PYHTÄÄ KOTKA HAMINA-MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2018

Transkriptio

1 PYHTÄÄ KOTKA HAMINA-MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019 Henna Nakari ISSN

2 TIIVISTELMÄ Pyhtää Kotka Hamina-merialueelle tulevasta kuormituksesta suurin osa kulkeutuu alueelle Kymijoen mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2018 vedenlaatutuloksia Pyhtää Kotka Haminamerialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Vuonna 2018 pistekuormitus oli hieman edellisvuosia suurempaa johtuen Kotkamills Oy:n kasvaneesta kuormituksesta. Mussalon jätevedenpuhdistamon ja Sunilan puhdistamon kuormitukset pysyivät lupaehtojen puitteissa. Kotkamills Oy:n COD Cr-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormituksen vuosikeskiarvo ylitti asetetut luparajat. Luparajat ylittyivät lähinnä vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja loppuvuodesta tilanne korjaantui. Talvinäytteenoton aikaan Pyhtää Kotka Hamina-merialueen alusveden happitilanne oli melko hyvä eikä alusveden laadussa ollut suuria eroja alueiden välillä. Voimakasta hapenpuutetta ei havaittu. Alusveden fosforipitoisuus oli melko samalla tasolla kuin edellisvuonna eikä hapenpuutteen aiheuttamia alusveden korkeita fosforipitoisuuksia havaittu kuin yhdellä näytepisteellä (as. 100). Typpipitoisuudet olivat sekä päällysvedessä että alusvedessä talvinäytteenoton aikaan hieman korkeampia kuin edellisvuonna ja yleisesti rannikolla korkeampia kuin ulompana merialueella. Edellisvuoteen verrattuna päällysveden fosforipitoisuudet olivat hieman matalampia koko alueella. Joet vaikuttavat rannikon vedenlaatuun merkittävästi. Touko-syyskuun aikana vesi oli keskimäärin sameampaa ja näkösyvyys heikompi jokisuiden edustoilla kuin ulommilla näytepisteillä. Suuresta makean veden määrästä johtuen sähkönjohtavuus ja suolapitoisuus olivat matalimpia Kymijoen haarojen vaikutusalueella. Päällysvedessä kasvukauden keskimääräinen hapenkyllästysaste oli yhdeksän vuoden vertailujakson suurin; touko- ja heinäkuussa havaittiin levätuotannosta johtuvaa ylikyllästystä. Alusveden happitilanne oli edellisvuoteen verrattuna heikompi ja hapenpuutetta havaittiin kahdella näytepisteellä. Vähähappisissa oloissa fosforia liukenee sedimentistä alusveteen, mikä oli havaittavissa myös tällä merialueella. Alusveden fosforipitoisuus oli sitä korkeampi, mitä matalampi oli hapenkyllästysaste. Edellisvuoteen verrattuna alusvedessä havaittiin korkeampia fosforipitoisuuksia, ja ulommilla näytepisteillä pitoisuudet olivat suurempia. Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 2010-luvun suurin ja Haminan edustalla pitoisuudet olivat hieman suurempia kuin Kotkan ja Pyhtään edustalla. Typpipitoisuudet olivat tavanomaisia, mutta hieman edellisvuotta suurempia. Korkeimmat typpipitoisuudet havaittiin edellisvuosien tapaan Kotkan edustalla. Levämäärää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet vaihtelivat ajallisesti ja alueellisesti, mutta muutamaan edellisvuoteen verrattuna levätuotanto oli runsasta. Koko tutkimusalueen keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli 2010-luvun suurin. Kesä 2018 oli helteinen ja meriveden pintalämpötilat olivat korkeita, jonka lisäksi ravinteita oli runsaasti, joten olosuhteet olivat levien kasvulle suotuisat.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Meriveden pinnankorkeus Jäätalvi Jokien virtaama Summanjoki, Vehkajoki ja Taasianjoki Kymijoki 7 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Fysikaalis-kemialliset vesinäytteet Kasviplanktonnäytteet Uimavesiseuranta 10 4 VESISTÖKUORMITUS Yleistä Merialueen pistekuormitus Pyhtään edustan merialueen kuormitus Kotkan edustan merialueen kuormitus Haminan edustan merialueen kuormitus Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Kotkamills Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 17 5 VEDENLAATUTULOKSET Merialueen vedenlaatu talvella Merialueen vedenlaatu kasvukaudella Vedenlaatu intensiiviasemilla Kasviplanktontutkimus Uimarantojen vedenlaatu Vedenlaadun kehitys pidemmällä ajanjaksolla 38 6 YHTEENVETO 40 VIITTEET 43 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Vesinäytteiden analyysitulokset Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset Kartta merialueen pistekuormittajista

4 1 JOHDANTO Suomen merialueista Suomenlahti on määritelty tilaltaan huonoimmaksi (Korpinen ym. 2019) ja Itäinen Suomenlahti on yksi Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 2006) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia aluetta onkin luonnehdittu pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisimmaksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten piirteiden mukaisesti allasmaisilla alueilla. Valtaosa Pyhtää Kotka Hamina-merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa kuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Taasianjoki, Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosalle ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta. Merialueella pistemäinen jätevesikuormitus on keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle, kun taas Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on huomattavasti vähäisempää. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien (Taulukko 1) yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuohjelmaan (kirje nro 0498Y , ) ja sen muutokseen (KASELY/545/07.00/2010, ). Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät vuosittain veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta ja kasviplanktontutkimus. Rehevöitymisseurantaan kuuluva laaja pohjaeläintutkimus tehdään viiden vuoden välein, ja viimeisin laaja pohjaeläintutkimus on vuodelta 2017 (Anttila-Huhtinen 2018a). Tarkkailuohjelmaan sisältyvä kalataloustarkkailu raportoidaan erikseen (Raunio 2019). Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan haitallisten aineiden tarkkailu toteutetaan kertaluontoisesti erikseen laaditun ohjelman mukaan. Edellisen kerran haitallisten aineiden tarkkailu tehtiin vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ssä laaditun ja Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen hyväksymän (KASELY/545/07.00/2010, ) haitallisten aineiden tarkkailuohjelman mukaan. Vuonna 2016 toteutettiin haitallisten aineiden tarkkailut Kymijoen alaosalla ja merialueella koskien vedenlaatua (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017a, Muuri & Anttila-Huhtinen 2017b) ja kaloja (Raunio 2018a). Vuonna 2017 tarkkailuun sisältyi haitallisten aineiden sedimenttitutkimus Kymijoen edustalla (Anttila-Huhtinen 2018b) ja kalojen haitallisten aineiden analyysit Kotkan edustan merialueelta (Raunio 2018b). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019 1

5 Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää Kotka Hamina-merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatu- ja kasviplanktontutkimusten tulokset vuodelta Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset käsitellään erillisessä Kymijoen yhteistarkkailuraportissa (Holmberg 2019). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä ( ) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satamaalueiden vesistötarkkailun tuloksia vuodelta 2018 käsitellään lisäksi omassa julkaisussaan (Anttila-Huhtinen 2019). Vuonna 2018 merialueella oli lisäksi useita hankkeita (Pyhtään Kaunissaaren satama, Haminan Rampsinkari sekä HaminaKotka Satama Oy:n Mussalon D-laituri ja Palaskylänti), joiden vesistötarkkailu on raportoitu erikseen. Taulukko 1. Kymijoen alaosan ja Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun ja haitallisten aineiden yhteistarkkailuun osallistuvat kuormittajat. Kymijoen alaosa UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/2014 Mäkikylän puhdistamo Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/2010 1) Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Stora Enso Ingerois Oy Kotkan Energia Oy Sonoco-Alcore Oy Merialue Kymen vesi Oy Kotkamills Oy Stora Enso Oyj Danisco Sweeteners Oy Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 1) Anjalan paperitehdas Inkeroisten kartonkitehdas Korkeakosken Hyötyvoimalaitos Karhulan kartonkitehdas Mussalon puhdistamo Kotkan tehdas Sunilan tehdas, Sunilan Puhdistamo Oy Kotkan tehdas Haminan kaupunki Nuutniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 2) HaminaKotka Satama Oy Haminan ja Kotkan satamien pienet toimijat 1) toiminnassa tulvatilanteissa 2) jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena 3) ei enää mukana, aiemmin vapaaehtoisesti siirtoviemäri Mussaloon Kotkan satama Haminan satama Baltic Tank Oy Bast Oy, Production Unit Hamina Hexion Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan tehdas 3) Kuusakoski Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oil Tanking Finland Oy, Hamina Oil Tanking Finland Oy, Kotka Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Prefere Resins Finland Oy Stanoil Oy STR Tecoil Trinseo Suomi Oy 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

6 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää Kotka Hamina-merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden pohjoisrannikolla. Loviisan itäosan (entinen Ruotsinpyhtää) edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 50 kilometriä pitkä (Liite 1). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Loviisan ja Pyhtään rajalla sijaitsevaan Ahvenkoskenlahteen ja Pyhtään Purolanlahteen. Näistä matalista ja saarten sulkemista lahdista vedet virtaavat Suursalmen ja Keihässalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen kolme itähaaraa virtaavat mereen, jokivedet sekoittuvat paremmin meriveteen. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan selvästi Kymijokea pienemmät Summanjoki ja Vehkajoki. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen edustan tarkkailualue on pääasiassa sisäsaaristoa. Tutkimusalue onkin hyvin matalaa syvyyden ollessa pääsääntöisesti alle 20 metriä. Ainoastaan tarkkailualueen uloimmat näyteasemat sijaitsevat ulkosaaristossa, jonka reunaalueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja vedenkorkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuuli- ja kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu rannikolla pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolella veden liikkeet ovat selvästi rajoitetumpia kuin päällysveden. Pyhtää Kotka Hamina-merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen, ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alue alkaa Kaunissaaren, Rankin, Haapasaaren ja Tammion eteläpuolelta ja jatkuu aina Suomen aluevesien rajalle asti. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä, ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammatti- että virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Vuonna 2018 tammikuu oli pidemmän ajanjakson keskiarvoon verrattuna leudompi, kun taas helmi- ja maaliskuu olivat kylmempiä (Kuva 1). Jo toukokuu oli tavanomaista lämpimämpi kuten myös heinäkuusta vuoden loppuun. Niinpä vuoden keskilämpötila Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019 3

7 (6,5 o C) oli Kotka Rankissa yli asteen pitkäaikaista keskilämpötilaa (5,4 o C) korkeampi. Toukokuusta vuoden loppuun kuukausisadesummat olivat normaalia pienempiä lukuun ottamatta syyskuun poikkeuksellisen runsaita sateita Virolahden Koivuniemessä ja joulukuun normaalia suurempaa sademäärää. Kuivan loppukesän ja syksyn seurauksena vedenkorkeudet olivat vesistöissä poikkeuksellisen alhaalla (Suomen ympäristökeskus 2019a). Vuoden sadesumma (649 mm) Virolahden Koivuniemessä oli hieman viime vuosia pienempi (ka : 707 mm). Terminen kasvukausi alkoi hieman tavanomaista aiemmin (15.4.) ja päättyi hieman normaalia myöhemmin, marraskuun puolenvälin paikkeilla (Ilmatieteen laitos 2018a). Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Virolahden Koivuniemessä vuonna 2018 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. Lounaistuulen osuus oli lähes neljännes vuoden 2018 havainnoista Kotkan Rankin sääasemalla (Kuva 2). Vähiten tuuli kaakosta. Tuulen keskinopeus vaihteli ilmansuunnittain jaoteltuna alle 4 6 m/s välillä, ja voimakkain tuuli kävi lounaasta. Navakan tuulen päiviä (keskimääräinen tuulen nopeus vähintään 10 m/s) mitattiin Rankissa kahdeksan, joista kolme alkuvuodesta ja viisi syksyllä. Kovatuulisia päiviä (keskinopeus yli 14 m/s) ei mitattu ainuttakaan. Kuva 2. Tuulensuuntien osuus (%) sekä tuulen keskinopeus (m/s) ilmansuunnittain vuoden 2018 tuulihavainnoista Kotkan Rankissa. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

8 2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Tarkkailualueen lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminan Tervasaaressa. Meriveden pinnankorkeus vaihteli vuonna 2018 pääosin -50 cm:n ja +50 cm:n välillä (Kuva 3). Tammi-helmikuussa meriveden pinnankorkeus laski alkuvuoden korkeista lukemista. Merivesi olikin matalimmillaan maaliskuun alussa, josta se alkoi hiljalleen nousta saavuttaen vuoden korkeimmat lukemat syyskuun lopussa. Tämän jälkeen vedenkorkeus jälleen laski loppuvuodesta. Kuva 3. Meriveden vuorokauden keskimääräinen pinnankorkeus Haminassa vuonna 2018 sekä vuosien minimi- ja maksimihavainnot. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 2.4 JÄÄTALVI Jäätalvi oli lähellä pitkäaikaistilastojen keskiarvoa (Ilmatieteen laitos 2018b). Talvi alkoi lauhana ja vielä tammikuun lopussa keskimääräisen talven todennäköisyys oli pieni. Itäinen Suomenlahti jäätyikin reilu viikko tavanomaista myöhemmin. Helmikuun puolivälissä sää kuitenkin kylmeni, ja jääpeite alkoi laajentua Itämerellä. Jäätalven huippu oli , jolloin jäällisen alueen laajuus oli km 2. Yhteistarkkailun talvikierroksen aikaan helmikuussa jäätä oli lähes koko tutkimusalueella. Ainoastaan laivaväylien läheisyydessä Kotkansaaren koillis- ja itäpuolella, Mussalon eteläpuolella sekä Pyhtään Kaunissaaren luoteispuolella ei havaittu jäätä. Jäätalvi päättyi kahdesta viiteen viikkoon keskimääräistä aikaisemmin, ja Suomenlahdella viimeiset jäät sulivat huhtikuun lopulla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019 5

9 2.5 JOKIEN VIRTAAMA Summanjoki, Vehkajoki ja Taasianjoki Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen sekä Pyhtään edustalle laskevan Taasianjoen virtaamia mitataan harvoin, minkä takia kuormituksen laskennassa käytetään Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) VEMALAkuormituslaskentaosion simuloituja virtaamia. Mallin mukaiset virtaamat voivat poiketa mitatuista virtaamista, mutta antavat silti hyvän kuvan jokien vesimääristä. Alkuvuodesta 2018 virtaamat olivat vielä suuria jatkona loppuvuoden 2017 suurille vesimäärille (Kuva 4). Myös helmikuun alussa vesimäärät olivat normaalia suurempia. Kevättulvat olivat erityisen suuria Summan- ja Taasianjoella, kun taas Vehkajoella kevättulva oli lähes lähes identtinen pitkän ajan keskiarvon kanssa. Loppuvuosi oli melko tavanomainen, mutta syyssateiden jäädessä tavallista vähäisemmiksi loka-joulukuussa vettä virtasi keskimääräistä vähemmän. Summanjoen keskivirtaama vuonna 2018 oli 5,9 m 3 /s, Vehkajoen 3,1 m 3 /s ja Taasianjoen 3,9 m 3 /s luvun keskivirtaamiin nähden keskivirtaama oli vuonna 2018 Summan-, Vehka- ja Taasianjoella hyvin tavanomainen. Kuva 4. Summan-, Vehka- ja Taasianjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 2018 sekä keskimääräinen virtaama vuosina Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmän (WSFS) VEMALA-kuormituslaskentaosio. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

10 2.5.2 Kymijoki Kymijoen virtaamaa mitataan Kuusankoskelta ja alajuoksulla joen eri haaroista. Kymijoen läntisimmästä haarasta vesi purkautuu Ahvenkoskenlahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäiset haarat virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukoskenhaarassa uoma jakautuu edelleen Huuman- ja Langinkoskenhaaroiksi. Ahvenkoskenhaara on vesimäärältään jokisuiston suurin haara. Koivukosken ja Korkeakosken haarat ovat virtaamiltaan lähes yhtä suuria. Pyhtään Ediskosken voimalaitoksen kautta juoksutetaan tasaisesti 5,3 m 3 /s ja tulva-aikaan hieman enemmän. Keskiarvojen (Taulukko 2) perusteella Kymijoessa virtasi vuonna 2018 melko tavanomainen määrä vettä. Kymijoen virtaama kuitenkin muuttui suuresti vuoden aikana, mikä näkyi myös Kotkan edustalle purkautuvissa jokihaaroissa (Kuva 5). Alkuvuodesta 2018 virtaamat olivat vielä suuria jatkona loppuvuoden 2017 suurille vesimäärille. Kuivan kesä ja loppuvuoden seurauksena virtaamat alkoivat Koivukosken haarassa laskea jo alkukesästä ollen koko loppuvuoden selvästi normaalia pienempiä. Korkeakosken haarassa saatiin pidettyä virtaamat suurina aina heinäkuuhun, mutta siitä eteenpäin aina vuoden loppuun myös siellä alkoi näkyä veden vähyys (Kuva 5). Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2018 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 2018 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Paikka pidemmän ajan vuoden 2018 vuoden 2018 vuoden 2018 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski 8,9 7,3 4,9 26 Ahvenkoski Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019 7

11 Kuva 5. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2018 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 FYSIKAALIS-KEMIALLISET VESINÄYTTEET Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 34 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otettiin ohjelman mukaisesti 13 kertaa vuoden 2018 aikana (Taulukot 3 ja 4). Intensiiviasemien näytteenotto painottuu tuotantokaudelle siten, että touko-elokuussa näytteitä haettiin kaksi kertaa kuukaudessa. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin kerran helmi-maaliskuussa ja kesällä heinäkuun puolivälin aikaan (Taulukko 3). Em. näyteasemista 21 on lisäksi mukana merialueen rehevöitymisseurannassa (Liitteet 1 ja 2): näiltä asemilta otettiin em. kesänäytteenoton lisäksi kasvukauden aikana neljä kertaa klorofyllinäytteet ja suppea analyysivalikoima 1 metristä (Taulukko 3). Näyteasemilla 91, 96, 133 ja 139 tarkkailu on muita asemia laajempaa liittyen Mussalon jätevedenpuhdistamon ja Mussalon satama-alueen tarkkailuihin. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

12 Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna Määritys Koodi Menetelmä 1 m 5 m 10 m 20 m p - 1 m 2 x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila* T_WM x x x x x Happi* O2_DTB SFS 3040 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN x x x ph* PH_L25 SFS 3021 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht.* CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x Fek.enterok.** FS35_F SFS-EN ISO x Klorofylli-a*** CP_E SFS 5772 x * määritetään klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta 1 m:n vesinäytteestä, kun klorofyllitutkimukseen ei liity muuta fysikaalis-kemiallista näytteenottoa ** määritetään vain touko-syyskuun näytteistä *** näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta Taulukko 4. Intensiiviasemilta analysoitiin kokonaisravinteiden lisäksi myös mineraaliravinteet. Määritys Koodi Menetelmä 1 m 10 m* p - 1 m Nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Kaikessa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä (Liite 3). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko-syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin. Tulosten tarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Pidemmän ajanjakson tarkastelussa on vertailtu Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla sijaitsevien näytepisteiden keskimääräisiä pitoisuuksia vuodesta 2000 lähtien. 3.2 KASVIPLANKTONNÄYTTEET Kasviplanktonnäytteet näytteet otettiin kerran heinäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa intensiiviasemilta Kotkan (128) ja Haminan (212) edustalta kokoomanäytteinä samoista syvyysvyöhykkeistä kuin ko. aseman klorofyllinäytteet. Näytteiden kestävöinnissä käytettiin Lugol-liuosta (0,5 ml / 200 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019 9

13 ympäristö ry:n sertifioidut ympäristönäytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 2006, Järvinen ym. 2011). Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Tmi Zwerver, ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty erillisessä raportissa (Liite 4). 3.3 UIMAVESISEURANTA Pyhtään kunta sekä Kotkan ja Haminan kaupungit seuraavat uimavesiensä laatua yleisillä uimarannoilla uimakauden ajan. Kotkan yleisiin merenrannalla sijaitseviin uimarantoihin kuuluvissa Mansikkalahdessa (lastenranta ja ulkoranta), Santalahdessa ja Äijänniemessä vedenlaatua tutkittiin neljä kertaa kesän aikana. Kotkan Ruonala ja Varissaari sekä Pyhtään Purola ja Flakanäs ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilta näytteet otettiin kolme kertaa. Flakanäsistä haettiin lisäksi yksi ylimääräinen näyte kesäkuussa. Haminan edustalla merenrannalla sijaitsevia yleisiä uimarantoja on vain yksi, Pitkät Hiekat, mistä näytteitä otettiin viisi kertaa kesän aikana. Haminan Rampsinkari ja Neuvoton ovat pieniä yleisiä uimarantoja. Rampsinkarilla näytteenottoja oli viisi ja Neuvottoman rannalla kolme. Kaikista näytteistä määritettiin E. coli -bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008 ja 354/2008) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli -bakteereja on alle 500 pmy/100 ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100 ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää Kotka Hamina-merialueelle tulee kuormitusta alueelle laskevien jokien ja rannikon pistekuormituslähteistä. Alueelle tuleva ravinnekuormitus on ollut melko samalla tasolla vuodesta 2013 lähtien, mutta vuonna 2018 se oli hieman laskenut edellisvuodesta. Kymijoki tuo selvästi suurimman osan alueen kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin parantunut viime vuosina ja nykyisin jokiveden fosforipitoisuudet ovat meriveden pitoisuuksia matalampia. Kymijoen osuus ko. merialueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta n. 79 % ja typen osalta n. 88 % (Kuva 6). Summanjoki ja Vehkajoki tuovat Haminan edustalle paljon kuormitusta, mutta Pyhtää Kotka Hamina-merialueen fosforikuormituksesta niiden osuus on n. 6 % ja typpikuormituksesta n. 5 %. Teollisuuslaitosten jätevedet kuormittavat merialuetta suhteessa enemmän fosfori- kuin typpipäästöillä. Jätevedenpuhdistamoiden osuus on suunnilleen yhtä suuri sekä fosfori- että typpikuormituksesta. Pyhtään edustalla olevat kalanviljelylaitokset tuottavat häviävän pienen osuuden merialueen 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

14 kokonaisravinnekuormituksesta, mutta niillä voi olla kesäkaudella paikallisesti vaikutusta rehevyyteen ja levätuotantoon (Nakari 2019). Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2018 osalta käsitellään tarkemmin julkaisussa Holmberg (2019). Kuva 6. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 2018 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. Huom. kalankasvatuksen tiedot vuodelta 2018 ovat tarkistettavana ja voivat muuttua vielä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

15 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää Kotka Hamina-merialueelle tulee pistekuormitusta kahdelta suurelta ja useilta pieniltä teollisuuslaitoksilta, kahdelta yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta). Pyhtään merialuetta kuormittaa pistemäisesti vain kalankasvatus ja Haminan edustalle pistekuormitusta tulee useilta pieniltä teollisuusyrityksiltä. Kotkan edustalle tulee sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta selvästi enemmän kuin Haminan ja Pyhtään edustalle (Liite 5). Kotkamills Oy:n kuormitus kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta kun taas muiden oli edellisvuotta pienempää. Kokonaisuudessaan kuormitus oli hieman edellisvuotta suurempaa. Kemiallinen hapenkulutus oli suurinta Sunilan Puhdistamo Oy:llä, mutta muutoin Kotkamills Oy oli alueen suurin pistekuormittaja (Taulukko 5). Taulukko 5. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 2018 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy Teollisuus yht Hamina, Nuutniemen jvp 10 0,2 0,6 0,1 0,2 0 Kotka, Mussalon jvp Yhdyskunnat yht Pyhtään kalankasvatus 15 1,5 Kaikki yhteensä PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 7). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautuu Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkoskenhaara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtäänhaara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 2018 oli 285 kg fosforia ja kg typpeä vuorokaudessa. Ahvenkoskenlahteen laskee myös peltovaltaisen valuma-alueen läpi virtaava Taasianjoki, joka mukaan lukien arvioitu jokien kuljettama kuormitus Pyhtään edustalle oli keskimäärin noin 324 kg fosforia ja kg typpeä vuorokaudessa. Näiden jokien lisäksi alueelle tulee myös Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki, mutta sen kuormituksesta ei ole tietoa. Jokien ainevirtaamat mereen olivat suurimmillaan suurten virtaamien aikaan tammi- ja huhtikuussa (Kuva 4). Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla kalaa kasvatettiin vuonna 2018 vain Sandvikin Lohen kahdella laitoksella. Sandivikin Lohen tuotanto laski edellisvuoden lähes 100 tonnista noin 50 tonniin, ja kalankasvatuksen tuotantokauden aikainen fosforikuormitus oli keskimäärin 3,5 kg/vrk ja typpikuormitus 35 kg/vrk (huom. kalankasvatuksen tiedot ovat tarkistettavana ja voivat 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

16 muuttua). Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä (Kuva 7). Kalankasvatuksen kuormitus ajoittuu pääasiassa kesäkuun ja lokakuun väliselle ajalle, ja siten ne voivat paikallisesti voimistaa alueen rehevyyttä ja lisätä näin leväkasvua. Kalankasvatus on hiipunut hiljalleen Pyhtää Kotka-merialueen edustalla, ja kalaa kasvatetaan enää murto-osa 1990-luvun alkupuolen huippuvuosista. Samalla kasvatuksen kuormittavuus on vähentynyt, kun rehujen fosforipitoisuutta on saatu vähennettyä ja ominaiskuormitus eli kuormitus tuotettua kalakiloa kohden on vähentynyt vuosi vuodelta rehujen raaka-aineiden ja sulavuuden kehityksen ansiosta. Kuva 7. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk tai t/vrk) eri kuukausina vuonna Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpi- ja fosforipitoisuuksien avulla. 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Kotkan merialueelle suurin osa kuormituksesta tulee Kymijoen Koivu- ja Korkeakoskenhaaroista (Kuva 8). Vuonna 2018 jokihaarat toivat vuorokauden aikana merialueelle keskimäärin noin 190 kg fosforia ja kg typpeä. Jokihaarojen ravinnevirtaamat olivat hieman edellisvuotta suurempia. Suurimmillaan kuormitus oli fosforin osalta huhtikuussa ja typen osalta tammikuussa. Koivu- ja Korkeakoskenhaaroissa virtaamat olivatkin vuoden alkupuoliskolla suurimmillaan (Kuva 5). Kotkan edustalla teollisuudesta aiheutui keskimäärin 45 kg:n fosfori- ja 424 kg:n typpipäästöt vuorokaudessa vuonna Sekä fosfori- että typpikuormitus oli kasvanut vuodesta Kasvu johtuu Kotkamillsin kasvaneista alkuvuoden päästöistä, jotka kyllä tasaantuivat vuoden jälkipuoliskolla mutta nostivat keskiarvoa. Kotkassa yhdyskuntajätevesiä käsitellään enää Mussalon jätevedenpuhdistamolla, jonka kuormitus oli pienentynyt edellisvuodesta. Jokien tuoman ja rannikon pistekuormittajien yhteiskuormitus Kotkan merialueelle oli kasvanut hieman edellisvuodesta sekä typen että fosforin osalta. Rannikon pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli kasvanut edellisvuodesta aavistuksen. Fosforista hieman yli viidennes oli peräisin pistekuormituslähteistä ja typestä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

17 pistekuormituksen osuus oli noin 8 %. Kotkan edustalla pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli Pyhtään ja Haminan alueita suurempi. Kuva 8. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (t/vrk tai kg/vrk) eri kuukausina vuonna Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Haminan merialueelle tuleva pistekuormitus on vähentynyt vuosien saatossa, ja nykyisin yhteistarkkailussa eritellään enää jo päätoimisen toimintansa lopettaneen Nuutniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus. Nuutniemen jätevedenpuhdistamo on toiminut vuodesta 2010 lähtien vain ohitusvesien käsittelylaitoksena, ja vuonna 2018 puhdistamolta tuli vain hyvin vähän kuormitusta. Vuonna 2017 ohitusvesiä ei johdettu Nuutniemen jätevedenpuhdistamolle ollenkaan. J.M. Huber Finland Oy oli mukana tarkkailussa vuoteen 2016 asti. Merialueelle tulevasta kuormituksesta tuleekin Haminassa suurin osa Summanlahteen laskevasta Summanjoesta ja Haminanlahteen laskevasta Vehkajoesta. Näiden jokien tuomaa kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) VEMALA-kuormituslaskentaosiolla (versio V.5B), koska kyseisiltä joilta on hyvin vähän virtaama- ja ainepitoisuusmittauksia. Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnekuormitushuiput ajoittuivat tammi- ja huhtikuulle, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan (Kuva 9). Ravinnekuormitus oli arvion mukaan laskenut vuodesta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

18 Kuva 9. Haminan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk tai t/vrk) eri kuukausina vuonna Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) VEMALAkuormituslaskentaosiolla. 4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat laajennuksen myötä (ISY Y-252). Ympäristölupamääräysten tarkistuksen yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetti päätöksessään ( , Nro 217/2016/2, Dnro ESAVI/11525/2014) uudet luparajat. Vuonna 2018 Mussalon puhdistamon kuormitus laskettiin neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien ja voimassa oli loppuvuonna 2016 voimaan astuneet luparajat (Taulukko 6). Vuosineljänneksille laskettu enimmäistyppipitoisuuden lupamääräys poistui uudessa ympäristöluvassa, mutta typen poistotehon tavoitteena on edelleen vähintään 70 %:n vuosikeskiarvo. Mussalon jätevedenpuhdistamo toimi lupamääräysten puitteissa jokaisella vuosineljänneksellä vuonna 2018 (Albeni 2018). Myös kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvo ylitti tavoitteena olleen 70 %. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna pitoisuus teho keskiarvona BOD 7ATU 15 mgo 2 /l 93 % 3 kk COD Cr 80 mgo 2 /l 85 % 3 kk Kiintoaine 15 mg/l 93 % 3 kk Kokonaisfosfori 0,45 mg/l 90 % 3 kk Kokonaistyppi 70 % 12 kk Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

19 4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) vuonna 2003 myönnetty jätevesipäästöjä koskeva ympäristölupa (ISY, nro 72/03/1) tarkastettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (Dnro ESAVI/227/04.08/2011), jolloin annetut lupamääräykset ovat olleet voimassa asti. Uuden toiminnan aloittamisen ja lupien kokoamisen myötä Kotkamills Oy:lle myönnettiin uusi ympäristölupa (Nro 174/2016/1, Dnro ESAVI/10733/2015), joka korvaa myös toiselle toimintalinjalle asetetut ympäristölupamääräykset (Dnro ESAVI/6177/2014). Vuoden 2018 aikana voimassa oli uuden luvan mukaiset ympäristömääräykset (Taulukko 7). Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7ATU (kg O 2 /vrk) COD Cr (t O 2 /vrk) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) kiintoaine (t/vrk) 1,8* / 2,4** 1,1* / 1,5** * voimassa alkaen TMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo ** voimassa alkaen CTMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo Kotkamills Oy:n CODCr:-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormituksen vuosikeskiarvo ylitti asetetut luparajat (Kuva 10). Kiintoaineelle asetetut luparajat astuivat voimaan ja loka-joulukuun kuormituksen perusteella vuosiluparaja ylittyi. COD Cr:n kuukausikeskiarvo ylittyi helmi-huhtikuussa, kokonaisfosforin helmi-kesäkuussa sekä typen tammi-toukokuussa ja syyskuussa. Kiintoaineen kuukausikeskiarvo ylittyi marrasjoulukuussa. Pääasiallinen syy alkuvuoden luparajojen ylityksiin oli tuotannon epätasaisuus, mikä aiheutti suurta vaihtelua puhdistamolle johdettavan jäteveden määrään ja laatuun: puhdistamolle tuli liikaa COD-kuormitusta ja kiintoainetta (tiedot saatu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta). Puhdistamolla otettiin käyttöön uusia puhdistuslaitteistoja, joiden käytössä ilmeni ongelmia mm. ravinteiden optimaalisessa syötössä ja lietteen käsittelyssä sekä happivajausta biologisessa puhdistusprosessissa. Kotkamills Oy teki useita toimenpiteitä puhdistamon toiminnan parantamiseksi, ja vuoden 2018 loppupuolisko olikin kuormituksen suhteen huomattavasti paremmalla tasolla kuin alkuvuosi. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

20 Kuva 10. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (t/vrk tai kg/vrk) ja voimaan astuneet luparajat eri kuukausina vuonna Oranssi pylväs kuvaa vuosikeskiarvoja. Kiintoaineen luparajat astuivat voimaan , joten kiintoaineen osalta vain loka-joulukuun kuormitus on laskettu vuosikuormitukseen Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Etelä-Suomen aluehallintovirastossa annettiin päätös (Nro 3/2017/1, Dnro ESAVI/846/2016) Stora Enso Oyj:n, Sunilan sellutehtaan ja Sunilan Puhdistamo Oy:n ympäristölupahakemukseen. Uusi lupa astui voimaan AVI:n päätöksestä jätettiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen mm. jäteveden puhdistamon kiintoainerajasta. VaHO antoi asiasta päätöksen (Nro 18/0109/2, Dnro 00173/17/5101) , jossa lupamääräyksiä muutettiin (Taulukko 8). Uudet lupamääräykset korvasivat aiemmin voimaan astuneet lupaehdot, mutta puhdistamolta lähtevän kiintoaineen osalta uudet lupa-rajat astuvat voimaan vasta vuoden 2019 alusta. Vuonna 2018 Sunilan Puhdistamo Oy:n kuormitus pysyi luparajojen sallimissa rajoissa (Kuva 11). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

21 Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo COD Cr (kg O 2 /vrk) (tavoitearvo) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) AOX (kg/cl/vrk) 200 kiintoaine (kg/vrk) (jätevedenpuhdistamolta lähtevä jätevesi)* kiintoaine (kg/vrk) (sivuvirrat)** 800 * voimassa vuoden 2019 alusta, sitä ennen tavoitearvoja ** kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä Kuva 11. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (t/vrk tai kg/vrk) ja luparajat eri kuukausina vuonna Oranssi pylväs kuvaa vuosikeskiarvoja. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

22 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Talvisin jokivesien vaikutukset ovat selvimmin havaittavissa etenkin rannikon tuntumassa, sillä jokivesi jää pintaveteen jään alle eikä juurikaan pääse sekoittumaan muuhun vesimassaan veden kerrostuneisuuden ja tuulen sekoittavan vaikutuksen puuttumisen vuoksi. Helmikuussa talvinäytteenoton aikaan Pyhtää Kotka Hamina-merialueella oli jäätä enemmän kuin edellisenä vuonna ja myös uloimmilla pisteillä edellisvuodesta poiketen (Kuva 12). Ainoastaan Kaunissaaren pohjoispuolelta Kotkan Hietasen satamaan ulottuvalla laivaväylällä ei ollut jäätä. Pyhtään edustalla jää oli hieman paksumpaa kuin Kotkan ja Haminan edustalla. Kuva 12. Jäätilanne Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmikuussa Mustilla näytepisteillä jäätä ei ollut ollenkaan. Jokien suualueiden lähellä vesi on usein sameaa jokien kuljettaman kiintoaineksen vuoksi. Merivesi oli sameaa erityisesti Vehka- ja Summanjoen edustalla, mutta myös aavistuksen sameampaa Kymijoen haarojen edustalla kuin kauempana rannikosta (Kuva 13). Sameudet jokien edustoilla olivat yleisesti edellisvuotta suurempia, ja näin oli erityisesti Haminan edustalla. Alkuvuodesta 2018 Vehka- ja Summanjoen virtaamat olivat poikkeuksellisen suuria; sameat ja kiintoainepitoiset tulvavedet eivät sekoittuneet jääkannen alla meriveteen, jolloin päällysveden laatu oli näytteenottohetkellä normaalia heikompi. Vuonna 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

23 virtaamat olivat joissa pieniä, joten sameudetkin olivat silloin pienempiä. Alusvedessä sameus ei vaihdellut suuresti rannikon ja ulompien näytepisteiden välillä (Liite 3). Jokivesien vaikutus näkyi myös päällysveden sähkönjohtavuudessa: Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustalla jokivesien vaikutus näkyi ulompia alueita selvästi pienempänä sähkönjohtavuutena päällysvedessä (Kuva 14). Näkösyvyydet olivat edellisvuoteen verrattuna pienempiä kaikilla näytepisteillä (Kuva 15). Keskimäärin näkösyvyys oli 2,6 m, kun edellisvuonna se oli 4,7 m. Pienin näkösyvyys (0,5 m) mitattiin Haminan Summanjoen edustalla. Näkösyvyys kasvoi siirryttäessä rannikolta kohti ulompia näytepisteitä. Sameuden lisäksi edellisvuoden tapaan myös korkeimmat väriarvot esiintyivät Haminan edustalla (Liite 3). Kuva 13. Päällysveden (1 m) sameus (FTU) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmikuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

24 Kuva 14. Päällysveden (1 m) sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmikuussa Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmikuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

25 Päällysveden typpipitoisuudet olivat selvästi suurimpia Summanjoen vaikutusalueella, mutta muutoin pitoisuudet olivat samaa tasoa Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla (Kuva 16). Suurin pitoisuus (1500 µg/l) havaittiin Haminan Kuuttinkin (as. 181) edustalla. Päällysveden keskimääräinen typpipitoisuus oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta tuolloin typpipitoisuudet olivatkin tavanomaista pienempiä. Typpitaso oli rannikolla korkeampi kuin ulompana merialueella. Rannikon päällysveden korkeammat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Summanjoen kuljettaman veden tammikuun aikainen keskimääräinen typpitaso oli 1000 µg/l ja Vehkajoenkin yli 900 µg/l (WSFS-vesistömallijärjestelmän VEMALA-kuormituslaskentaosio). Edellisvuodesta poiketen jokivesien vaikutus oli nähtävissä myös alusvedessä, etenkin Summanjoen edustalla (Liite 3).. Typpipitoisuudet olivat myös alusvedessä suurempia rannikon läheisyydessä kuin ulommilla näytepisteillä. Päällysveden fosforitaso oli edellisvuoden tapaan selvästi korkein Haminan edustalla ja tutkimusalueen uloimmilla näytepisteillä, joissa pitoisuus oli yli 40 µg/l (Kuva 17). Suurin pitoisuus (56 µg/l) esiintyi Haminan Summanjoen edustalla (as. 198). Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli Ahvenkoskella ja Pyhtäänhaarassa 20 µg/l, Korkeakoskenhaarassa 13 µg/l ja Koivukoskenhaarassa 11 µg/l. Kymijoen veden vähäinen fosforipitoisuus näkyikin Pyhtään ja Kotkan edustalla päällysveden alhaisina fosforipitoisuuksina. Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet olivat selvästi Kymijokea korkeampia: Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammikuussa oli 38 µg/l ja Summanjoen 33 µg/l (WSFS-vesistömallijärjestelmän VEMALAkuormituslaskentaosio). Edellisvuoteen verrattuna alusveden fosforipitoisuudet olivat melko samalla tasolla kaikilla näytepisteillä vaihdellen yleisesti ottaen välillä µg/l. Alhaisin alusveden fosforipitoisuus (9 µg/l) oli Langinkoskenhaaran läheisyydessä (as. 104) ja suurin pitoisuus (76 µg/l) alle kilometrin päässä Mussalon näytepisteellä (as. 100). Talvella alusveden happitilanne oli näytteenoton aikaan helmikuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Happitilanne oli kohtalainen vain kolmella näytepisteellä (as. 77 Pyhtäällä, as. 100 Kotkassa ja as. Kyvy-12 Haminassa), joissa hapenkyllästysprosentti oli alle 70 %. Voimakasta hapenpuutetta ei havaittu yhdelläkään näyteasemalla. Koska happitilanne oli talvella edellisvuoden tapaan pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia alusveden korkeita fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu kuin yhdellä näytepisteistä, jossa oli sekä huonoin happitilanne että suurin fosforipitoisuus alusvedessä (as. 100). Alusveden happipitoisuus ja -kyllästysprosentti olivat aavistuksen korkeampia kuin edellisvuonna talvinäytteenotossa. Hapenkyllästys on yhteydessä veden lämpötilaan ja, vuonna 2018 näytteenottohetkellä veden lämpötila oli aavistuksen korkeampi kuin edellisvuonna. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

26 Kuva 16. Päällysveden (1 m) typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmikuussa Kuva 17. Päällysveden (1 m) fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmikuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

27 Kuva 18. Alusveden hapenkyllästys (%) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmikuussa MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Vuosittain vaihteleva jokien kuljettama vesimäärä ja ainekuorma vaikuttavat merkittävästi suistoalueiden ja rannikon vedenlaatuun. Jokivesien vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä 2018 päällysvedessä (Kuvat 19 21). Jokivedet vaikuttivat koko rannikon edustan sameuteen ja näkösyvyyteen: näkösyvyyttä oli selvästi vähemmän ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Näkösyvyys kasvoi 20 km:n matkalla noin 2 metristä noin 3,5 metriin. Kotkassa ja Pyhtäällä makean jokiveden vaikutus oli nähtävissä myös sähkönjohtavuudessa, joka oli pienempi suistoalueilla kuin ulompana merellä. Haminassa näkösyvyydet olivat samalla tasolla kuin Kotkassa ja Pyhtäällä, mutta vesi oli Haminassa hieman kirkkaampaa ja sähkönjohtavuus hieman korkeampi. Haminan pienten jokien virtaamat olivat poikkeuksellisen vähäisiä vuonna 2018, kun taas Kymijoen suurissa haaroissa vettä virtasi pidempään. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

28 Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää Kotka Haminamerialueella vuonna Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 20. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sameus (FTU) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

29 Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Päällysveden fosforipitoisuus oli kasvukaudella korkein (69 µg/l) Pyhtään Storstundetissa (Kuva 22). Matalimmat fosforipitoisuudet (16 µg/l) havaittiin Kotkan Mussalon koillispuolella (as. 100) ja Hovinsaaren länsipuolella (as. 104). Kymijoen alajuoksulla Koivukosken- ja Korkeakoskenhaarassa fosforipitoisuus oli touko-syyskuussa keskimäärin µg/l ja Ahvenkoskenhaarassa keskimäärin µg/l. Pyhtään edustalla Ahvenkoskenlahdella fosforipitoisuus oli melko samalla tasolla kuin Kymijoen Ahvenkoskenhaarassa. Vuonna 2018 fosforipitoisuus oli päällysvedessä Pyhtää Kotka Hamina-merialueella keskimäärin 34 µg/l, joka on 2010-luvun suurin keskiarvo. Haminan edustalla fosforipitoisuus oli aavistuksen korkeampi kuin Kotkan ja Pyhtään edustoilla. Myös alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus (n. 70 µg/l) oli suurempi kuin edellisvuosina. Alusveden fosforipitoisuus kasvoi yleisesti ottaen jokisuilta ulommille merialueille siirryttäessä (Kuva 28). Ulommat pisteet ovat syvempiä kuin rannikon tuntumassa sijaitsevat pisteet, minkä vuoksi vesi on kerrostunutta ja pohjan tuntumassa happitilanne voi heikentyä, minkä seurauksena fosforia pääsee vapautumaan pohjasedimentistä. Pintaveden fosforipitoisuus vaihtelee kasvukauden aikana levätilanteesta riippuen, joten esitetyissä keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tule näkyviin pitoisuuden vaihtelut. Päällysveden typpipitoisuus vaihteli eikä siinä ollut selkeää eroa rannikon ja ulompien pisteiden välillä (Kuva 23). Kotkan edustalla oli korkeimmat typpipitoisuudet edellisvuoden tapaan, ja koko näytteenottoalueella päällysveden typpipitoisuus oli edellisvuotta suurempi mutta kuitenkin melko tavanomainen. Korkein typpipitoisuus (570 µg/l) havaittiin Kotkan 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

30 edustalla Hallan itäpuolella ja pienin Pyhtään Pitkäviirissä (240 µg/l). Koko näytteenottoalueella alusveden typpipitoisuus oli aavistuksen korkeampi kuin päällysveden pitoisuus. Muutamasta edellisvuodesta poiketen levätuotanto oli kasvukaudella runsasta lämpimästä kesästä johtuen (Kuva 24). Vuonna 2018 merialueen keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli 12,1 µg/l, joka on 2010-luvun suurin keskiarvo. Aiemmin tällä vuosikymmenellä on vain vuonna 2013 keskimääräinen klorofyllipitoisuus ollut yli 10 µg/l. Kasvukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella tarkkailualue kuului rannikkovesien rehevyysluokittelun mukaan hyvin rehevään luokkaan (Taulukko 9). Levätuotannon huippu havaittiin toukokuussa, jolloin klorofyllipitoisuus oli merialueella keskimäärin 18,2 µg/l. Toukokuun korkein klorofyllipitoisuus havaittiin Haminan edustalla Varviossa, jossa se oli 49 µg/l (Liite 3). Elo-syyskuussakin havaittiin osalla näyteasemista korkeita klorofyllipitoisuuksia. Typen ja fosforin välisen kokonaisravinnesuhteen (N:P) ollessa alle 10 typpi rajoittaa levien kasvua. Jos ravinnesuhde on vastaavasti yli 17, fosfori muuttuu minimiravinteeksi ja sen määrä vedessä toimii levien kasvua rajoittavana tekijänä (Forsberg ym. 1978). Kymijoessa on paljon typpeä ja nykyään melko vähän fosforia, joten siellä fosfori on selkeästi minimiravinne (Nakari & Muuri 2018). Sen sijaan merialueella keväällä ja kesällä fosfori sekä typpi olivat kummatkin paikasta riippuen minimiravinteita (Kuva 25). Rannikon lähellä useimmiten fosfori rajoitti levien kasvua ja ulommilla alueilla typpi. Vuonna 2016 typpeä oli merivedessä enemmän, joten silloin typpi ei rajoittanut kasvua juuri millään alueella. Vuosina typpeä oli merivedessä vähemmän, joten typpi oli kasvua rajoittava tekijä. Vuonna 2018 toukokuun jälkeen tarkkailualue oli yhteisrajoittunutta tai typpi oli rajoittava tekijä. Syksyä kohden tilanne tasaantui. Ulompi merialue oli ravinnesuhteen perusteella yhteisrajoittunutta aluetta, mutta typpeä oli siellä fosforiin verrattuna kuitenkin rannikkoalueita vähemmän. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

31 Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Taulukko 9. Rannikkovesien luokittelu tuotantokauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella (Pitkänen 1994). Rehevyysluokka a -klorofylli μg/l I Karu alle 2 II Lievästi rehevä 2 5 III Rehevä 5 10 IV Hyvin rehevä V Erittäin rehevä yli Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

32 Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) 5 9 havainnon keskimääräinen päällysveden a-klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Viidellä pisteellä (186, Kyvy-12, Kyvy-13, Kyvy-3 ja Kyvy-5) klorofylli mitattiin vain kerran heinäkuun puolivälissä. Kaikilla pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

33 Kuva 25. Typen ja fosforin kokonaisravinnesuhde (N:P) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Pienet pisteet ovat intensiiviasemien yksittäisiä tuloksia, suuremmat ovat useamman aseman keskiarvoja. Jos ravinnesuhde on alle 10, typpi rajoittaa levien kasvua, ja jos se on yli 17, fosfori rajoittaa levien kasvua. Päällysveden hapenkyllästysaste vaihteli % välillä kesän aikana (Liite 3). Näytteenottoalueella kasvukauden keskimääräinen päällysveden hapenkyllästysaste oli 113 %, joka on suurin yhdeksän vuoden vertailujaksolla. Edellisvuonna päällysveden keskimääräinen hapenkyllästysaste kasvukaudella oli 99 %. Levätuotannosta johtuvaa ylikyllästystä havaittiin enimmäkseen toukokuussa ja heinäkuussa. Alusveden happitilanne oli touko-syyskuussa edellisvuotta heikompi. Rannikon lähellä matalimmilla näytepisteillä jokivesien vaikutusalueella hapenkyllästysaste oli parempi kuin ulommilla ja syvemmillä pisteillä (Kuva 26). Toukokuussa alusveden hapenkyllästys oli keskimäärin hyvällä tasolla, mutta kesäkuulta elokuulle happitilanne heikkeni. Syyskuussa happitilanne oli jälleen tyydyttävää paremmalla tasolla. Hapenpuutetta havaittiin kahdella näytepisteellä: hapenkyllästysaste oli Haminan Velpperkarissa (Kyvy-12) heinäkuussa 5 % ja Varviossa (IN212) syyskuussa 6 %. Happipitoisuus oli näillä asemilla tuolloin 0,6 mg/l. Hapettomissa olosuhteissa fosforia liukenee sedimentistä alusveteen, mikä oli havaittavissa myös tällä merialueella. Alusveden fosforipitoisuus oli sitä korkeampi mitä matalampi oli hapenkyllästysaste (Kuva 27). Vuonna 2018 alusveden fosforipitoisuus oli seitsemällä näyteasemalla yli 100 µg/l (Kuva 28), kun edellisvuonna näin oli vain kahdella. Vuonna 2018 sameutta oli alusvedessä hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vesi oli sameampaa pohjan läheisyydessä kuin pinnassa. Sameus oli alusvedessä koko alueella kasvukaudella keskimäärin 3,3 FTU. Vesi oli sameaa jokivesien vaikutusalueella, mutta myös paikoin vähähappisilla alueilla (Kuva 29). Esimerkiksi Kotkan Mussalon koillispuolella (as. 100) alusvesi oli heinäkuussa sameaa (9 FTU) ja samalla paikalla fosforipitoisuus oli suuri (190 µg/l). 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

34 Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 27. Alusveden touko-syyskuun aikaisen hapenkyllästysasteen (%) ja fosforipitoisuuden (µg/l) välinen riippuvuus Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

35 Kuva 28. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 29. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää Kotka Haminamerialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

36 5.3 VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Päällysvesi Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hilloniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmi-joulukuun aikana vuonna Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta, joka kuuluu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seurantaan, otettiin näytteet 5 kertaa. Ulkosaaristossa sijaitseva Kyvy-1 on mm. veden vaihtuvuudeltaan melko erilainen kuin sisäsaaristossa sijaitsevat Kotkan ja Haminan näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Näkösyvyys vaihteli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana alle metristä yli neljään metriin (Kuva 30). Keskimääräinen kasvukauden näkösyvyys intensiiviasemilla oli 2,3 m eli noin puoli metriä vähemmän kuin edellisvuonna (Nakari & Muuri 2018). Näkösyvyyttä oli vähiten huhtikuussa kevätvirtaamien aikaan. Kesästä loppuvuoteen jokivirtaamat olivat pieniä, joten näkösyvyyskin kasvoi loppuvuotta kohden. Kesäkuussa Pyhtään Heinäsaaren näyteasemalla (Kyvy-1) näkösyvyys oli noin metrin enemmän kuin intensiiviasemilla. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli pääosin µg/l välillä (Kuva 30). Kasvukaudella fosforipitoisuudet olivat päällysvedessä edellisvuotta hieman korkeampia, ja merivesi olikin fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Heinäkuun alussa Kotkan Varissaaressa (as. 128) havaittiin poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus (150 µg/l) ja tuolloin myös typpipitoisuus oli selvästi muita asemia suurempi. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus vaihteli noin µg/l välillä (Kuva 30). Typpipitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeampia, ja suurimmillaan typpipitoisuus oli huhtikuussa kevätvirtaamien aikaan. Korkein yksittäinen pitoisuus (750 µg/l) havaittiin heinäkuun alussa Kotkan edustalla Varissaaressa (as. 128). Päällysveden typpipitoisuus on usein etenkin talvella Haminan edustalla selvästi Kotkan edustan pitoisuuksia korkeampi, mikä johtuu Vehka- ja Summanjoen suurista ravinnepitoisuuksista, mutta vuosina vastaavaa ei havaittu. Intensiiviasemien keskimääräinen klorofyllipitoisuus kasvoi edellisvuodesta: vuonna 2017 pitoisuus oli 7,8 µg/l ja vuonna ,5 µg/l. Kevään leväkukintapiikki oli havaittavissa toukokuussa, jolloin a-klorofyllipitoisuudet olivat suurimmillaan (Kuva 30). Toukokuun alussa Haminan edustalla Varviossa (as. 212) havaittiin huomattavan suuri a-klorofyllipitoisuus. Elo- ja syyskuussa oli nähtävissä toinen levätuotannon huippu. Päällysveden fosfaattifosforin pitoisuus oli melko korkea helmi- ja huhtikuussa. Keväällä levien lisääntyessä ja sitoessa liukoista fosfaattifosforia sen määrä vedessä vähenee; fosfaattifosforin pitoisuus olikin melko vähäinen läpi kesän. Heinäkuun lopussa ja syyskuussa poikkeuksellisen runsas leväkukinta oli jälleen sitonut lähes kaiken Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

37 fosfaattifosforin vedestä, mutta elokuussa Haminan asemilla fosfaattifosforin pitoisuudet olivat jälleen korkeita. Levätuotannon hiivuttua loka-joulukuussa kaikilla asemilla mitattiin jälleen suuria fosfaattifosforipitoisuuksia. Kuva 30. Kokonaistypen ja -fosforin, fosfaattifosforin ja a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) päällysvedessä (1 m) sekä näkösyvyydet (m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueen intensiiviasemilla vuonna Alusvesi Alusveden happitilanne oli hyvä kaikilla intensiiviasemilla helmikuussa ja huhtikuussa (Kuva 31). Toukokuussa Hilloniemessä (as. 218) oli alusvedessä havaittavissa ylikyllästyneisyyttä, mutta muilla intensiiviasemilla happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Kesäkuun alussa happitilanne heikkeni hieman, mutta kesä-heinäkuun vaihteessa hapen kyllästysaste oli jälleen korkeampi. Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa hapen kyllästysaste aleni ja happitilanne oli kaikilla asemilla huono. Elokuun lopussa happitilanne alkoi parantua Varvion näyteasemaa (as. 212) lukuunottamatta, ja syyskuussa vesimassa sekoittui syystäyskierron ansiosta ja happitilanne kohosi hyvälle tasolle loppuvuodeksi. Varvion asemalla (as. 212) alusvesi oli lähes hapeton syyskuussa ja Pyhtään 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

38 Heinäsaaressa (Kyvy-1) happitilanne oli huono, mutta loka-joulukuussa kaikilla intensiiviasemilla happitilanne oli hyvä. Kasvukauden keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus intensiiviasemilla oli edellisvuoteen nähden korkeampi: 45 µg/l vuonna 2017 ja 68 µg/l vuonna Alusveden fosforipitoisuus ja happitilanne vaihtelevat samalla tavalla; hapettomissa oloissa sedimentistä vapautuu fosforia (Kuva 31). Heinä-elokuussa fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan. Pitoisuudet laskivat elokuun lopulta loppuvuotta kohden, mutta Varviossa havaittiin syyskuussa poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus (350 µg/l). Alusveden typpipitoisuus vaihteli pääasiassa välillä µg/l tarkkailujakson aikana (Kuva 31). Kasvukauden keskimääräinen alusveden typpipitoisuus kasvoi kaikilla intensiiviasemilla edellisvuodesta. Elokuun lopussa havaittiin Hilloniemessä (as. 218) tarkkailujakson korkein typpipitoisuus (770 µg/l). Syyskuussa myös Varviossa (as. 212) havaittiin korkea pitoisuus (660 µg/l). Kuva 31. Kokonaistypen ja -fosforin pitoisuudet (µg/l) sekä hapen kyllästysaste (%) alusvedessä Pyhtää Kotka Hamina-merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

39 5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Sekä Varissaaressa (128) että Varviossa (212) kasviplanktonin kokonaisbiomassojen keskiarvot olivat heinä-elokuussa selvästi korkeampia kuin aiempina vuosina (Liite 4). Varissaaren (128) kokonaisbiomassan keskiarvo oli kaksinkertainen aiempien vuosien keskiarvoihin verrattuna. Varviossa kokonaisbiomassa laski elokuun lopussa alhaiseksi. Sinileviä esiintyi runsaasti kummallakin pisteellä etenkin heinäkuun puolivälin aikaan ja myös elokuussa edelleen melko runsaasti. Elokuun puolivälissä Varissaaren ja Varvion näytepisteillä esiintyi Skeletonema marinoi -piilevän massaesiintymä. Laji on yleinen Itämeren kevätkukinnassa, mutta sitä tavataan myös lämpimän veden aikaan. Runsas esiintyminen voi olla seurausta kumpuamisen tai tuulten aiheuttamasta vesipatsaan sekoittumisesta sekä kohonneista ravinnepitoisuuksista. Tulokset on esitelty tarkemmin liitteenä 4 olevassa raportissa. 5.5 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan ja Pyhtään merenrannoilla sijaitsevien yleisten ja pienten yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi lähes koko uimakauden ajan (Kuvat 32 ja 33). Rannikon uimavesille asetetun E. coli -bakteeripitoisuuden raja-arvo 500 pmy/100 ml ylittyi Pyhtään Flakanäsin uimarannalla 20.6., mutta enterokkipitoisuuden raja-arvo 200 pmy/100 ml ei ylittynyt yhdelläkään näytteenottokerralla. Flakanäsin uimarannalta otetuissa lisänäytteissä E. coli -bakteereja ei enää juurikaan ollut. Syanobakteereja eli sinileviä havaittiin kesäkuun lopussa Flakanäsissä sekä heinäkuun alkupuolella Kotkan Varissaaressa. Haminan uimarantojen mikrobiologinen vedenlaatu pysyi hyvänä koko kesän (Kuvat 34 ja 35). Syanobakteereja sen sijaan havaittiin runsaasti kesäkuun lopusta syyskuun alkuun asti Pitkillä Hiekoilla ja myös elokuun alussa Rampsinkarilla. Kuva 32. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E. coli -bakteerien määrät (pmy/100 ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E. coli -bakteerien raja-arvoa. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

40 Kuva 33. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100 ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. Kuva 34. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E. coli -bakteerien määrät (pmy/100 ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E. coli -bakteerien raja-arvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

41 Kuva 35. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100 ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 5.6 VEDENLAADUN KEHITYS PIDEMMÄLLÄ AJANJAKSOLLA Pyhtää Kotka Hamina-merialueen rannikon rehevyystasossa on ollut paljon vuosien välistä vaihtelua, mutta yleisesti ottaen ravinnepitoisuudet, erityisesti typpipitoisuus, ovat hieman pienentyneet 2000-luvun aikana (Kuva 36). Tosin Pyhtään rannikkoalueella päällysveden fosforipitoisuus on keskimäärin kasvanut hieman, mutta 2000-luvun alkupuolella fosforipitoisuus olikin siellä pienempi kuin Kotkassa ja Haminassa. Myös klorofyllipitoisuus on vaihdellut vuosien välillä, mutta korkeintaan Haminan edustalla on havaittavissa lievä laskeva trendi. Haminan edustalla päällysveden fosforipitoisuus on yleensä ollut hieman korkeampi kuin Pyhtään ja Kotkan edustalla, ja näin oli myös vuonna Fosfori on Kymijoessa selkeästi edelleen minimiravinne (Holmberg 2019), mikä näkyykin Kotkan ja Pyhtään edustoilla. Haminan edustalle tulee vähemmän typpikuormitusta kuin Pyhtään ja Kotkan edustoille, joten N:P-suhde onkin siellä pienempi ja typpi voi olla ajoittain levätuotantoa rajoittava ravinne (Kuva 25). Jokien virtaava vesi on eroosiosta johtuen yleensä sameampaa kuin merivesi. Kymijoki tuo Kotkan ja Pyhtään edustalle moninkertaisesti enemmän makeaa vettä kuin Haminan edustalle laskevat Summan- ja Vehkajoki. Vaikka Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen vesi onkin kirkkaampaa kuin Haminan edustalle laskevien jokien, niin Kymijoen vesi kuitenkin voimistaa meriveden sameutta Kymijoen edustalla. Makean jokiveden suuri määrä nostaa Kotkan ja Pyhtään rannikkoalueella sameus- ja väriarvoja hieman Haminan rannikkovesiä suuremmiksi. Sen sijaan Kymijoen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on pitkällä aikavälillä laskenut selvästi rannikkovesiä pienemmäksi ja Kymijoen fosforipitoisuus on nykyään huomattavasti Haminan edustalle laskevia jokia pienempi. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

42 Makean veden määrä näkyy myös rannikkoveden sähkönjohtavuudessa, joka Kotkan ja Pyhtään edustalla on huomattavasti matalammalla tasolla kuin Haminan rannikolla. Lisäksi erilaiset rakennushankkeet saattavat ajoittain hieman vaikuttaa rannikon vedenlaatuun. Veden väriarvo on noussut aavistuksen koko rannikkoalueella, mutta sameus on vaihdellut runsaasti eri vuosina. Kuva 36. Vedenlaadun kehitys Pyhtää Kotka Hamina-merialueella rannikon päällysvedessä kesäisin (touko-syyskuu) 2000-luvulta lähtien. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

43 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää Kotka Hamina-merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 2018 osalta. Suurin osa Kotkan ja Pyhtään edustan kuormituksesta tulee alueelle purkautuvista Kymijoen haaroista. Summan- ja Vehkajoen kuormitusvaikutukset näkyvät lähinnä aivan Haminan edustalla, sillä niiden virtaamat ja samalla ainevirtaamat ovat selvästi Kymijokea pienempiä. Jokien osuus tarkkailualueelle tulevasta fosforikuormasta on 91 % ja typpikuormasta 96 %, joten rannikon pistekuormittajien vaikutus merialueen vedenlaatuun jää vähäiseksi, mutta voi kuitenkin olla paikallisesti merkittävää. Pistekuormittajien vaikutusta alueen vedenlaatuun on usein vaikea erottaa tarkkailualueelle purkautuvasta kuormituksesta. Suurin osa rannikon pistekuormituksesta tulee Kotkan edustalle. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus on ollut viime vuosina hyvin pieni. Haminan merialueella pistekuormitus on myös vähäistä, ja sitä tulee useilta pieniltä teollisuuden toimijoilta sekä ajoittain nykyisin ohitusvesien käsittelylaitoksena nykyisin toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkan edustan kuormitus tulee pääasiassa Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Vuonna 2018 pistekuormitus oli edellisvuotta suurempaa, vaikka muuten viime vuosina kuormitus on ollut vähentymään päin Pyhtää Kotka Haminamerialueella. Kotkamills Oy:n alkuvuoden ongelmat jätevedenpuhdistuksessa vaikuttivat koko vuoden kuormituslukemiin. Mussalon jätevedenpuhdistamon ja Sunilan puhdistamon kuormitus pysyi lupaehtojen puitteissa. Kotkamills Oy:n kuormituksen vuosikeskiarvo ylitti CODCr:lle, kokonaisfosforille ja -typelle asetetut luparajat. Kiintoaineelle asetetut luparajat astuivat voimaan ja loka-joulukuun kuormituksen perusteella vuosiluparaja ylittyi. Vuosikeskiarvojen ylitys johtui pääasiassa alkuvuoden ongelmista liittyen tuotannon epätasaisuuksiin ja uusien puhdistuslaitteistojen käyttöönottoon. Kotkamills Oy teki useita toimenpiteitä toiminnan parantamiseksi, ja vuoden 2018 loppupuolisko olikin kuormituksen suhteen huomattavasti parempi. Jokivesien vaikutus näkyy erityisesti talvella, jolloin makea jokivesi ei sekoitu jääkannen alla suolaisempaan murtoveteen. Tästä johtuen vesi on päällysvedessä usein sameaa ja näkösyvyys pienempi kuin kesällä. Vuonna 2018 talvinäytteenoton aikaan jäätä oli edellisvuodesta poiketen myös ulommilla pisteillä. Jääpeite puuttui vain Kaunissaaren pohjoispuolelta Kotkan Hietasen satamaan ulottuvalta laivaväylältä. Edellisvuoteen verrattuna sameudet olivat suurempia ja näkösyvyydet pienempiä, etenkin Haminassa jokien edustalla. Alkuvuodesta erityisesti Haminassa Summanjoen ja Vehkajoen virtaamapiikit sekä jääkansi heikensivät vedenlaatua, koska sameat ja kiintoainepitoiset tulvavedet levisivät jään alla sekoittumatta meriveteen. Typpipitoisuudet olivat talvinäytteenoton aikaan hieman suurempia kuin edellisvuonna ja yleisesti rannikolla hieman korkeampia kuin ulompana merialueella. Summanjoen vaikutusalueella havaittiin selvästi 40 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

44 suurimmat typpipitoisuudet, mutta muutoin Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla ei ollut isoja alueellisia eroja. Myös päällysveden fosforipitoisuus oli korkein Haminan edustalla ja ulommilla merialueilla. Talvella alusvedessä ei havaittu voimakasta hapenpuutetta ja hapen kyllästysaste oli pääosin yli 70 % kolmea pistettä lukuun ottamatta. Tästä syystä fosfori pysyi sitoutuneena hapelliseen sedimenttiin eikä poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia havaittu kuin yhdellä näytepisteellä (as. 100). Alusveden happipitoisuus ja hapenkyllästysprosentti olivat aavistuksen korkeampia kuin edellisvuonna. Hapenkyllästys on yhteydessä veden lämpötilaan ja vuonna 2018 talvinäytteenoton aikaan veden lämpötila oli aavistuksen korkeampi kuin edellisvuonna. Touko-syyskuussa päällysvedessä oli havaittavissa alueellisia eroja. Näkösyvyys oli selvästi huonompi ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen keskimääräinen päällysveden fosforipitoisuus oli vuonna luvun suurin. Haminan edustalla päällysvedessä oli hieman enemmän fosforia kuin Pyhtäällä ja Kotkassa, kun taas typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia Kotkan edustalla. Yleisesti ottaen typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin edellisvuonna, mutta melko tavanomainen. Typpipitoisuudessa ei ollut selkeää eroa rannikon ja ulompien pisteiden välillä. Alusveden fosforipitoisuudet olivat touko-syyskuussa korkeampia kuin päällysvedessä ja edellisvuotta suurempia. Alusveden fosforipitoisuus kasvoi jokisuilta ulommas syvemmille pisteille siirryttäessä. Fosforia havaittiin pohjan läheisessä vedessä sitä enemmän, mitä vähemmän happea vedessä oli. Alusveden happitilanne oli näytteenottoalueella heikompi kuin edellisvuonna. Hapenkyllästysaste oli alusvedessä touko-syyskuussa keskimäärin 65 %, ja kahdella näytepisteellä havaittiin hapenpuutetta (as. Kyvy-12 ja IN212). Kesäkuulta elokuuhun happitilanne heikkeni, mutta syyskuussa happitilanne parantui. Vesi oli sameinta alusvedessä vähähappisilla alueilla sekä jokien vaikutusalueilla. Lämpimästä kesästä johtuen levätuotanto oli runsasta vuonna 2018, ja Pyhtää Kotka Hamina-merialueella keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli 2010-luvun suurin. Toukokuussa havaittaviin kevätkukinnastasta johtuvia suuria klorofyllipitoisuuksia. Elosyyskuussakin havaittiin osalla näyteasemista korkeita klorofyllipitoisuuksia. Näytteenottoalueen kasvukauden keskimääräinen päällysveden hapenkyllästysaste oli 2010-luvun suurin. Suuresta levätuotannosta johtuen päällysvedessä oli hapen ylikyllästystä enimmäkseen toukokuussa ja heinäkuussa. Myös ph oli hieman koholla varsinkin ulommilla näytepisteillä. Sekä Varissaaren että Varvion intensiiviasemilta heinä-elokuussa otettujen kasviplanktonnäytteiden biomassa oli aiempia vuosia korkeampi. Sinileviä esiintyi kummallakin pisteellä etenkin heinäkuun puolivälin aikaan. Elokuun puolivälissä Varissaaren ja Varvion näytepisteillä esiintyi Skeletonema marinoi -piilevän massaesiintymä. Lajia tavataan lämpimän veden aikaan, mutta se on yleinen erityisesti keväisin Itämeren leväkukinnoissa. Runsas esiintyminen voi olla seurausta kumpuamisen Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

45 tai tuulten aiheuttamasta vesipatsaan sekoittumisesta sekä kohonneista ravinnepitoisuuksista. Pyhtää Kotka Hamina-merialueella sijaitsevien uimarantojen vedenlaatu pysyi mikrobiologiselta laadultaan hyvänä lähes koko kesän. Vain Eschericia coli -bakteeripitoisuuden raja-arvo ylittyi Pyhtään Flakanäsin uimarannalla kesäkuun loppupuolella. Sinilevät eli syanobakteerit sen sijaan heikensivät uimaveden laatua useilla rannoilla. Syanobakteereja havaittiin Pyhtään Flakanäsin uimarannalla kesäkuun lopussa, Kotkan Varissaaressa heinäkuussa sekä Haminan Pitkillä Hiekoilla kesäkuun lopulta elokuun alkuun, jolloin myös Haminan Rampsinkarilla havaittiin sinileviä. Vielä syyskuun alussa Pitkillä Hiekoilla havaittiin sinilevää. Erilaisesta kuormituspaineesta huolimatta rannikkoalueen keskimääräinen vedenlaatu ei poikennut suuresti eri alueiden välillä. Fosforipitoisuus oli kasvukaudella keskimäärin hieman korkeampi Haminan edustalla, mutta tilanne on vaihdellut vuosien välillä. Kymijoen fosforipitoisuudet ovat laskeneet viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja nykyisin joen vesi on rannikkoalueen vettä karumpaa (Mänttäri 2013, 2014, 2015 ja 2016). Vedenlaatu oli ulkomerialueilla rannikkoon verrattuna vain hieman paremmalla tasolla; päällysveden fosforipitoisuus oli aavistuksen rannikkoalueen pitoisuutta matalampi, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyyttä oli enemmän. Ulkosaaristossa syvemmillä alueilla alusveden happitilanne oli kuitenkin huonompi ja sen myötä fosforipitoisuudet olivat rannikkoaluetta korkeammat, mitä selittää ulompien näytepisteiden suuremmat syvyydet. Myös suolapitoisuuserojen muodostama halokliini ja lämpötilaerojen muodostama harppauskerros vaikeuttavat syvillä alueilla veden sekoittumista, jolloin hapekas päällysvesi ei pääse niin helposti sekoittumaan vähähappiseen alusveteen. Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain ja kesällä 2018 sinileväkukinnat olivat vuosikymmenen voimakkaimmat (Suomen ympäristökeskus 2018). Kesä 2018 oli helteinen ja meriveden pintalämpötilat olivat korkeita. Sinileväkukinnat olivat runsaimmillaan heinäkuun puolivälissä ja sinilevää oli runsaasti etenkin rannikolla. Sinilevää oli runsaasti merivedessä koko elokuun, sillä tuulet sekoittivat sinilevämassat veteen. Sinileväkukintojen ennustettiin olevan runsaita jo kesällä 2017 suuren fosforipitoisuuden vuoksi, mutta viileä sää hillitsi massakukintoja silloin etenkin Itäisellä Suomenlahdella (Suomen ympäristökeskus 2017). Vuonna 2018 fosforia oli edelleen runsaasti sinilevien käytettävissä ja poikkeuksellisen suotuisat sääolot saivat aikaan massakukinnan. Suotuisat olosuhteet näkyivät vuonna 2018 myös klorofyllipitoisuuksissa, jotka olivat 2010-luvun suurimpia. Tammikuussa 2019 mitattiin Suomenlahdella alusvedessä poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia vuodenaikaan nähden (Suomen ympäristökeskus 2019b). Myös päällysvedessä oli runsaasti leville käyttökelpoista fosforia, joten tilanne voi entisestään heikentyä, mikäli fosforipitoista alusvettä sekoittuu päällysveteen. 42 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

46 VIITTEET Albeni, K Mussalon jätevedenpuhdistamon jaksoyhteenveto ja vuosiyhteenveto Kymen Vesi Oy. Anttila-Huhtinen, M. 2018a. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää Kotka Hamina vuosina ja vertailua aikaisempiin tuloksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 279/2018. Anttila-Huhtinen, M. 2018b. Haitalliset aineet Kymijoen edustan merialueen sedimenteissä vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 270/2018. Anttila-Huhtinen, M Kotkan satama-alueiden vesistötarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 430/2019. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: Henriksson M. & Myllyvirta T Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Holmberg, J Kymijoen alaosan vedenlaadun yhteistarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 282/2019. Ilmatieteen laitos 2018a. Terminen kasvukausi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Terminen kasvukausi, luettu Ilmatieteen laitos 2018b. Jäätalvi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Talvitilastot > Jäätalvet, luettu Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Korpinen, S., Laamanen, M., Suomela, J., Paavilainen, P., Lahtinen, T. ja Ekebom, J. (toim.) Suomen meriympäristön tila Suomen ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro s. Lepistö L. (toim) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeskus, päivitetty Muuri, L. ja Anttila-Huhtinen, M. 2017a. Kymijoen alaosan vedenlaadun yhteistarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 265/2017. Muuri, L. ja Anttila-Huhtinen, M. 2017b. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 267/2017. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/

47 Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 238/2014. Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 246/2015. Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 256/2016. Nakari, H Pyhtään merialueen kalalaitosten vesistötarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. Nakari, H. ja Muuri, L Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018. Pitkänen, H Eutrophication of the Finnish coastal Waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Enviroment Research Institute. Raunio, J. 2018a. Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018. Raunio, J. 2018b. Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 278/2018. Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008b. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 354) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus Valtakunnallinen leväyhteenveto 2017: Merialueilla runsaasti sinilevää heinä-elokuussa, järvillä keskimääräistä rauhallisempi leväkesä. Tiedote > Etusivu > Ajankohtaista > Valtakunnallinen leväyhteenveto 2017 Suomen ympäristökeskus Valtakunnallinen leväyhteenveto 2018: Helteinen kesä toi merialueille poikkeuksellisen runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkausi aikaistui. Tiedote > Etusivu > Ajankohtaista > Levätilannekatsaukset > Vuosittaiset leväyhteenvedot Suomen ympäristökeskus 2019a. Vesitilanne joulukuun lopussa 2018: Jäät heikkoja koko maassa, Pohjois-Suomessa lunta ja jäätä vähän. Tiedote > Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Vesi Suomen ympäristökeskus 2019b. Suomenlahden happitilanne on poikkeuksellisen huono. Tiedote > Etusivu > Ajankohtaista > Tiedotteet 44 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 284/2019

48 LIITE 1

49 LIITE 2 Pyhtää Kotka Hamina-merialueen yhteistarkkailun näytepisteet ja näytteenottokertojen lukumäärä touko-syyskuussa vuonna Alue Asema Sijainti Koordinaatit YKJ fys.kem klorofylli intensiivi plankton näytteenotot kasvukaudella Pyhtää 18 Storsundet x 1 Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti x 1 Pyhtää 46 Purolanlahti x x 5 Pyhtää 66 Heikinhelli x x 5 Pyhtää 77 Äyspäänselkä x x 5 Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti x x 5 Pyhtää Kyvy-10 Pitkäviiri x x 5 Kotka 91 Viikarinsaari x 5 Kotka 96 Mussalo x x 5 Kotka 100 Mussalo x 1 Kotka 104 Hovinsaari x x 5 Kotka 106 Majasaari x 5 Kotka 123 Lelleri x 9 Kotka 128 Varissaari x x 9 Kotka 133 Kotkansaari x 5 Kotka 139 Halla x x 5 Kotka 152 Hallanväylä x x 5 Kotka 156 Hallanväylä x x 5 Kotka Kyvy-2 Rankki x x 5 Kotka Kyvy-3 Ristisaari x 1 Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa x 1 Hamina 179 Kuuttinki x x 5 Hamina 181 Kuuttinki x 1 Hamina 186 Neuvottomanlahti x 1 Hamina 198 Summanlahti x x 5 Hamina 212 Varvio x x 9 Hamina 218 Hillonniemi x 9 Hamina 225 Vilniemi x 1 Hamina 230 Hilloniemi x x 5 Hamina 231 Haminanlahti x 1 Hamina 346 Uolionmatala x x 5 Hamina Kyvy-4 Einonkari x x 5 Hamina Kyvy-12 Velpperkari x 1 Hamina Kyvy-13 Pyötsaari x 1

50 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 12,5 87 1, ,24 7, <0,2 5 0,0 12, ,1 12, ,5 11,5 82 1, ,32 7, <0,2 0-2 < MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja AL, JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,1 11,9 82 1,7 39,3 0,20 7, <0,2 5 0,1 11,9 83 1, ,01 7, ,3 11,1 79 1, ,18 7, < ,7 11,2 80 1, ,32 7, < <0,2 0-2 < MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 13,5 93 2, ,03 7, ,1 12, ,2 12, ,4 10,4 74 1, ,97 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,2 13,9 96 2,7 62,7 0,31 7, ,3 12, ,4 12,7 90 1, ,65 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,4 m; Lumi 2 cm; Jää 12 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja jmä,al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,0 13,1 91 1, ,70 7, ,0 13, ,0 12, ,8 12,2 88 1, ,42 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

51 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja jmä,al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 13,7 94 1, ,73 7, ,0 13, ,1 12, ,6 12,4 89 1, ,18 7, < INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,4 m; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,2 85 1, ,86 7, ,0 11, ,0 10, ,0 11,9 83 1, ,73 7, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 5 cm; Jää 15 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 12,8 88 4,5 3, ,27 7, ,0 12, ,1 12,1 85 2,5 3, ,58 7, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 2 cm; Jää 10 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,9 96 2,4 77,8 0,42 7, ,1 11, ,2 11,1 78 1, ,58 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 2 cm; Jää 10 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 11,1 77 1, ,00 7, ,0 12, ,2 11,2 79 1, ,63 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

52 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 5 cm; Jää 17 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 13,8 95 1, ,61 7, ,0 13, ,2 12, ,2 12,5 88 1, ,69 7, MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 14,9 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 5 cm; Jää 19 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 12,6 86 6, ,54 6, ,0 12, ,2 12, ,1 12,4 87 1, ,74 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,6 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 20 cm; Jää 16 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12, ,5 0,29 6, ,5 0,2 12,0 84 1, ,38 7, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 10 cm; Jää 15 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11, ,2 0,14 6, ,0 12, ,1 12,6 88 1, ,54 7, MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15,1 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 4 cm; Jää 14 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11,0 77 2, ,98 7, ,0 12, ,1 11,3 79 1, ,64 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

53 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,4 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 5 cm; Jää 25 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 10,9 75 7, ,77 6, ,2 12, ,2 11,6 82 1, ,55 7, MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 12 cm; Jää 17 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 8,8 61 8, ,62 6, ,2 9,9 70 1, ,48 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,1 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 5 cm; Jää 23 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11,1 77 5, ,72 6, ,0 12, ,1 12,3 86 1, ,57 7, MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12,3 m; Näk.syv. 4,7 m; Lumi 6 cm; Jää 10 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11,4 80 1, ,33 7, ,0 12, ,0 12,4 87 1, ,56 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 12,8 89 1, ,14 7, ,1 12, ,1 12, ,3 12,2 87 0, ,36 7, ,7 11,8 85 0, ,69 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

54 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 1 cm; Jää 10 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 12,9 90 1, ,77 7, ,1 13, ,1 13, ,2 12,4 88 0, ,36 7, ,4 10,7 79 1, ,10 7, MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi 1 cm; Jää 12 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1-0,2 12,5 87 1, ,58 7, ,2 12, ,2 12, ,1 12,0 85 0, ,07 7, ,6 12,2 87 0, ,35 7, ,5 8,1 60 1, ,80 7, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,6 m; Lumi 5 cm; Jää 20 cm; Klo 16:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1-0,1 13,3 92 1, ,41 7, ,2 12, ,2 12, ,0 10,4 73 1, ,79 7, MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 43 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi 0 cm; Jää 7 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1-0,1 13,0 91 0, ,61 7, ,2 12, ,2 12, ,0 11,2 79 0, ,03 7, ,6 11,4 82 0, ,57 7, ,6 11,2 80 1, ,71 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

55 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 10 cm; Jää 13 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,0 11,9 81 1,5 7,4 0,04 7, ,2 12, ,6 9, ,0 8,1 58 1, ,05 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,3 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 28 cm; Jää 16 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,0 12,7 87 1,5 7,3 0,04 7, ,0 13,1 90 1,6 89,2 0,10 7, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,7 m; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,0 14,0 96 1, ,12 7, ,1 13, ,0 12, ,2 12,5 89 0, ,62 7, ,0 11,9 86 0, ,01 7, MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi 2 cm; Jää 12 cm; Klo 15:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,0 13,2 92 1, ,65 7, ,0 13, ,1 13, ,3 12,7 90 0, ,74 7, ,1 11,8 86 0, ,06 7,8 7,5 41 1,6 10,6 78 1, ,23 7,7 7, MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22,3 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 5 cm; Jää 39 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,3 13,0 89 2,5 16,1 0,08 6, ,3 11, ,2 10, ,0 10,2 74 1, ,71 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

56 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 17 cm; Jää 23 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -9 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 13,0 89 1,5 7,6 0,04 7, ,0 13,2 90 1,5 7,5 0,04 7, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 4 cm; Jää 25 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 12,8 87 2,4 9,9 0,05 6, ,1 11, ,4 11,2 79 1, ,04 7, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,5 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 13 cm; Jää 21 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 12,0 82 1, ,47 7, ,0 10, ,2 12, ,3 9,1 66 1, ,46 7, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,4 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 10 cm; Jää 28 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -9 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 12,5 85 1,7 8,7 0,04 7, ,9 11, ,4 10, ,6 10,2 75 1, ,77 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 3,2 12,3 94 2, ,80 7, ,1 13, ,9 12, ,1 10,8 79 0, ,84 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

57 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 2,2 12,0 89 2, ,33 7, ,3 12, ,9 11, ,0 11,0 80 0, ,64 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 1,0 11,6 83 5, ,77 7, ,7 11, ,8 11, ,3 9,6 70 1, ,94 7, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 0 /3; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,9 11,6 83 2,3 3, ,83 7, ,8 12, ,7 11,2 80 1,6 1, ,42 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 4,9 14, , ,41 8, ~1 5 3,9 13, ,5 14, ,6 11,2 83 1, ,77 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,5 12, , ,75 7, ~4 5 3,3 13, ,6 12, ,6 11,9 88 2, ,49 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

58 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,4 14, , ,78 8, < ,4 13, ,6 12, ,9 11,9 88 1, ,38 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 4,9 12,0 96 3,0 6, ,70 8, <5 <5 38 < ,6 14, ,0 14, ,0 3, ,96 8, <5 <5 35 < MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja jn,tv; levä 0 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 15,6 13, ,46 8, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja jn,tv; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt NE; 1 11,4 16, ,51 8, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja jn,tv; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 11,0 15, ,70 8, MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jn,tv; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,8 17, ,05 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

59 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 10/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja jn,tv; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 12,9 16, ,56 8, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja jn,tv; levä 0 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 15,4 11, ,9 0,07 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,8 19, , ,72 9, <5 <5 24 <2 <10 5 7,6 15, ,1 14, ,9 10,0 78 2, ,11 7, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,6 18, ,7 3, ,40 9, <5 <5 33 <2 <10 5 7,4 15, ,9 14, ,6 5, ,75 8, <5 < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 15,6 17, ,30 9, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,0 21, ,55 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

60 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 11/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,2 18, ,20 9, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,5 21, ,40 9, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, VK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,1 22, ,52 9, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,6 17, , ,63 9, <5 <5 54 < ,9 14, ,0 14, ,8 9,0 69 1, ,83 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,7 11, , ,25 7, ,2 14, ,7 13, ,8 11,6 90 1, ,09 7, ,8 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

61 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 12/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 13,4 11, , ,25 7, ,1 15, , ,73 8,8 17 4,3 13, , ,27 8, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,1 11, , ,26 8, <2 ~1 5 7,0 14, , ,77 8, < <2 10 6,2 13, , ,92 8, < ,0 9,7 74 1, ,37 7, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 13,8 10,2 98 8,2 0,04 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,1 10, ,7 0,07 7, , MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,0 11, , ,15 7, ,5 12, , ,72 8,6 15 3,6 10,3 80 3, ,10 7, ,2 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

62 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 13/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 11,9 10, ,4 93,3 0,45 7, ,2 13, , ,57 8,5 10 6,1 13, , ,85 8, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 15,8 13, ,93 8, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja VK, JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,2 13, ,96 8, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja VK, HR, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 8,5 11, , ,63 7, <5 < ,8 11, ,2 9, ,3 6,3 49 1, ,38 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja VK, HR, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 8,2 11, ,8 2, ,63 7, <5 < ,5 11, ,4 8,8 72 2,1 2, ,82 7, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

63 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 14/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja VK, HR, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 8,5 11, ,39 7, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja VK, HR, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,1 11, ,66 7, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja VK, HR, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,0 11, ,54 7, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja VK, HR, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,6 11, ,68 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja VK, HR, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 8,0 11, ,75 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 10,9 12, , ,19 8, <5 <5 25 < ,5 11, ,4 10, ,7 7,0 55 0, ,48 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

64 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 15/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 11,9 10, , ,39 7, ~7 5 8,0 11, ,0 9, ,1 7,5 59 1, ,22 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 12,4 11, , ,79 8, ,9 11,3 98 1, ,71 8,1 17 5,0 9,4 76 0, ,17 7, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 14,0 11, , ,76 7, <5 22 <2 ~5 5 7,8 11, , ,66 8, <5 < ,0 10,6 88 0, ,89 7, < ,5 5,3 41 1, ,65 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,9 9, ,1 0,07 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,1 10, ,95 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

65 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 16/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 14,0 9,5 93 3, ,07 7, ,9 10,5 89 1, ,63 7,8 15 4,2 7,0 56 1, ,27 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 13,9 9,5 92 4, ,78 7, ,3 9,4 78 1, ,52 7,6 10 5,6 8,8 72 1, ,81 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 9,0 10, ,24 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja HR, MH, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 10,0 10, ,90 8, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja HR, MH, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,5 10, ,01 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja HR, MH, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 10,1 12, ,50 8, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

66 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 17/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja HR, MH & JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,4 13, ,29 8, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja HR, MH, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 10,5 10, ,66 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja HR, MH, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 10,4 12, ,25 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja HR, MH, JMÄ; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 15,4 10, ,39 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja jn,hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 11,2 11, , ,34 8, < ,8 11, ,6 10, ,9 7,9 69 1, ,15 7, <5 < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja jn,hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 13,3 10, , ,65 8, <5 29 <2 ~1 5 11,2 10, ,4 9, ,7 9,2 80 1, ,90 7, <5 < ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

67 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 18/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jn,hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,1 10, , ,45 8, <5 < ,5 10, ,7 9, ,3 8,4 74 1, ,75 7, <5 < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jn,hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,9 10, , ,51 8, <5 < ,3 9, ,2 8,3 78 4, ,51 7, < , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 12,4 10,3 99 1, ,44 8, < ,2 10, ,4 10, ,9 8,6 75 2, ,93 7, <5 < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 12,8 10, , ,71 8, < ~4 5 11,7 10, ,1 9, ,9 9,0 80 5, ,77 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

68 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 19/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 13,0 10,2 99 1, ,48 8, <5 < ,9 9, ,6 9, ,4 8,2 74 2, ,77 7, <5 < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 13,7 9,6 95 2, ,46 8, <5 < ,4 9, ,5 9,1 88 2, ,54 7, <5 < MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 2 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 23,5 11, , ,28 8, ,0 8, ,0 6,9 72 8, ,30 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 2 /3; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 23,8 12, , ,83 8, ,0 10, ,2 9,0 94 2, ,33 7, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

69 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 20/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 2 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,9 11, , ,63 8, ,3 10, ,5 9, ,3 8,1 74 1, ,68 7, ,4 5,1 41 0, ,71 7, ,1 0,6 5 1, ,10 7, , MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 2 /3; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 23,8 11, , ,42 8, ,5 10, ,0 4,0 39 3, ,11 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 2 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 23,5 11, , ,84 8, ,6 11, ,6 9, ,1 5,0 43 3, ,11 7, , MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 3 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 2 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,7 11, , ,81 8, ,4 11, ,3 9, ,5 7,9 74 0, ,54 7, ,4 5,0 40 1, ,71 7, ,6 3,5 27 2, ,84 7, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

70 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 21/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, EKi, HN; levä 2 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,9 12, ,7 E 631 3,57 8, < < ,5 10, ,4 8, ,0 5,8 52 1,6 E 832 4,85 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, EKi, HN; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,4 11, , ,00 8, < ,4 9, ,8 8, ,7 5,2 50 4, ,34 7, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 2 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 24,6 11, , ,84 8, ,4 10, ,2 9, ,7 4,7 43 2, ,55 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 21,7 11, ,5 3, ,09 8, <0,2 5 16,6 10, ,0 9, ,1 8,0 75 1,0 1, ,49 7, <0, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

71 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 22/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,5 10, , ,44 8, <2 0 <0,2 5 16,2 8,9 93 1, ,90 7, < ,4 7,8 78 1, ,07 7, ,4 4,9 45 2, ,58 7, <0,2 0-2m MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,5 9, ,3 29,9 0,14 7, ~1 5 15,4 8, ,8 5, ,1 2,2 21 9, ,34 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,5 9, ,3 15,9 0,08 7, ~5 5 15,1 7,7 78 3, ,80 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 24,1 9, ,79 7, , MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 20,8 9, , ,00 7, ,6 9, ,7 7, ,0 4,2 40 7, ,33 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

72 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 23/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja EKi, HN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 20,5 8,7 97 3, ,58 7, ,6 9, ,4 7,2 72 4, ,11 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,5 10, , ,67 8, < < ,5 10, ,5 8, ,6 3,6 35 5, ,47 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 23,7 10, , ,62 8, < < ,8 10, ,0 6,7 68 4, ,10 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 23,5 10, , ,73 8, ,1 10, ,6 9, ,5 15,0 6,6 67 2, ,42 7, , MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 23,2 10, , ,62 8, ,2 9, ,5 7, ,6 4,2 41 5, ,43 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

73 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 24/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 27 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 24,2 10, , ,69 8, ,2 9, , ,76 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 24,1 10, , ,68 8, ,2 10, ,6 8,2 86 2, ,93 7, , MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 23,6 10, , ,59 8, ,0 10, ,4 5,8 57 3, ,36 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 24,1 10, , ,69 8, ,5 9, ,4 7,3 76 2, ,04 7, , MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 8 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 24,3 10, , ,72 8, ,0 9,0 97 2, ,01 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

74 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 25/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,8 10, , ,44 8, ,2 10, ,8 7,2 71 2, ,24 7, , MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 24,0 8,0 96 4, ,42 8, ,5 9, ,5 10, ,4 7,3 69 2, ,68 7, MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 23,0 9, ,2 17,7 0,09 7, ,5 21,5 8,5 96 5,5 26,3 0,18 7, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 24,8 9, , ,25 8, ,7 8, ,4 5,2 51 2, ,21 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 23,2 10, , ,80 8, ,5 10, ,2 9, ,5 7,8 72 1, ,74 7, ,4 3,8 30 2, ,94 7, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

75 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 26/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 21,6 10, , ,40 8, ,3 10, ,2 9, ,0 8,9 83 0, ,74 7, ,4 4,7 38 1, ,04 7,4 7, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,0 10, , ,00 8, ,9 10, ,0 10, ,0 8,4 80 0, ,55 7, ,1 5,1 42 1, ,75 7, , MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 22,0 9, , ,29 8, ,9 10, ,5 10, ,8 8,7 83 0, ,66 7, ,2 7,0 57 1, ,71 7,5 7,5 40 4,2 4,6 37 1, ,75 7,3 7, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja EKi, VK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 23,8 8, ,5 87,3 0,44 7, ,4 7, ,1 4, ,4 4,8 45 5, ,53 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

76 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 27/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,4 8,8 94 2,4 4, ,00 8, <5 < ~2 5 16,1 8, ,9 6, ,2 3,7 31 1,9 2, ,98 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,1 8,8 95 3, ,22 7, < ,1 8, ,0 6, ,4 5,5 49 2, ,50 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,7 8,6 91 4,7 7, ,29 8, ,4 7,6 76 2, ,71 7,8 17 8,4 6,2 55 1,5 1, ,43 7, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,4 9,1 99 2,7 5, ,40 8, ~3 5 14,0 7,1 71 2, ,71 7, ,0 6,1 56 3, ,26 7, ,2 4,5 39 4,1 4, ,88 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt W; 1 20,8 8, ,69 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

77 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 28/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt W; 1 21,2 8, ,49 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,9 8,6 94 3, ,21 7, ,1 7,6 79 2, ,33 7,8 15 8,6 5,5 49 3, ,50 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 19,3 8,2 90 3, ,19 7, ,0 7,5 78 2, ,23 7,8 10 9,6 5,0 45 3, ,29 7, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,7 9, ,49 8, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,0 9, ,92 8, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 19,4 8, ,73 7, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

78 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 29/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,7 9, ,55 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,9 8, ,51 7, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,6 9, ,55 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,8 9, ,44 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 19,2 8, ,45 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,7 8,9 96 1, ,05 8, <5 < ,6 8, ,0 5, ,4 4,8 42 2, ,41 7, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

79 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 30/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,5 9,0 96 1, ,13 8, < ,3 8, ,4 4,2 39 2, ,10 7, < MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,8 8, ,05 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,2 8, ,23 8, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,6 8, ,03 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,0 8, ,11 8, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,7 8, ,13 8, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

80 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 31/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,8 9,4 97 1,1 2, ,66 8, ,7 9, ,6 9, ,2 7,0 69 3,1 4, ,86 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,5 10, , ,58 8, ,8 9, ,9 8, ,4 6,6 65 4, ,77 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,7 8,8 93 2, ,38 8, ,6 8, ,5 8, ,5 3,5 33 7, ,99 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,0 8,6 91 2, ,34 7, ~2 5 16,9 8, ,3 7,4 77 8, ,40 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

81 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 32/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,9 9,2 99 1, ,69 7, < ,9 9, ,9 9, ,5 0, ,79 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja hn,jn; levä 2 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SE; 1 18,1 9, , ,64 7, <2 ~1 5 18,1 9, ,1 9,2 99 1, ,67 8, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 18,0 9, ,76 8, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 18,0 9, ,68 8, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja hn,jn; levä 2 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,2 9, ,66 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,9 9, ,59 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

82 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 33/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja hn,jn; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,8 9, ,67 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,8 8,9 96 1,7 1, ,85 7, ,8 8, ,8 8, ,4 7,3 78 6,6 8, ,02 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,7 8,9 95 2, ,62 8, ~2 5 17,7 8, ,7 8, ,5 8,0 86 2, ,03 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,8 8,8 95 1,5 2, ,82 7, ,8 8,8 95 1, ,83 8, ,7 8,6 92 2,6 3, ,86 8, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,9 8,9 95 3,4 4, ,26 7, ~1 5 17,9 8,0 86 2, ,71 7, ,9 8,2 88 2, ,89 8, ,7 7, ,92 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

83 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 34/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,1 9, ,61 7, MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,0 9, ,24 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,0 8,6 92 2, ,82 7, ,8 8,4 90 2, ,22 7, ,0 6,1 65 6, ,04 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,2 9,3 99 4, ,97 7, ,0 8,0 86 5, ,32 7, ,7 7,8 84 3, ,96 7, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,2 8, ,97 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,8 9, ,87 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

84 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 35/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,8 9, ,22 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,1 9, ,28 7, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,5 9, ,08 7, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,8 9, ,44 7, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,3 9, ,29 7, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 9, ,40 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

85 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 36/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,6 10,1 93 1,6 1, ,50 7, ,6 9, ,6 9, ,7 9,8 91 1,9 2, ,52 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,3 9,7 89 2, ,78 7, ,3 9, ,4 9, ,7 9,5 88 3, ,30 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,3 9,8 90 1, ,11 7, ,3 9, ,3 9, ,3 9,3 85 2, ,13 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,0 9,6 87 4, ,02 7, ,0 9, ,1 8,5 77 4, ,02 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 5,1 11,2 91 1,6 2, ,63 7, < ,1 10, ,1 11, ,8 11,0 88 1,5 4, ,64 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

86 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 37/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 3,7 11,5 90 2, ,33 7, ,7 11, ,7 11, ,4 11,2 89 2, ,52 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 3,3 11,7 90 1, ,15 7, ,3 11, ,4 11, ,7 11,3 88 1, ,21 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SE; 1 2,2 12,0 90 2, ,02 7, ,2 11, ,2 11,6 87 2, ,03 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

87 Raportti Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kotka-Hamina 2018 kasviplankton - Zwerver LIITE 4 Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2018 Kasviplankton lajisto ja biomassat Raportti nro Menetelmäkuvaus, määritysten tulokset ja tulosten tarkastelu Toimeksiantaja: Kymijoen vesi ja ympäristö ry Ajankohta: Maaliskuu 2019 Kirjoittaja: Päivi Hakanen Tmi Zwerver Planktonmääritykset Arkadiantie 2, Kemiö info@zwerver.fi

88 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Näytteet Mikroskooppi Menetelmä Näytteen esikäsittely Kasviplanktonlaskenta Tulokset Numeeriset tulokset Leväryhmät Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella Suomenl Varissaari Suomenl Varvio Yhteenveto Lähdeluettelo... 9 Liite 1. Valokuvat... 10

89 LIITE 4 1. Johdanto Kasviplankton on tärkeä biologinen muuttuja, jota käytetään vesimuodostumien ekologisen tilan arvioinnissa. Rannikkovesien tilan seurannassa käytetään kasviplanktonin a-klorofylli-arvoja sekä kokonaisbiomassaa (Aroviita ym. 2012). Tässä tutkimuksessa määritettiin kasviplanktonnäytteet Suomenlahdelta Kotkan ja Haminan edustalta kahdelta eri asemalta heinä-elokuulta 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta. Näytteistä määritettiin kasviplanktonlajisto, lajien tiheydet sekä biomassat. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Näytteet Tutkimuksessa määritettiin Kotkan ja Haminan edustalta kuusi kasviplanktonnäytettä. Näytteet otettiin kahdelta eri asemalta heinä- ja elokuussa 2018 (kuva 1, taulukko 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä m syvyydeltä ja säilöttiin happamalla lugolliuoksella. Näytteet toimitettiin 200 ml ruskeissa lasipulloissa. Näytepullot säilytettiin jääkaapissa projektin määritystyön alkuun saakka. Tämän jälkeen näytteet pidettiin huoneenlämmössä valolta suojattuna. Toimeksiantaja hankki näytteiden SYKE-koodit. Taulukko 1. Määritettyjen näytteiden tärkeimmät tiedot Mikroskooppi Kasviplanktonnäytteiden määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert), joka täyttää eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) mikroskoopille asettamat vaatimukset kasviplanktonnäytteiden määrittämisessä (taulukko 2). Määritykset tehtiin kirkaskentässä Menetelmä Kasviplanktonyhteisön koostumuksen laskenta perustuu Utermöhlin (1958), eurooppalaisen standardin (EN 15204), HELCOM:n (2017) sekä Suomen ympäristökeskuksen (Lehtinen ym. 2017) kuvaamille menetelmille. Näytteet laskettiin käyttäen Lehtisen ym. (2017) tarkempaa ohjeistusta merenhoidon seurantaohjelman 1

90 kasviplanktonnäytteiden laajaan kvantitatiiviseen menetelmään. Tarkempi kuvaus menetelmästä on esitelty kappaleessa Kasviplanktonlaskenta. Kvantitatiivisen kasviplanktonlaskennan tulosten teoreettiset virhearvot määräytyvät lasketun laskentayksikköjen lukumäärän funktiona (taulukko 3) (HELCOM 2017). Mitä enemmän laskentayksikköjä lasketaan, sitä luotettavampia tuloksista tulee Näytteen esikäsittely Näytteet sekoitettiin tasaiseksi kääntelemällä pulloja rauhallisesti ylösalaisin vähintään 50 kertaa (HELCOM 2017), jonka jälkeen tutkittava näytemäärä kaadettiin laskeutuskammioon (Hydro-Bios tai Zwerver). Näytteen annettiin laskeutua häiriöttömässä paikassa aina näytemäärälle ohjeistetun ajan (HELCOM 2017). Ennen tarkempaa määritystä varmistettiin näytteen tasainen jakauma laskeutuskammion pohjalla. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte Kasviplanktonlaskenta Näytteet laskettiin kolmea suurennusta käyttäen (taulukko 4). Laskenta aloitettiin suurimmalla suurennuksella (630x), jolla laskettiin ja määritettiin pienimmät taksonit (2-20 µm). Suurimmalla suurennuksella laskettiin vähintään 60 näkökenttää ja vähintään 400 laskentayksikköä. Tämän jälkeen laskettiin suuremmat (>20 µm) tai aiemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella vähintään 60 näkökentästä. Viimeiseksi laskettiin suurimmat ja harvinaisimmat taksonit vähintään 60 näkökentältä pienimmällä (100x) suurennuksella. Annetut laskentayksiköiden kokoluokat ovat suuntaa-antavia. Tarvittaessa määritys vielä varmistettiin suuremmalla suurennuksella. Laskenta suoritettiin EnvPhyto-laskentaohjelmassa HELCOM PEG laji- ja tilavuustaulukkoa käyttäen. Kasviplanktonsolujen biomassat saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (HELCOM 2017). Laskentaohjelma laskee valmiiksi laskentayksiköiden tiheydet sekä biomassat. EnvPhytolaskentaohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osaa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei ole mainittu tuloslistoissa. Lajimääritys pyrittiin tekemään lajitasolle. Määritykset suoritti Päivi Hakanen. 2

91 LIITE 4 3. Tulokset Kaikkien kasviplanktonnäytteiden tulokset on tallennettu SYKE:n kasviplanktonrekisteriin. Tämän raportin liitteenä on Excel-tiedosto (KYMJV&Y Kotka-Hamina 2018 Kasviplanktontulokset - Zwerver.xlsx-tiedosto), johon on kerätty alkuperäiset yhteenveto-, luokka- ja lajilistat kasviplanktonrekisteristä. Lisäksi tiedostoon on tehty yhteenvetotaulukoita kasviplanktonlajien ja -ryhmien biomassoista sekä prosenttiosuuksista. Liitetiedosto sisältää sivut: 1) näytetiedot, 2) yhteenveto tuloksista, 3) lajilistat (biomassa, biomassa-%), 4) luokkalistat (biomassa, biomassa-%, tiheys, tiheys-%) sekä alkuperäiset 5) yhteenveto-, 6) laji- ja 7) luokkalistat Numeeriset tulokset Taulukossa 5 ja kuvassa 2 on esitetty tässä tutkimuksessa määritettyjen näytteiden keskeiset numeeriset kasviplanktontulokset. Klorofylli-a:n tuloksia ei löytynyt SYKE:n rekisteristä. Kummallakin näytepaikalla Suomenl Varissaari 128 ja Suomenl Varvio 212 kokonaisbiomassa oli heinäkuussa kohtalaisen suuri ja kasvoi tästä edelleen hyvin suureksi elokuun puolivälissä. Elokuun lopulla Varissaaren biomassa pysyi korkeana; Varvion biomassa laski kohtalaiseksi. Sinileviä esiintyi kummallakin näytepaikalla heinäkuun näytteessä runsaasti, minkä jälkeen sinilevien biomassa laski. Näytteiden kokonaistaksonimäärät olivat hyviä, mutta vain 1-2 taksonia muodosti 60 % biomassasta heinäkuussa ja elokuun puolivälissä. Elokuun lopulla biomassa jakautui tasaisemmin ja 4-6 taksonia muodosti 60 % biomassasta. 3

92 3.2. Leväryhmät Näytteiden kokonaisbiomassan jakautuminen eri leväryhmiin on esitetty kuvassa 3 sekä taulukossa 6. Heinäkuussa sinilevät olivat selvästi suurin leväryhmä rihmamaisen Aphanizomenon-sinilevän ollessa runsain taksoni (kuva 4A). Elokuun puolivälissä yhteisöjä hallitsi puolestaan Skeletonema marinoi -piilevä (84-86 %) (kuva 4B). Elokuun lopussa kasviplanktonyhteisöjen koostumus oli tasaisempi. Runsaimmat leväryhmät olivat sini-, suomuviher- ja nielulevät. Valokuvat kaikista määritetyistä kasviplanktonnäytteistä on esitetty liitteessä 1. Ne antavat osaltaan kuvan leväyhteisöjen yleisilmeestä. Kaikki näytteet olivat hieman tai kohtalaisen roskaisia. 4

93 LIITE 4 5

94 4. Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella 4.1. Suomenl Varissaari 128 Varissaari 128 -näytepaikalla kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli korkea heinäkuun puolivälin sekä elokuun lopun näytteissä; elokuun puolivälissä kasviplanktonbiomassa oli jopa erittäin suuri. Varissaaren vuoden 2018 näytteiden kokonaisbiomassan keskiarvo (2,2 mg/l) on puolet korkeampi kuin aiempien vuosien keskiarvot (0,6-1,2 mg/l) (kuva 5). Rannikkovesien ekologisessa luokittelussa käytetään kasviplanktonbiomassan heinäelokuun keskiarvoja (Aroviita ym. 2012). Sekä Varissaari että Varvio kuuluvat Suomenlahden sisäsaariston (Ss) pintavesityyppiin, jolle ei ole annettu kokonaisbiomassan vertailuarvoja ekologista luokitusta varten (Aroviita ym. 2012). Sinileviä esiintyi heinäkuussa 2018 runsaasti (60 % kokonaisbiomassasta). Kesällä 2018 sinilevätilanne oli pahimmillaan juuri heinäkuun puolivälissä, ja Suomenlahdella tilanne oli pahin koko vuosikymmeneen (SYKE 2018). Valtaosan heinäkuun sinileväbiomassasta muodosti Aphanizomenon spp. (56 %). Aphanizomenonsinilevän ei ole havaittu olevan myrkyllinen Itämeressä (Lehtimäki ym. 1997). Maksamyrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää havaittiin heinäkuun näytteessä vähäisessä määrin (2 %). Samoin mahdollisesti myrkyllisiä Dolichospermum-sinileviä (entinen Anabaena) havaittiin hyvin vähän (0,2 %). Elokuun puolivälissä sinileviä esiintyi kohtalaisesti ja elokuun lopulla melko paljon. Myös elokuun näytteissä Aphanizomenon muodosti lähes koko sinilevien biomassan. Heinäkuun näytteessä sinilevät muodostivat yli puolet biomassasta ja Aphanizomenon oli biomassaltaan yhteisön selvä valtataksoni. Sinilevien jälkeen runsaimmat leväryhmät olivat nielu-, pii- ja suomuviherlevät. Biomassaltaan seuraavaksi runsain taksoni oli siimalliset Pyramimonas-suomuviherlevät (6 %). Myös aiempina vuosina Pyramimonas-lajit ovat olleet biomassaltaan runsaimpien taksonien joukossa Varissaaren heinäkuun näytteissä (Hakanen 2018, 2017). Aiempina vuosina Eutreptiella-silmälevät ovat esiintyneet merkittävissä määrin juuri Varissaaren heinäkuun näytteissä (11-18 %) (Hakanen 2018, 2017). Nytkin Eutreptiellan suurin biomassa havaittiin heinäkuun näytteessä, mutta se muodosti vain 2,9 % biomassasta. Elokuun puolivälissä Kotkan ja Haminan edustalla esiintyi ketjuja muodostavan Skeletonema marinoi - piilevän massaesiintymä, joka havaittiin sekä Varissaaren että Varvion näytepisteellä. Laji muodosti hyvin suuren osan koko biomassasta (84 %, solua/ml). S. marinoi (aiemmin määritetty S. costatum -nimellä) on tyypillinen laji Itämeren kevätkukinnassa (Hällfors & Lehtinen 2012), mutta sitä voi esiintyä myös lämpimän veden aikaan (Hällfors 2004). Kesäinen massaesiintymä voi liittyä mahdollisesti kumpuamisen tai tuulten aiheuutamaan vesipatsaan sekoittumiseen, jolloin myös pohjanläheinen ravinnerikas vesi on voinut nostaa ravinnepitoisuuksia pintavesikerroksessa. Skeletonema-piilevän on havaittu runsastuvan tuulten aiheuttaman sekoittumisen jälkeen, jolloin myös vesipatsaan typpipitoisuudet ovat kasvaneet (Iverson ym. 1974). Helsingin merialueen seuranta-aineiston mukaan hentojen piilevien, kuten Skeletonema-lajien, runsastuminen voi ilmentää vesialueiden rehevyyttä (Finni ym. 2001). Myös Riian lahdella ja eteläisellä Itämerellä on havaittu, että Skeletoneman kesäisiä esiintymisiä edistävät korkeat ravinnepitoisuudet (Thamm ym viitteineen, Andrushaitis ym. 1992). Elokuun lopun näytteessä kokonaisbiomassa laski huomattavasti S. marinoi -piilevän vähenemisen seurauksena. Yhteisössä esiintyi hyvin runsaasti 6

95 LIITE 4 Pyramimonas-suomuviherleviä (40 %, solua/ml). Seuraavaksi runsaimmat taksonit olivat Aphanizomenon (13 %), pieni nielulevä Plagioselmis prolonga (6 %) sekä pienet tunnistamattomat Centralespiilevät. (5 %). Suomuviherleviin kuuluvia Pyramimonas-suvun lajeja tavataan Itämeressä ympäri vuoden, ja ajoittain niitä voi esiintyä hyvin paljonkin (Hällfors & Lehtinen 2012) Suomenl Varvio 212 Yhteneväisesti Varissaaren kanssa Varvio 212 -näytepisteen kasviplanktonbiomassa oli korkea heinäkuun puolivälissä ja kasvoi hyvin suureksi elokuun puolivälissä. Elokuun lopulla kasviplanktonbiomassa laski kuitenkin alhaiseksi ja selvästi pienemmäksi kuin Varissaaren näytepisteellä. Heinä-elokuun 2018 näytteiden kokonaisbiomassan keskiarvo (1,5 mg/l) nousi elokuun puolivälin biomassa-arvon seurauksena selvästi suuremmaksi kuin aiempina vuosina (0,5-0,9 mg/l) (kuva 5). Varvio kuuluu myös Suomenlahden sisäsaaristoon, jolle ei ole kokonaisbiomassalle vertailuarvoja rannikkovesien ekologista luokittelua varten (Aroviita ym. 2012). Myös Varvion näytepisteellä sinileviä esiintyi runsaasti heinäkuun näytteessä (48 %). Elokuun näytteissä sinilevien biomassa pysyi kohtalaisen korkeana, ja niitä esiintyi selvästi enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna (Hakanen 2018, 2017). Sinileviä esiintyikin runsaasti veteen sekoittuneena läpi koko elokuun 2018 (SYKE 2018). Myös Varvion näytepisteellä Aphanizomenon spp. muodosti lähes kaiken sinilevien biomassan. Varvion heinäkuun näytteessä havaittiin myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää (5 %) enemmän kuin Varissaaren näytteessä. Heinäkuun kasviplanktonyhteisö koostui varsin yksipuolisesti suurimmaksi osaksi sinilevistä sekä suomuviherlevistä. Aphanizomenon-sinilevän (41 %) jälkeen biomassaltaan toiseksi runsain taksoni oli Pyramimonas-suomuviherlevät (25 %, solua/ml). Mesodinium rubrum -ripsieläintä esiintyi vuoden 2018 näytteissä sekä Varissaaren että Varvion näytepisteellä vain vähän. Varvion heinäkuun näytteessä ripsieläimen osuus biomassasta oli suurimmillaan (5,4 %). Aiempien vuosien näytteissä M. rubrum on esiintynyt selvästi runsaampana ja muodostanut suurimmillaan jopa yli puolet kokonaisbiomassasta (Hakanen 2018, 2017). Elokuun puolivälin näytteessä piilevä Skeletonema marinoi muodosti lähes kaiken koko biomassasta myös Varvion näytepisteellä (87 %, solua/ml). Varissaaren ja Varvion aiempien vuosien näytteissä S. marinoi -piilevää on havaittu vain vähäisessä määrin (< 2,3 %). Elokuun puolivälin seuraavaksi runsain taksoni oli Aphanizomenon-sinilevä (4 %). Elokuun lopulla S. marinoi oli lähes hävinnyt (0,2 %) ja Varvion kasviplanktonyhteisössä vallitsivat sini- ja nielulevät. Biomassaltaan valtalaji oli taas Aphanizomenon spp. (38 %). Sen jälkeen tulivat pienehkö nielulevä Plagioselmis prolonga, Mesodinium rubrum ja suuret Cryptomonas-nielulevät (4,6-5,8 %). P. prolonga on yleisimpiä Itämeren nielulevälajeja, ja Cryptomonas-lajit ovat tavallisia rannikon vähäsuolaisemmassa vedessä (Hällfors & Lehtinen 2012). 7

96 5. Yhteenveto Kesällä 2018 Varissaari 128 ja Varvio 212 -näytepisteiden heinäkuun puolivälin näytteiden kasviplanktonbiomassat olivat suuria. Elokuun puolivälissä biomassa-arvot olivat jopa erittäin korkeita ylittäen selvästi näytepaikoilla aiemmin havaitut arvot. Elokuun lopulla biomassa-arvot laskivat, mutta Varissaaren kokonaisbiomassa oli edelleen korkea; Varvion biomassa laski elokuun lopulla alhaiseksi. Näin ollen kummankin näytepaikan heinä-elokuun 2018 näytteiden kokonaisbiomassan keskiarvot olivat selvästi korkeampia kuin aiempina vuosina. Näytepisteet kuuluvat Suomenlahden sisäsaaristoon eikä tälle pintavesityypille ole kasviplanktonin biomassan vertailuarvoja ekologista luokittelua varten. Heinäkuun puolivälin yhteisöissä esiintyi runsaasti rihmamaista Aphanizomenon-sinilevää. Myös myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää havaittiin heinäkuun näytteissä. Suomenlahdella kesän 2018 sinilevätilanne oli pahin koko vuosikymmeneen, ja sinileviä esiintyi eniten juuri heinäkuun puolivälin aikaan. Elokuun näytteissä sinileviä esiintyi edelleen melko runsaasti ja selvästi enemmän kuin kahtena edellisinä kesänä, jolloin kolea ja tuulinen sää on hillinnyt sinilevien esiintymistä. Elokuun puolivälissä piilevä Skeletonema marinoi muodosti massaesiintymän ja esiintyi erittäin runsaana kummallakin näytepaikalla. Tämä piilevä on tavallinen laji Itämeren kevätkukinnassa ja esiintyy pääsääntöisesti kylmänveden aikaan. S. marinoin runsas esiintyminen voi olla seurausta kumpuamisen tai tuulten aiheuttamasta vesipatsaan sekoittumisesta ja/tai kohonneista ravinnepitoisuuksista. Elokuun lopun näytteissä S. marinoin määrä oli laskenut alhaiseksi; Aphanizomenon-sinilevää esiintyi edelleen kohtalaisen paljon. Varissaaren elokuun lopun näytteessä esiintyi lisäksi hyvin paljon pieniä siimallisia Pyramimonassuomuviherleviä. 8

97 LIITE 4 6. Lähdeluettelo Andrushaitis, A., Balode, M., Lagzdins, G., Eutrophication of the Gulf of Riga. ICES Marine Scientific Symposia, Abstracts VIII, 197: Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, J., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T., Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Suomen ympäristökeskus. 144 s. Finni, T., Laurila, S., Laakkonen, S The history of eutrophication in the sea area of Helsinki in the 20 th century. Ambio 30: Hakanen, P Kotkan ja Hamina edustan tarkkailu Kasviplankton: lajisto ja biomassat. Tmi Zwerver, Raportti , 13 s. Hakanen, P Kotkan ja Hamina edustan tarkkailu Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Tmi Zwerver, Raportti , 14 s. HELCOM (2017) Monitoring of phytoplankton species composition, abundance and biomass. Dokumentissa: Manual for Marine Monitoring in the HELCOM COMBINE Programme of HELCOM (Last updated: July 2017).Internetsivu: 20Guidelines/Guidelines%20for%20monitoring%20phytoplankton%20species%20composition,%20abundan ce%20and%20biomass.pdf Hällfors, S., Lehtinen, S Kasviplankton. Teoksessa: Leppänen, J-M., Rantajärvi, E., Bruun, J-E., Salojärvi, J. (toim.). Meriympäristön nykytilan arvio. C. Merenpohjan ja vesipatsaan eliöyhteisöt s. Iverson, R.L., Curl, H.C. Jr., O Connors, H.B. Jr., Kirk, D., Zakar, K Summer Phytoplankton Blooms in Auke Bay, Alaska, Driven by Wind Mixing of thewater Column. Limnology and Oceanography 19: Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M., Palomäki, A. (toim.) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta/Biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet/Kasvipl anktonin_tutkimusmenetelmat Lehtimäki, J., Moisander, P., Sivonen, K., Kononen, K Growth, nitrogen fixation, and nodularin production by two Baltic Sea cyanobacteria. Applied and Environmental Microbiology 63: Lehtinen, S., Hällfors, H., Oja, J Meren kasviplanktonseuranta XM1003. Menetelmäohje ELY-keskusten käyttöön. Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, s SYKE Valtakunnallinen leväyhteenveto 2018: Helteinen kesä toi merialueille poikkeuksellisen runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkausi aikaistui. FI/Vesi/Valtakunnallinen_levayhteenveto_2018_Hel% %29 Thamm, R., Schernewski, G., Wasmund, N., Neumann, T Spatial phytoplankton pattern in the Baltic Sea. Teoksessa: Schernewski, G., Wielgat, M. (toim.). Baltic Sea typology. Coastline Reports 4: Utermöhl, H Zur Vervollkommnung der quantitativen Phytoplankton Methodik. Mitteilungen Internationale Vereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 9:

98 Liite 1. Valokuvat Yleisvalokuvat 10 ml:n laskeutetuista näytteistä 10-kertaisella objektiivilla. 10

99 LIITE 5