KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014"

Transkriptio

1 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta Vedenlaatuseurannassa käytettiin velvoitetarkkailutulosten rinnalla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vedenlaatutuloksia Kymijoen alaosalta. Teollisuuden happea kuluttava kuormitus ja kiintoainekuormitus olivat hieman suurempia kuin edellisenä vuonna. Kiintoaine-, fosfori- ja BOD-kuormitus kasvoi Stora Enson Anjalankosken tehtailla. Teollisuuden kuormitus pysyi luparajojen puitteissa lukuun ottamatta Anjalankosken tehtaiden yhtä fosforikuormitusylitystä. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, teollisuuden kuormitus on vähentynyt selvästi. Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus oli selvästi pienempää kuin vuonna 2013 typpikuormitusta lukuun ottamatta. Mäkikylän kuormitus oli typpikuormitusta lukuun ottamatta pienempää kuin edellisenä vuonna. Akanojan kuormitus oli selvästi pienempää kuin vuonna Halko- ja Huhdanniemen jätevedet on suurimmaksi osaksi johdettu siirtoviemärillä Kotkaan puhdistettavaksi syksystä 2010 lähtien. Halko- ja Huhdanniemen puhdistamot ovat toiminnassa vain lumien sulamisaikaan tai muissa vastaavissa runsasvetisissä tilanteissa. Akanojan, Halko- ja Huhdanniemen puhdistamoilla ei ollut vuonna 2014 luparajojen ylityksiä. Mäkikylän puhdistamo täytti kaikki jaksolle asetetut ehdot, mutta typen yksittäisille näytteille asetetussa raja-arvossa oli ylityksiä. Piste- ja hajakuormituksen vaikutus näkyy Kymijoen vedenlaadussa Rapakosken ja Hurukselan välillä. Kuormituksen vaikutus näkyi selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden nousussa, mutta myös fosforipitoisuuden, sähkönjohtavuuden, alkaliteetin, kiintoainepitoisuuden, sameuden ja bakteerimäärien kasvussa. Vuosina ammoniumtypen pitoisuusnousu on ollut keskimääräistä pienempi, 6-7 μg/l. Vuosina myös Mäkikylän jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää. Ammoniumtypen keskiarvopitoisuus kaksinkertaistui Rapakosken ja Hurukselan välillä. Jätevesien aiheuttama ammoniumtyppipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden nousu on selvempää pienempien virtaamien aikaan. Kymijoen kokonaisfosforipitoisuuden noususta Rapakosken ja Hurukselan välillä kolmasosa aiheutui pistekuormituksesta luvulla tapahtunut fosforin pistekuormituksen väheneminen näkyy Hurukselan fosforipitoisuuksissa, jotka ovat 2000-luvulla olleet aikaisempaa pienempiä. Kiintoainepitoisuuden kasvu välillä Rapakoski - Huruksela johtuu pääasiassa hajakuormituksesta. Jätevesien osuus mereen menevästä kokonaiskuormituksesta oli vuosina aiempaa pienempi. Ravinnesuhteiden perusteella fosfori on Kymijoen minimiravinne. Kymijoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavedeksi soveltuvaa. Ulosteperäistä saastumista kuvaavia indikaattoribakteereja (E. coli ja suolistoperäiset enterokokit) esiintyi vähiten Rapakoskella ja eniten Hurukselassa sekä Karhulassa.

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä Sisällys sivu 1 Johdanto 1 2 Menetelmät 2 3 Sää ja virtaama 2 4 Vesistökuormitus Pistekuormitus Kokonaiskuormitus 7 5 Tulokset Happitilanne Sameus ja kiintoaine Sähkönjohtavuus, happamuus ja puskurikyky Orgaaninen aines Fosfori Typpi Typpi-fosfori -suhde Muut kemialliset yhdisteet Veden hygieeninen laatu Vesinäytteet Kymijoen Keskikoskesta ja Inkeroisista 21 6 Yhteenveto 22 Viitteet 25 Liitteet Liite 1 Kartta: Kymijoen vedenlaadun seurantapaikat ja kuormittajat Liite 2 Kymijoen alaosan velvoitetarkkailujen näytepisteet ja koordinaatit sekä analyysien määritysmenetelmät Liite 3 Säätiedot Kouvolan Anjalassa 2014 Liite 4 Kymijoen virtaamat 2014 Liite 5 Kymijoen pistekuormitus 2014 Liite 6 Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja Kymijoen ainevirtaamat mereen vuonna 2014 Liite 7 Kymijoen jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaamat mereen 2014 Liite 8 Vedenlaatutulokset 2014

4 JOHDANTO Kymijoen alaosan (Pyhäjärvi-Suomenlahti) ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöviranomaisen määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoite on toteutettu kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista on vastannut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kymijoen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2014 seuraavat kuormittajat (kartta Liite 1): UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/14* Mäkikylän puhdistamo UPM, Myllykoski Myllykosken paperitehdas, lopettanut 12/11 Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/10** Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/10** Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas Stora Enso Ingerois Oy Inkeroisten kartonkitehdas Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas * 12/14-3/15 puhdistetut jätevedet johdettiin Mäkikylään **toiminnassa tulvatilanteissa Suoraan merialueelle jätevetensä purkavien kuormittajien yhteistarkkailu ja Kymijoen vaikutukset merialueella käsitellään erillisessä julkaisussa (Mänttäri 2015). Tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (KAS) hyväksymään tarkkailuohjelmaan (Dnro 0498Y ). Ohjelman mukaan vuoden 2014 vesistötarkkailuun kuului: - kuukausittainen vedenlaatuseuranta viidellä tutkimuspisteellä: Rapakoski, Huruksela, Ahvenkoski, Kokonkoski ja Karhula (kartta Liite 1, koordinaatit Liite 2). Näistä Hurukselan näytepiste kuuluu mukaan kansainväliseen GEMS ohjelmaan (Global Environmental Monitoring System), minkä vuoksi ko. paikalla on normaalia laajempi analyysivalikoima. - Tammijärven klorofylli-a tutkimus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

5 2 MENETELMÄT Fysikaalis-kemialliset määritykset sekä bakteerimääritykset tehtiin pääosin voimassaolevien SFS-standardien mukaan (Liite 2). Analyysit tehtiin KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. 3 SÄÄ JA VIRTAAMA Helmikuu oli erittäin lauha (Kuva 1). Myös maalis-huhtikuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Lunta oli poikkeuksellisen vähän. Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun alkupuolella eli selvästi keskimääräistä aikaisemmin (Suomen ympäristökeskus 2014). Toukokuussa satoi erittäin runsaasti, lähes kolminkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Myös kesäkuussa satoi runsaasti. Heinäkuu oli lämmin ja vähäsateinen. Elokuussa saatiin voimakkaita sateita. Syys-, loka- ja marraskuussa satoi vähän, vain kolmasosa-puolet keskimääräisestä. Marras-joulukuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Pääosa Etelä-Suomen järvistä sai jääpeitteen jouluviikolla. Kuva 1. Kuukausien keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot Anjalassa, Kouvolassa. Lähde: Ilmatieteen laitos. Kymijoen virtaamat olivat tammi-maaliskuussa hieman keskimääräistä suurempia ja pienenivät vuoden loppua kohden (Kuva 2). Vuoden maksimivirtaama mitattiin (Kuusankoski 516 m 3 /s). Vuoden minimivirtaama (152 m 3 /s) mitattiin Vuoden 2014 keskivirtaama oli Kuusankoskella hieman keskimääräistä pienempi, 282 m 3 /s (MQ m 3 /s) (Liite 4). Vuonna 2014 Kymijokisuun eri jokihaarojen keskivirtaamien mukaan länsihaarojen kautta virtasi Suomenlahteen hieman enemmän Kymijoen vettä (MQ Ahvenkoski + Pyhtää = 147 m 3 /s) kuin itähaarojen kautta (MQ Koivukoski + Korkeakoski = 129 m 3 /s) (Liite 4). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

6 Kuva 2. Kymijoen virtaama (m³/s) Kuusankoskella vuonna 2014 ja pitkällä ajanjaksolla (vasen kuva). Kymijoen vuoden 2014 kuukausikeskivirtaaman prosenttiosuus ajanjakson keskiarvosta (oikea kuva). Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 PISTEKUORMITUS Teollisuus ja kunnat laskivat Kymijokeen jätevesiä vuonna 2014 keskimäärin m 3 /vrk, jossa oli happea kuluttavaa orgaanista ainetta (BOD 7 ) noin 560 kg/vrk, kemiallisena hapenkulutuksena mitattuna (COD Cr ) kg/vrk, typpeä noin kg/vrk, fosforia 25 kg/vrk ja kiintoainetta kg/vrk (Liite 5). Teollisuuden happea kuluttava kuormitus ja kiintoainekuormitus olivat hieman suurempia kuin edellisenä vuonna. Ravinnekuormitus oli edellisvuoden tasoa (Kuva 3). Kiintoaine-, fosfori- ja BOD-kuormitus kasvoi selvästi Stora Enson Anjalankosken tehtailla. CODkuormitus kasvoi ja fosforikuormitus väheni Kymin tehtailla. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, teollisuuden kuormitus on vähentynyt selvästi. Lupaehtojen osalta (ISY 77/07/01, , VaHO , KHO ) UPM- Kymmene Kymin kuormitus alitti selvästi sekä kuukausikeskiarvon että vuosikeskiarvon mukaiset luparajat (Kuva 4). Stora Enson Anjalankosken tehtailla fosforikuormitus ylitti kuukausiluparajan elokuussa (ISY 61/06/1, ). Typen kuukausitavoitearvo ylittyi kuutena kuukautena. Myös typen vuositavoitearvo ylittyi (Kuva 5). Tehtaan jätevedenkäsittelyssä tapahtuneen happikadon takia puhdistamon biolietteen tila heikentyi elokuussa, mikä näkyi kiintoaineen karkaamisena sekä COD- ja ravinnekuorman nousuna. Puhdistamolla käynnistettiin tertiäärikäsittely kiintoainepäästön hallitsemiseksi. Tehtaan yläpuolelta Keskikoskesta ja alapuolelta Inkeroisista otettiin näytteet ja jätevedenkäsittelyhäiriön takia (kappale 5.10). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 3

7 Kuva 3. Kymijoen alaosan puunjalostusteollisuuden jätevesikuormituksen happea kuluttavan aineksen (BOD 7 ja COD Cr ) ja kiintoainekuormituksen (kg/vrk) kehitys sekä ravinnekuormituksen (kok.fosfori ja typpi, kg/vrk) kehitys vuosina Hapenkulutus ja kiintoainekuormitus oli hieman suurempaa kuin edellisenä vuonna. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (KAS). Sonoco-Alcore Oy:n varsinaiset prosessijätevedet johdetaan Kymen Veden Mussalon puhdistamolle. Sonoco-Alcorella on luparaja vain Kymijokeen johdettavien tiivistevesien COD Cr kuormitukselle. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista (Kuva 6). Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus oli selvästi pienempää kuin vuonna 2013 typpikuormitusta lukuun ottamatta (Kuva 7, Liite 5). Mäkikylän kuormitus oli typpikuormitusta lukuun ottamatta pienempää kuin edellisenä vuonna. Akanojan ja Halkoniemen kuormitus oli selvästi pienempää kuin vuonna Huhdanniemen 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

8 kuormitus pieneni edellisvuodesta fosforikuormitusta lukuun ottamatta. Halko- ja Huhdanniemen jätevedet on suurimmaksi osaksi johdettu siirtoviemärillä Kotkaan puhdistettavaksi syksystä 2010 lähtien. Halko- ja Huhdanniemen puhdistamot ovat toiminnassa vain lumien sulamisaikaan tai muissa vastaavissa runsasvetisissä tilanteissa. Vuonna 2014 Halkoniemen puhdistamo oli käytössä 31 vuorokautta, Huhdanniemi 45 vuorokautta. Huhdanniemi oli käytössä runsaiden vesimäärien takia tammi-maaliskuussa ja toukokuussa. Lisäksi se oli käytössä , jolloin Sakkaran pumppaamo muutettiin paineenkorotuspumppaamoksi. Halkoniemen puhdistamo oli käytössä tammi-, touko- ja joulukuussa. Kuva 4. UPM-Kymmene Kymin BOD7-, COD Cr -, fosfori-, typpi- ja AOX-kuormitus (kg/vrk) kuukausija vuosikeskiarvoina vuonna Kuvissa on esitetty myös vesistökuormituksen kuukausi- ja vuosiluparajat. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Lähde: KAS/ VAHTI-tietojärjestelmä. Akanojan, Halko- ja Huhdanniemen puhdistamoilla ei ollut vuonna 2014 luparajojen ylityksiä. Mäkikylän puhdistamo täytti kaikki jaksolle asetetut ehdot. Typen yksittäisille näytteille asetetussa raja-arvossa oli ylityksiä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 5

9 Kuva 5. Stora Enso Anjalankosken tehtaiden BOD 7 -, COD Cr -, fosfori- ja typpikuormitus kuukausi- ja vuosikeskiarvoina (kg/vrk) vuonna Lisäksi kuvissa on kuukausi- ja vuosiluparajat. Typen osalta kyseessä on tavoitearvo. Fosfori luparaja ylittyi elokuussa. Typen kuukausitavoitearvo ylittyi useasti. Myös typen vuositavoitearvo ylittyi. Lähde: KAS/VAHTI. Kuva 6. Sonoco-Alcore Oy:n Karhulan kartonkitehtaan COD Cr kuormitus (kg/vrk) Kymijokeen kuukausi- ja vuosikeskiarvoina vuonna Lisäksi kuvassa on esitetty kuukausi- ja vuosiluparaja COD Cr vesistökuormitukselle. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Lähde: KAS/VAHTI. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

10 Kuva 7. Kymijokeen laskettavien yhdyskuntajätevesien happea kuluttavan aineksen (BOD 7 ATU), kiintoaine- sekä ravinnekuormituksen (kok.fosfori ja typpi) kehitys (kg/vrk) vuosina Kuormitus väheni selvästi edellisvuodesta typpikuormitusta lukuun ottamatta. Huom. kokonaisfosfori luetaan Y2-akselilta. Lähde: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS/VAHTI. 4.2 KOKONAISKUORMITUS Kymijoki kuljetti Suomenlahteen vuonna 2014 noin tonnia kiintoainetta, tonnia typpeä ja 140 tonnia fosforia. Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja vuoden 2014 ainevirtaamat ovat liitteessä 6. Eri jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaama-arvot ovat liitteessä 7. Pyhtään haarasta ei oteta yhteistarkkailuohjelman yhteydessä näytteitä. Sen osuutena kokonaisainevirtaamasta on käytetty vuoden 1992 arvoa 2 %. Ainevirtaamien laskemisessa analyysituloksina käytettiin sekä Kymijoen vesi ja ympäristön että Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen (KAS) tuloksia. Kymijoen ainevirtaamat olivat vuonna 2014 keskimääräistä pienempiä, hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna ja selvästi pienempiä kuin vuonna Vuonna 2014 ainevirtaamat olivat suurimmillaan suurien virtaamien (Kuva 2) aikaan tammikuussa (Kuva 8). Pienimmillään ainevirtaamat olivat loka-marraskuussa, jolloin satoi vähän ja joen virtaama oli pieni. Hajakuormituksen osuus voidaan karkeasti arvioida vähentämällä mereen joutuvista ainemääristä tunnetut tekijät eli yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus ja Kymijoen alaosalle johdettu pistekuormitus (Kuva 9). Yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus on arvioitu Kuusankosken keskivirtaaman ja Rapakosken analyysitulosten avulla. Kuormituksen laskentamenetelmä on liitteessä 6. Tässä hajakuormituksen laskentatavassa oletetaan, että Kymijoen suuren virtaaman takia sedimentaatio, ravinteiden sitoutuminen ja häviöt ilmakehään ovat vähäisiä. Koska näitä prosesseja jossain määrin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 7

11 tapahtuu, saatu tulos saattaa hieman aliarvioida hajakuormituksen osuutta. Laskelmien mukaan vuonna 2014 Kymijoen mereen kuljettamista ainemääristä 1 % kiintoaineesta ja 7-8 % fosforista sekä typestä oli peräisin Kymijoen alaosan pistekuormituksesta. Jätevesien osuus kuormituksesta on vuosina ollut aiempaa pienempi. Kuva 8. Kymijoen kiintoaine- (t/vrk), fosfori- ja typpivirtaama (kg/vrk) Suomenlahteen (pois lukien Pyhtään haara) eri kuukausina vuonna Ainevirtaamat olivat suurimmillaan suurien virtaamien aikaan tammikuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

12 Kuva 9. Eri kuormittajien suhteelliset osuudet (%) Kymijoen Suomenlahteen kuljettamasta kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja typpikuormituksesta vuonna Hajakuormitus sekä teollisuus- ja yhdyskuntakuormitus on eritelty Kymijoen alaosan osalta. Kymijoen yläosan osuus kuvaa tutkimusalueen yläpuolelta tulevaa kokonaiskuormitusta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 9

13 5 TULOKSET Velvoitetarkkailun analyysitulokset ovat liitteessä 8. Velvoitetarkkailutulosten lisäksi seuraavassa tulosten tarkastelussa on käytetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (KAS) tuloksia (Huruksela, Kokonkoski ja Ahvenkoski 12 näytteenottokertaa vuonna 2014). 5.1 HAPPITILANNE Kymijoen veden happitilanne oli vuonna 2014 edellisten vuosien tapaan hyvä metrin syvyydessä. Alueelliset erot olivat vähäisiä (Kuva 10). Sen sijaan happipitoisuuden ajallinen vaihtelu oli selvästi havaittavissa (Kuva 11). Happipitoisuus oli pienimmillään lämpimän veden aikaan elokuussa. Vähimmillään happea oli Kymijoen vedessä 7,3 milligrammaa litrassa. Happikyllästys on yleensä korkeimmillaan Kokonkoskella, jonka yläpuolella on vettä hyvin hapettava koskijakso. Kuva 10. Happipitoisuus (mg/l) ja hapen kyllästysaste (%) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna Neliöt alhaalta ylöspäin ovat pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Erot eri näyteasemien välillä olivat pieniä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 11. Happipitoisuus (mg/l) ja hapen kyllästysaste (%) Kymijoessa eri kuukausina vuonna Kuvassa on näytepisteiden tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Happipitoisuuden ajallinen vaihtelu oli selvästi havaittavissa; pitoisuudet olivat pienimmillään lämpimän veden aikaan elokuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

14 5.2 SAMEUS JA KIINTOAINE Sameuden ja kiintoainepitoisuuden vaihtelu on sidoksissa eroosion voimakkuuteen. Näin ollen maksimiarvot esiintyvät yleensä kevätylivalumien aikana ja sadekausien jälkeen. Valumatilanne määrää pitkälle erityisesti vallitsevan sameustason. Kiintoainepitoisuuteen vaikuttaa myös perustuotanto itse joessa ja sen yläpuolisessa järvivesistössä. Kymijoen vesi oli vuonna 2014 sameimmillaan tammikuussa suurten virtaamien aikaan (Kuva 12). Maaliskuussa vesi oli kirkkainta, alle 2 FTU. Kymijoen vesi oli yleisesti tarkasteltuna melko kirkasta, Rapakoskella hieman muita kirkkaampaa ja Ahvenkoskella sameampaa (Kuva 13). Veden kiintoainepitoisuudessa näkyi eroosiovaikutuksen lisäksi kesäisen perustuotannon kiintoainepitoisuutta kohottava vaikutus. Kuva 12. Kymijoen veden kiintoainepitoisuus (mg/l) ja sameus (FTU) eri kuukausina vuonna Kuvassa on esitetty kaikkien viiden näytepisteen tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Suurimmillaan arvot olivat tammikuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 13. Veden kiintoainepitoisuus (mg/l) ja sameus (FTU) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna Neliöt alhaalta ylöspäin ovat pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Vesi oli kirkkainta Rapakoskella. Ahvenkoskella vesi oli sameinta sekä kiintoainepitoisuudeltaan suurinta. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

15 Kymijoen veden sameus kohosi Rapakosken ja Hurukselan välillä noin 1,1 FTU ja kiintoainepitoisuus 1,2 mg/l (keskiarvo) vuonna 2014 (Kuva 13). Vuoden 2014 kuormitustietojen perusteella teollisuuden ja yhdyskuntien kiintoainekuormitus selittää kiintoainepitoisuusnoususta vain 0,05 mg/l (kuormitus/keskivirtaama). Näiden lukujen perusteella kiintoainepitoisuuden nousu Rapakosken ja Hurukselan välillä aiheutuu ensisijaisesti hajakuormituksesta. 5.3 SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPAMUUS JA PUSKURIKYKY Jätevesien sisältämät ionit nostavat Kymijoen sähkönjohtavuutta. Tämä näkyy sähkönjohtavuuden nousuna Rapakosken ja Hurukselan välillä (Kuva 14). Vuoden 2014 keskiarvojen mukaan sähkönjohtavuus nousi tällä välillä 1,0 ms/m. Mitä vähemmän joessa virtaa vettä, sitä voimakkaampi on jätevesien sähkönjohtavuutta kohottava vaikutus välillä Rapakoski-Huruksela. Kuva 14. Kymijoen veden sähkönjohtavuus (ms/m) viidellä eri näytepisteellä vuonna Neliöt alhaalta ylöspäin ovat pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Sähkönjohtavuus eri kuukausina -kuvassa on esitetty näytepisteiden tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Sähkönjohtavuus nousee välillä Rapakoski Huruksela. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Veden ph-arvon keskiarvo oli kaikilla näyteasemilla lähes neutraali (Kuva 15). Yleisesti ottaen Kymijoen veden ph on alhaisimmillaan huhtikuussa, jolloin vesistöihin valuu lumien sulamisvesiä, mutta vähälumisen talven jäljiltä eroa ei nyt ollut. Happamuus vaihteli pienissä rajoissa; 80 % ph-arvoista oli välillä 6,9-7,3. Perustuotannon vaikutus näkyy yleensä ph-arvojen lievänä kohoamisena tuotantokauden aikana. Kymijoen veden puskurikyky eli alkaliniteetti oli vuonna 2014 hyvä, noin 0,26 mmol/l. Kuormitetulla alueella jätevesikuormitus yleensä nostaa puskurikykyä (Kuva 16). Alkaliniteetin kohoaminen Rapakosken ja Hurukselan välisellä alueella vastaa hyvin sähkönjohtavuuden nousua (vrt. Kuva 14). Koko käytettävissä olevan vuoden 2014 aineiston (n=96) perusteella sähkönjohtavuuden ja alkaliniteetin välinen korrelaatiokerroin oli 0, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

16 Kuva 15. Kymijoen veden ph-arvo viidellä eri näytepisteellä vuonna Merkinnät: kts. Kuva 14. ph-arvoissa ei juuri ollut eroa eri näytepisteillä ja eri ajankohtina. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 16. Kymijoen veden alkaliniteetti (mmol/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna Merkkien selitykset, kts. Kuva 14. Alkaliniteetti nousi hieman välillä Rapakoski Huruksela. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.4 ORGAANINEN AINES Orgaanisen eli eloperäisen aineksen pitoisuutta arvioitiin kolmen eri parametrin, väriluvun, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja orgaanisen kokonaishiilen (TOC) avulla. Näistä muuttujista vahvin korrelaatio oli vuoden 2014 aineiston perusteella COD:n ja värin välillä, r=0,57 (n=96). Kymijoen orgaanisen aineen määrä lisääntyi hieman Rapakosken ja Hurukselan välillä (Kuva 17). Ahvenkoskella arvot olivat hieman korkeampia kuin Hurukselassa. Hurukselasta muihin jokihaaroihin keskiarvot pysyivät jokseenkin samoina. Suurimmillaan COD- ja väriarvot olivat tammikuussa suurten virtaamien aikaan. TOC sen sijaan oli suurimmillaan maalis- ja marraskuussa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

17 Kuva 17. COD Mn -arvo (mgo2/l), veden väriluku (mgpt/l) ja TOC-arvo (mg/l) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna Neliöt ovat alhaalta ylöspäin pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Oikeanpuoleisissa kuvissa on esitetty vastaavien parametrien vaihtelu eri kuukausina vuonna 2014 eli kuvassa on kuukausittain kaikkien viiden näytepisteen tulosten keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Orgaanisen aineen määrät olivat Rapakoskella hieman muita näytepisteitä pienempiä ja Ahvenkoskella hieman muita suurempia. Suurimmat COD- ja väriarvot mitattiin tammikuussa. TOC oli suurimmillaan maalis- ja marraskuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.5 FOSFORI Kymijoen kokonaisfosforipitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä vuonna 2014 keskiarvojen mukaan 3,3 μg/l. Kuormitus- ja virtaamatietojen perusteella pistekuormitus vastasi kolmasosasta pitoisuusnousua (1,0 µg/l). Välille Huruksela Ahvenkoski laskevat peltovaltaisten alueiden läpi kulkevat Tallus- ja Teutjoki ja tällä välillä fosforipitoisuus nousi vielä 3,1 µg/l. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

18 Rapakoskella fosforipitoisuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1992 eli ollut noin µg/l. Hurukselassa fosforipitoisuus oli vielä 1990-luvulla µg/l, vuodesta 2001 noin µg/l. Vuosina Hurukselan fosforitulosten mediaani oli aiempaa pienempi, µg/l, kun se Rapakoskella oli vuonna ,5 µg/l (Kuva 18). Erittäin vähävetisenä vuonna 2003 pistekuormituksen vaikutus näkyi Hurukselassa hieman selvemmin, pitoisuuden ollessa 20 µg/l. Pistekuormituksen aiheuttama pitoisuusnousu on laskenut vuosien tasosta 6-7 µg/l ensin tasoon 2-3 µg/l, ja nyt vuosina nousu oli vain 1 µg/l. Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Ahvenkosken haarassa tammikuussa (Kuva 18). Fosforipitoisuudella on yleensä selvä korrelaatio kiintoainepitoisuuden kanssa, ja nytkin niiden välinen riippuvuus oli vahva (r=0,77, n=96). Kymijoen vedessä oli vähiten fosforia maaliskuussa. Kuva 18. Kymijoen veden fosforipitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna Neliöt ovat alhaalta ylöspäin pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Kokonaisfosfori eri kuukausina -kuvassa on esitetty kaikkien viiden näytepisteen tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Fosforipitoisuus nousi välillä Rapakoski Huruksela - Ahvenkoski. Pitoisuus oli suurin kesäkuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli kolmannes, Hurukselassa ja Kokonkoskella lähes puolet; näissä osuus on ollut suurempi kuin edellisinä vuosina. Pitoisuus puolitoistakertaistui eli nousi keskiarvojen mukaan välillä Rapakoski - Huruksela 2,5 μg/l. Huruksela - Ahvenkoski välillä pitoisuus nousi vain 0,9 µg/l (Kuva 19). 5.6 TYPPI Kymijoen kokonaistyppipitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä vain noin 19 μg/l, selvästi vähemmän kuin aiemmin (Kuva 20). Kokonaistypen pistekuormituksesta aiheutuva pitoisuusnousu oli vuonna 2014 noin 49 μg/l, joten laskennallisesti pistekuormitus aiheutti typpipitoisuuden nousun Rapakosken ja Hurukselan välillä. Korkeimmillaan typpipitoisuus oli kaikkien mittauspisteiden keskiarvojen perusteella tammikuussa suurten virtaamien aikaan ja kesäkuussa runsaiden sateiden jäljiltä (Kuva 20). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

19 Kuva 19. Kymijoen veden liukoisen kokonaisfosforin pitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna Merkinnät: kts. Kuva 18. Liukoisen fosforin pitoisuus nousi välillä Rapakoski Huruksela. Pitoisuus oli suurin heinäkuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 20. Kymijoen veden typpipitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna Merkinnät: kts. Kuva 18. Typpipitoisuus nousi vain vähän välillä Rapakoski Huruksela - Ahvenkoski. Korkeimmillaan typpipitoisuus oli kaikkien mittauspisteiden keskiarvojen perusteella tammi- ja kesäkuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Nitraatti-nitriittityppipitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä 38 µg/l ja välillä Huruksela Ahvenkoski vain 4 µg/l (Kuva 21). Nitraattinitriittitypen pitoisuutta näyttää säätelevän vuodenajat ja niiden mukaan vaihtelevat biokemialliset prosessit sekä valumat enemmän kuin pistekuormitus. Yleisesti pitoisuudet olivat talvella korkeampia ja kesällä matalia perustuotannon käyttäessä nitraattia tehokkaasti. Pitoisuudet olivat suurimmillaan tammikuussa suurien virtaamien aikaan. Nitraatti-nitriittitypen osuus kokonaistypestä oli keskimäärin 40 %; samaa suuruusluokkaa kuin edellisinäkin vuosina. Jätevesikuormituksen vaikutus näkyy Rapakosken ja Hurukselan välillä selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden nousuna. Vuosina pitoisuusnousu on ollut keskimääräistä pienempi, 6-7 μg/l. Vuosina myös Mäkikylän jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää. Ammoniumtyppipitoisuus kaksinkertaistui Rapakoski - Huruksela välillä (Kuva 22). Pitoisuus ei noussut Hurukselasta jokihaaroihin, joten joen alaosan hajakuormitus ei nostanut ammoniumtyppipitoisuutta. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat suurimmillaan joulukuussa, jolloin virtaamat olivat pienimmillään ja jätevesien vaikutus näkyy selvemmin. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

20 Kuva 21. Kymijoen nitriitti+nitraattityppipitoisuus (NO 23 N µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna Merkinnät: kts. Kuva 18. Kesällä pitoisuudet laskivat perustuotannon ottaessa nitraatin käyttöönsä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 22. Kymijoen ammoniumtyppipitoisuus (NH 4 -N µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna Merkinnät: kts. Kuva 18. Pitoisuus nousi välillä Rapakoski Huruksela. Pitoisuus oli suurimmillaan joulukuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.7 TYPPI-FOSFORI SUHDE Kymijoen alaosan jätevesikuormituksen vuoksi kuormituksen alapuolella fosforin määrä kasvaa suhteessa typen määrään. Mikäli kokonaisravinteiden painosuhde (kok.n/kok.p) on yli 17, fosfori on levien kasvua rajoittava tekijä, ja mikäli suhde on alle 10, typpi on kasvun minimitekijä (Forsberg ym. 1978). Kokonaisravinnesuhteiden perusteella fosfori on Kymijoen minimiravinne myös kuormitetulla jokialueella. Vuoden 2014 aikana N/P-suhde oli kuormitetulla osalla selvästi yli 17. Rapakoskella suhde oli pienimmilläänkin tasoa 33 (Kuva 23). Myös mineraaliravinnesuhteiden perusteella fosfori on selkeästi Kymijoen minimiravinne (Kuva 23). Mikäli mineraaliravinteiden painosuhde (NO3+NO2+NH4 -N/liuk. fosfori) on yli 12, pidetään fosforia rajoittavana tekijänä. Mikäli suhde on alle 5, on typpi rajoittava tekijä (Forsberg ym. 1978). Suhde oli vuonna 2014 kuormitetulla osuudella pienimmillään 14, Rapakoskella 34. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

21 Kuva 23. Kymijoen kokonaistypen ja fosforin suhdeluku sekä liukoisten typpi- (nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi) ja fosforiyhdisteiden (liukoinen kokonaisfosfori) suhdeluvut eri kuukausina vuonna Ravinnesuhteiden perusteella fosfori on Kymijoen minimiravinne. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. 5.8 MUUT KEMIALLISET YHDISTEET Yhteenveto Kymijoen Hurukselassa vuonna 2014 mitattujen muiden alkuaineiden ja yhdisteiden pitoisuuksista on taulukoissa 1 ja 2 (Liite 8.2). Pitoisuudet ovat samaa tasoa kuin edellisvuosina. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

22 Taulukko 1. Kymijoen Hurukselan ainepitoisuuksia (n = 24 (Al 12), minimi, maksimi, mediaani, keskiarvo) vuonna Tulokset: Kymijoen vesi ja ympäristö ja KAS. min max med ka min max med ka Cl mg/l 3,6 4,9 4,4 4,4 Al g/l SO 4 mg/l 7,3 11 9,1 9,3 Ca mg/l 4,3 5,3 4,9 4,9 SiO 2 mg/l 2,0 3,5 3,0 2,8 Mg mg/l 1,3 1,9 1,6 1,6 Fe g/l Na mg/l 4,2 8,3 6,2 6,2 Mn g/l 5, K mg/l 1,3 1,7 1,5 1,5 Taulukko 2. Kymijoen Hurukselan raskasmetalli- ja seleenipitoisuudet (μg/l) vuonna Tulokset ovat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (KAS) aineistosta (n=12). µg/l Zn Se Ni Pb Cu Cr Cd As Hg min max med ka 1,5 3,2 2,2 2,2 0,05 0,2 0,1 0,1 0,6 1,1 0,7 0,7 0,07 0,44 0,20 0,20 1,0 2,5 1,2 1,3 0,2 0,8 0,3 0,4 0,006 0,011 0,01 0,01 0,30 0,42 0,32 0,34 0,001 0,003 0,002 0, VEDEN HYGIEENINEN LAATU Uimarantavesien mikrobiologista laatua seurataan ulosteperäistä saastumista kuvaavien indikaattoribakteerien avulla (Escherichia coli ja suolistoperäiset eli fekaaliset enterokokit) (Pitkänen 2008). E. coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien runsas esiintymien uimavedessä on yhteydessä taudinaiheuttajamikrobien esiintymiseen. Voimassa olevien EU-normien (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, nro 177/2008) mukaan vesi on hygieeniseltä laadultaan huonontunutta ja voi aiheuttaa uimareille terveydellistä haittaa, mikäli yksittäisen tuloksen perusteella fekaalisia enterokokkeja havaitaan yli 400 pmy/100 ml tai Escherichia coli - bakteereja yli 1000 pmy/100 ml. Kymijoen veden hygieenistä laatua arvioidaan tutkimalla fekaalisten enterokokkien, E. coli bakteerien ja kolimuotoisten bakteerien pitoisuuksia. Kymijoen vesi oli vuonna 2014 hygieeniseltä laadultaan uimavedeksi soveltuvaa. Fekaalisten enterokokkien pitoisuudet jäivät alle raja-arvon 400 pmy/100 ml. Suurimmillaan pitoisuus oli Rapakoskella marraskuussa 160 pmy/100 ml. Jokialueen näytepaikkojen enterokokkipitoisuuksien mediaani vuonna 2014 oli 12 pmy/100 ml. Enterokokkeja oli vähiten Rapakoskella ja eniten Hurukselassa sekä Karhulassa (Kuva 24). Myös E. coli -bakteerien määrät jäivät alle raja-arvon 1000 pmy/100 ml. Suurimmillaan pitoisuus oli Karhulassa toukokuussa 450 pmy/100 ml. E. coli -bakteerien määrät olivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

23 pienimpiä Rapakoskella (vuoden tulosten keskiarvo 6 pmy) ja suurimpia Karhulassa (98 pmy) (Kuva 25). Kuva 24. Fekaalisten enterokokkien pitoisuus (pmy/100 ml) Kymijoen näytepisteillä vuonna Vähiten enterokokkeja oli Rapakoskella. Uimaveden toimenpideraja 400 pmy/100ml ei ylittynyt. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. Kuva 25. Escherichia colien määrä /100 ml Kymijoen näytepisteillä vuonna Uimaveden toimenpideraja 1000 pmy/100ml ei ylittynyt. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. Aikaisemmin käytössä olleissa uimavesiasetuksissa (STM 292/96 ja 41/99) uimaveden laadun arvioinnissa otettiin huomioon myös kolimuotoisten bakteerien kokonaismäärä. Kolimuotoisten bakteerien raja-arvona oli pmy/100 ml. Kymijoen näytepisteiden kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa. Kolimuotoisten bakteerien määrät olivat selvästi pienimpiä Rapakoskella ja suurimpia Karhulassa (Kuva 26). 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

24 Kuva 26. Kokonaiskolien määrä pmy /100 ml Kymijoen näytepisteillä vuonna Vähiten kolimuotoisia bakteereja oli Rapakoskella. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö VESINÄYTTEET KYMIJOEN KESKIKOSKESTA JA INKEROISISTA Stora Enso Anjalankosken tehtaat tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä ylimääräiset näytteenotot Kymijoesta jätevedenkäsittelyhäiriön takia. Tehtaan yläpuolelta Keskikoskesta ja alapuolelta Inkeroisista otettiin näytteet ja (tulokset Liite 8.1). Tuloksissa oli havaittavissa Anjalankosken tehtaiden kuormituksen vaikutuksia. Kummallakin näytteenottokerralla sameus ja kiintoainepitoisuus olivat hieman suurempia tehtaan ala- kuin yläpuolella. Myös sähkönjohtavuus, alkaliteetti, väriarvo, TOC ja kemiallinen hapenkulutus olivat hieman suurempia alapuolisella pisteellä. Typpipitoisuus oli suurempi alapuolisella pisteellä, mutta eroa ei juuri enää ollut. Myös ammonium- ja nitriittinitraattitypen pitoisuudet olivat hieman suurempia alapuolisella pisteellä. Fosforipitoisuudet olivat alapuolisella pisteellä suurempia kuin yläpuolisella ja myös suurempia kuin 6.8. Hurukselassa. Enterokokkipitoisuus oli suurempi alapuolisella pisteellä ja myös suurempi kuin 6.8. Hurukselassa. Kolimuotoisia bakteereja oli hieman enemmän alapuolisella pisteellä kuin yläpuolisella. Lähes kaikkien analyysien tulokset olivat siis hieman suurempia Anjalankosken tehtaiden alapuolisella pisteellä verrattuna yläpuoliseen pisteeseen. Erot eivät kuitenkaan olleet kovin suuria. Osa erosta selittyy tehtaan normaalilla kuormituksella, osa häiriötilanteen lisäkuormituksella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

25 6 YHTEENVETO Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien velvoitetarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta Tarkkailu toteutettiin kuormittajien yhteistarkkailuna. Kymijoen alaosan vedenlaadun tarkastelussa käytettiin velvoitetarkkailutulosten lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Kymijokituloksia. Kymijoen virtaamat olivat tammi-maaliskuussa hieman keskimääräistä suurempia ja pienenivät vuoden loppua kohden. Vuoden keskivirtaama oli hieman keskimääräistä pienempi. Helmikuu oli erittäin lauha. Myös maalis-huhtikuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Lunta oli poikkeuksellisen vähän. Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun alkupuolella eli selvästi keskimääräistä aikaisemmin. Toukokuussa satoi erittäin runsaasti, lähes kolminkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Myös kesäkuussa satoi runsaasti. Heinäkuu oli lämmin ja vähäsateinen. Elokuussa saatiin voimakkaita sateita. Syys-, loka- ja marraskuussa satoi vähän, vain kolmasosa-puolet keskimääräisestä. Marras-joulukuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Pääosa Etelä-Suomen järvistä sai jääpeitteen jouluviikolla. Jätevesien mukana Kymijoen alaosalle tuli vuonna 2014 keskimäärin 1,2 tonnia typpeä, 25 kiloa fosforia, 1,2 tonnia kiintoainetta ja 560 kiloa happea kuluttavaa orgaanista ainetta (BOD 7 ) vuorokaudessa. Teollisuuden happea kuluttava kuormitus ja kiintoainekuormitus olivat hieman suurempia kuin edellisenä vuonna. Ravinnekuormitus oli edellisvuoden tasoa. Kiintoaine-, fosfori- ja BOD-kuormitus kasvoi edellisvuodesta Stora Enson Anjalankosken tehtailla. COD-kuormitus kasvoi ja fosforikuormitus väheni Kymin tehtailla. Stora Enson Anjalankosken tehtailla fosforikuormitus ylitti kuukausiluparajan elokuussa jätevedenkäsittelyssä tapahtuneen happikadon seurauksena. Muuten teollisuuden kuormitus pysyi luparajojen puitteissa. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, teollisuuden kuormitus on vähentynyt selvästi. Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus oli selvästi pienempää kuin vuonna 2013 typpikuormitusta lukuun ottamatta. Mäkikylän kuormitus oli typpikuormitusta lukuun ottamatta pienempää kuin edellisenä vuonna. Akanojan ja Halkoniemen kuormitus oli selvästi pienempää kuin vuonna Huhdanniemen kuormitus pieneni edellisvuodesta fosforikuormitusta lukuun ottamatta. Halko- ja Huhdanniemen jätevedet on suurimmaksi osaksi johdettu siirtoviemärillä Kotkaan puhdistettavaksi syksystä 2010 lähtien. Halko- ja Huhdanniemen puhdistamot ovat toiminnassa vain lumien sulamisaikaan tai muissa vastaavissa runsasvetisissä tilanteissa. Vuonna 2014 Halkoniemen puhdistamo oli käytössä 31 vuorokautta, Huhdanniemi 45 vuorokautta. Akanojan, Halko- ja Huhdanniemen puhdistamoilla ei ollut vuonna 2014 luparajojen ylityksiä. Mäkikylän puhdistamo täytti kaikki jaksolle asetetut ehdot, mutta typen yksittäisille näytteille asetetussa raja-arvossa oli ylityksiä. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

26 Kymijoen ainevirtaamat olivat vuonna 2014 keskimääräistä pienempiä, hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna ja selvästi pienempiä kuin vuonna Vuonna 2014 ainevirtaamat olivat suurimmillaan suurien virtaamien aikaan tammikuussa. Laskelmien mukaan vuonna 2014 Kymijoen mereen kuljettamista ainemääristä 1 % kiintoaineesta ja 7-8 % fosforista sekä typestä oli peräisin Kymijoen alaosan pistekuormituksesta. Jätevesien osuus kuormituksesta on vuosina ollut aiempaa pienempi. Laskennallisesti noin puolet kiintoaine- ja fosforiainemääristä sekä yli 90 % typestä oli peräisin Kuusankosken yläpuolisista vesistöistä. Pistekuormituksen ja hajakuormituksen vaikutus näkyi edellisvuosien tapaan useimpien mitattujen pitoisuuksien nousuna Rapakosken ja Hurukselan välillä, vaikka pitoisuusnousut eivät olekaan Kymijoessa kovin suuria. Jätevesikuormituksen vaikutus näkyi selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden nousussa. Ammoniumtypen keskiarvopitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä vuonna μg/l, eli pitoisuus kaksinkertaistui. Myös sähkönjohtavuus ja fosforipitoisuus nousivat hieman. Kymijoen kokonaisfosforipitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä vuonna 2014 keskiarvojen mukaan 3,3 μg/l. Kuormitus- ja virtaamatietojen perusteella pistekuormitus vastasi kolmasosasta pitoisuusnousua. Hurukselassa fosforipitoisuus oli vielä 1990-luvulla µg/l, vuodesta 2001 noin µg/l. Vuosina Hurukselan fosforitulosten mediaani oli aiempaa pienempi, µg/l, kun se Rapakoskella oli vuonna ,5 µg/l. Erittäin vähävetisenä vuonna 2003 pistekuormituksen vaikutus näkyi Hurukselassa selvemmin, pitoisuuden ollessa 20 µg/l. Myös alkaliteetti, kiintoainepitoisuus, sameus ja bakteerimäärät kasvoivat Rapakoski Huruksela välillä. Happitilanne on koko joessa hyvä; alhaisin metrin syvyydestä mitattu happipitoisuus oli vuonna ,3 mg/l. Happipitoisuudessa ei juuri ole eroja eri näytepaikkojen välillä. Kymijoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavedeksi soveltuvaa. Ulosteperäistä saastumista kuvaavia indikaattoribakteereja (E. coli ja suolistoperäiset enterokokit) esiintyi vähiten Rapakoskella ja eniten Hurukselassa sekä Karhulassa. Kymijoen vedenlaadun muutokset Hurukselan ja Ahvenkosken välillä kuvaavat parhaiten hajakuormituksen vaikutuksia, sillä tällä välillä ei ole pistekuormitusta. Ahvenkoskenhaaraan laskevat valuma-alueiltaan peltovaltaiset Tallus- ja Teutjoki. Sameus, kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuus olivat korkeimmillaan Ahvenkoskella, erityisesti runsaiden virtaamien aikaan tammikuussa. Loppuyhteenvedoksi on tarkasteltu vesialueen rehevyyden muutosta siirryttäessä Kymijokea alaspäin. Tulosten perusteella Kymijoki rehevöityy siirryttäessä Konnivedeltä Tammijärvelle (Kuva 29). Tarkastelun kohteena olivat Kymijoen järvialtaat Konnivesi, Jaalan Pyhäjärvi ja Tammijärvi. Kaikki tulokset ovat kesäkaudelta Konniveden Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

27 tulokset perustuvat kahteen näytteenottokertaan (3.6. ja ) ja ovat Heinolan alueen yhteistarkkailun (Åkerberg & Raunio 2015) näytepaikkojen 8 ja 9 keskiarvon mukaisia. Pyhäjärven aineistona on käytetty vain yhden ja Tammijärven osalta kahden näytteenottokerran tuloksia heinä-elokuulta 2014 (tulokset Liite 8.3). Kesän 2014 klorofyllija fosforitulosten perusteella Konnivesi ja Pyhäjärvi ovat karuja - lievästi reheviä ja Tammijärvi rehevä. Vesialueiden väliset erot näkyvät selvästi myös näkösyvyydessä; Konniveden eteläosassa näkösyvyyttä oli lähes 3 metriä, mutta Tammijärvessä reilu metri. Levätuotannon voimistuessa vesi samentuu ja veden näkösyvyys pienenee. Kuva 29. Vesialueen rehevyystason (kokonaisfosfori 1 m, klorofylli a) ja näkösyvyyden muutos siirryttäessä Kymijokea alaspäin Konnivedeltä Jaalan Pyhäjärvelle ja Kymijoen alaosan Tammijärvelle. Konniveden tulokset ovat kesä- ja elokuulta yhteistarkkailun näytepisteiden 8 ja 9 tuloskeskiarvoja. Pyhäjärven tulokset ovat yhdeltä elokuun lopun näytteenottokerralta. Tammijärven tulokset perustuvat kahteen näytteenottokertaan heinä-elokuussa Kymijoki rehevöityy siirryttäessä Konnivedeltä Tammijärvelle. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö ja KAS. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015

28 VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: Mänttäri, V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015. Pitkänen, T Uimavesien mikrobiologinen laatu ja analytiikka. Ympäristö- ja Terveyslehti 2:2008, s Suomen ympäristökeskus Vesitilannekatsaukset. Ympäristöhallinnon www-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Ajankohtainen vesi- ja lumitilanne > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset Åkerberg, A. & Raunio, J Ruotsalainen-Konnivesi vesialueen tila vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu, käsikirjoitus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/

29 LIITTEET 1 Kartta: Kymijoen vedenlaadun seurantapaikat ja kuormittajat 2 Kymijoen alaosan velvoitetarkkailujen näytepisteet ja koordinaatit sekä analyysien määritysmenetelmät 3 Säätiedot Kouvolan Anjalassa Kymijoen virtaamat Kymijoen pistekuormitus Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja Kymijoen ainevirtaamat mereen vuonna Kymijoen jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaamat mereen Vedenlaatutulokset 2014

30 LIITE 1

31 LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT KLTAMM / 1 = Tammijärvi 1 ( ) KYMI93 / 001 = Ahvenkoski ( ) KYMI93 / 003 = Keskikoski, länsi KYMI93 / 014 = Kymijoki Kokonkoski 014 ( ) KYMI93 / = Kymijoki Karhula 022:5610 ( ) KYMI93 / = Huruksela ( ) KYMI93 / 045 = Inkeroinen KYMI93 / 063 = Rapakoski ( ) MÄÄRITYKSET levä = Kok.syv. = Näk.syv. = Ilm.lt. = Pilv. = Tuulnop. = Tuulsuunt = 1 = levää vähän 3 = 3/8 pilvessä 0 = ei pilviä S = Etelä E = Itä lt = Happi = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990 Happi-% = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990 Sameus = SFS-EN ISO 7027:2000 Kiint GF/C = SFS-EN 872:2005 Sähk = SFS-EN 27888:1994 Alkal. = Titrimetrinen, SFS 3005:1981, SFS-EN ISO :1996, mod. Al = Sis.menetelmä, SFS 5074:1990, kumottu SFS 5502:1990 ph = SFS 3021:1979 Väri = SFS-EN ISO 7887:1995 COD Mn = SFS 3036:1981 BOD7 = Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 3019:1979 kok.n = Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990 N(NO3+NO2) = Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990 (AK) N(NH4) = SFS 3032:1976 Kok.P = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986 liuk.p = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986 Cl = Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO :1995 SO4 = Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO :1995 SIO2 = Sisäinen menetelmä, perustuu AK menetelmä SIL 001 Fe spek = SFS 3028:1976 Mn = SFS 3033:1976 E.coli = Colilert entero = Enterolert koli36 = Colilert Klorof. = SFS 5772:1993 Ca = SFS 3018:1982, SFS 3044:1980 Mg = SFS 3018:1982, SFS 3044:1980 Na = SFS 3017:1982, SFS 3044:1980 K = SFS 3017:1982, SFS 3044:1980 TOC = EN 1484 MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

32 LIITE 3 Säätila Kouvolan Anjalan säähavaintoasemalla vuonna 2014 Kuukausi Keskilämpötila, o C Anjala Sademäärä, mm Anjala Tammi -8,7-6,3 37,1 52 Helmi -0,6-7 25,8 40 Maalis 1,2-2,6 26,6 43 Huhti 5,4 3,6 9,8 29 Touko 10,8 10,3 101,5 35 Kesä 13,4 14,7 97,8 59 Heinä 19,9 17,5 42,3 65 Elo 17,1 15, Syys 11,6 10, Loka 4,9 5,1 22,9 73 Marras 1,6-0,3 34,6 66 Joulu -1,8-4, X/ 6,2 4,7 595,4 665 Lähde: Ilmatieteenlaitoksen Ilmastokatsaukset 2014

33 LIITE 4 Kymijoen virtaaman kuukausikeskiarvot Kuusankoskella ja jokihaaroissa vuonna 2014 Kuusankoski Ahvenkoski Koivukoski Korkeakoski m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s MQ NQ HQ MQ=keskivirtaama, NQ=minimivirtaama, HQ=maksimivirtaama Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä

34 LIITE 5 Kymijoen alaosan pistekuormitus vuonna Kuormittaja TEOLLISUUS Jätevesi K-aine BOD 7 COD Cr Kok.P Kok.N m 3 /vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk UPM-Kymmene, Kymi, paperit. ja sulfaattisellut. Stora Enso, Anjalan paperi- ja kartonkitehtaat Sonoco-Alcore, Karhulan kartonkit , , Teollisuus yhteensä YHDYSKUNNAT Jätevesi K-aine BOD 7 ATU COD Cr Kok.P Kok.N m 3 /vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kuusankoski, Akanoja ,6 192 Kouvola, Mäkikylä ,4 383 Anjala * Halkoniemi * Huhdanniemi ,1 3,7 Yhdyskunnat yhteensä ,7 4,5 6,8 17 0,03 0,1 3,4 8,2 Teollisuus + yhdyskunnat Huom. * Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoita on syksystä 2010 alkaen käytetty vain suurten virtaamien aikaan lisäksi AOX-kuormitus UPM-Kymmene, Kymiltä: 225 kg/vrk

35 LIITE 6 Ainevirtaamien laskenta Vuotuiset ainevirtaamat laskettiin seuraavalla Ekholm ym. (1995) Kymijoen ainevirtaamien laskemisessa käyttämällä menetelmällä: Menetelmä: Vuosittainen kuormitus lasketaan näytteenottojaksojen (1 kuukausi) kuormitusten summana: N i 1 i L c( t ) Q T L = vuosikuorma c(t i ) = ainepitoisuuden keskiarvo kuukaudessa Q[T i ] = kuukauden keskivirtaama N = aikajaksojen lukumäärä eli 12 (kuukautta) i Ekholmin ym. (1995) mukaan em. menetelmä soveltuu hyvin ainevirtaamien laskemiseen Kymijoen kaltaiselle isolle, säännöstellylle joelle. Kymijoen ainevirtaama Suomenlahteen vuonna 2014 laskettuna em. menetelmällä. Kolmen jokihaaran ainevirtaamiin on vielä lisätty Pyhtään haaran osuus (2 % Kymijoen kokonaisainevirtaamista vuoden 1992 tulosten perusteella) Kiintoaine t /v COD Mn t /v Kok.N t /v Kok.P t /v M

36 LIITE 7 Kymijoen jokihaarojen ainevirtaamat mereen vuonna Kuukausittaiset ainevirtaamat on laskettu liitteessä 6 esitetyllä tavalla. Tuloksissa on mukana sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tulokset. Yhdistyksen näytteet on otettu kerran kuussa. ELY-keskus otti näytteet Hurukselasta, Koivukoskesta ja Ahvenkoskelta 12 kertaa. Ahvenkoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2014 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama tn/vrk tn/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 169,8 145, ,9 138, ,2 136, ,0 102, ,4 105, ,2 124, ,0 110, ,1 83, ,1 76, ,8 58, ,9 64, ,5 73, ka 64,2 101, Koivukoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2014 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama t/vrk t/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 42,6 80, ,6 66, ,7 55, ,9 27, ,6 33, ,4 48, ,6 38, ,7 29, ,9 15, ,1 14, ,6 12, ,4 14, ka 22,2 36, Korkeakoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2014 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama t/vrk t/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 15,4 58, ,4 63, ,1 64, ,1 65, ,6 59, ,3 68, ,4 61, ,7 47, ,9 49, ,2 35, ,0 37, ,3 47, keskiarvo 32,8 54,

37 LIITE 8.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 1,4 12,7 90 1,7 <1 6,7 0,22 7,0 35 7, < , KYMI93 / Huruksela Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 1,6 12,6 90 3,6 2,0 7,8 0,25 7,0 40 7, , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3,0 C-ast; 1 1,6 12,8 91 9,7 2,8 7,6 0,25 7,0 60 8, , KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3,0 C-ast; 1 1,6 12,8 91 3,9 2,1 7,4 0,24 7,0 40 7, , KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 1,6 12,7 91 4,3 2,2 7,4 0,25 7,0 40 8, , KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 09:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; 1 0,0 E E 1,1 <1 6,8 0,22 6,9 35 7, < , KYMI93 / Huruksela Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; 1-0,1 13,2 90 1,2 <1 7,6 0,25 6,9 35 7, , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; 1 0,0 13,3 91 2,4 1,3 7,8 0,25 6,9 40 8, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 240/2014 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 220/2012 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2012

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2012 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 230/2013 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormitusta

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2010

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2010 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 21 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 21/211 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormitustiedot

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 19/29 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2009

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2009 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 29 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 2/21 Anne Åkerberg, Janne Raunio ja Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 173/28 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 153/27 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2000-2009

KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2000-2009 KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2-29 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 28/211 Kymijoen vesi ja ympäristö ry ISSN 1458-864 Kirjoittajat Marja Anttila Huhtinen (toim.)

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 265/2017 Liisa Muuri ja Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-2002

KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-2002 KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 11/23 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 18.8.23 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan tilaa ja jätevesikuormituksen vaikutuksia vesialueella

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 131/25 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2005

KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2005 KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 25 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 142/26 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot