VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016

Transkriptio

1 VIROLAHDEN KALALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017 Liisa Muuri

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA RAVINNEKUORMITUS 4 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Fysikaalis-kemiallinen vedenlaaduntarkkailu 6 5 TULOKSET JA TULOSTENTARKASTELU Fysikaalis-kemiallinen vedenlaaduntarkkailu 8 6 YHTEENVETO 10 VIITTEET 11 LIITTEET Liite 1. Kuormitus ja lupaehdot Liite 2. Laitokset ja vedenlaadun näytepisteet Liite 3. Käytetyt analyysimenetelmät Liite 4. Vedenlaadun analyysitulokset JAKELU Nakarin kalanviljelylaitos Ky Kellosalmen Lohi Oy Tuuholman Lohi Ky Virolahden kunta Haminan kaupunki, ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristölautakunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvola Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö

3 JOHDANTO Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteuttaa Virolahden kalankasvatuslaitosten vesistövaikutusten yhteistarkkailua. Tässä yhteenvedossa on esitelty vesistötarkkailun tulokset vuoden 2016 osalta. Vuonna 2016 tarkkailussa noudatettiin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatimaa tarkkailuohjelmaa ( ), jonka Kaakkois-Suomen ELYkeskus on hyväksynyt (KASELY/716/07.00/2010). Vuonna 2016 tarkkailuohjelmassa oli vain fysikaalis-kemiallinen vedenlaatuseuranta. Yhteistarkkailun tarkoituksena on täyttää seuraavien laitosten tarkkailuvelvoitteet (Kuva 1): Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Katajaluodon laitos (Dnro ISY-2007-Y-88, Nro 98/09/2) Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Hailiniemen laitos (Dnro ISY-2007-Y-89, Nro 98/09/2) Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Niemenpään laitos (Dnro ISY-2007-Y-87, Nro 97/09/2) Nakarin kalanviljelylaitos Ky, Puuluodon laitos (Dnro ISY-2006-Y-247, Nro 93/09/2) Kellosalmen Lohi Oy, Kellosalmen laitos (Dnro ISY-2007-Y-84, Nro 94/09/2) Tuuholman Lohi Ky, Tuuholman laitos (Dnro ISY-2007-Y-85, Nro 95/09/2) Kuva 1. Virolahden alueen kalankasvatuslaitokset. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017 1

4 Nakarin Hailiniemen laitoksella ei ole ollut toimintaa vuosina Tuuholman Lohi Ky:n Huovarinniemen laitoksella on myös kalankasvatusta ja laitoksen jätevedet puretaan Vilkkilänturan lahteen. Laitos ei ole mukana tässä yhteistarkkailussa, vaan tarkkailuvelvoite täytetään lupaehtojen mukaisesti laitoksen omalla tarkkailulla. 2 SÄÄOLOT Vuosi 2016 oli jälleen poikkeuksellisen lämmin vuosi (Ilmatieteen laitos 2017). Virolahdella kuukausittaiset keskilämpötilat olivat pääosin pitkän ajanjakson keskilämpötiloja korkeampia (Kuva 2). Tammikuuta lukuun ottamatta talvikuukausien aikana lämpötilat poikkesivat eniten pitkän ajan keskiarvoista ja olivat ajankohtaan nähden hyvin lauhoja. Kesällä lämpötilat olivat tavanomaisella tasolla tai hieman korkeampia. Tammikuu oli vuoden kylmin ja heinäkuu lämpimin kuukausi. Sademäärät mukailivat Virolahden mittausasemalla pääosin pitkän ajanjakson keskiarvoja (Kuva 2). Helmikuussa ja huhtikuussa sademäärä oli kuitenkin jopa yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna, mutta toukokuussa ja joulukuussa taas selkeästi alle puolet pitkän ajan keskiarvoista. Kuva 2. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) ja sademäärä (mm) Virolahden Koivuniemessä vuonna 2016 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Lounaistuulen osuus oli neljäsosa vuoden 2016 havainnoista Kotkan Rankin sääasemalla (Kuva 3). Vähiten tuuli kaakosta ja idästä. Tuulen keskinopeus vaihteli ilmansuunnittain jaoteltuna 4 6 m/s välillä, ja voimakkain tuuli kävi idästä. Navakan tuulen päiviä (keskimääräinen tuulen nopeus vähintään 10 m/s) mitattiin Rankissa vain seitsemän, joista kolme tammikuussa ja loput syys-marraskuussa. Kovatuulisia päiviä (keskinopeus yli 14 m/s) ei mitattu ainuttakaan. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017

5 Kuva 3. Tuulensuuntien osuus (%) sekä tuulen keskinopeus (m/s) ilmansuunnittain vuoden 2016 tuulihavainnoista Kotkan Rankissa. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. Virolahtea lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Vuonna 2016 meriveden pinnankorkeuden vuorokausikeskiarvot vaihtelivat -65 cm ja 60 cm välillä (Kuva 4). Pinnankorkeus laski heti vuoden alusta, mutta saavutti ensimmäisen huippunsa helmikuun alussa. Kevään aikana pinnankorkeus laski tammikuun tasolle ja säilyi kohtalaisen vakaana heinäkuuhun asti. Lokakuun alussa pinnankorkeus saavutti toisen huippunsa, mutta sen jälkeen korkeus laski rajusti vuoden matalimpiin lukemiin. Loppuvuoden aikana pinnankorkeus nousi jälleen kolmanteen huippuunsa. Kuva 4. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017 3

6 3 KALANKASVATUSLAITOSTEN LISÄKASVU JA RAVINNEKUORMITUS Virolahden merialueella tuotettiin yhteensä 236 tonnia kalaa vuonna 2016 (Kuva 5). Tuotanto on pysynyt samalla tasolla viimeisten viiden vuoden ajan, kun Nakarin Kalanviljelylaitos Ky:n Hailiniemen laitoksella ei ole enää ollut kasvatustoimintaa. Eniten kalaa kasvatettiin Katajaluodon (54 t) ja vähiten Puuluodon laitoksella (37 t). Muiden laitosten tuotantomäärä on pysynyt edellisvuosien tasolla. Kuva 5. Kalankasvatuslaitosten kokonaislisäkasvu (kg/v) Virolahden edustan merialueella vuosina Lähde: Kaakkois-Suomen ELY. Virolahden edustan kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitus on nykyisin enää vain puolet vuosien keskimääräisestä kuormituksesta (Kuvat 6 ja 7), vaikka tuotanto on samaan aikaan vähentynyt vain alle viidenneksen. Vuonna 2016 fosforikuormitus oli 920 kg ja typpikuormitus kg. Edellisvuosiin verrattuna fosforikuormitus on supistunut hieman, mutta typpikuormitus on säilynyt ennallaan. Tuotantoon suhteutetut ominaiskuormitukset ovat pysyneet edellisvuosien tasolla ja lupaehtojen puitteissa (Liite 1). Kellosalmen, Tuuholman ja Katajaluodon laitoksilla typpikuormitus oli vuonna 2016 yli 2 tonnia ja fosforikuormitus noin 200 kg. Kullakin näistä laitoksista kalaa tuotettiin hieman yli 50 tonnia vuoden aikana. Puuluodon laitokselta ravinnekuormitusta syntyi vähiten, mutta siellä myös tuotettiin vähiten kalaa vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017

7 Kuva 6. Kalankasvatuslaitosten vuotuinen fosforikuormitus (t/a) Virolahden edustan merialueella vuosina Lähde: Kaakkois-Suomen ELY. Kuva 7. Kalankasvatuslaitosten vuotuinen typpikuormitus (t/a) Virolahden edustan merialueella vuosina Lähde: Kaakkois-Suomen ELY. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017 5

8 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaaduntarkkailu Vedenlaadun seurannan näytteet otettiin kaikilta yhdeksältä tarkkailupisteeltä (Kuva 8, Taulukko 1, Liite 2). Näytteet otettiin kaikilta pisteiltä päällysvedestä ja syvimmiltä pisteiltä (6, 10, 11, 12) myös alusvedestä. Klorofyllipitoisuus määritettiin 0-4 m kokoomanäytteestä. Näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit (Liite 3). Kaikessa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteet määritettiin akreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. Taulukko 1. Vedenlaadun tarkkailun näytepisteet Virolahden edustan merialueella. tunnus nimi ELY-nimi koordinaatit (YKJ) 1 Rautalanselkä, Varpusaaren edusta Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Hailiniemen kaakkoispuoli Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Hailiniemen eteläpuoli Suomenl Virolahti Tuuholmin eteläpuoli, Halssinselkä Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Kellosalmi Suomenl Virolahti Rautalanselkä, Hevonniemen edusta Suomenl Virolahti Santion saaren edusta Suomenl Santio Kalalaitosalue, Rautalanselkä Suomenl Virolahti Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi Suomenl Virolahti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017

9 Kuva 8. Virolahden kalankasvatuslaitokset (pun.) ja yhteistarkkailun vedenlaatuasemat (sin.). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017 7

10 5 TULOKSET JA TULOSTENTARKASTELU 5.1 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Päällysvedessä ei havaittu hapen ylikyllästystä, vaikka klorofyllipitoisuus oli paikoin yli 20 µg/l (Kuva 9, Liite 4). Hapen kyllästysaste oli suurin Rautalanselällä Varpusaaren edustalla ja kalalaitosalueella (as. 1 ja 11). Heikoin happitilanne oli Kellosalmen kalalaitosalueella (as. 7). Levätuotanto oli suurinta Hailiniemen eteläpuolen ja Rautalanselän kalalaitosalueella (as. 5 ja 11) ja Rautalanselällä Varpusaaren edustalla (as. 1). Näillä alueilla klorofyllipitoisuus oli edellisvuoteen verrattuna lähes kaksinkertainen, mutta muualla klorofyllipitoisuus oli samaa tasoa tai matalampi. Päällysveden typpipitoisuus oli laskenut hieman edellisvuodesta ja vaihteli µg/l välillä (Liite 4). Korkein typpipitoisuus havaittiin Rautalanselän kalalaitosalueella (as. 11) ja alhaisin Santion saaren edustalla (as. 10, Kuva 10). Fosforipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja oli korkein Hailiniemen eteläpuolen kalalaitosalueella (as. 5) ja matalin Santion saaren edustalla (as. 10, Kuva 10, Liite 4). Fosforipitoisuus oli edellisvuoteen verrattuna korkeampi. Sameus oli tarkkailualueella 1 6 FTU ja näkösyvyys vaihteli metristä 3,5 metriin (Kuva 11). Sameinta vesi oli Rautalanselällä (as. 1, 8 ja 11), jossa myös näkösyvyys oli heikoin. Muilla asemilla näkösyvyys oli parantunut edellisvuodesta, ja oli korkein edelleen Santion edustalla (as. 10) ja Halssinselällä (as. 6 ja 12). Näkösyvyys näyttää parantuvan ja sameus vähentyvän etäisyyden kasvaessa Virojoen suulta. Typpipitoisuus oli laskenut edellisvuodesta, mutta fosforipitoisuus oli noussut Virolahden edustalla. Kuva 9. Päällysveden hapen kyllästysaste ja klorofyllipitoisuus Virolahden edustan kalankasvatuslaitosalueilla (mustareunaiset) ja vertailualueilla Asemat on järjestetty pohjois-eteläsuunnassa Virojoen suulta ulommas merelle päin. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017

11 Kuva 10. Päällysveden typpi- ja fosforipitoisuus Virolahden edustan kalankasvatuslaitosalueilla (mustareunaiset) ja vertailualueilla Asemat on järjestetty pohjois-eteläsuunnassa Virojoen suulta ulommas merelle päin. Kuva 11. Näkösyvyys ja sameus Virolahden edustan kalankasvatuslaitosalueilla (mustareunaiset) ja vertailualueilla Asemat on järjestetty pohjois-eteläsuunnassa Virojoen suulta ulommas merelle päin. Alusveden laatua seurataan vain neljällä syvimmällä pisteellä. Alusvedessä ei havaittu hapenpuutetta elokuussa, ja tilanne oli parempi kaikilla asemilla edellisvuoteen verrattuna (Taulukko 2). Kalalaitosalueilla typpipitoisuus oli vertailualueita korkeampi, mutta fosforipitoisuus oli hyvin samalla tasolla. Ravinnepitoisuudet olivat edellisvuotta matalampia kalalaitosalueilla, mutta vertailualueella fosforipitoisuudet olivat nousseet. Sameus oli korkein Rautalanselän kalalaitosalueella, mutta vähentynyt huomattavasti vuoden takaisesta mittaustuloksesta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017 9

12 Taulukko 2. Alusveden laatu Virolahden edustan merialueen syvimmillä tarkkailupisteillä Näytepiste Tunnus Happi Typpi Fosfori Sameus % µg/l µg/l FTU Tuuholmin eteläpuoli, Halssinselkä ,1 Santion saaren edusta ,3 Kalalaitosalue, Rautalanselkä ,3 Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi ,6 Merialueen yleistä tilaa ja etenkin rehevyystasoa voidaan tarkastella tuotantokauden keskimääräisen klorofyllitason perusteella (Taulukko 3). Virolahden edustan merialueen keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli elokuussa 14,5 µg/l, joten alue voidaan luokitella hyvin reheväksi merialueeksi. Hailiniemen eteläpuolen ja Rautalanselän kalalaitosalueella (as. 5 ja 11) ja Rautalanselällä Varpusaaren edustalla (as. 1) vesi oli lähes erittäin rehevää (klorofyllipitoisuus µg/l), kun taas Santion edustalla vesi oli vain lievästi rehevää (klorofyllipitoisuus 4 µg/l) (Kuva 8). Taulukko 3. Rannikkovesien luokittelu tuotantokauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella (Pitkänen 1994). Rehevyysluokka a-klorofylli µg/l I Karu alle 2 II Lievästi rehevä 2-5 III Rehevä 5-10 IV Hyvin rehevä V Erittäin rehevä yli 25 Veden hygieenistä laatua kuvaavia suolistoperäisiä enterokokkeja havaittiin kaikilla pisteillä <5 pmy/100 ml (=pesäkettä muodostava yksikkö) (Liite 4). Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiasetuksen 177/2008 mukaan suolistoperäisten enterokokkien toimenpideraja on 200 pmy/100 ml (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Tulosten perusteella vedet soveltuivat mikrobiologiselta laadultaan uimavedeksi. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Virolahden merialueen kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailun tulokset vuodelta Veden fysikaalis-kemiallinen laatu tutkittiin yhdeksältä asemalta elokuun lopulla. Merialueella tuotettiin vuonna 2016 kalaa yhteensä noin 236 tonnia, joka on lähes saman verran kuin edellisvuonna. Typpikuormitus on säilynyt edellisvuoteen nähden samalla tasolla, mutta fosforikuormitus on vähentynyt tasaisesti jo viiden vuoden ajan. Typen ja fosforin ominaiskuormitus väheni huomattavasti 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/2017

13 vuonna 2012, mutta enää viime vuosina suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Kalanviljelylaitosten kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Virojoen tuoma kuormitus vaikutti erityisesti veden sameuteen ja näkösyvyyteen, sillä sameus väheni ja näkösyvyys parani selkeästi jokisuulta ulommas merelle mentäessä. Rautalanselällä Varpusaaren edustalla ravinnepitoisuudet olivat Santion edustaa korkeammalla, mutta korkeimmat typpi- ja fosforipitoisuudet havaittiin kalalaitosalueilla. Ravinteikkaan jokiveden vaikutus oli havaittavissa myös klorofyllipitoisuudessa, joka oli matalampi ulommilla näyteasemilla kuin lähempänä jokisuuta. Keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella koko Virolahden merialue kuuluu hyvin rehevään luokkaan, mutta rehevyys vaihtuu erittäin rehevästä Varpusaaren edustasta Santion vain lievästi rehevään tilaan. Alusveden happitilanne oli hyvä Virolahden syvimmillä tarkkailupisteillä elokuun loppupuolella. Typpipitoisuus oli hieman korkeampi Rautalanselän ja Tuuholminsalmen kalalaitosalueilla kuin muilla tarkkailupisteillä. Alusveden fosforipitoisuus oli alhaisin Santion saaren edustalla. Alusvesi oli huomattavasti sameampaa Rautalanselän kalalaitosalueella kuin muilla tarkkailupisteillä. Veden hygieeninen laatu oli hyvä, sillä suolistoperäisiä enterokokkeja havaittiin kaikilla tarkkailupisteillä alle 5 pmy/100 ml. Tarkkailun tulosten perusteella kalalaitosten vaikutusta meriveden fysikaalis-kemialliseen laatuun on vaikeaa havaita Virojoen voimakkaan rehevöittävän vaikutuksen lomasta. Vedenlaatu oli huonointa Virojoen suun edustalla ja Rautalanselän alueella. Vedenlaatu kuitenkin parantuu, kun liikutaan ulommas jokisuusta. Santion saaren edustalla veden vaihtuvuus on kalalaitosalueita parempaa, mikä vaikuttaa suuresti veden laadun ilmenemiseen. Kalalaitosalueet eivät poikenneet merkittävästi vertailualueiden vedenlaadusta. VIITTEET Ilmatieteen laitos Säävuosi Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., kivinen, I. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B nro 10. Pitkänen, H Eutrophication of the Finnish coastal Waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Enviroment Research Institute. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 362/

14 LIITE 1 Virolahden merialueen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten laitoskohtaiset kuormitustiedot vuodelta Ominaiskuormituksen luparajan ylitys on merkitty punaisella. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY ja TYVI-vahti Vuosi 2015 Lisäkasvu Rehunkäyttö Ravinnekuormitus Ominaiskuorma Luparaja laitos kg Kuivarehu kg P kg/a N kg/a P g/kg/a N g/kg/a P g/kg/a N g/kg/a Kellosalmen lohi Oy Kellosalmen verkkoallaskasvattamo ,0 44 6,5 47 Nakarin Kvl Ky Hailiniemen verkkoallaskasvattamo 6,5 47 Nakarin Kvl Ky Katajaluodon verkkoallaskasvattamo ,7 38 6,5 47 Nakarin Kvl Ky Niemenpään verkkoallaskasvattamo ,7 38 6,5 47 Nakarin Kvl Ky Puuluodon verkkoallaskasvattamo ,1 42 6,5 47 Tuuholman Lohi Ky Tuuholman verkkoallaskasvattamo ,0 45 6,5 47 Yhteensä Ominaiskuormituksen luparajan ylitys on merkitty punaisella.

15 LIITE 2

16 LIITE 3 analyysi suure koodi menetelmä lämpötila ºC T_WM näkösyvyys m happipitoisuus mg/l O2_DBT Sis.menet., per. kumot. SFS 3040:1990 hapenkyllästys % O2_STB Sis.menet., per. kumot. SFS 3040:1990 sähkönjohtavuus ms/m CTY_25L SFS-EN 27888:1994 sameus FTU TBY_SNT SFS-EN-ISO 7027:2000 ph PH_L25 SFS 3021:1979 väriarvo Pt mg/l CNR_NC SFS-EN ISO 7887:2012 kokonaistyppi µg/l NTOT_NA Aquakem, sis.men, per. kumot. SFS 3031:1990 kokonaisfosfori µg/l PTOT_NS Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 3026:1986 fosfaattifosfori µg/l PO4P_NS Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 3025:1986 ammoniumtyppi µg/l NH4N_NS Fotom., SFS 3032:1976 nitraatti+nitriitti typpi µg/l NO23N_NA Aquakem, sis.men, per. kumot. SFS 3031:1990 a-lorofylli µg/l CP_ESM SFS 5772:1993 enterokokit kpl/100 ml FS35-F SFS-EN ISO :2000

17 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Virolahden kalalaitosten velvoitettarkkailu (KALAVIRO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l KALAVIRO / 1 Rautalanselkä, Varpusaaren edusta Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 17,3 8,9 95 6, , < KALAVIRO / 10 Santion saaren edusta Kok.syv. 14,8 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 16,8 8,6 91 1, , < ,4 8,0 84 1, , < , KALAVIRO / 11 Kalalaitosalue, Rautalanselkä Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 17,5 8,7 93 4, , < ,5 8,5 91 5, , < KALAVIRO / 12 Kalalaitosalue, Tuuholminsalmi Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 17,1 8,5 90 1, , < ,4 7,3 76 1, , , KALAVIRO / 3 Kalalaitosalue, Hailiniemen kaakkoispuoli Kok.syv. 8 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 17,2 8,3 88 2, , < KALAVIRO / 5 Kalalaitosalue, Hailiniemen eteläpuoli Kok.syv. 7,1 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 17,2 8,5 90 3, , < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /2

18 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Virolahden kalalaitosten velvoitettarkkailu (KALAVIRO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l KALAVIRO / 6 Tuuholmineteläpuoli, Halssinselkä Kok.syv. 15,8 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 17,0 8,5 90 1, , < , ,3 7,0 73 2, , KALAVIRO / 7 Kalalaitosalue, Kellosalmi Kok.syv. 8,2 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 16,9 8,1 85 2, , < , KALAVIRO / 8 Rautalanselkä, Hevonniemen edusta Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; lt 15 oc; 1 16,9 8,3 88 6, , < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /2