7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n AU päässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä"

Transkriptio

1 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat, maankaltaiset planeetat, asteroidit, komeetat, pöly... Auringon luminositeetti = kertaa Jupiterin luminositeetti Aurinko sisältää 99.8% massasta (mutta ainoastaan 2% impulssimomentista) Jättiläisplaneetat (Jovian planets): Massa Etäisyys Säde Tiheys (gr/cm 3 ) Jupiter 300 M Earth 5 AU km 1.3 Saturnus 100 M Earth 10 AU km 0.7 Uranus 15 M Earth 20 AU km 1.3 Neptunus 17 M Earth 30 AU km Jupiter & Saturnus kaasujättiläisä (gas giants): 10M Earth kiviydin, loput etupäässä H & He - Uranus & Neptunus jääjättiläisiä (ice giants): jäätä + kiveä, pienet H & He ilmakehät 1 M Jup = 300M Earth = 0.001M Sun approksimaatio: Aurinkokunta Sun+Jupiter+debris Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

2 Maankaltaiset planeetat (Terrestrial planets): Massa Etäisyys Säde Tiheys Merkurius 0.06 M Earth 0.4 AU 2400 km 5.4 Venus 0.8 M Earth 0.7 AU 6000 km 5.3 Maa 1 M Earth 1 AU 6400 km 5.5 Mars 0.1 M Earth 1.5 AU 3400 km 4.0 Asteroidit: (säteet < 500km) yli luetteloitua, etupäässä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä (kokonaismassa 1/300 M Earth ) Komeetat (n. 500 tunnetulla lyhytperiodisella radalla.) - Oortin pilvi: pallomainen vyöhyke AU, arvioitu lukumäärä (yli km-kokoisia kappaleita) - Kuiper-belt: kiekkomainen systeemi Neptuneksen radan ulkopuolella, arvioitu lukumäärä (yli km) Trans-Neptunian Objects (TNO): Oort cloud, Kuiper belt, Pluto+Kharon, Sedna, Eris jne Kokonaismassa terrestriset planeetat? Satelliittisysteemit/renkaat jättiläisplaneetat: kts. JPL Solar System Dynamics page esim. 12 uutta Saturnuksen satelliittia löydettiin yhtenä päivänä (Dec 12, 2004, Subaru/Mauna Kea) Maan Kuu: 1% of Maan massasta, Charon 10% of Pluton massasta Pöly Sisä-Aurinkokunta: eläinratavalo (zodiacal light) Kuiper-belt: Paljoin törmäyksissä syntynyttä pölyä? Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

3 SOLAR SYSTEM Lissauer & de Pater: Planetary Sciences Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

4 From Lissauer & de Pater: Planetary Sciences Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

5 7.1 Mikä on planeetta? Ennen 1990-lukua helppo määritellä: 1) planeetta ei säteile omaa valoa 2) kiertää tähteä 3) on suurempi kuin asteroidi Ongelmia alkaa kasaantua... Pluton massa 0.2% M Earth (satelliiti Kharon v. 1978) TNO löytyminen (ens. v. 1992) Eris v. 2005, massa suurempi kuin Pluton massa! IAU (International Astronomical Union) NASA: kymmenes planeetta löytynyt IAU: Planeetan määritelmä (2006) 1) Planeetta kiertää Aurinkoa 2) On riittävän massivinen, niin että sen painovoima ylittää aineen sisäisen lujuuden, jolloin kappaleen muoto määräytyy hydrostaattisesta tasapainosta (lähes pallomainen) (painovoima merkittävämpi kuin sisäinen lujuus käyttäytyy nesteen tavoin) 3) On painovoimahäiriöillään raivannut muut kappaleet ratansa alueelta Ehto 3 tärkeä, sillä sulkee pois: Eris, Ceres (suurin asteroidi), mutta myös Pluto n (rata leikkaa Neptunuksen radan) Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

6 Kääpiöplaneetta (dwarf planet) täyttää ehdot 1) and 2), mutta ei ehtoa 3) + ei ole minkään kappaleen satelliitti Muut kappaleet (paitsi satelliitit) ovat Aurinkokunnan pienkappaleita small Solar System bodies muodoltaan epämääräisiä IAU hyväksyy tällä hetkellä 5 kääpiöplaneettaa: Ceres, Pluto, Eris, Haumea, Makemake Määrä saattaa kasvaa satoihin Ongelmia: ei ole helppo todentaa hydrostaattista tasapainoa: ei vastaa tiettyä sädettä, riippuu sisäisestä rakenteesta (tyypillinen raja 800 km, mutta jo 400 km kappale voi olla hydrostaattisessa tasapainossa) Nopea pyöriminen kappale voi poiketa tasapainossa merkittävästi pallomaisesta Milloin kappale on tyhjentänyt ratansa muista kappaleista? luokittelu riippuu sijainnista ei pelkästään kappaleen ominaisuuksista TÄHDEN ja PLANEETAN ero? Tähti: tuottaa (tai on tuottanut) energiaa fuusio-reaktioiden kautta Vedyn fuusio mahdollista jos massa ylittää n. 90 M Jup eli 0.1 M Sun Fuusio ylipäätänsä mahdollista (deuterium) jos massa ylittää n. 13 M Jup tähti ruskea kääpiö Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

7 7.2 Planeettojen liikkeet Planeettojen tämän hetkiset sijainnit ja radat projisoituna Maan ratatasoon: (laskettu Taivaanmekaniikan kurssin ohjelmien avulla) 40 Aurinkokunta Sisaplaneetat Y (AU) Jupiter Uranus Saturnus Pluto Neptunus Y (AU) Maa Merkurius Mars Venus vuotta X (AU) -2 2 kuukautta X (AU) Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

8 Sisäplaneettojen tämänhetkiset ( ) sijainnit ja radat Maan suhteen (origossa), sekä projisoitu liike taivaanpallolla (ekliptikaalinen longitudi ja latitudi): Keskimääräinen liike suunta: longitudi kasvaa ajan mukana (vastapäivään, itään, suoraan suuntaan, progradinen) Planeetan ollessa lähimpänä Maata liike hetkellisesti vastakkainen (myötäpäivään, länteen, taantuva liike, retrogradinen) 2 Merkurius 2 Venus 4 Mars Y (AU) 0 Y (AU) 0 Y (AU) X (AU) X (AU) X (AU) 10 5 Merkurius 10 5 Venus 10 5 Mars 0-6 kk 6-12kk latitude 0 latitude 0 latitude longitude longitude longitude Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

9

10 Synodinen kiertoaika: Kahden planeetan keskinäinen asema sama esim. oppositioiden väli (ulkoplaneetta) sisäkonjuktioiden väli (sisäplaneetta) Siderinen kiertoaika: todellinen kiertoaika Auringon ympäri Merkitään P 1 sisemmän planeetan siderinen kiertoaika keskiliike n 1 = 2π P 1 P 2 ulomman planeetan siderinen kiertoaika keskiliike n 2 = 2π P 2 Yhden synodisen kiertoajan Psyn kuluessa sisempi planeetta kiertänyt kierroksen enemmän: n 1 Psyn = n 2 Psyn + 2π 1 Psyn = 1 P 1 1 P 2 Hieman monimutkaisempaa käytännössä! Marsin peräkkäisten oppositioiden väli vaihtelee vrk Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

11 7.3 Auringon näennäinen liike Maapallon ekvaattorin kaltevuus ǫ 23.4 Auringon deklinaatio δ vaihtelee välillä [ 23.4, 23.4 ] Aurinko näkyy zeniitissä pisteestä, jonka leveysasteella φ = δ Kääntöpiireillä Aurinko näkyy zeniitissä kerran vuodessa φ = 23.4 (Kravun kääntöpiiri; kesäpäivän seisaus) φ = 23.4 (Kauriin kääntöpiiri; talvipäivän seisaus) Kesällä Aurinko ei laske jos φ > 90 δ (Vastaavasti ei nouse talvella) pohjoinen napapiiri φ = 90 ǫ 66.6 Vuodenajat: Maan etäisyys Asuringosta vaihtelee välillä km EI OLEELLISTA MERKITYSTÄ VUODENAIKOIHIN Ekvaattorin kaltevuuden takia Auringon säteilyvuon tiheys muuttuu vuoden aikana: pinta-alayksikköä kohti vuo verrannollinen sin a, jossa a=auringon korkeuskulma päivän pituus vaihtelee ilmakehän läpäisy riippuu ilmamassan paksuudesta (ja siten korkeuskulmasta) yksityiskohtainen esimerkki Tähtitieteen perusteet kirjassa Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

12 Tähtitieteen perusteet esim. 7.2 Vuorokautinen energiavuo Maan pintayksikköä kohti tuleva vuo S = S 0 (A/A ) = S 0 sin a A/A = sin a A A a (korkeuskulma) /home/heikki/cele2008_2010/tp_esim_7_2_apu Fri Apr 5 14:57: Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

13 Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

14 Tähtitieteen perusteet kirjan esimerkin 7.2 mukaan vuorokautinen säteilyvuo on 60 leveysasteella kesällä suurempi kuin navalla tai päiväntasaajalla mielenkiintoista tietää, millä leveysasteella vuo maksimissaan? Max W kwh/m^ jatkoa ESIM 7.2 ei ekstinktiota ekstinktio k= Leveysaste /home/heikki/cele2008_2010/tp_esim_7_2 Thu Apr 4 19:33: keskimaarainen W/vrk (kwh/m^2) jatkoa ESIM 7.2 ei ekstinktiota ekstinktio k= Leveysaste /home/heikki/cele2008_2010/tp_esim_7_2_b Fri Apr 5 14:23: Maksimi n. 40 leveysasteella Vuoden yli laskettu keskiarvo putoaa monotonisesti napoja kohti (niinkuin olettaa saattaa) Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

15 Graafiset almanakat URSA:n sivulta (Hannu Karttunen) Musta alue: Pimeä asun < 18 tumman sininen: Astronominen hämärä 18 < asun < 12 sininen: Nauttinen hämärä 6 < asun < 12 vaalea sininen: Porvarillinen hämärä 6 < asun < 0 Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

16 Graafinen almanakka URSA:n sivulta (Hannu Karttunen) Planeettojen näkyvyys Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

17 7.4 Kuun liike Kiertää Maan ympäri vastapäivään kerran kuukaudessa: Siderinen kiertoaika vuorokautta (tähtien suhteen) Synodinen kiertoaika vuorokautta (täysikuusta seuraavaan) KUUN VAIHEET: uusikuu ensimmäinen neljännes (valaistu puoli aurinkoon päin eli oikealle) täysikuu viimeinen neljännes (Kysymys: Mihin vuodenaikaan esim. ensimmäinen neljännes näkyy parhaiten?) Kuun rata: isoakselinpuolikas km, eksentrisyys Auringon häiriöt km < r < km näennäinen läpimitta a(1 ± ǫ) = (362 kkm, 405 kkm) Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

18

19 7.5 Pimennykset ja tähdenpeitot Pimennys: kappale joutuu toisen varjoon Kuunpimennys: Kuu joutuu Maan varjoon Jupiterin kuitten pimennykset Tähdenpeitto (okkultaatio): kappale peittyy toisen taakse Esim. planeetta tai tähti peityy Kuun taakse Auringonpimennys: Kuu peittää Auringon Auringonpimennys: maksimikesto n. 7 minuuttia Kuunpimennys: täydellinen pimennys 1h40 minuuttia penumbra-umbra-penumbra yhtä pitkiä Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

20 Miksi pimennyksiä ei ole kerran kuukaudessa? (kaikkiaan 2 viikon välein) Mahdollisia vain kun Kuu lähellä solmuviivaa Kuunpimennys: etäisyys alle 5 astetta Auringonpimennys etäisyys alle 10 astetta Kuunpimennyksiä keskimäärin alle yksi vuodessa (n. 2*5/180*12 =2/3) Auringonpimennyksiä keskimäärin yli yksi vuodessa (n. 2*10/180*12 =4/3) Saros-jakso: pimennykset toistuvat n. 18v välein Kuun solmuviivan kiertyminen (periodi vrk) 19 solmuviivan kierrosta = 223 Synodista kuukautta = 18v 11kk seuraava Saros-jakso #150 alkaa (http://eclipse.gsfc.nasa.gov/) Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

21 Tähdenpeitot Kuun aiheuttamat tähdenpeitot hydyllisiä: Kuun tarkka sijainti Radioastronomia: kohteen tarkka sijainti (antennien keilanleveydet suuria) Kuulla ei ilmakehää pimennys tapahtuu n. 1/50 sekunnissa Valokäyrähavainnot: valon diffraktio aiheuttaa kirkkausvaihteluita valokäyrän muoto riippuu tähden kulmaläpimitasta/siitä onko kaksoistähti Planeettojen aiheuttamat okkultaatiot: käytetään ilmakehän tutkimukseen Uranuksen renkaat 1977 Neptunuksen (osittaiset!) renkaat 1985 Ylikulut Yilkulku (transit): Merkuriuksen ja Venuksen kulku Auringon edestä (vastaa osittaista Auringonpimennystä)) Merkurius: 13 ylikulkua/vuosisata (seuraava ) Venus: ja seuraavat 2117 ja :lla käytettiin Aurinkokunnan mittakaavan määrityksessä Tähtitieteen perusteet, Luento 9,

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin

Lisätiedot

6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen

6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen 6. TAIVAANMEKANIIKKA Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen Näennäinen liike voi olla hyvinkin monimutkaista: esim. ulkoplaneetan suunta retrograadinen opposition

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Aurinkokunta, kohteet

Aurinkokunta, kohteet Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan

Lisätiedot

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät Tähtitieteelliset Huom! Tämä materiaali sisältää symbolifontteja, eli mm. kreikkalaisia kirjaimia. Jos selaimesi ei näytä niitä oikein, ole tarkkana! (Tällä sivulla esiintyy esim. sekä "a" että "alpha"-kirjaimia,

Lisätiedot

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50 7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija

Lisätiedot

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia. Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja

Lisätiedot

7.6 Planeettojen sisärakenne

7.6 Planeettojen sisärakenne 7.6 Planeettojen sisärakenne Luotaimien ratoihin kohdistuvat häiriöt planeetan gravitaatiokenttä Gravitaatiokenttä riippuu kappaleen muodosto ja sisäisestä massakajaumasta 1000 km ja suuremmat kappaleet:

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Albedot ja magnitudit

Albedot ja magnitudit Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Planeetat. Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12

Planeetat. Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12 Planeetat Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12 Planeetat Astrologisella kartalla Aurinko, Kuu ja planeetat

Lisätiedot

En voi olla kirjoittamatta - Kirjoittamisen astrologia

En voi olla kirjoittamatta - Kirjoittamisen astrologia En voi olla kirjoittamatta - Kirjoittamisen astrologia Ammatikseen kirjoittaville ja luovaa työtä tekeville kirjailijoille kauhistuttavin tilanne on tyhjän paperin pelko. Mitä tehdä silloin kun kirjoitustyö

Lisätiedot

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö Taivaanmekaniikkaa kaavojen johto, yksityiskohdat yms. ks. Kattunen, Johdatus taivaanmekaniikkaan tai Kattunen, Donne, Köge, Oja, Poutanen: Tähtitieteen peusteet tai joku muu tähtitieteen/taivaanmekaniikan

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP)

TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP) TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP) HEIKKI SALO, KEVÄT 2013 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/alustava aikataulu: (Luennot pe 12-14 salissa FY 1103) PE 18.1 1. Historiaa/pallotähtitiedettä I to 24.1 Kollokvio

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

Kierrätystä kosmoksessa

Kierrätystä kosmoksessa Sähkö&Tele (003) 5 63 Kierrätystä kosmoksessa Osmo Hassi Planeetta ellipsiradalla Ellipsirataa kiertävän planeetan ratanopeuden neliö v e saadaan yhtälöstä v e a ω sin (ω t) + b ω cos (ω t), missä ω on

Lisätiedot

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

2/2014. Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Radiantti 2/2014 Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry. Uusiutunut Radiantti Luet uudistunutta Radianttia. Kuten huomaat, lehdessä on säilytetty useita paperiversion piirteitä. Osa on kuitenkin

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Taivaanmekaniikkaa. Liikeyhtälöt

Taivaanmekaniikkaa. Liikeyhtälöt Taivaanmekaniikkaa Liikeyhtälöt Olkoot kahden kappaleen (esim. Auringon ja planeetan) massat m 1 ja m 2 ja paikkavektorit jossakin kiinteässä inertiaalikoordinaatistossa r 1 ja r 2. Merkitään r:llä planeetan

Lisätiedot

Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa

Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Radioastronomian käsitteitä

Radioastronomian käsitteitä Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä

Lisätiedot

ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! A-osa 1 (6) TEKSTIOSA 1.11.2013 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä

Lisätiedot

Avoimet työpaikat 2016

Avoimet työpaikat 2016 Avoimet työpaikat 2016 Osa-aikaisen valmennuspäällikön paikan haku on avoinna 18.11.-2.12.2015 Valmennuspäällikön paikkaa haetaan avoimella hakemuksella, joka tulee lähettää 2.12. klo 16.00 mennessä osoitteisiin:

Lisätiedot

Risto Juntunen 28.10.1999

Risto Juntunen 28.10.1999 Risto Juntunen 28.10.1999 Kuten otsikossa lukee, niin Kajaanissa tehtiin tähtitieteen ja Kajaanin aseman mittauksia v. 1761. Dosentti Andreas Planman Upsalan akatemiasta kävi kesäkuussa Kajaanissa seuraamassa

Lisätiedot

Kaupunkikarttoja. Turku

Kaupunkikarttoja. Turku Kaupunkikarttoja Turku on Suomen vanha pääkaupunki, mutta mitä astrologia kertoo siitä kaupunkina juuri nyt? Miltä kaupunkikuva näyttää astrologisesti katsottuna? Helsinki perustettiin kolmisensataa vuotta

Lisätiedot

Tule kuuntelemaan mielenkiintoisa aiheita ja hyviä puhujia sekä tapaamaan astrohenkisiä ihmisiä!

Tule kuuntelemaan mielenkiintoisa aiheita ja hyviä puhujia sekä tapaamaan astrohenkisiä ihmisiä! Tampereen Astrologinen Seura ry tamastro@sunpoint.net www.sunpoint.net/~tamastro JÄSENKIRJE 1/2009 HYVÄÄ ASTRONOMIAN JUHLAVUOTTA 2009! Moni astrologian harrastaja on aloittanut uransa astronomisten havaintojen

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009 Kuvassa näkyy Orionin suuri emissiosumu M42 ja sitä huomattavasti pienempi M43. Lue modatun kameran ominaisuuksista Seppo Ritamäen artikkelista

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

LUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä 31.3.2016. Monitieteinen LUMA-kerho

LUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä 31.3.2016. Monitieteinen LUMA-kerho LUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä 31.3.2016 Monitieteinen LUMA-kerho Tässä viiden kerhokerran kokonaisuudessa käsitellään kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä, tutustutaan avaruuteen sekä maapallon eliöiden

Lisätiedot

Linnunradan galaktinen keskus

Linnunradan galaktinen keskus 1 Linnunradan galaktinen keskus ja sen eteerisen laadun määrittäminen (2013) Jaana Koverola Emme ehkä tule aivan helposti ajatelleeksi, että oman galaksimme, Linnunradan keskuksella, jota lyhyemmin kutsumme

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Tähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti.

Tähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti. Vuorovesivoima Toisen taivaankappaleen painovoima vaikuttaa kappaleen eri kohtiin eri tavoin. Ero havaitaan vuorovesivoimana, joka aiheuttaa esimerkiksi Maan merien vuorovesipullistumat. Tähän EI tarvita

Lisätiedot

Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka)

Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka) Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka) Astronautti Kosmonautti Taikonautti = länsimainen avaruuslentäjä = venäläinen avaruuslentäjä = kiinalainen avaruuslentäjä Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Lisätiedot

Esoteerinen Astrologia 7

Esoteerinen Astrologia 7 Esoteerinen Astrologia 7 VAAKA 1 I choose the way that leads between the two great lines of force. Minä valitsen tien, joka johtaa kahden (lain) voimalinjan väliin. Säde: Kolmio: Väri: Risti: Elementti:

Lisätiedot

Higgsin hiukkanen Venuksen ylikulku Valaisevat yöpilvet Tähtinäytöksissä usein kysyttyä

Higgsin hiukkanen Venuksen ylikulku Valaisevat yöpilvet Tähtinäytöksissä usein kysyttyä Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 2 Syksy 2012 1 2 Syksy 2012 29. vuosikerta Higgsin hiukkanen 4 Venuksen ylikulku 6 Valaisevat yöpilvet 9 Tähtinäytöksissä usein kysyttyä Puheenjohtajan palsta Tuikahduksia

Lisätiedot

235. 236. 237. 238. 239. 240. 241. 8. Sovellutuksia. 8.1. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. 8.2. Keskiö ja hitausmomentti

235. 236. 237. 238. 239. 240. 241. 8. Sovellutuksia. 8.1. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. 8.2. Keskiö ja hitausmomentti 8. Sovellutuksia 8.1. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen 235. Laske sen kappaleen tilavuus, jota rajoittavat pinnat z = xy, x = y 2, z = 0, x = 1. (Kappale sijaitsee oktantissa x 0, y 0, z 0.) 1/6. 236.

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista

Lisätiedot

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html

Lisätiedot

Turun Ursa r.y. Nro 48

Turun Ursa r.y. Nro 48 Turun Ursa r.y. Nro 48 Ceres 48-2/10 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni

Lisätiedot

Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme

Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 22.10.-3.12.2012 FM

Lisätiedot

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki 2 Keskeisvoimakenttä 2.1 Newtonin gravitaatiolaki Newton oletti, että kappale, jolla on massa m 1, vaikuttaa etäisyydellä r 12 olevaan toiseen kappaleeseen, jonka massa on m 2, gravitaatiovoimalla, joka

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry JAGUARS!S!P!I!R!I!T!!!!A!T!H!L!E!T!E!S Jäsentiedote 6/2014 Kiitos kaudesta 2014 Hyvä jäsenemme, tässä on vuoden 2014 kuudes ja viimeinen jäsentiedote. Jäsentiedotteista saat

Lisätiedot

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 1/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 1-2009 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Kuvia lukijoilta Kuu ja Venus 31.12.2008.Kuva Asko Aikkila. Kuu ja Venus 31.12.2008. Kuva Kari

Lisätiedot

VETREITÄ VOIMIA SEURAN TOIMINTAAN

VETREITÄ VOIMIA SEURAN TOIMINTAAN Tampereen Astrologinen Seura ry tamastro@sunpoint.net www.sunpoint.net/~tamastro JÄSENKIRJE 2/2010 ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ ASTROKESÄÄ TAMPEREEN ASTROLOGISEN SEURAN JÄSENILLE! Taivaalla on tänä kesänä ihmeelliset

Lisätiedot

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo

Lisätiedot

Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2010, runot. Ajan kuvaan. Nimimerkki: sini22, Sinikka Laitinen

Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2010, runot. Ajan kuvaan. Nimimerkki: sini22, Sinikka Laitinen Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2010, runot Ajan kuvaan Nimimerkki: sini22, Sinikka Laitinen Kaupunki näyttää tuntevan minut, jään tänne joksikin aikaa. Kasvot uppoavat katujen ja talojen valoihin. Yhtä hyvin

Lisätiedot

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) 16. Tähtijoukot Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) Pallomaiset tähtijoukot 10 5 10 6 tähteä esim. Herkuleen M13 (kuva) 16.1 Tähtiassosiaatiot Ambartsumjam 1947:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

2) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi kolme eri ratkaisua. 2 = 5 = 35 = 77 = 4 = 10 = 8

2) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi kolme eri ratkaisua. 2 = 5 = 35 = 77 = 4 = 10 = 8 Nimi 1 ALGEBRAN KERTAUS 1) Järjestä luvut pienimmästä suurimpaan., 8 3, 8, 8 4, 908, 7, 1, 99, 167, 1, 987, 1011. 4 ) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry JAGUARS!S!P!I!R!I!T!!!!A!T!H!L!E!T!E!S Jäsentiedote 4/2015 Syystervehdys kaikille jäsenillemme! Syyskauden startin myötä olemme saaneet seuraamme jälleen paljon uusia jäseniä.

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Planeettojen kanssa niin ylhäällä kuin alhaallakin

Planeettojen kanssa niin ylhäällä kuin alhaallakin Planeettojen kanssa niin ylhäällä kuin alhaallakin Ylennysmerkkien tausta Perinteisen astrologian kulmakiviä on periaate planeettojen painoarvosta, missä planeetan toimivuutta arvotetaan sen mukaan, miten

Lisätiedot

C:\Documents and Settings\ASUS\Työpöytä\Käsitteitä2.txt 13. kesäkuuta 2013 12:24

C:\Documents and Settings\ASUS\Työpöytä\Käsitteitä2.txt 13. kesäkuuta 2013 12:24 L laskeva solmu (descending node) leveyspiiri (parallel of latitude) Linnunrata (Milky Way) linssikaukoputki (refractor) longitudi (longitude) luminositeetti (luminosiyt) luminositeettiluokka (luminosity

Lisätiedot

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty) Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko

Lisätiedot

Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme

Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 22.10.-3.12.2012 FM

Lisätiedot

Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme

Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 22.10.-3.12.2012 FM

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat. KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja

Lisätiedot

Revontulet ovat taas ilahduttaneet talvella 2014-2015. Hannu Aartolahti onnisui ikuistamaan revontulet 19.3.2014 Saariselällä.

Revontulet ovat taas ilahduttaneet talvella 2014-2015. Hannu Aartolahti onnisui ikuistamaan revontulet 19.3.2014 Saariselällä. Revontulet ovat taas ilahduttaneet talvella 2014-2015. Hannu Aartolahti onnisui ikuistamaan revontulet 19.3.2014 Saariselällä. Kuvat Hannu Aartolahti 2 Yhteystiedot Sisällysluettelo Warkauden Kassiopeia

Lisätiedot

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 1/2006 Kotiharrastajan tähti-pc - Jari Juutilainen kertoo miten sohvaperuna voi nauttia

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008 Kierteisgalaksi Messier 101, tunnetaan myös nimellä Tuulimyllygalaksi. Kuvattu William Opticsin FLT 110 -putkella Komakalliolta. Kuva Antti

Lisätiedot

Pythagoraan polku 16.4.2011

Pythagoraan polku 16.4.2011 Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry Jäsentiedote 2/2013 Kevään kuulumisia Hyvä jäsenemme, tulet jatkossa saamaan jäsentiedotteita noin kuusi kertaa vuodessa. Nämä jäsentiedotteet ovat yhdessä internetsivujemme

Lisätiedot

Esimerkkejä tuntisuunnitelmiksi laaja-alaiseen oppimiskokonaisuuteen, aiheena avaruus

Esimerkkejä tuntisuunnitelmiksi laaja-alaiseen oppimiskokonaisuuteen, aiheena avaruus Esimerkkejä tuntisuunnitelmiksi laaja-alaiseen oppimiskokonaisuuteen, aiheena avaruus Taustaa: Ensimmäisellä tapaamiskerralla aloitettiin yhteistyö ilmiöpohjaisen toiminnan kautta. Lapset muodostivat ideariihen

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 M81, kierteisgalaksi Isossa Karhussa. Kuva: Antti Kuosmanen Tässä numerossa mm.: Tietoa tulevasta Talvileirin tapahtumat Esitelmien lyhennelmät

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2007

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2007 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2007 Tallinnan tähtitorni. Seppo Linnaluoto kuvasi tornin viime vuoden Viron matkalla. Tänä vuonna on jälleen elokuussa Viron tähtiharrastajien

Lisätiedot

Nro 49. Turun Ursa r.y.

Nro 49. Turun Ursa r.y. Nro 49 Turun Ursa r.y. Ceres 49-1/11 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni

Lisätiedot