PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015

Transkriptio

1 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 215 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 Viivi Mänttäri ISSN

2 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueelle tulevasta hajakuormituksesta suurin osa kulkeutuu alueelle Kymijoen mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 215 vedenlaatutuloksia Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Talvella alusveden happitilanne oli hyvä koko alueella eikä hapenpuute vaivannut helmikuussa näytteenottohetkellä. Alusveden fosforipitoisuudet olivat varsin normaalilla tasolla eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa etenkin pintavedessä jokisuiden lähellä, missä sameus oli selvästi ulompia merialueita korkeampi ja sähkönjohtavuus matalampi. Summan- ja Vehkajoen korkeista ravinnepitoisuuksista johtuen Haminan edustalla pintaveden typpi- ja fosforipitoisuus olivat talvella selvästi muuta aluetta korkeampia. Myös kesällä (touko-syyskuu) keskimääräisessä vedenlaadussa oli havaittavissa jokivesien vaikutus rannikkoa lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä. Makeiden jokivesien vaikutus näkyi alhaisina ja vaihtelevina suolapitoisuuksina sekä kasvaneena sameutena ja heikentyneenä näkösyvyytenä. Happitilanne pysyi suurimmalla osalla pisteistä vähintään kohtalaisena, mutta muutamilla alueilla havaittiin hapenpuutetta. Tämän seurauksena alusveden fosforipitoisuudet kohosivat vähähappisilla alueilla ajoittain korkeiksi. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat melko tasaisia koko rannikolla ja laskivat hieman siirryttäessä ulommas merelle. Myös klorofyllipitoisuudet olivat rannikolla selvästi ulompia merialueita korkeampia. Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti vuosien välillä, mutta viime vuosina Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua vuosien välillä ja alueen tilan kehitystä arvioitaessa tulisikin tarkastella pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia. Vedenlaadun kehitystä pidemmällä aikavälillä Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella on tarkasteltu lähemmin vuonna 211 ilmestyneessä pitkäaikaisraportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 211). Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 215 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. Lisäksi Kotkan sataman edustan vedenlaatua on tarkasteltu omassa raportissaan (Mänttäri & Anttila-Huhtinen 216).

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Meriveden pinnankorkeus Jäätalvi Jokien virtaama Summanjoki ja Vehkajoki Kymijoki 6 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 8 4 VESISTÖKUORMITUS Yleistä Merialueen pistekuormitus Pyhtään edustan merialueen kuormitus Kotkan edustan merialueen kuormitus Haminan edustan merialueen kuormitus Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Kotkamills Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 17 5 VEDENLAATUTULOKSET Merialueen vedenlaatu talvella Merialueen vedenlaatu kasvukaudella Vedenlaatu intensiiviasemilla Kasviplanktontutkimus Uimarantojen vedenlaatu Vedenlaadun kehitys pidemmällä ajanjaksolla 37 6 YHTEENVETO 39 VIITTEET 42 LIITTEET Liite 1 Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Liite 2 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Liite 3 Kartta merialueen pistekuormittajista Liite 4 Vesinäytteiden analyysitulokset Liite 5 Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset

4 JOHDANTO Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 26) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia alue onkin pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten edellytysten mukaisesti. Valtaosa Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosaan ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta, joka on merialueella keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle. Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on huomattavasti Kotkan edustaa vähäisempää. Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatututkimusten tulokset vuodelta 215. Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset vuoden 215 osalta tullaan julkaisemaan omassa raportissaan vuoden 216 aikana. Kotkan satamaa ympäröivän merialueen tuloksia vuodelta 215 on lisäksi käsitelty omassa julkaisussaan (Mänttäri & Anttila-Huhtinen 216). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä (2 29) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 211). Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan (kirje nro 498Y85-13, ) sekä tarkkailuohjelman päivitykseen (KASELY/545/7./21), jotka kattavat sekä Kymijoen alaosan että Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen. Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta, kasviplanktontutkimus sekä haitallisten aineiden kertymisseuranta ja sedimenttitutkimus. Vuonna 215 Kymijoen alaosan ja Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailuun olivat velvoitettuja osallistumaan seuraavat kuormittajat: Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 1

5 Kymijoen alaosa: UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/214 siirtoviemäri Mäkikylään Mäkikylän puhdistamo Myllykoski Paper Oy Myllykosken paperitehdas lopettanut 12/211 Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/21 jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/21 jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Stora Enso Ingerois Oy Kotkan Energia Oy Sonoco-Alcore Oy Merialue: Kymen vesi Oy Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy Danisco Sweeteners Oy Anjalan paperitehdas Inkeroisten kartonkitehdas Korkeakosken Hyötyvoimalaitos Karhulan kartonkitehdas Mussalon puhdistamo Kotkan tehdas Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas Kotkan tehdas Haminan kaupunki Nuutniemen puhdistamo, lopettanut 9/21 siirtoviemäri Mussaloon jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena HaminaKotka Satama Oy Haminan ja Kotkan satamien pienet toimijat * mukana vapaaehtoisesti Kotkan satama Haminan satama Baltic Tank Oy Basf Oy, Production Unit Hamina Dynea Chemicals Oy Kuusakoski Oy, Kotka Hexion Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oiltanking Sonmarin Oy Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Stanoil Oy Styron Suomi Oy STR Tecoil Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Hamina Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan Tehdas * 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

6 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää-Kotka-Hamina merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden rannikolla. Ruotsinpyhtään edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 5 kilometriä pitkä (Liite 2). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Pyhtään Purolanlahteen ja Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahteen. Näistä matalista ja saartensulkemista lahdista vedet virtaavat Keihässalmen ja Suursalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen itäiset haarat (3 kpl) virtaavat mereen, vedet sekoittuvat paremmin. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan selvästi Kymijokea pienemmät Summanjoki ja Vehkajoki. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen edustan tutkimusalue kuuluu pääasiassa saaristovyöhykkeeseen. Tutkimusalue onkin hyvin matala ja syvyys on pääsääntöisesti alle 2 metriä. Tutkimusalueen uloimmat osat sijaitsevat merivyöhykkeellä, jonka reuna-alueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa 4 5 metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja veden korkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuulija kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkuminen alueella on selvästi rajoittuneempaa kuin pintaveden. Pyhtää-Kotka-Hamina merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammattimaista että kotitarve- ja virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Vuosi 215 oli ennätyksellisen lämmin lähes koko maassa (Ilmatieteenlaitos 215). Kotkan mittausaseman tulosten perusteella kuukausittaiset keskilämpötilat olivat selvästi pitkän ajanjakson keskiarvoja korkeampia etenkin talvella ja syksyllä (Kuva 1). Tammi-huhtikuu ja marras-joulukuu olivat hyvin lauhoja ajanjaksoja. Kesä oli puolestaan melko viileä ja lämpötilat jäivät useina kuukausina hieman tavanomaista matalammiksi. Tammikuu oli Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 3

7 vuoden kylmin kuukausi ja elokuu lämpimin. Terminen talvi päättyi jo helmikuun puolenvälin jälkeen. Sademäärät olivat heinäkuun loppuun asti hyvin runsaita (Kuva 1). Elo-joulukuussa sademäärät olivat puolestaan melko vähäisiä. Koko vuoden sadesumma oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta kuitenkin pidemmän ajanjakson keskiarvon kanssa samaa luokkaa. Heinäkuu oli Anjalan mittausasemalla sateisin ja lokakuu puolestaan vähäsateisin. Elo-lokakuussa ja joulukuussa sademäärä jäi selvästi pitkän ajanjakson keskiarvoa pienemmäksi. 2 1 lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Kouvolan Anjalassa vuonna 215 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Vuonna 215 tuuli eniten lounaasta, jonne keskittyi lähes 32 % havainnoista (Taulukko 1). Vähiten tuuli puolestaan koillisesta. Tuulen voimakkuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat 3,9 ja 6,4 m/s välillä. Keskimäärin lounaistuuli oli voimakkain. Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 14 m/s) havaittiin vuonna 215 Kotkassa yhteensä seitsemän. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. Taulukko 1. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (% havainnoista) sekä voimakkuuden kuukausittaiset minimi- ja maksimiarvot (m/s) Kotkan Rankissa vuonna 215. Lähde: Ilmatieteen laitos. pohjoinen koillinen itä kaakko etelä lounas länsi luode % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s min 2,6 1,7 3, 3, 3,2 4,7 3, 2,8 maks 7,1 7,2 9,1 6,6 7,5 9,1 5,9 6,1 ka ,5 4,1 6,3 3,9 9, 5,2 7,7 4,4 14,9 5,4 31,7 6,5 13,4 4,2 8,6 3,9 2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Tarkkailualueen lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Vuonna 215 meriveden pinnankorkeuden vuorokausikeskiarvot vaihtelivat -49 cm ja 113 cm välillä (Kuva 4). Pinnankorkeus laski voimakkaasti heti vuoden alusta aina huhtikuulle asti ja saavutti vuoden matalimman tason 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

8 aivan maaliskuun lopulla. Tämän jälkeen vaihtelu tasoittui selvästi ja vedenkorkeus pysyi suhteellisen tasaisena kesän ajan. Loppukesällä pinnankorkeus jälleen hieman laski, mutta alkoi kohota voimakkaasti lokakuussa. Pinnankorkeus saavutti vuoden korkeimman tason joulukuussa vedenkorkeus (cm) Kuva 2. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna 215. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 2.4 JÄÄTALVI Jäätalvi alkoi joulukuun alussa hyvin tavanomaiseen aikaan (Ilmatieteenlaitos 215). Jäätalven huippu ajoittui tammikuun loppupuolelle, jolloin jäätä oli enimmillään 51 km 2. Jääpeitteisen alan suhteen kulunut jäätalvi jää historiaan toiseksi leudoimpana. Perämeri ei kuluneena jäätalvena jäätynyt kauttaaltaan kertaakaan. Näin on viimeksi tapahtunut talvella 193. Kulunut jäätalvi katsottiin päättyneeksi toukokuun 7. päivänä. 2.5 JOKIEN VIRTAAMA Summanjoki ja Vehkajoki Summanjoelta ja Vehkajoelta on vähän virtaamahavaintoja, minkä vuoksi jokien virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) avulla. Simuloidut arvot eivät kuitenkaan koskaan täysin vastaa mitattuja arvoja, vaan toimivat lähinnä suuntaa antavina arvioina. Virtaamat olivat molemmissa joissa keväällä sulamisvesien aikaan sekä alkukesästä tavanomaista suuremmat (Kuva 3). Tämän jälkeen virtaamat kuitenkin selvästi laskivat ja olivat loppuvuoden varsin pieniä. Virtaamahuiput Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 5

9 ajoittuivat huhti-toukokuulle. Vehkajoen keskivirtaama vuonna 215 oli 2,5 m 3 /s (1,7 m 3 /s vuonna 214) ja Summanjoen 4,9 m 3 /s (3,8 m 3 /s vuonna 214) m³/s Summajoki ka m³/s Vehkajoki ka Kuva 3. Vehka- ja Summanjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 215 sekä keskimääräinen virtaama vuosina Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä (WSFS) Kymijoki Kymijoen virtaamia mitataan pohjoisessa Kuusankoskelta ja etelämpänä joen eri haaroista. Merialueelle purkautuvat vesimäärät vaihtelevat jokihaarasta riippuen hyvin paljon. Kymijoen läntisen haaran vedet laskevat Ahvenkosken kautta Ahvenkosken lahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäisen haaran vedet virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukosken haara jakaantuu vielä Huuman ja Langinkosken haaroiksi. Kymijoen keskivirtaamat olivat vuonna 215 hieman edellisvuotta suurempia (Taulukko 2). Keskivirtaamat olivat myös hieman pidemmän ajan keskiarvoa suurempia, Ediskoskea lukuun ottamatta. Merialueelle laskevista Kymijoen haaroista Ahvenkosken haara on selvästi suurin ja vähiten vettä tulee Ediskosken kautta. Ediskoskella juoksutetaan pääsääntöisesti vakiovirtaamaa, joka on 5,3 m 3 /s. Elokuun lopulla Ediskoskella kuitenkin juoksutettiin hetkellisesti huomattavasti suurempaa virtaamaa (Kuva 4). Muilla Kymijoen virtaamamittausasemilla virtaamat olivat keväällä ja kesällä jonkin verran keskimääräisen tason yläpuolella ja vastaavasti loppuvuoden hieman keskimääräisen tason alapuolella. Kuukausittaiset keskivirtaamat olivat pääsääntöisesti suurimmat touko- ja kesäkuussa (Kuva 5). Loppukesää ja syksyä kohti siirryttäessä keskivirtaamat laskivat selvästi. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

10 Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 215 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 215 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Paikka pidemmän ajan vuoden 215 vuoden 215 vuoden 215 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski 9,5 5,6 4,5 3 Ahvenkoski Kuva 4. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 215 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä m³/s Kuusankoski m³/s Koivukoski m³/s Ahvenkoski m³/s Korkeakoski m³/s Ediskoski Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 7

11 m³/s 5 Kuusankoski Ahvenkoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 5. Kymijoen kuukausittaiset keskivirtaamat (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 215. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 34 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan muita asemia useammin. Sekä Kotkan että Haminan edustalla sijaitsee kaksi intensiiviasemaa, joista vesinäytteet otettiin (Taulukot 3 ja 4) 13 kertaa vuoden 215 aikana. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin sekä helmikuussa että heinäkuussa 215 (Taulukko 3). Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna 215. Määritys koodi menetelmä 1 m 5 m 1 m 2 m p -1 m 2x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila T_WM x x x x x Happi O2_DTB SFS 34 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN 2727 x x x ph PH_L25 SFS 321 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht. CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 326 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 331 x x Fek.strep. FS35_F2K SFS-EN ISO / x Klorofylli-a* CP_E SFS 5772 x * näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

12 Taulukko 4. Intensiiviasemilta taulukossa 1 mainittujen lisäksi tehdyt analyysit vuonna 215. Määritys koodi menetelmä 1 m 1 m* p -1 m nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 331 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 332 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 325 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 2 m Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen rehevöitymisseurantaan kuuluu yhteensä 21 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Asemista 2 on samoja kuin fysikaalis-kemiallisessa seurannassa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki 4 intensiiviasemaa. Lisäksi rehevöitymistutkimuksen näytteitä haetaan yhdeltä Mussalon pohjoispuolella sijaitsevalta havaintoasemalta (16), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Kaikilta rehevöitymisseurannan havaintoasemilta otettiin klorofylli a näytteet toukosyyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta touko-elokuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Klorofylli a -määritykset (SFS 5772) tehtiin kokoomanäytteistä. Kokoomanäytteet koostuivat osanäytteistä, jotka otettiin pinnasta syvyyteen 2 x näkösyvyys asti. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kaikessa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 28). Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä (Liite 4). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko-syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin ja niistä on laadittu erillisiä kuvia. Tulostentarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Pidemmän ajanjakson tarkastelussa Kasviplanktonnäytteet näytteet otettiin kerran heinäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa kahdelta intensiivitarkkailun asemalta (128 ja 212) -2 m kokoomanäytteinä. Kestävöinnissä käytettiin Lugol-liuosta (,5 ml/ 2 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 26 ja Järvinen ym. 211). Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Satu Zwerver ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty raportissa (Liite 5). Pyhtään, Kotkan ja Haminan kaupungit seuraavat uimavesiensä laatua yleisillä uimarannoilla uimakauden ajan. Kotkan kaupunki tutki vuonna 215 Kotkan ja Pyhtään yleisten uimarantojen sekä pienten yleisten uimarantojen vedenlaatua uimakauden aikana. Kotkan yleisiin merenrannalla sijaitseviin uimarantoihin kuuluu Mansikkalahti (lastenranta ja ulkoranta), Santalahti ja Äijänniemi, joilla vedenlaatua tutkittiin neljä kertaa kesän aikana. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 9

13 Kotkan Ruonala sekä Pyhtään Purola ja Flaknäs ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilta näytteet otettiin kolme kertaa. Haminan edustalla merenrannalla sijaitsevia yleisiä uimarantoja on vain yksi, Pitkät hiekat, mistä näytteitä otettiin viisi kertaa kesän aikana. Haminan Rampsinkari ja Neuvoton ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilla normaaleita näytteitä otettiin kolme kertaa kesän aikana. Lisäksi Rampsinkarilta otettiin elokuussa vielä ylimääräiset näytteet. Kaikista näytteistä määritettiin E.coli bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/28 ja 354/28) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli bakteereja on alle 5 pmy/1ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 2 pmy/1ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittavat sekä alueelle laskevat joet että rannikon pistekuormitus. Alueelle tuleva kokonaisravinnekuormitus oli vuonna 215 selvästi edellisvuotta suurempaa. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka tuo mukanaan paljon ravinteita. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin viime vuosina selvästi parantunut ja sen fosforipitoisuudet ovat nykyään matalampia kuin merialueella eikä jokivesi enää ole ollut rannikkoa rehevämpää. Vuonna 215 Kymijoen mukanaan tuoma ravinnekuormitus oli edellistä vuotta suurempi, mutta osuus alueen kokonaiskuormituksesta oli pysynyt edellisvuosien tasolla. Kymijoen osuus vuonna 215 oli 85 % fosfori- ja 93 % typpikuormituksen osalta (Kuva 6). Summanjoki ja Vehkajoki kuormittavat puolestaan Haminan edustaa, mutta niiden osuus koko merialueelle tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta oli selvästi alle 1 %. Teollisuuden jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaisravinnekuormituksesta vuonna 215 oli fosforin osalta 6,4 % ja typen osalta 1,5 %. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitusosuus oli 1,2 % fosforin ja 1,3 % typen osalta. Pyhtään edustalla olevan kalankasvatuksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta oli alle 1 % sekä typen että fosforin osalta. Tämä kuormitus ajoittuu kuitenkin vesialueen perustuotantokaudelle, minkä vuoksi sillä saattaa olla paikallista vaikutusta levätuotantoon. Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittaa osaltaan myös Kymijoen alaosan pistekuormitus. Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on yleensä peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 215 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin vuoden 216 aikana ilmestyvässä Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

14 Kalankasvatus Yhdyskunnat,2 % 1,2 % Fosforia kg/vrk Kuormitus yhteensä 62 kg/vrk Teollisuus 6,4 % Vehkajoki 1,7 % Summanjoki 5,9 % Kymij Korkeakoski Kymij Koivukoski 16,6 % 19,8 % Kymij Pyhtää 1,6 % Kymij Ahvenkoski 46,7 % Typpeä kg/vrk Kalankasvatus Yhdyskunnat Teollisuus,1 % 1,3 % 1,5 % Kuormitus yhteensä kg/vrk Vehkajoki Summanjoki Kymij Korkeakoski 1,2 % 3,2 % 22,9 % Kymij Koivukoski Kymij Pyhtää 1,6 % 2,3 % Kymij Ahvenkoski 47,9 % Kuva 6. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 215 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 11

15 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää-Kotka-Hamina merialueelle tulee pistekuormitusta kolmelta teollisuuslaitokselta, kahdelta jätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta) (Taulukko 5). Pyhtään merialueelle kohdistuu pistekuormitusta vain kalankasvatuksesta ja Haminan edustan pistekuormitus tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta. Kotkan edustalla sen sijaan on sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta (Liite 3). Kotkan edustalle kohdistuva pistekuormitus onkin selvästi Haminan ja Pyhtään edustan kuormitusta suurempaa. Suurin pistekuormittaja vuonna 215 oli kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta Sunilan Puhdistamo Oy (Taulukko 5). Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Biologinen hapenkulutus ja kiintoainekuorma olivat suurimmat Kotkamills Oy:llä. Pistekuormittajien kokonaiskuormitus oli pääosin hyvin samalla tasolla kuin edellisvuonna. Taulukko 5. Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna 215. Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 215 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy JM Huber Teollisuus yht Hamina, Nuutniemen jvp ei ohitusvesikäsittelyyn liittyvää kuormitusta vuonna 215 Kotka, Mussalon jvp Yhdyskunnat yht Pyhtään kalankasvatus 15 1,3 Kaikki yhteensä Merialueen pistekuormitus on vähentynyt monilta osin selvästi vuoden 27 jälkeen (Kuva 7). Summan tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 28 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Sunilan Puhdistamo Oy:n AOX-kuormitus laski selvästi vuonna 29, mutta nousi nopeasti takaisin aiempien vuosien tasolle. Vuoden 215 pistekuormitus oli pääosin varsin samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Pyhtään edustan kuormitus oli pysynyt varsin samalla tasolla kuin vuonna 213, kalankasvatus on alueen ainoa pistekuormittaja. Haminan edustan kuormitus on nykyään selvästi viime vuosia pienempää Nuutniemen jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa (puhdistamo jatkaa kuitenkin ohitusvesikäsittelyssä). Haminan edustalla kuormitus oli vuonna 215 edellisvuoden tasolla, koska Nuutniemen jätevedenpuhdistamolta ei tullut ohitusvesien käsittelyyn liittyvää kuormitusta. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

16 25 2 yhdyskunnat teollisuus BOD-kuormitus kg/vrk COD-kuormitus kg/vrk Fosforikuormitus kg/vrk kalankasvatus yhdyskunnat teollisuus Typpikuormitus kg/vrk Kiintoainekuormitus kg/vrk 25 2 AOX-kuormitus kg/vrk Kuva 7. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen pistekuormituksen (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) kehitys vuosina PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 8). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautui Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkosken haara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtään haara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 215 oli 291 kg fosforia ja 8735 kg typpeä vuorokaudessa. Kuormitus oli selvästi edellisvuotta suurempaa. Vesimäärien vaihtelun myötä Kymijoen ainevirtaamien vuodenaikainen ja vuosien välinen vaihtelu voi olla ajoittain hyvin suurta. Kymijoen lisäksi Pyhtään alueelle tuovat hajakuormitusta myös pienemmät joet, kuten Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki. Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla oli vuonna 215 viisi voimassa olevan luvan omaavaa laitosta. Näistä kalankasvatustoimintaa oli vain Sandvikin Lohen Sandvikin laitoksella ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 13

17 Honkaniemen laitoksella. Laitosten lisäkasvu oli yhteensä 96 tonnia ja koko tuotantokauden aikainen fosforikuormitus yhteensä 469 kg ja typpikuormitus 5525 kg. Kalaa tuotettiin vuonna 215 lähes sama määrä kuin edellisvuonna. Ravinnekuormitus oli etenkin fosforin osalta hieman edellisvuotta vähäisempää. Kalankasvatuslaitosten kuormitus ajoittui pääsääntöisesti kesäkuun ja lokakuun väliselle ajanjaksolle. Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä eikä kalankasvatuksen osuus näy siksi kuvassa 8. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ajoittuvat kuitenkin kesäkauteen ja vaikutukset kohdistuvat suppealle alueelle. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ovatkin siksi hyvin perustuotannon hyödynnettävissä. Pyhtää-Kotka alueen kalankasvatuksen vesistökuormitus on ollut suurinta vuonna 1992, jolloin alueella toimi useita kalankasvatuslaitoksia. Tällöin fosforikuormitus oli yli 12-kertainen nykyiseen verrattuna. 8 6 Pyhtään edustan fosforikuormitus kg/vrk Kalankasvatus Pyhtään haara Ahvenkoskenhaara Pyhtään edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 8. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 215. Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpi- ja fosforipitoisuuksien avulla. 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Myös Kotkan merialuetta kuormittaa ensisijaisesti Kymijoki (Kuva 9). Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen yhteinen keskimääräinen ravinnevirtaama vuonna 215 oli yhteensä 219 kg fosforia ja 7627 kg typpeä vuorokaudessa. Kymijoen ainevirtaamat Kotkan edustalle olivat hieman nousseet fosforin osalta ja laskeneet typen osalta. Kotkan merialueella on myös omaa pistemäistä jätevesikuormitusta. Kotkan alueen teollisuus eli Kotkamillsin tehtaat sekä Sunilan Puhdistamo Oy purkivat mereen yhteensä 38 kg fosforia ja 26 kg typpeä vuorokaudessa. Kuormitus oli molempien osalta hieman vuotta 215 pienempi. Sunilan jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa vuonna 211 ainoa alueella toimiva yhdyskuntapuhdistamo sijaitsee Mussalossa. Mussalon jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus oli keskimäärin 7 kg ja typpikuormitus 225 kg vuorokaudessa. Myös Mussalon jätevedenpuhdistamon osalta typpikuormitus oli laskenut edellisvuodesta. Kotkan edustalle tuleva kokonaiskuormitus (joet + jätevedet) oli typen osalta hieman edellisvuotta pienempi ja fosforin osalta puolestaan hieman suurempi. Kotkan merialueen kokonaiskuormituksesta pistekuormituksen osuus oli vuonna 215 fosforin 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

18 osalta 17 % ja typen 6 %. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman laskenut verrattuna edellisvuoteen Kotkan edustan fosforikuormitus kg/vrk Mussalon puhdistamo Teollisuus Korkeakoskenhaara Koivukoskenhaara Kotkan edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 9. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 215. Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Nuutniemen jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 21, mutta toimii edelleen ohitusvesien käsittelylaitoksena. Vuonna 215 puhdistamolta ei kuitenkaan tullut kuormitusta. Puhdistamon lisäksi vähäistä kuormitusta tulee JM Huber Finland Oy:ltä. Haminan merialuetta kuormittavatkin pääasiassa Summanlahteen laskeva Summanjoki ja Haminanlahteen laskeva Vehkajoki. Summanjoelta ja Vehkajoelta ei ole juurikaan vedenlaatu- tai virtaamahavaintoja, joten jokien kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallilla (versio V.5B). Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnevirtaamahuiput ajoittuivat huhti-toukokuulle, jolloin virtaamat olivat suuria kevään sulamisvesien vaikutuksesta (Kuva 1). Ravinnekuormituksen arvioitiin olevan vuonna 215 hieman edellisvuotta suurempaa Haminan edustan fosforikuormitus kg/vrk Vehkajoki Summanjoki Haminan edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 1. Haminan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 215. Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallin avulla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 15

19 4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamo sai ympäristöluvan Itä-Suomen ympäristölupavirastolta joulukuussa 25. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä ( ) jäteveden luparajat pysyivät kuitenkin ennallaan annetun päätöksen (ISY-28-Y-252) mukaan Mussalon laajennetun puhdistamon käyttöönoton takaraja siirtyi vuodella ja oli Laajennetun Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat Mussalon puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina, mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot (Taulukko 6). Mussalon typpipitoisuus lasketaan vuorokauden kokoomanäytteistä aikana, jolloin biologisen prosessin lämpötila on vähintään 12 astetta. Lisäksi kokonaistypen käsittelytehon tavoite on vähintään 7 %:n vuosikeskiarvo. Vuositasolla tarkasteltuna Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot täyttyivät vuonna 215 sekä pitoisuuksien että tehon osalta. Vuositasolla myös kokonaistyppi saavutti 7 %:n puhdistustehotavoitteen. Myös vuosineljänneksiä tarkasteltaessa laitos toimi koko vuoden lupaehtojen mukaisesti. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna 215. pitoisuus teho BOD ATU 2 mgo 2 /l 9 % COD cr 125 mgo 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Kokonaisfosfori,8 mg/l 9 % Kokonaistyppi 2 mg/l, kun T>12 ºC Kotkamills Oy, Kotka Itä-Suomen ympäristölupaviraston vuoden 23 päätöksen (nro 72/3/1) mukaisesti Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) tehtaiden jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään taulukossa 7 esitetyn mukainen. Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna 215. kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) COD CR (kg O 2 /vrk) 1 7 kokonaisfosfori (kg/vrk) 3 2 kokonaistyppi (kg/vrk) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

20 Kotkamills Oy:n tehtaiden kuormitus pysyi luparajojen alapuolella vuositasolla tarkasteltuna kaikkien aineiden osalta. Kuukausitasolla tarkasteltuna luparajat ylittyivät muutaman kerran, typen osalta kesäkuussa ja fosforin osalta kesä- ja heinäkuussa (Kuva 11). BOD (kg/vrk) COD (kg/vrk) fosfori (kg/vrk) typpi (kg/vrk) Kuva 11. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 215. Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Korkein hallinto-oikeus siirsi päätöksellään ( ) määräyksiä jätevesien käsittelyn tehostamisesta ja tiukemmista lupaehdoista, joiden piti Itä-Suomen ympäristölupaviraston (2.3.26, päätös nro 33/6/1) ja Vaasan hallinto-oikeuden ( ) mukaan astua voimaan jo Voimassa olevan päätöksen mukaan tiukemmat lupaehdot astuivat voimaan Uusien lupaehtojen mukaan Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen joutuva jätevesikuormitus on enintään taulukossa 8 esitetyn mukainen. Vuonna 215 kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 17

21 Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna 215. vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) COD CR (kg O 2 /vrk) 9 (tavoitearvo) 3 2 kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) 3 18 AOX (kg Cl/vrk) 3 2 kiintoaine (kg/vrk*) 8 * kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä BOD (kg/vrk) COD (t/vrk) kiintoaine (kg/vrk) fosfori (kg/vrk) typpi (kg/vrk) AOX (kg/vrk) Kuva 12. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 215. Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

22 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Jokiveden vaikutukset ovat yleensä havaittavissa selvimmin talvella, jolloin jokivesi jää pintaveteen jään alle eikä pääse sekoittumaan kerrostumisen ja tuulen puuttumisen vuoksi. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines aiheuttaa veden samentumista jokien suualueiden lähellä. Sekä Kymijoen haarojen että Vehka- ja Summanjoen edustoilla merivesi oli selvästi sameampaa kuin kauempana rannikosta (Kuva 13). Alusvedessä jokivesien vaikutusta ei kuitenkaan ollut enää juurikaan havaittavissa (Liite 4). Kuva 13. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 215. Sameusarvojen lisäksi myös sähkönjohtavuudessa (Kuva 14) ja näkösyvyydessä (Kuva 15) oli selvästi havaittavissa jokivesien vaikutus pintavedessä. Alusvedessä vaikutuksia ei juurikaan ollut enää havaittavissa. Sähkönjohtavuus oli selvästi alhaisin Pyhtään edustalla (Kuva 14). Myös Kotkan ja Haminan edustoilla jokiveden vaikutus näkyi ulompia alueita selvästi alhaisempana sähkönjohtavuutena. Näkösyvyys oli heikoin Haminan edustalla, missä se keskimäärin oli noin 2 metriä (Kuva 15). Pyhtään ja Kotkan edustoilla näkösyvyys oli selvästi suurempi ja kasvoi koko alueella siirryttäessä kohti uloimpia tarkkailupisteitä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 19

23 Kuva 14. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 215. Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

24 Typpipitoisuudet olivat talvella pintavedessä korkeimmat Haminan edustalla (Kuva 16), missä korkeimmat pitoisuudet olivat 8 9 µg/l. Kotkan ja Pyhtään edustoilla typpitaso oli hieman matalampi eivätkä pitoisuudet kohonneet yli 65 µg/l. Yleisesti tarkasteltuna typpitaso oli koko rannikolla selvästi korkeampi kuin ulompana merialueella. Rannikon pintaveden korkeat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Summanjoen kuljettaman veden talven aikainen keskimääräinen typpitaso oli reilu14 µg/l ja Vehkajoenkin lähes 1 µg/l. Pintaveden typpitaso oli Haminan edustalla korkea myös edellisinä vuosina. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli selvästi pienempi ja pitoisuudet ovat varsin tasaisia koko alueella (Liite 4). Korkeimmat alusveden typpipitoisuudet havaittiin edellisvuoden tapaan Pyhtään edustalla. Kuva 16. Pintaveden (1 m) keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 215. Pyhtään ja Kotkan edustoilla pintaveden fosforitaso oli talvella selvästi matalampi kuin Haminassa (Kuva 17). Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli µg/l kaikkien neljän haaran osalta. Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet puolestaan olivat selvästi korkeammat. Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammi-helmikuussa oli 42 µg/l ja Summanjoen 81 µg/l. Ulompana merialueella fosforitaso vaihteli pintavedessä µg/l välillä. Edellisvuoteen verrattuna Kotkan ja Pyhtään edustojen pintaveden fosforitaso oli hyvin samaa luokkaa, Haminan edustalla pitoisuudet olivat hieman laskeneet. Alusveden fosforitaso puolestaan oli huomattavasti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 21

25 tasaisempi koko alueella eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu. Alusveden keskimääräinen taso oli samaa luokkaa Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla ja pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Kuva 17. Pintaveden (1 m) keskimääräinen fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 215. Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä helmikuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Voimakasta hapenpuutetta ei juurikaan havaittu ja lähes kaikilla asemilla happikyllästys oli yli 7 %. Koska happitilanne oli talvella pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia alusveden korkeita fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu. Vuoden 214 syksy ja loppuvuosi olivat hyvin lauhoja ja happea pääsi siirtymään veteen pitkän aikaa jääpeitteen puuttuessa. Tällä voidaan olettaa olevan positiivisia vaikutuksia myös alkuvuoden 215 happitilanteeseen. Vuoden 215 talvinen happitilanne ei juurikaan poikennut edellisvuodesta, jolloin alusvedessä oli hyvin happea koko tarkkailualueella. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

26 Kuva 18. Alusveden keskimääräinen hapenkyllästys (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Jokivesien vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä pintavedessä (Kuvat 19, 2 ja 21). Kymijoen vaikutus Kotkan ja Pyhtään edustoilla oli selvemmin havaittavissa kuin Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen vaikutus. Keskimääräinen näkösyvyys kasvoi rannikon vajaasta kahdesta metristä uloimpien alueiden yli viiteen metriin. Vesi oli myös sameinta aivan rannikon tuntumassa ja korkeimmat pintaveden sameusarvot havaittiin Pyhtään ja Kotkan edustoilla. Haminan edustalla sameus oli hieman vähäisempää. Joet kuljettivat mukanaan makeaa vettä rannikolle ja etenkin Kymijoen edustalla veden sähkönjohtavuus oli selvästi ulompia alueita sekä Haminan edustaa pienempi. Edellisvuoteen verrattuna sameus oli hieman laskenut Pyhtään ja Haminan edustoilla, mutta muutoin arvot olivat edellisvuoden tasolla. Jokien vuotuiset virtaamat ja jokiveden ainepitoisuudet vaikuttavat merkittävästi rannikon vedenlaatuun etenkin jokisuiden lähellä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 23

27 Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 215. Kuva 2. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

28 Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää- Kotka-Hamina merialueella vuonna 215. Pintaveden keskimääräinen fosforitaso oli korkein Pyhtään Purolanlahdella, mutta muutoin Pyhtään edustan fosforitaso oli hieman Haminaa ja Kotkaa matalampi (Kuva 22). Yleisesti tarkasteltuna koko alueen fosforitaso oli kuitenkin vuonna 215 varsin tasainen rannikon tuntumassa. Pitoisuudet olivat alhaisimpia uloimmilla merialueilla. Kesällä jokivesien vaikutus fosforipitoisuuksiin oli edellisvuosien tapaan selvästi talvea vähäisempi. Kesällä jokivedet pääsevät helpommin sekoittumaan meriveteen ja fosforitaso pysyy tällöin tasaisempana. Pyhtään edustalla Kymijoen keskimääräinen fosforitaso oli Ahvenkoskenhaarassa hieman meriveden tasoa korkeampi. Kotkan edustalla Kymijoen ja rannikon fosforitaso oli hyvin samaa luokkaa. Edellisvuoteen verrattuna meriveden keskimääräinen fosforitaso oli selvästi matalampi koko alueella. Levätuotannon huippu ajoittui pääsääntöisesti toukokuulle, jolloin levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli lähes kaikilla pisteillä selvästi muita kuukausia korkeampi (Liite 4). Klorofyllipitoisuus vaihteli tällöin lähes koko alueella 1 2 µg/l välillä. Kasvukauden suurin klorofyllimäärä havaittiin toukokuussa Kotkan edustan intensiivipisteellä 123 (31 µg/l). Kasvukauden keskimääräinen klorofyllitaso vaihteli koko alueella vajaan 3 ja vajaan 12 µg/l välillä ja oli korkein rannikon tuntumassa (Kuva 23). Edellisvuoteen verrattuna keskimääräinen klorofyllitaso oli varsin samaa luokkaa, mutta kesän korkeimmat pitoisuudet jäivät selvästi edellisvuotta matalammiksi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 25

29 Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 215. Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 215. Tyhjillä pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

30 Pintaveden keskimääräinen typpitaso oli melko tasainen koko alueella ja vaihteli pääsääntöisesti vajaan 3 µg/l ja vajaan 6 µg/l välillä (Kuva 24). Rannikon lähellä, etenkin Kotkan edustalla, pitoisuudet olivat hieman ulompia alueita suurempia. Edellisvuoteen verrattuna pintaveden typpitaso oli Kotkan edustalla pysynyt samalla tasolla, mutta Haminan ja Pyhtään edustalla taso oli selvästi laskenut. Alusvedessä keskimääräinen typpitaso oli hyvin samaa luokkaa kuin pintavedessä ja varsin tasainen koko alueella. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 215. Pintavedessä happikyllästys nousi kesän aikana useilla pisteillä yli 1 %:n levätuotannon aiheuttaman ylikyllästystilan vuoksi (Liite 4). Alusveden keskimääräinen happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena useimmilla pisteillä (Kuva 25). Kesän aikana alusvedessä oli kuitenkin havaittavissa lievää hapenpuutetta osalla pisteistä ja happikyllästys laski selvästi alle 5 %:n viidellä pisteellä. Happitilanne oli huonoin elokuussa pisteellä 212, missä hapenkyllästys oli 29 %. Täysin hapettomia alueita ei näytteenottojen aikana havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet nousivat ajoittain tavanomaista korkeammiksi fosforin päästessä liukenemaan pohjasedimenteistä veteen (Liite 4). Keskimääräinen kasvukauden aikainen taso pysyi kuitenkin selvästi alle 1 µg/l tasolla, lukuun ottamatta kolmea näyteasemaa (Kuva 26). Sameus oli alusvedessä hieman pintavettä suurempaa (Kuva 27). Keskimääräinen taso oli korkein vähähappisilla alueilla sekä rannikon tuntumassa, jossa myös jokivedet ovat osaltaan vaikuttaneet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 27

31 sameusarvoihin. Pyhtään edustalla sameus oli hieman edellisvuotta vähäisempää alusvedessä, mutta muutoin pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Kuva 25. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 215. Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

32 Kuva 27. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Pintavesi Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hillonniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmijoulukuun välillä vuonna 215. Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta otettiin näytteet 4 kertaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Ulkomerialueen Kyvy-1 on sijainniltaan melko erilainen kuin Kotkan ja Haminan lähempänä rannikkoa sijaitsevat näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin muun muassa erilaisen veden vaihtuvuuden kautta. Näkösyvyys vaihteli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana vajaasta kahdesta metristä yli viiteen metriin (Kuva 28). Suurin näkösyvyys havaittiin edellisvuoden tapaan Lellerissä (as. 123), missä näkösyvyys oli talvella 5,5 metriä. Varissaaressa (as. 128) havaittiin elokuussa heikoin näkösyvyys (1,5 metriä). Intensiivipisteet sijaitsevat melko lähellä rannikkoa ja merialueelle purkautuvia jokia. Joet kuljettavat mukanaan kiintoainesta, joka saattaa ajoittain selvästi heikentää näkösyvyyttä. Näkösyvyyden vuodenaikainen vaihtelu noudatteli pääosin hyvin samanlaista kehitystä kaikilla tarkkailupisteillä. Keskimääräinen kasvukauden Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 29

33 aikainen näkösyvyys vaihteli 2-3 metrin välillä ja oli vuonna 215 hieman edellisvuotta pienempi varsinaisilla tarkkailupisteillä. 6 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 5,5 5 näkösyvyys (m) 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 28. Näkösyvyydet (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 215. Pintaveden fosforipitoisuus vaihteli välillä µg/l vuoden 215 aikana (Kuva 29). Korkeimmat fosforipitoisuudet havaittiin loppukesällä ja alkusyksystä kaikilla pisteillä. Pitoisuudet olivat huomattavasti tasaisemmat talvella ja erot alueiden välillä pienempiä kuin kesällä. Haminan edustalla pitoisuudet ovat yleensä talvisin olleet selvästi Kotkan edustaa korkeampia, mutta vuonna 215 helmikuun näytteenottokerralla fosforipitoisuus oli korkein Kotkan edustalla. 5 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 4 kokonaisfosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 29. Pintaveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

34 Kasvukauden keskimääräinen fosforitaso alueella vaihteli välillä µg/l ja oli korkein Varissaaressa. Keskimääräinen taso oli koko alueella varsin samaa luokkaa edellisvuoden kanssa. Keskimääräisen fosforitason perusteella merivesi oli kaikilla tarkkailupisteillä rehevää. Pintaveden typpipitoisuudet olivat koko alueella korkeimmat talvella ja suurimmat pitoisuudet havaittiin Haminan edustalla (Kuva 3). Haminan edustan typpitaso on jokivesien vaikutuksesta usein ollut etenkin talvella selvästi Kotkan edustan tasoa korkeampi. Keskimääräinen taso tarkkailujakson aikana vaihteli välillä µg/l ja oli koko alueella lähes samaa tasoa edellisvuoden kanssa. 6 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi kokonaistyppi (µg/l) 4 2 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 3. Pintaveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 215. Tulosten perusteella levätuotanto oli selvästi voimakkainta toukokuussa (Kuva 31). Pitoisuuksien perusteella levätuotannon voidaan olettaa olleen useilla pisteillä korkea myös huhtikuussa. Toinen levätuotannon huippu, tosin pienempi, havaittiin loppukesällä etenkin Kotkan edustalla. Keskimääräinen kasvukauden aikainen klorofyllitaso oli hyvin samaa luokkaa sekä Kotkan että Haminan edustalla. Pitoisuudet pysyivät muutenkin hyvin samalla tasolla koko alueella elokuun loppua lukuun ottamatta. Edellisvuoteen verrattuna kasvukauden keskimääräinen taso oli hieman noussut koko alueella. Levät käyttävät pääasiassa liukoista fosfaattifosforia. Levätuotannon ollessa runsasta fosfaattifosforin pitoisuudet pintavedessä ovat yleensä hyvin pieniä. Toukokuussa levätuotannon ollessa voimakasta fosfaattifosforin pitoisuudet laskivatkin hyvin nopeasti (Kuva 32). Fosfaattipitoisuus pysytteli hyvin matalana koko tuotantokauden ajan. Levätuotannon hiipuessa loppukesällä fosfaattifosforin pitoisuudet lähtivät jälleen nousemaan. Fosfaattipitoisuuden vaihtelu oli varsin samanlaista kaikilla pisteillä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 31

35 35 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 3 klorofylli (µg/l) touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys Kuva 31. Pintaveden klorofyllipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 3 fosfaattifosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 32. Pintaveden fosfaattifosforin pitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 215. Alusvesi Talvella alusveden happitilanne oli helmikuussa hyvä kaikilla pisteillä (Kuva 33). Happipitoisuus lähti huhtikuun jälkeen hiljalleen laskemaan ja saavutti pienimmät arvonsa loppukesällä. Tällöin vähintään lievää hapenpuutta oli havaittavissa koko alueella. Happitilanne oli heikoin elokuussa Varviossa, missä hapenkyllästys oli 29 %. Lokakuussa tilanne oli jo jonkin verran parantunut ja joulukuussa happitilanne oli jälleen syystäyskierron seurauksena hyvä kaikilla tarkkailuasemilla. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

36 12 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 1 happikyllästys (%) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 33. Alusveden happikyllästysprosentit (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 215. Hapen väheneminen alusvedestä kesän aikana oli havaittavissa myös alusveden fosforipitoisuuksissa vähähappisilla alueilla (Kuva 34). Toukokuun lopusta eteenpäin pitoisuudet nousivat tasaisesti lähes kaikilla pisteillä. Korkein fosforitaso havaittiin elokuussa Varviossa, missä pitoisuus oli 62 µg/l. Keskimääräinen taso oli kuitenkin vuonna 215 hieman edellisvuotta matalampi. 7 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 6 kokonaisfosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 34. Alusveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 215. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 33

37 Alusveden typpipitoisuus vaihteli 18 µg/l ja 58 µg/l välillä (Kuva 35). Typpitaso oli korkein talvella ja loppuvuodesta. Helmikuusta heinäkuulle asti typpitaso pysyi hyvin tasaisena koko alueella ja pisteiden väliset erot olivat pieniä. Elokuussa etenkin Varvion pitoisuus nousi selvästi ja tällöin havaittiin tarkkailujakson korkein typpipitoisuus. Edellisvuoteen verrattuna typpitaso oli hieman laskenut, erot vuosien välillä ovat kuitenkin melko pieniä. 7 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 6 kokonaistyppi (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 35. Alusveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 215. Intensiiviasemien vedenlaatutulokset ovat aiempina vuosina osittaneet Haminan edustan olevan hieman Kotkan edustaa rehevämpää aluetta. Vuonna 215 intensiiviasemien tulokset olivat kuitenkin varsin samalla tasolla molemmilla alueilla. Myös muiden tulosten perusteella oli havaittavissa, että etenkin Kotkan ja Haminan välinen ero alueiden rehevyystasossa oli vuonna 215 edellisvuotta vähäisempää. 5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Sekä Varviossa (212) että Varissaaressa (128) kasviplanktonin biomassa oli edellisvuoden tasolla (Liite 5). Varissaaressa planktonin koostumus oli kuitenkin hyvin vaihteleva ja poikkesi selvästi edellisvuodesta. Myös Varviossa planktonin koostumus poikkesi edellisvuodesta ja etenkin pienen materiaalin osuus oli selvästi edellisvuotta suurempi. Tulokset on esitelty tarkemmin liitteenä 5 olevassa raportissa. 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

38 5.5 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan ja Pyhtään merenrannalla sijaitsevien yleisten ja pienten yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi koko uimakauden ajan lukuun ottamatta Äijäniemen uimarantaa kesäkuun lopulla (Kuvat 36 ja 37). Äijäniemessä E.coli-bakteerien pitoisuus (17 pmy/1ml) ylitti kesäkuun loppupuolella ( ) selvästi rannikon uimavedelle annetun laatuvaatimuksen (5 pmy/1ml). Uusintanäytteessä ( ) pitoisuus oli kuitenkin jälleen raja-arvon alapuolella. Sinilevää ei havaittu kesän aikana uimarannoilla. Haminan uimarantojen mikrobiologinen vedenlaatu pysyi hyvänä koko kesän eikä sinilevää havaittu ollenkaan (Kuvat 38 ja 39) pmy/1 ml E.coli (pmy/1ml) / / / Mansikkalahti, Mansikkalahti, lapset ulko Santalahti Äijänniemi Ruonala Purola Flaknäs Varissaari Kuva 36. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/1ml) kesällä 215. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 35

39 enterokokit (pmy/1ml) / / / Mansikkalahti, Mansikkalahti, lapset ulko Santalahti Äijänniemi Ruonala Purola Flaknäs Varissaari Kuva 37. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/1ml) kesällä 215. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 5 E.coli (pmy/1ml) / / / Pitkät Hiekat Nouvoton Rampsinkari Kuva 38. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/1ml) kesällä 215. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

40 2 enterokokit (pmy/1ml) / / / Pitkät Hiekat Nouvoton Rampsinkari Kuva 39. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/1ml) kesällä 215. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 5.6 VEDENLAADUN KEHITYS PIDEMMÄLLÄ AJANJAKSOLLA Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen rannikko on ollut selvästi rehevin Haminan edustalla, missä sekä pintaveden klorofylli- että fosforipitoisuus ovat olleet hieman Pyhtään ja Kotkan edustojen pitoisuuksia korkeampia (Kuva 4). Rannikon fosforitaso oli koko alueella suurin vuonna 27, minkä jälkeen pitoisuudet laskivat usean vuoden ajan. Vuodesta 21 vuoteen 213 fosforitaso osoitti jyrkkää nousevaa kehityssuuntaan Haminan edustalla, mutta vuosina fosforitaso oli jälleen matalampi. Haminan edustalle laskevat joet (Summanjoki ja Vehkajoki) ovat kooltaan selvästi Kymijokea pienempiä ja tuovat Haminan edustalle selvästi Kymijokea vähemmän makeaa ja kiintoainepitoista vettä. Haminan edustalla veden sameus onkin vähäisempää ja sähkönjohtavuus suurempi kuin Kotkan ja Pyhtää edustoilla. Meriveden sameus on kuitenkin lisääntynyt ja väriarvo kasvanut 2- luvun aikana koko rannikkoalueella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 37

41 fosfori (µg/l) sameus (FTU) klorofylli (µg/l) , 4, 3, 2, 1,, HAMINA KOTKA PYHTÄÄ väri (mgpt/l) typpi (µg/l) sähkönjohtavuus (ms/m) Kuva 4. Vedenlaadun kehitys Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella rannikon pintavedessä kesäisin (touko-syyskuu) 2-luvulta lähtien. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

42 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 215 osalta. Suurin osa alueen kuormituksesta on hajakuormitusta, joka kulkeutuu pääasiassa Kotkan ja Pyhtään edustoille Kymijoen haarojen kuljettamana. Määrällisesti huomattavasti paljon vähäisempää hajakuormitusta aiheutuu myös esimerkiksi Haminan edustan Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamista. Niillä onkin vedenlaatuun lähinnä paikallista vaikutusta. Hajakuormituksen lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus kokonaisuudessaan on ollut viime vuosina hyvin pieni ja vähentynyt jatkuvasti. Myös Haminan merialueelle tuleva kuormitus on vähäistä ja se tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta sekä ohitusvesien käsittelylaitoksena toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkassa pistekuormitus on selvästi suurempaa kuin Pyhtäällä ja Haminassa. Kotkan edustan kuormitus tulee Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Suurin pistekuormittaja oli vuonna 215 kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta Sunilan Puhdistamo Oy. Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Biologinen hapenkulutus ja kiintoainekuorma olivat suurimmat Kotkamills Oy:llä. Vuonna 215 merialueella tuleva pistekuormitus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna merialueen kuormitus on pääsääntöisesti osoittanut laskevaa kehityssuuntaa. Summan tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 28 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Kymijoessa veden fosforipitoisuuksien on todettu olevan nykyään merialueen keskimääräistä tasoa alhaisempia (Mänttäri 213, Mänttäri 214, Mänttäri 215), eikä jokivesi pääsääntöisesti enää ole ollut rannikkoa rehevämpää. Jokivesien vaikutus näkyi selvästi etenkin talvella Kymijoen haarojen lähellä jokiveden jäädessä jään alle pintaveteen. Pyhtään ja Kotkan edustalla pintaveden fosforipitoisuudet olivat selvästi muuta merialuetta matalampia. Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen fosforipitoisuudet ovat edelleen selvästi merialueen pitoisuuksia korkeampia. Tämä näkyikin Haminan edustalla selvästi Pyhtään ja Kotkan edustaa korkeampina meriveden fosforipitoisuuksina. Kesällä jokivesien vaikutus on huomattavasti pienempää ja fosforitaso olikin tasaisempi koko alueella. Alueen uloimmilla tarkkailupisteillä fosforitaso oli rannikkoa matalampi. Edellisvuoteen verrattuna pintaveden keskimääräinen fosforitaso oli hieman laskenut. Alusvedessä fosforipitoisuudet olivat hieman pintavettä korkeampia. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet nousivat muutamilla pisteillä hyvin korkeiksi fosforin päästessä vapautumaan pohjasedimenteistä. Typpitaso oli talvella pintavedessä korkein Haminan edustalla, missä Summanjoen ja Vehkajoen vaikutus on selvästi havaittavissa. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli huomattavasti vähäisempää ja pitoisuudet tasaisempia koko alueella. Kesällä jokivesien Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 39

43 vaikutus ei ollut yhtä selvää ja pitoisuudet olivat melko tasaisia koko alueella sekä pinta että alusvedessä. Keskimääräinen typpitaso oli pintavedessä suurin Kotkan edustalla. Kasvukauden aikana pintaveden happikyllästys oli koko merialueella pääsääntöisesti yli 7 %. Osalla tarkkailupisteistä oli kesän aikana havaittavissa levätuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä, jolloin happikyllästys kohosi yli 1 %:n. Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä alueella varsin hyvä eikä hapenkyllästys laskenut helmikuussa alle 7 %:n. Kesällä alusveden happitilanne oli jonkin verran talvea huonompi ja selvää hapenpuutetta oli havaittavissa muutamilla pisteillä. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet ja sameus olivat hieman muuta aluetta korkeampia. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa rannikon läheisyydessä pintavedessä erityisesti talvella. Kesällä jokivedet pääset sekoittumaan meriveteen helpommin ja vaikutukset eivät ole havaittavissa yhtä voimakkaina. Näkösyvyys oli heikko rannikon tuntumassa, mutta parani selvästi siirryttäessä kohti ulompia merialueita. Vesi olikin kirkkainta uloimmilla tarkkailupisteillä. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines näkyi myös kohonneina sameusarvoina pintavedessä. Talvella sameus oli pintavedessä selvästi korkein Haminan edustalla ja kesällä puolestaan Kotkan edustalla. Alusvedessä jokivesien vaikutus jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi. Jokivesien vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus laski rannikolla ajoittain varsin matalaksi ja vaihteli tarkkailujakson aikana paljon. Alusvedessä suolapitoisuudet olivat sekä talvella että kesällä selvästi pintavettä korkeampia ja pysyivät tasaisempina. Jokivesien vaikutus alusveden suolapitoisuuteen oli varsin vähäinen. Korkeimmat suolapitoisuudet havaittiin uloimpien tarkkailupisteiden syvänteissä, joissa veden vaihtuvuus harvoin on kovin hyvä. Pintaveden keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin Kotkan edustalla, mutta keskimääräinen taso oli melko tasainen koko rannikolla. Levätuotanto väheni siirryttäessä ulommaksi merelle. Levätuotannon huippu ajoittui toukokuulle, minkä jälkeen levätuotanto väheni selvästi. Merialueen pistekuormitus on hyvin epätasaisesti jakautunut ja selvästi suurin osa kuormituksesta tulee nykyään Kotkan edustalle. Rannikkoalueiden keskimääräinen vedenlaatu ei kuitenkaan poikennut merkittävästi Pyhtään, Kotkan ja Haminan välillä. Jokien kuormituksella on suuri vaikutus etenkin rannikkoa lähinnä sijaitsevien alueiden vedenlaatuun. Haminan edustalla jokien vaikutusalueella ravinnepitoisuudet olivat hieman Kotkan ja Pyhtään edustaa korkeampia ja jokivesien vaikutus oli voimakkainta talvella. Suurin osa jokien mukanaan tuomasta kuormituksesta päätyy Pyhtään edustalle, jossa pistekuormitusta tulee vain hyvin vähän kalanviljelylaitoksilta. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

44 Rannikkoalueella kuormituksen vaikutukset saattavat olla hyvinkin erilaisia eri alueilla, koska geomorfologiset ominaisuudet (merenpohjan muodot ja rakenteet) vaihtelevat hyvin paljon juuri rannikkoalueilla. Tämä saattaa osaltaan tasoittaa eri alueiden välisiä vedenlaatueroja sekä vaikeuttaa syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Rannikkoalueilla keskimääräinen vedenlaatu saattaa myös vaikuttaa todellisuutta paremmalta, koska matala vesi on yleensä hyvin tasalaatuista pinnasta pohjaan. Tällöin alusveden happitilanne on selvästi parempi ja fosforipitoisuudet matalampia. Kasviplanktonin biomassa oli samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna. Lajiston koostumus kuitenkin poikkesi jonkin verran edellisvuodesta molemmilla näyteasemilla. Varviossa lajisto oli yksipuolisempi kuin Varissaarella. Ulkomerialue oli rannikkoon verrattuna vedenlaadultaan hieman parempaa. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat hieman matalampia, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyys suurempi. Ulkomerialueella veden vaihtuvuus on yleensä parempi ja kuormitus kohdistuu pääsääntöisesti rannikoille. Pohjanläheisen veden huono happitilanne ja korkeat fosforipitoisuudet selittyvät osittain näytepisteiden sijoittumisella syvänteiden kohdille. Myös suolapitoisuuden muodostama halokliini vaikeuttaa veden sekoittumista, jolloin hapekas pintavesi ei pääse sekoittumaan alusveteen. Vesistöjen tilan arvioinnissa pääpaino on nykyisin vesien ekologisen tilan arvioinnissa, jossa pääasiallisina luokittelutekijöinä ovat biologiset tekijät (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet). Lisäksi arvioinnissa käytetään hyväksi veden fysikaalis-kemiallista laatua ja hydrologis-morfologisia tekijöitä. Lähtökohtana luokittelussa on alueen luontainen, ihmistoimintaa edeltänyt tila, jota verrataan nykyiseen tilaan. Suomenlahti on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat säännöllisesti hapettomia ja vailla eliöstöä. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on myös vakava ongelma. Se on pahimpina vuosina ylittänyt jopa jokien ravinnekuorman. Kymijoen kuormituksen pienentyminen alkaa kuitenkin jo näkyä joen edustan rannikkoalueilla, jossa vedenlaatu on osoittanut hiljalleen paranemisen merkkejä (Suomen ympäristökeskus 28). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216 41

45 VIITTEET Henriksson M. & Myllyvirta T. 26. Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Ilmatieteenlaitos 215. Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P. 28. Ympäristöopas 28. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 211. Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no s. Lepistö L. (toim) 26. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeksus, päivitetty Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 1. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 212. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/213. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 213. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 238/214. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 214. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 246/215. Mänttäri V. & Anttila-Huhtinen M Kotkan satama-alueiden hulevesi- ja vesistötarkkailu vuonna 215. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 332/216. Sosiaali- ja terveysministeriö 28. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus 28. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella, > Kaakkois-Suomi > Ympäristön tila > Pintavedet > Ekologinen ja kemial... > Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. 42 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/216

46 LIITE 1 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailun näytepisteet vuonna 215. Alue Asema Sijainti Koordinaatit fys.kem klorofylli intensiivi plankton Pyhtää 18 Storsundet x Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti x Pyhtää 46 Purolanlahti x x Pyhtää 66 Heikinhelli x x Pyhtää 77 Äyspäänselkä x x Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti x x Pyhtää Kyvy-1 Pitkäviiri x x Kotka 91 Viikarinsaari x Kotka 96 Mussalo x x Kotka 1 Mussalo x Kotka 14 Hovinsaari x x Kotka 16 Majasaari x Kotka 123 Lelleri x Kotka 128 Varissaari x x Kotka 133 Kotkansaari x Kotka 139 Halla x x Kotka 152 Hallanväylä x x Kotka 156 Hallanväylä x x Kotka Kyvy-2 Rankki x x Kotka Kyvy-3 Ristisaari x Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa x Hamina 179 Kuuttinki x x Hamina 181 Kuuttinki x Hamina 186 Neuvottomanlahti x Hamina 198 Summanlahti x x Hamina 212 Varvio x x Hamina 218 Hillonniemi x Hamina 225 Vilniemi x Hamina 23 Hillonniemi x x Hamina 231 Haminanlahti x Hamina 346 Uolionmatala x x Hamina Kyvy-4 Einonkari x x Hamina Kyvy-12 Velpperkari x Hamina Kyvy-13 Pyötsaari x

47 LIITE 2

48 LIITE 3

49 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 -,2 12,9 9 1, 659 3,85 7, ,2 12, ,2 12, ,1 12,9 9 1, ,22 7, < INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1, 12,6 87 1,8 29 1,6 7, ,1 12,8 87 1, 12, ,1 12,6 89 1,2 72 4,16 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 3,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1, 12,6 87 1, ,44 7, , 12,8 88 1, 12, ,1 12,5 88 1,4 73 4,14 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 3,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1, 12,8 88 2,2 72,6,3 7, ,1 12,7 87 1, 12,8 9 1, ,99 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 4,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1, 9,8 68, ,15 7, , 11, ,1 11, 75 16, 12, 84,7 78 4,21 7, < Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

50 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1, 12,6 87 2, ,6 7, , 12, ,1 12, 85,8 73 4,18 7, < MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 3,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1,5 12,7 88 1, ,15 7, ,1 12,5 86 1,2 12,4 88,9 73 4,15 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 11,2 m; Näk.syv. 5,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1, 11,2 77 1, ,25 7, , 1,7 73 1,1 11,1 78, ,21 7, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1 -,2 12,3 86, ,4 7, ,2 12, ,2 13, ,2 12,6 88 1,1 78 4,21 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,9 m; Näk.syv. 3,9 m; Lumi 13 cm; Jää 27 cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1, 11,4 78 1,2 178,92 7, , 11,4 78 1, 9, , 1,1 71 1, 712 4,15 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

51 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 2 cm; Jää 32 cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1,4 12,2 85 4, ,41 7, , 12,5 85 1, 12, , 12,5 88,9 78 4,15 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 2, m; Lumi 8 cm; Jää 32 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1,1 12, ,99 7, ,1 12,2 86 1, ,6 7, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 8 cm; Jää 25 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1,4 1,6 74 4, ,14 7, , 11, 75 8, 1,5 74 1,1 79 4,11 7, MERI / 91 Suomenl Viikarins 91 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 5,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:5; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 -,1 12,7 87,8 1,7 4,24 7,8 16 <5 34 <,2 5 -,1 12,7 87 1,1 12, ,7 12,4 86 1,4 2, 4,58 7, <,2-2 1, MERI / 96 Suomenl Mussalo 96:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja JMä; levä /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1,1 12,8 88, ,2 6, <,2 5,2 12,7 87 1, ,85 6, ,3 12,7 87 <, ,32 6, ,7 12,3 86 3, ,63 6, < <,2-2 <1 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

52 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1, 12,7 87,8 1,7 3,37 7, <,2 5,1 12,6 86,8 1,7 4, 7, <,2 1,3 12,6 87 1, 1,8 4,41 7, <,2 17,6 12,3 86 1,1 2,1 4,58 7, <,2-2 < MERI / K1 Kirkonmaan linnake, oja Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! MERI / K2 Kirkonmaan linnake Kok.syv. 1 m; Näk.syv. 5,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 -,1 12,8 9,9 72 4,16 7, ,1 12,9 88 9,1 12,8 9,7 77 4,21 7, MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 48 m; Näk.syv. 6,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt W; 1, 12,9 91, ,22 7, ,1 12, ,1 12,8 87 2,1 12,6 89 1, ,36 7,8 1 3,6 12,2 87 1, ,58 7,7 1 4,9 11,7 85 1, ,71 7,7 7, MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 6, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:1; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt W; 1 -,1 12,9 9,7 73 4,16 7, ,1 12, ,2 12, ,1 12,9 9, ,28 7,8 1 3,1 11,9 84, ,39 7,8 1 4,7 12, 86 1, ,62 7,8 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

53 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 77 Suomenl Äyspäänselkä 77 Kok.syv. 21,1 m; Näk.syv. 5,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1,1 11,2 79, ,74 7, ,1 11, 75 1,4 12,2 84 2,6 12,3 86 1, ,56 7, MERI / 1 Suomenl Mussalo 1 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,6 m; Lumi cm; Jää 19 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1,1 12,7 87 1,4 8,6,4 7, ,1 11,4 78 1,3 12, 83 15,4 1,9 78 1, ,37 7, MERI / 14 Suomenl Hovinsaari 14 Kok.syv. 7,1 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 6 cm; Jää 34 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1,1 12,4 85 1,3 8,4,4 7, ,2 1,1 71 1, 62 3,54 7, MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 4,2 m; Lumi 2 cm; Jää 33 cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 -,1 1,3 72, ,84 7, , 12, , 12,5 88, ,22 7, MERI / 23 Suomenl Hillonniemi 23 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 3,1 m; Lumi 3 cm; Jää 33 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1, 9,6 66 4, ,19 6, , 12,2 83 8, 12,3 86 1, 73 4,14 7, MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 4 cm; Jää 33 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1,3 1,5 73 4, 262 1,69 6, , 9,4 66,7 73 4,12 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

54 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,4 m; Näk.syv. 7, m; Lumi 2 cm; Jää 3 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 -,1 12,1 84 1, ,66 7, , 12, , 12,7 89,9 77 4,2 7, MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 6,5 m; Lumi 1 cm; Jää 33 cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 -,1 12,3 86 1, ,25 7, , 12,5 85 1, 12,4 87, ,27 7, MERI / 18 Suomenl Storsundat 18 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1,8 12,4 88 1, ,88 7, ,6 12,8 89 1,9 12, , 12,3 89 1, ,95 7, MERI / 66 Suomenl Heikinhelli 66 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1,7 13,1 94, ,51 7, ,7 12,9 9 1,7 12,9 9 2,8 12,7 92,9 78 4,67 7, , 12,5 91 1,2 8 4,8 7, MERI / KYVY1 Suomenl Pitkäv kyvy-1 Kok.syv. 47 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 1,1 12,6 92, ,91 7,8 7, ,1 12, ,1 12, ,2 12,4 91 1, 848 5,16 7,8 7,5 35 1,3 12,3 9 1, ,2 7,8 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

55 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1,9 12,7 92, ,59 7, ,8 12,7 89 1,8 12,6 88 2,8 12,6 91, ,67 7,8 1 3,8 12,7 92 1, 78 4,71 7, MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 5, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1,8 12,6 91, ,71 7,8 7, ,8 12,6 88 1,9 12,5 88 2,9 12,4 9 1, 8 4,85 7, ,1 12,3 9, ,94 7,8 7,5 4 1,8 1,7 8 1, ,23 7,6 7, MERI / 32 Suomenl Ahvenkoskenl 32 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi cm; Jää 32 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1,5 12,2 84 2,8 8,4,4 7, ,3 12,4 85 2,9 8,4,4 6, MERI / 46 Suomenl Purolanlahti 46 Kok.syv. 14,4 m; Näk.syv. 4, m; Lumi cm; Jää 2 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 1,3 1,8 77 1,8 25 1, 6, ,6 12, 83 1,6 12, 86 1,8 69 4,3 7, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16,4 m; Näk.syv. 4,1 m; Lumi cm; Jää 29 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1,5 12,3 85 1,8 8,5,4 6, ,3 1,8 77 1,8 12, 84 15,8 11,8 85 1, ,61 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

56 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 2,8 13,2 1 1, ,53 7, < ,3 13, ,2 13, ,5 12,3 91 1, , 7, < INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,1 12,9 98 2, ,7 7, ,3 13, ,2 13, ,7 13,1 97 1, ,66 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 2,9 13,6 13 2, ,87 8, < ,9 13, ,6 13, ,8 13,6 11 1, ,36 8, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 2,7 13,6 13 2, , 8, < ,7 13, ,7 13,3 11 2, 744 4,18 8, < INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,8 13,6 11 2, ,25 8, <2 <1 5 3,4 14, ,2 14, ,2 12,2 92 1, 849 4,83 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

57 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,5 12,9 14 2, ,96 8, <2 <1 5 3,7 13, ,1 13, ,3 12, 9 1, ,67 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,5 14, , ,12 8, <5 25 <2 <1 5 4, 14, ,6 13, ,7 12,7 96 1, ,45 8, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2, m; Klo 9:4; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,8 14, ,6 72 3,93 8, < <1 5 4,3 14, ,4 13,8 19 6,2 74 4,18 8, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 6,5 13,2 11 2, 634 3,51 8, <5 23 < ,6 13, ,3 13, ,5 12,6 98,8 88 4,55 8, <5 < Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5) /38

58 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 1/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,3 12,7 17 3,1 52 2,83 8, ,8 11, ,3 13, ,8 12,3 98 2, ,1 8, MERI / 91 Suomenl Viikarins 91 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 6,7 12, 1 2,6 61 3,33 8, ,5 12,1 99 1, ,1 8,5 17 4,4 12,1 96 1, ,22 8, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,6 11,6 98 4, ,19 7, ,3 12,2 11 2, ,58 8,3 15 4,6 12,5 1 2, ,1 8, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 8, 11, ,14 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,4 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,7 12, ,11 8, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

59 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 11/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,3 12, 12 2, ,46 8, < ,2 12, ,7 1, ,5 1,8 88 1, ,8 8, <5 < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 8, 11,9 13 4, ,61 8, , 12, ,6 12, 11 1, ,7 8, <5 < MERI / 96 Suomenl Mussalo 96:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,3 9,4 78 2, ,49 8, <2 >25 5 5,6 1,2 83 1,4 73 3,95 8, <5 <5 22 <2 1 4,8 11,2 9 1,5 72 4,6 8, < ,9 9,5 74 1, ,48 8, < MERI / 14 Suomenl Hovinsaari 14 Kok.syv. 6,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,8 1, ,,5 7,3-4 4, MERI / 16 Suomenl Majasaari 16 Kok.syv. 3 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 1,6 1, ,3,23 7,5-2,5 1 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

60 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 12/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,8 1,6 92 5,8 132,65 7, ,2 1,5 88 4, ,16 7,9 1 5,5 1,6 86 5, ,63 8, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,7 12, ,73 8, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 8 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 9, 11, ,29 8, MERI / 23 Suomenl Hillonniemi 23 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,3 11, ,11 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,4 11, ,83 8, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,3 11, ,72 8, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

61 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 13/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 46 Suomenl Purolanlahti 46 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja ms al; levä /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 1,5 11, ,4 7, MERI / 66 Suomenl Heikinhelli 66 Kok.syv. 35 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja ms al; levä /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,8 13, ,11 8, MERI / 77 Suomenl Äyspäänselkä 77 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 8:4; Näytt.ottaja ms al; levä /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,3 13, ,96 8, MERI / KYVY1 Suomenl Pitkäv kyvy-1 Kok.syv. 38 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja ms al; levä /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,7 11, ,26 8, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja ms al; levä /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,8 13, ,15 8, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv.,5 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja ms al; levä /3; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9, 11, ,81 7,6-2 6,7 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

62 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 14/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,8 1,5 96 2, ,87 7, <5 16 <2 ~2 5 8,7 1, ,6 1, ,2 1,3 82 1, ,4 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 12,2 1,2 96 2, ,9 7, <2 ~2 5 9,5 1, ,7 1, ,9 1,3 89 2, 757 4,32 7, <2-6 7, MERI / 91 Suomenl Viikarins 91 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,1 1,3 93 2,2 68 3,36 8, ,8 1,9 94 1, ,31 7,9 17 4,2 1,4 82 1, 872 5, 7, , MERI / 96 Suomenl Mussalo 96:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,4 1,3 96 2, ,6 7, <2 ~4 5 8,9 1,2 9 2, 71 4, 8, <2 1 7,8 1,7 92 1, ,33 7, <2 2 5, 1,7 87 1, ,84 7, , MERI / 14 Suomenl Hovinsaari 14 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,4 1, 98 1,6,6 7,2-4 5, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

63 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 15/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 16 Suomenl Majasaari 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 16, 9, ,8,39 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,8 1,4 97 2, ,21 7, ,3 1,8 98 2, ,53 8, 15 5,8 9,4 77 5, 798 4,54 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 13,9 9,8 95 3, ,18 7, ,1 9,4 85 5, ,32 7,8 1 8,2 9,9 86 5, ,2 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2, m; Klo 9:3; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,3 1, ,17 7,8-4 6, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja JMä, MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,4 1, ,17 7,9-6 6, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

64 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 16/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 1,8 1,6 98 2, ,61 8, 2 29 <5 <5 18 <2 5 1,2 1, ,8 1, ,4 1,3 86 1, ,36 7, < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 11,8 1,3 97 2, ,5 8, <5 <5 18 <2 5 9,4 1, ,8 1,1 85 3, 749 4,24 7, < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 11,3 1, ,67 8, -4 5, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 11,1 1, ,6 8, -4 6, MERI / 23 Suomenl Hillonniemi 23 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,2 9, ,6 7,9-4 6, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 11,3 1, ,57 8, -4 4,4 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

65 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 17/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 27 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 1,2 1, ,81 8, -6 4, MERI / 46 Suomenl Purolanlahti 46 Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,6 9, ,45 7,6-4 4, MERI / 66 Suomenl Heikinhelli 66 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,6 1, ,49 8, -6 3, MERI / 77 Suomenl Äyspäänselkä 77 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 1,5 1, ,28 8, -6 3, MERI / KYVY1 Suomenl Pitkäv kyvy-1 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 9, 1, ,24 7,9-6 2, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 7,8 1, ,71 7,9-8 3, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 13,6 1, ,78 7,6-4 7,2 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

66 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 18/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,8 11, , ,32 8, <5 17 <2 5 9,9 11, ,7 1, ,5 9,5 82 1,9 8 4,59 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,3 1,8 13 1, ,2 8, <5 18 <2 ~1 5 9,8 11, ,1 1, ,6 9,6 83 3, ,45 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 12,7 11, 16 1,1 74 3,99 8,1 2 3 <5 <5 16 <2 5 1, 1, ,7 9, ,1 8,8 75 2, ,48 7, <5 < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 13, 1,3 1 1, ,77 7, <5 <5 16 <2 5 1,7 9, ,3 7,9 71 7, ,14 7, , MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,1 9,6 1 1, , 8, ,8 9, , 5, ,11 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

67 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 19/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 23 Suomenl Hillonniemi 23 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,7 9, 93 1,9 71 3,92 7, ,9 8, , 7,5 75 2, ,8 7, , MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2, m; Klo 13:1; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,7 8, 82 1, ,91 7, ,4 7, 7 1, ,6 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,9 9,5 98 1, ,6 8, ,5 9, ,9 6, 58 2, ,12 7, , MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 49 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,7 9,7 98, ,3 8, ,7 1, , 9, , 8,6 78,7 78 4,39 7, ,2 8, 67, ,78 7, ,4 6,5 53 1, ,88 7, , MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,8 9,6 99 1, ,5 8, ,8 9, ,1 6,6 66 1, ,9 7, ,7 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

68 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 2/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,5 9,3 95 1, ,91 8, ,4 9, ,2 9, ,4 7,4 63 2,1 82 4,66 7, , MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 14,6 9,6 97, ,21 8, ,6 9, ,5 9, ,1 8,6 8,5 76 4,31 7, ,2 8,1 68,9 85 4,83 7, ,4 6,9 56 1, ,92 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,3 9,9 11 1, ,69 8, <5 16 <2 5 15,1 9, ,4 9, ,5 8,4 81 2, ,29 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 1:15; Näytt.ottaja JMÄ MS; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

69 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 21/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,8 9,4 97 2, 562 3,1 8, <5 19 < ,8 9, ,9 9, ,3 7,5 72 4, ,19 7, , MERI / 91 Suomenl Viikarins 91 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,8 9,6 98 1, ,83 8, <,2 5 14,8 9, ,3 9, ,8 8,8 85 1, 757 4,26 7, <,2-6 7, MERI / 96 Suomenl Mussalo 96:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,5 9,5 98 2, ,1 7, <5 22 <2 6 <,2 5 14,4 9, 9, ,1 7, ,4 8,4 82 1, 735 4,14 7, ,2 6,9 66 8, ,2 7, <,2-2m 12, MERI / 1 Suomenl Mussalo 1 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,8 8,8 92 3,3 15,,7 7, ,4 8, ,6 6, ,8 5, ,15 7, MERI / 14 Suomenl Hovinsaari 14 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:1; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,2 8,8 93 4,1 9,3,5 7, ,7 7,4 73 3, ,82 7, ,6 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

70 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 22/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 16 Suomenl Majasaari 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,5 9, ,5,42 7,4-3 9, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16, 9, 92 2, ,27 7, ,3 8, ,6 8, ,4 6, ,2 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,4 8,3 85 3, ,14 7, ,9 8, ,6 8, 77 2, ,12 7, , MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja JMÄ MS; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,8 9,6 99 1,9 2,4 1,84 7,9 59 <5 26 <,2 5 14,5 8,9 87 1, 1,5 3,87 7, <,2 1 13,7 9,1 88,7 1,7 4,17 7, <, ,5 8, 75 1,2 3,1 4,23 7, <,2-2 11, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,3 9,9 11 1, ,68 8, ,7 9, ,2 9, ,4 9,1 87, ,37 7, ,1 8,2 7 1, 867 4,93 7, ,1 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

71 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 23/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 43 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja JMÄ MS; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15, 9,7 99, ,26 8, ,7 9, ,5 9, ,3 9,3 87,5 82 4,64 7, ,7 8,8 76, ,87 7, ,4 8, 66 1, ,24 7, , MERI / 18 Suomenl Storsundat 18 Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16, 9,6 99 1, ,12 8, ,6 9, , 8, ,3 6,8 62 4, ,61 7, MERI / 32 Suomenl Ahvenkoskenl 32 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,3 8,7 92 3,2 79,9,4 7, ,5 16, 7,6 78 2,7 54 2,45 7, MERI / 46 Suomenl Purolanlahti 46 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,6 9,2 99 1,7 32 1,61 7, ,4 6, ,3 6,1 62 3, ,81 7, ,8 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

72 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 24/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 66 Suomenl Heikinhelli 66 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,4 9,6 1 1, 66 3,69 8, ,9 9, ,3 9, ,6 7,9 71, ,65 7, ,5 6,5 55 1, , 7, , MERI / 77 Suomenl Äyspäänselkä 77 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,2 9,8 12 1, ,58 8, ,9 9, ,5 8, , 4, ,49 7, , MERI / KYVY1 Suomenl Pitkäv kyvy-1 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,1 9,7 1 1, ,41 8, ,6 9, ,7 9, ,6 8,8 81, ,74 7, , 7,2 61 1, ,3 7, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 18,1 9,4 1 1,9 171,88 7, ,5 8, ,8 5, ,1 5,6 5 5, 86 4,56 7, ,6 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

73 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 25/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 1:; Näytt.ottaja jk tk; Ei näytteitä! INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,5 9,2 96 1,4 78 3,98 8, <5 17 <2 5 15,9 9, ,3 8, ,2 6,2 59 2, ,16 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,4 9,2 96 1,4 78 4, 8, < ,8 9, ,7 6,1 6 6, ,8 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2, m; Klo 9:15; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,6 9,4 98 2, ,22 8, ,2 8, , 4,7 46 4,4 78 3,99 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,8 9,8 13 1, ,15 8, ,2 8, ,1 6,9 67 2, ,4 7, ,1 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

74 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 26/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,4 9,5 99 1,7 66 3,68 8, ,2 9, ,9 7, ,5 5,2 5 3, ,8 7, , MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,7 9,1 96 1, ,89 8, ,4 9, ,2 8, , 6,4 62 3, ,8 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:2; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,8 9,2 97 2, 682 3,81 8, , 5,7 58 4, , 7, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jk tk; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,6 8,1 83 1, , 7, ,3 7, ,1 6,8 68 3, ,8 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,6 9,3 97 1,9 64 3,34 8, 15 3 <5 <5 2 <2 5 15,4 9, ,6 8, ,3 7, 64 2,8 88 4,53 7, ,9 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

75 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 27/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,4 8,8 93 3, ,4 7, <5 3 < ,7 7, ,6 8, ,6 6,7 63 4, ,32 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,5 9,1 95 1,6 73 3,94 7, <5 < ,4 8, ,4 8, ,1 6,9 64 3, 779 4,39 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jk ms; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,8 8,9 94 2,2 76 3,93 7, <5 < ,6 8, ,1 7,6 79 5, ,98 7, < , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,8 11, ,4 53 2,73 8, ,6 9, ,1 8, ,4 6,3 59 3, ,44 7, < Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

76 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 28/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,5 1, , ,91 8, < ,5 8, ,8 8, ,8 5,9 57 4, ,28 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 1:1; Näytt.ottaja jk; Ei näytteitä! MERI / 91 Suomenl Viikarins 91 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,6 1, , ,14 8, , 9,9 15 1, ,85 8, ,8 7,4 73 2, ,3 7, MERI / 96 Suomenl Mussalo 96:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,5 1, , ,23 8, ,3 9,2 96 1, ,79 7, <5 26 <2 1 14,9 8,2 83 1,2 75 4,25 7, <5 <5 19 <2 2 12, 5, ,37 7, MERI / 14 Suomenl Hovinsaari 14 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 2,8 9,1 11 1,2,5 7,4-4 5,8 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

77 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 29/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 16 Suomenl Majasaari 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,7 9, ,3,48 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,4 9, 98 2,7 176,9 7, ,9 7,6 78 2,3 65 3,62 7, , 8,2 78 8,2 76 4,32 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,3 8,5 92 3,9 135,67 7, ,4 7,3 75 4, ,57 7,5 1 14,3 7,2 72 3, ,15 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 18, 1, ,36 8, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,6 9, ,58 8,3-6 8,8 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

78 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 3/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,8 1, , ,93 8, <5 < ,5 9, ,8 7, , 4,1 4 3, ,26 7, < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 1:2; Näytt.ottaja jk; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,8 1, ,5 75 3,95 8, <5 < ,7 9, ,6 7,6 8 4, ,1 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 1 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,7 1, ,5 8,3-6 8, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 2,2 1, ,91 8,3-6 7, MERI / 23 Suomenl Hillonniemi 23 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 2,2 1, ,93 8,3-6 6,3 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

79 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 31/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,7 1, ,2 8,4-6 6, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,5 1, ,8 8,4-6 6, MERI / 46 Suomenl Purolanlahti 46 Kok.syv. 1 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,1 8, ,55 7,6-6 4, MERI / 66 Suomenl Heikinhelli 66 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja jk; levä 2 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,8 1, ,99 8,3-6 7, MERI / 77 Suomenl Äyspäänselkä 77 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 2,5 1, ,73 8, MERI / KYVY1 Suomenl Pitkäv kyvy-1 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 19, 1, ,24 8,3-8 5, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja jk; levä 2 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 19, 1, ,4 8,4-8 6,4 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

80 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 32/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,4 9, 12 56,1,27 7,6-4 9, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,5 9,7 17 1, ,2 8, ,4 9, ,5 7, ,5 5,2 51 2,8 76 4,31 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 2, 9, 1 1, ,2 7, ,9 7, ,3 7, ,7 5,4 56 4, 722 4,9 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 11:3; Näytt.ottaja jk; Ei näytteitä! INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,6 9,6 17 1, ,78 8, <5 < ,3 9, ,7 7, , 2,9 29 6, ,11 7, ,9 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

81 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 33/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 1:45; Näytt.ottaja jk; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,8 9,3 14 1,5 72 3,97 8, <5 < ,5 9, ,4 6,3 67 2, ,3 7, , , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,5 8,8 94 1, ,87 8, < ,4 8, ,4 8, ,7 5,1 52 3, 751 4,24 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,5 8,5 91 2, ,91 8, ,5 8, ,4 8,4 9 2, ,93 8, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,4 8, ,7 7,9-6 8, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:25; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,6 8, ,81 8, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

82 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 34/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 23 Suomenl Hillonniemi 23 Kok.syv. 1 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,6 8, ,92 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,4 8, ,88 8, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,3 8, ,87 8,1-4 9, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 17, 8,5 9 1, ,62 8, <5 21 < , 8, ,9 8, , 5,9 55 2, ,63 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,8 8,3 87 1, ,18 7, < , 8, , 7, ,2 6,7 7 4, ,11 7, ,2 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

83 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 35/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 91 Suomenl Viikarins 91 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,1 8,6 91, ,88 8, ,1 8,6 91,9 71 3,95 8, ,8 6,2 62, ,48 7, , MERI / 96 Suomenl Mussalo 96:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 17, 7,9 83 1, ,96 7, < , 8,2 86 1,3 65 3,37 7, <2 1 16,8 7,9 83, ,16 7, ,6 6,2 63 9, ,39 7, , MERI / 14 Suomenl Hovinsaari 14 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,3 8, ,36 7,4-6 4, MERI / 16 Suomenl Majasaari 16 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,1 9, ,6 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 7,6 79 2, 493 2,68 7, , 7,6 8 1, ,7 7, ,6 7,2 76 3, ,8 7, ,6 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

84 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 36/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,2 7,5 79 2, ,8 7, ,7 6,7 7 2, ,74 7,6 1 16,5 6,8 71 3, ,5 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,8 7, ,54 7,7-6 6, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 17, 8, ,55 8, -6 7, MERI / 46 Suomenl Purolanlahti 46 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,8 8, , 7,6-6 7, MERI / 66 Suomenl Heikinhelli 66 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,7 8, ,88 8,1-8 7, MERI / 77 Suomenl Äyspäänselkä 77 Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,5 9, ,69 8, -6 7,3 Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

85 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 37/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l MERI / KYVY1 Suomenl Pitkäv kyvy-1 Kok.syv. 35 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,8 8, ,15 8,1-8 5, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 3 m; Näk.syv. 4, m; Klo 1:35; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,9 8, ,1 8,1-8 7, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,3 8, ,29 7,8-6 8, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:1; Näytt.ottaja JMä, JV; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 9,2 1,4 93,9 75 4,24 7, < ,5 9, ,6 9, ,5 6, 53 2, 99 5,2 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja JMä, JVu; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 8,9 9,7 86 1,2 61 3,37 7, < , 9, ,9 8, ,8 6,5 59 3, ,92 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, JVu; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 9,3 9,7 87 1, ,36 7, < ,3 9, ,3 9, ,5 7,2 65 1, ,78 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

86 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 38/38 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m / mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JMä, JVu; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 8,8 9,1 81 1, ,42 7, < ,9 8, ,5 6,7 6 2, ,76 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,7 11,2 92 1,9 77 4,37 7,8 5, ,7 11, ,7 11, ,7 11,3 93 2, 77 4,36 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5, 11, 88 2, ,23 7, ,3 11, ,3 11, ,3 11,2 91 2, ,19 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 5,2 11,2 91 1, ,12 7, ,3 11, ,3 11, ,4 11,2 91 1, ,15 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 4,8 11,2 9 2, ,4 7, ,8 11, ,8 11,1 89 3, ,4 7, Tapiontie 2 C, 4516 KOUVOLA Puhelin (5)

87 Object 1 LIITE 5 Kotkan ja Haminan edusta 215 kasviplankton Kymijoen vesi ja ympäristö ry Zwerver.odt Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 215 Kasviplankton - lajisto ja biomassa Raportti vuoden 215 näytteiden määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: maaliskuu 216 raportti nro: Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, 257 Kemiö info@zwerver.fi

88 LIITE 5 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT NÄYTTEET MIKROSKOOPPI MENETELMÄ Näytteen esikäsittely Runsauden arviointi ja lajien määritys Runsauden arviointi Laskennan tarkkuus Biomassa Lajinmääritys TIETOJEN KÄSITTELY TULOKSET YHTEENVETO TULOKSISTA KAAVIOT YHTEENVEDOISTA TAULUKOT LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMISESTA Biomassa, µg/l Biomassa, % Tiheys, kpl/ml Tiheys, % LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMINEN, KAAVIOT Biomassat Tiheydet VALOKUVAT NÄYTTEISTÄ NÄYTEPAIKKOJEN KUVAUS KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA VARISSAARI VARVIO KIRJALLISUUS...14

89 LIITE 5 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään Kotkan ja Haminan edustan vuoden 214 kasviplanktonlaskentojen aineisto, menetelmät ja tulokset sekä annetaan lausunto näytepaikoista. Taulukko 1: Näytteet. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 6 kpl. Näytteet oli otettu kokoomanäytteinä -4/6/8 metrin syvyydeltä heinä- ja elokuussa 214. Näytteet oli kestävöity happamella lugolin liuoksella ja niitä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Nimi Pvm SYKEn näytenro Kunta Vesimuodostuma Pintavesityyppi Paikka KKJ / YK Laskeu-tetun näytteen tilavuus (ml) Syvyysväli, m Suomenl Varissaari Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss ,1.-6. Suomenl Varissaari Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss ,8.-4. Suomenl Varissaari Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss , Suomenl Varvio Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss ,9.-6. Suomenl Varvio Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss ,8.-6. Suomenl Varvio Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss ,

90 LIITE Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti eurooppalaisen standardin (SFS-EN 1524) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta: Taulukko 2: Mikroskoopin ominaisuudet. EN 1524 Zwerver valaistus 5-1 W 5 W kondensorin NA objektiivit Eurooppalainen suositus >,5,6 1x (faasi) tai 2x (faasi) 2x, NA>,5 4x faasi 6x plan apo, öljy tai 1x plan apo, öljy, NA >,9 okulaarit 1x tai 12,5 x 1 x NA,22 Plan, Zeiss 25x NA,8 Neofluor, öljy, Zeiss 4x NA,75, Neofluor, faasi, Zeiss 63x NA 1,4 plan apo, öljy, Zeiss 1x 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 211), Utermöhlin (1958), HELCOMin (215) ja eurooppalaisen standardin (SFS-EN 1524, 26) kuvaamille menetelmille. Merikeskuksen ohjeistusta (Lehtinen, 214) ei tässä seurattu tarkalleen, sillä tarjous oli tehty SYKEn laajaan menetelmään perustuen. Merikeskuksen ohjeistus laskettavien havaintojen sekä kertoimien osalta soveltuu huonosti rannikon näytteisiin, joissa niin leviä kuin muutakin ainesta (orgaanista ja epäorgaanista) on runsain mitoin vaikeuttamassa laskentaa. Kaikki näytteet laskettiin siis SYKEn laajaa menetelmää (Järvinen, toim., 211) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa Runsauden arviointi ja lajien määritys Näytteen esikäsittely Ennen näytteen valmistelua näytepullo otettiin jääkaapista ja sen lämpötilan annettiin nousta huoneenlämpötilaa vastaavaksi vähintään 12 tunnin ajan. Näyte sekoitettiin näytepulloa kääntelemällä muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näyte laskeutettiin kyvetissä. Näytemäärä laskeutettiin Zwerverin 1 ml:n planktonkyvetissä. Näytteen annettiin laskeutua HELCOM (215) ohjeistuksen mukaisen ajan Runsauden arviointi ja lajien määritys Runsauden arviointi Näyte tutkittiin kolmea suurennusta käyttäen. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (1x) suurennuksella. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte. Itse määritys aloitettiin suurimmalla suurennuksella, pienimmistä levistä. Poiketen edellisistä kerroista picoplanktonia (<2 µm) ei laskettu. Tämän osalta siirryttiin HELCOMin ohjeistukseen, jossa ei suositella picoplanktonin laskemista, vaikka picoplankton täyttää tärkeän paikan vesiekosysteemissä. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-2 µm) samalla (63x) suurennuksella vähintään 5 näkökentästä, ohjeistuksen mukaan. Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>2 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 25xsuurennuksella, niin ikään vähintään 5 näkökentästä. 63x suurennuksella kerättiin vähintään 4 havaintoa. Eniten esiintyvästä taksonista pyrittiin keräämään vähintään 5 havaintoa, vähintään 2:stä näkökentästä, sekä 63x- että 25x -suurennuksella. Lopuksi laskettiin vähintään puolen kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 1x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. 4 +

91 LIITE 5 Mainitut suuruusluokat ovat vain suuntaa antavia. Levät laskettiin sillä suurennuksella, jolla laskettuna arvioitiin olevan paras mahdollinen vaikutus biomassan muodostumiseen eikä niin, että määrätyt taksonit lasketaan aina määrätyllä suurennuksella, kuten Merikeskuksen ohjeistuksessa mainitaan. Näin ollen esim. rihmamaisia sinileviä saatettiin laskea sekä 25xettä 1x- suurennuksella riippuen näytteen koostumuksesta. Jos näytteessä oli hyvin harva rihmamainen levä ne laskettiin 1xsuurennuksella, jos niiden määrä oli runsas saavutettiin luotettavampi ja nopeampi tulos 25x-suurennuksella. Määritystuntomerkkejä tarkasteltiin tarvittaessa suuremmalla suurennuksella kuin mitä laskentaan käytettiin. SYKEn Phyto-ohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei pääse rekisteriin. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Laskentamenetelmä. Laaja laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 63x -2 µm x x > 2 µm 5 1x/25x/63x > 2 µm 1/2 kyvettiä Runsaimmin esiintyvää taksonia väh. 5 kpl, väh. 2 näkökentältä, 63x- ja 25x- suurennoksilla Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 26). Laskennassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterin merilajien tilavuusarvoja Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistana käytettiin SYKEn ylläpitämää meri-lajilistaa. 2.4 Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, jossa on käytössä SYKEn merilajilista. Laskennan jälkeen tulokset vietiin SYKEn kasviplanktonrekisteriin Env-Phyto-ohjelman avulla. Tämän jälkeen tulokset haettiin SYKEn Herttapalvelusta ja toimitettiin toimeksiantajalle taulukkomuodossa Laskennan tarkkuus Laskennan tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavasti: Taulukko 4: Laskennan tarkkuus. 5 +