisen roskaisia ja näytteissä oli paljon pikokokoluokan yksittäisiä soluja (0,2-2 µm). Tätä kokoluokkaa ei huomioitu tässä tutkimuksessa, koska HELCOM:n ohjeistus ei sitä suosittele (HELCOM 2014). 4

97 LIITE 4 5

98 LIITE 4 6

99 LIITE 4 4. Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella 4.1. Varissaari 128 Varissaaren näytepaikalla kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli tasaisen korkeaa heinäkuussa ja elokuun puolessa välissä (0,9 mg l -1 ), mutta laski elokuun loppuun yli puolella (0,4 mg l -1 ). Biomassat ovat samaa luokkaa kuin vuosina (Zwerver 2014, 2015, 2016). Vuoden 2016 näytteiden keskiarvo 0,8 mg l -1 on hieman alhaisempi kuin vuoden 2015 (1,0 mg l -1 ). Varissaari ja Varvio kuuluvat tyypiltään Suomenlahden sisäsaaristoon (Ss) eikä kyseiselle tyypille ole annettu kasviplanktonin kokonaisbiomassan vertailuarvoja ekologista luokitusta varten (Aroviita ym. 2012). Sinileviä esiintyi vuoden 2016 näytteissä vain vähän (< 8 % kokonaisbiomassasta). SYKE:n valtakunnallisten levätiedotteiden mukaan elokuussa 2016 rannikon seuranta-asemilla sinileviä tavattiin vain vähän (SYKE: valtakunnalliset leväkatsaukset 2016). Epävakainen ja kolea sää hillitsivät sinilevien esiintymistä. Taksonien lukumäärä oli Varissaaren näytepisteellä edellisvuosien tapaan suhteellisen korkea (40-60 kpl). Taksonien määrä 50 %:ssa biomassaa oli heinäkuussa ja elokuun lopussa hyvä (5 taksonia), mutta elokuun puolivälissä ripsieläin Mesodinium rubrum muodosti yksin 57 % kokonaisbiomassasta. M. rubrumin kukinta nosti keskimääräisen yksikkökokoon paljon muita näytteitä suuremmaksi elokuun puolivälissä. Heinäkuun näytteen kokonaistiheys on huomattavasti suurempi kuin muiden näytteiden. Näytteessä esiintyi pienten tunnistamattomien flagellaattien ja yksittäisten solujen lisäksi hyvin runsaasti pieniä piileviä, nieluleviä ja viherleviä. Myös näytteenottosyvyys oli heinäkuussa pienempi kuin muilla näytteillä. Heinäkuun näytteessä kokonaisbiomassa oli jakautunut tasaisesti useiden leväryhmien kesken ja lajisto oli monipuolinen. M. rubrum oli biomassaltaan runsain (16 %), jonka jälkeen runsaimpina esiintyivät Eutreptiella spp., Plagioselmis-nielulevät, pienet Centrales-piilevät ja viherleviin kuuluvat Pyramimonas-lajit (10-8 %). Varissaaren heinäkuun näyte oli ainoa näyte, jossa silmäleviin kuuluva Eutreptiella-lajia esiintyi merkittävissä määrin (10 % biomassasta). Laji määritettiin vain sukutasolle, mutta kyseessä oli todennäköisesti E. gymnastica, joka voi ajoittain dominoida kasviplanktonyhteisöjä ja värjätä veden vihreäksi (Hällfors & Lehtinen 2012). Elokuun puolivälissä M. rubrum muodosti massaesiintymän ja dominoi yhteisöä. M. rubrum on Itämerellä yleisesti kukintatiheyksissäkin esiintyvä miksotrofinen ripsieläin. Tämä ripsieläin lasketaan mukaan kasviplanktonmäärityksissä, koska se sisältää klorofylliä ja pystyy yhteyttämään nieluleväsymbionttinsa avulla (Lindholm 1998). M. rubrumin massaesiintymät voivat värjätä veden punertavaksi (Lindholm 1998). Toiseksi suurin leväryhmä elokuun puolivälissä oli panssarisiimalevät. Biomassaltaan runsain laji oli Dinophysis acuminata. (13 %). Tämä suurikokoinen miksotrofinen panssarisiimalaji puolestaan saalistaa M. rubrum -ripsieläintä eikä Dinophysis-lajien kasvatus laboratorio-oloissa onnistu ilman M. rubrumia (Riisgard & Hansen 2009, viitteineen). Luonnossa näiden lajien yhteisestä esiintymisestä on kuitenkin vasta vain vähän tietoa (Sjöqvist & Lindholm 2011, viitteineen) Elokuun lopun näytteessä biomassaltaan runsaimpina esiintyivät Pyramimonas-suvun lajit. Nämä lajit esiintyvät yleisesti Itämeren kasviplanktonyhteisöissä ympäri vuoden (Hällfors & Lehtinen 2012). Tämän suvun edustajien on havaittu korreloivan positiivisesti kokonaistypen määrän kanssa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan johtopäätösten tekemiseen (Toming & Jaanus 2007) Varvio 212 Varvion kasviplanktonin kokonaisbiomassat olivat alhaisia heinäkuussa ja elokuun lopussa (0,6-0,5 mg l -1 ), mutta Mesodinium rubrum -ripsieläimen kukinta nosti biomassan korkeaksi elokuun puolivälissä (1,2 mg l -1 ). Vaikka heinäkuussa ja elokuun lopussa biomassa-arvot ovat hieman alhaisempia kuin edellisinä vuosina, vuoden 2016 biomassojen keskiarvo 0,7 mg l -1 on vuosien 2014 ja 2015 tasoa (Zwerver 2015, 2016). Sinileviä esiintyi Varviolla 2016 vain hyvin vähän (< 5 % biomassasta). Rihmamaisten sinilevien vähäinen esiintyminen edellisiin vuosiin nähden on havaittavissa myös näytteiden yleiskuvissa (liite 2.) (Zwerver 2014, 2015, 2016). Taksonien lukumäärä oli Varvion näytepisteellä alhainen (32-36). Taksonimäärä oli ollut korkeampi vuonna 2015, mutta oli nyt samaa tasoa kuin vuosina (Zwerver 2014, 2015, 2016). Edellisvuosien tapaan Varvion taksonimäärät olivat alhaisempia kuin Varissaaren näytteissä. 7

100 LIITE 4 Taksonimäärät 50 %:ssa biomassaa ovat hyvin alhaiset. Tämä johtuu isokokoisten taksonien runsaasta esiintymisestä. Keskimääräinen yksikkökoko kasvoi selvästi elokuun puolessa välissä M. rubrum -ripsieläimen kukinnan seurauksena. ja säilyi suurena myös elokuun lopussa, kun isokokoinen Actinocyclus-piilevä muodosti 59 % kokonaisbiomassasta. Kokonaistiheys oli heinäkuussa selvästi korkeampi kuin elokuun näytteissä, jolloin biomassaltaan isot lajit vallitsivat yhteisössä. Lukuun ottamatta Varissaaren heinäkuun näytteen suurta kokonaistiheyttä, molempien asemien tiheydet ovat hieman vuoden 2014 arvoja korkeammat, mutta selvästi alhaisemmat kuin vuosien 2013 ja 2015 kokonaistiheydet (Zwerver 2014, 2015, 2016). Yhtenäisesti Varissaaren kasviplanktonyhteisöjen kanssa, M. rubrum dominoi Varvion kasviplanktonyhteisöjä heinäkuun ja elokuun puolivälin näytteissä (45 ja.66 % kokonaisbiomassasta), mutta elokuun lopussa ripsieläimen määrä väheni huomattavasti. Tutkituilla asemilla on viimeksi vuoden 2013 näytteissä havaittu M. rubrum -ripsieläimen muodostavan yli puolet kasviplanktonbiomassasta (Zwerver 2014). Varvion heinäkuunnäytteen toiseksi runsain laji oli heterotrofinen, siimallinen Ebria tripartita, joka otetaan Itämeren kasviplanktonmäärityksissä mukaan. Laji on yleinen Itämeren planktonissa. Elokuun puolivälissä M. rubrum - massaesiintymän yhteydessä myös Varvion näytepisteellä panssarisiimalevät olivat seuraavaksi suurin leväryhmä. Runsain laji oli myös täällä Dinophysis acuminata (9 %). Elokuun lopulla Varvion kasviplanktonyhteisö muuttui piilevävaltaiseksi isokokoisen Actinocycluslajin muodostaessa yksin 59 % biomassasta. Tämä laji oli todennäköisesti A. octonarius, joka voi esiintyä syksyisin runsaana (Hällfors & Lehtinen 2012). Nyt laji kuitenkin määritettiin vain sukutasolle, koska rannikon läheisyydessä voi esiintyä myös makean veden A. normannii -lajia (Hällfors 2004) ja lajien erottaminen toisistaan on hankalaa. 5. Yhteenveto Sekä Varissaaren että Varvion näytepisteillä kasviplanktonbiomassat olivat maltillisia ja näytteiden keskiarvot edellisten vuosien tasolla. Kasviplanktonyhteisöt vaihtelivat ajankohdan mukaan ja lajisto oli rannikolle tyypillistä. Näytteet olivat myös rannikolle tavalliseen tapaan roskaisia, mikä vaikeutti näytteiden laskemista. Vuonna 2016 kasviplankton yhteisöissä esiintyi paljon Mesodinium rubrum -ripsieläintä. Sinileviä esiintyi näytteissä vain vähän. Vuonna 2015 sinileviä oli puolestaan ollut elokuussa runsaasti eikä M. rubrumia ollut tavattu juuri lainkaan. Edellisten vuosien tapaan lajiston monimuotoisuus oli Varissaaren näytepaikalla korkeampi kuin Varvion näytepisteelle. 8

101 LIITE 4 6. Lähdeluettelo Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, J., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T., Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Suomen ympäristökeskus. 144 s. HELCOM Manual for Marine Monitoring in the HELCOM COMBINE Programme of HELCOM. Annex C-6: Guidelines concerning phytoplankton species composition, abundass and biomass, s Hällfors, G Checklist of the Baltic Sea phytoplankton species. Baltic Sea Environment Proceedings No 95, HELCOM, 210 s. Hällfors, S., Lehtinen, S Kasviplankton. Teoksessa: Leppänen, J-M., Rantajärvi, E., Bruun, J-E., Salojärvi, J. (toim.). Meriympäristön nykytilan arvio. C. Merenpohjan ja vesipatsaan eliöyhteisöt s. Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M., Palomäki, A. (toim.) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seur anta/biologisten_seurantamenetelmien_ohjee t/kasviplanktonin_tutkimusmenetelmat Lehtinen, S., Hällfors, H., Oja, J Meren kasviplanktonseuranta XM1003. Menetelmäohje ELY-keskusten käyttöön. Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, s Lindholm, T Algfenomenon och algproblem. Åbo Akademi, 168 s. Riisgaard, K., Hansen, P.J Role of food uptake for photosynthesis, growth and survival of the mixotrophic dinoflagellate Dinophysis acuminata. Marine Ecology Progress Series 381: Sjöqvist, C., Lindholm, T Natural cooccurrence of Dinophysis acuminate (Dinoflagellata) and Mesodinium rubrum (Ciliophora) in thin layers in a coastal inlet. Journal of Eukaryotic Microbiology 58: SYKE: Valtakunnalliset leväkatsaukset FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Valtaku nnallinen_levakatsaus_ _epa(39996) FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Valtaku nnallinen_levakatsaus_ _sat(39930) FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Valtaku nnallinen_levakatsaus_ _sis(40105) Toming, K., Jaanus A Selectin potential summer phytoplankton eutrophication indicator species for tha northern Baltic Sea. Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol. 56 (4): Utermöhl, H Zur Vervollkommnung der quantitativen Phytoplankton Methodik. Mitteilungen Internationale Vereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 9: Zwerver, S Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Suomenlahti Varissaari ja Varvio Raportti nro , 11 s. Zwerver, S Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Raportti nro , 17 s. Zwerver, S Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Raportti nro , 16 s. 9

102 LIITE 4 Liite 1. Perusmäärityskirjallisuus: Biecheler, B Recherches sur les Péridiniens. Supplement XXXVI, Paris, Laboratoire D Evolution Des Etres Organises, 149 s. Ciugulea, Ionel & Triemer, Richard, E., A color atlas of photosynthetic Euglenoids. Michican State University Press, 204 s. Coesel, P.F.M., Meesters, K.J., Desmids of the Lowlands. KNNV Publishing, Zeist, the Netherlands, 351 s. Coesel, P.F.M., Meesters, K.J., European flora of the desmid genera Staurastrum and Staurodesmus. KNNV Publishing, Zeist, the Netherlands, 357 s. Cox, E.J., Identification of freshwater diatoms from live material. Chapman & Hall, 158 s. Cronberg, Gertrud, Heléne Annadotter Manual on aquatic cyanobacteria. A photo guide and synopsis of their toxicology. ISSHA, Copenhagen, 106 s. Eloranta, P., Sinileväkurssi: syvennetty lajintuntemus. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, limnologia, 41 s. Fott, B Chlorophyceae (Gründalgen), Ordnung: Tetrasporales. Teoksessa: Huber- Pestalozzi G. (toim.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 6. osa, Schweizerbart Verlag, Stuttgart, 117 s. Hallegraeff, G.M., Anderson, D.M., Cembella, A.D. (Eds), Manual on harmful marine microalgae. UNESCO Publishing, Monographs on oceanographic methodology 11, 793 s. Hallegraeff, G.M., Bolch, C.J.S., (et al.), Algae of Australia: Phytoplankton of temperate coastal waters. ABRS, Canberra; CSIRO Publishing, Melbourne, 421 s. Hällfors, G., Checklist of the Baltic Sea phytoplankton species. Baltic Sea Environmental Proceedings No. 95, 208 s. Hindák, F., Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). III. Biologické Práce, XXX/1, 308 s. Hindák, F., Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). V. Biologické Práce XXXVI/4, 227 s. Hoppenrath, M., Elbrächter, M., Drebes, G., Marine phytoplankton. Kleine Senckenberg-Reihe, Band 49, 264 s. Håkansson, Hannelore A compilation and evaluation of species in the general Stephanodiscus, Cyclostephanos and Cyclotella with a new genus in the family Stephanodiscaseaé. Diatom Research John, D.M., Whitton, B.A., Brook, A.J. (Eds), The freshwater algal flora of the British Isles. Cambridge University Press, 878 s. Joosten, A.M.T Flora of the blue-green algae of the Netherlands I The non filamentous species of inland waters. KNNV Publishing, Utrecht, 239 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 3.Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena, 576 s. Kristiansen, J., Flagellates from Finnish Lappland. Særtryk af Botanisk Tidsskrift 59: Komárek, J., Cyanoprokaryota, Teil 3: Heterocytous Genera. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band 19. Springer Spectrum, s. (Aphanizomenon). Komárek, J., Anagnostidis, K., Cyanoprokaryota, 1.Teil: Chroococcales. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 19. Gustav Fischer Verlag, Jena, 548 s.. Komárek, J., Fott, B Chlorophyceae (Gründalgen), Ordnung: Chlorococcales. Teoksessa: Huber-Pestalozzi G. (toim.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 7/1: , , , Schweizerbart Verlag, Stuttgart. Komárek, J., Hindák, F., Taxonomic review of natural populations of the cyanophytes from the Gomphospaeria-complex. Arch. Hydrobiol. Suppl. 80: Komárek, J., Jankovská, V., Review of the green algal genus Pediastrum; implication for pollen analytical research. Bibliotheca Phycologica, Band 108. J.Cramer, Berlin, Stuttgart, 127 s. Komárek, J., Komárková, J., Review of the European Microcystis-morphospecies (Cyanoprokaryotes) from nature. Czech Phycology, Olomouc 2:

103 LIITE 4 Komárek, J., Komárková, J., Diversity of Aphanizomenon-like cyanobacteria. Czech Phycology, Olomouc 6: Komárek, J., Komárková-Legnerová, J., Variability of some planktic gomphosphaerioid cyanoprokaryotes in northern lakes. Nordic Journal of Botany 12: Komárek, J., Zapomelová, E., Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 1. part: coiled types. Fottea 7(1): Komárek, J., Zapomelová, E., Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 2. part: straight types. Fottea 8(1): Kraberg, A., Baumann, M., Dürselen, C., Coastal phytoplankton: Photo guide for northern european seas. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, Munchen, 204 s. Lind, E.M., Brook, A.J., Desmids of the English lake district. Freshwater Biological Association, Scientific publication No. 42, 123 s. Moestrup, Ø., Jensen, K.G., The Genus Chaetoceros (Bacillariophyceae) in inner Danish coastal waters. Opera Botanica 133: Rintala, J-M., Hällfors, H., Hällfors, S., Hällfors, G., Majaneva, M., Blomster, J., Heterocapsa arctica subsp. frigida subsp. nov. (Peridiniales, Dinophyceae)- Description of a new dinoflagellate and its occurrence in the Baltic Sea. Journal of Phycology 46: Round, F.E., Crawford, R.M., Mann, D.G., The diatoms: biology and morphology of the genera. Cambridge University Press, 760 s. Thomsen, H.A. (Ed.), Plankton i de indre danske farvande. Havforskning fra Miljøstyrelsen, Nr. 11, København, 331 s.. Tikkanen, T., Kasviplanktonopas. Suomen Luonnonsuojeluliiton tuki Oy, s. 278 s.. Tomas, C.R. (Ed.), Identifying marine phytoplankton. Academic Press, Inc., San Diego, New York, Boston, London, Sydney, Tokio, Toronto, 858 s. Vors, N., Heterotrophic amoebae, flagellates and heliozoan from the Tvärminne area, Gulf of Finland, in Ophelia 36 (1): Wehr, J.D., Sheath, R.G., Kociolek, J.P. (toim.), Freshwater Algae of North America. Academic Press, Elsevier, London, UK, 2. painos, 1050 s.. 2

104 LIITE 4 Liite 2. Valokuvat 25 ml:n näytteistä 100xkertaisella suurennuksella. 1

105 LIITE 5 Haitallisten aineiden tarkkailu: vedenlaatututkimuksen näytepaikat

106 LIITE 5

107 LIITE 6

108 LIITE 7 Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Vesinäyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Ottopiste Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Työnro 725 Analyysi Menetelmä Vesinäyte Kymijoki Pilkanmaa 1 m Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Alkyylifenolit ja -etoksylaatit * ISO :200 9 mod Vesinäyte Kymijoki Värälä 1 m Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Vesinäyte Suomenl Mussalo 1 m Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Vesinäyte Suomenl Mussalo pohja Kymijoki, Kymijoen edusta rannikko Yksikkö - Oktyylifenoli * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l etoksylaatit yhteensä - 4-t-Oktyylifenoli * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l 20 - Oktyylifenolimonoetoksyla atti * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l 20 - * < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03 µg/l 20 Oktyylifenolidietoksylaatti - Nonyylifenoli * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 40 etoksylaatit yhteensä - 4-n-Nonyylifenoli * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 30 - Nonyylifenolimonoetoksyla atti * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 30 - * < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 µg/l 40 Nonyylifenolidietoksylaatti - Bisfenoli A * < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 µg/l 40 Lääkeaineet (liite) * 1) UPLC-MS-M S Liite Liite Liite Liite * = Akkreditoitu menetelmä 1)=näytteen tutkija Ramboll Finland Oy Epävarm uus-%