Johdanto: tähtitaivas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto: tähtitaivas"

Transkriptio

1 Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät ja -joukot aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) keinotekoiset laitteet ilmakehän ilmiöt (meteorit, revontulet, valaisevat yöpilvet, helmiäispilvet, tavalliset pilvet, halot,... )

2 Tähdet Näkyvät kaukoputkella kirkkaampina, mutta suurimmillakaan kaukoputkilla ei erotu yksityiskohtia. Samanlaisia valtavia hehkuvia kaasupalloja kuin Aurinko. Tuottavat energiaa fuusioreaktioilla lähinnä muuttamalla vetyä heliumiksi. Massa M, säde R, säteilyteho L, pintalämpötila K. Näennäinen kirkkaus riippuu tähdet todellisesta kirkkaudesta ja etäisyydestä (ja välissä olevan aineen vaimennuksesta).

3 Tahtien kehitys Tähdet syntyvät tiivistymällä tähtienvälisestä aineesta. Mitä massiivisempi tähti, sitä nopeammin se kuluttaa energiavaransa. Kuolevat energian loppuessa. Lopputilanne riippuu tähden massasta: pienimmät tähdet hiipuvat hitaasti ja katoavat mustina kääpiöinä suunnilleen Auringon massaiset laajenevat punaiseksi jättiläiseksi ja puhaltavat uloimmat osat avaruuteen planetaarisena sumuna; jäljelle jää valkea kääpiö tai neutronitähti kaikkein massiivisimmat räjähtävät jättiläisvaiheen jälkeen supernovana; jäljelle jää neutronitähti tai musta aukko

4 Tähdistöt Tähtien muodostamien hahmojen perusteella tähtiä on ryhmitelty tähdistöiksi. Tähdistön tähdet voivat kuitenkin olla hyvin eri etäisyyksillä. Ne näyttävät muodostavan jonkin kuvion vain, koska tarkastelemme niitä tietystä avaruuden paikasta. Betelgeuze Bellatrix Alnilam Alnitak Mintaka Alnilam Alnitak Mintaka Saiph Rigel Saiph Rigel Betelgeuze Bellatrix Orionin tähdistö eri suunnista nähtynä. Vasen kuva esittää tähdistöä sellaisena kuin sen näemme täältä Maasta. Pohjantähdestä katsottuna (oikealla) tähdistö näyttää aivan erilaiselta.

5 Tähtitaivaan nimistö peräisin lähinnä Välimeren maiden antiikin ajalta yli kahdentuhannen vuoden takaa Siksi monet nimet viittaavat juuri kreikkalaiseen tai roomalaiseen jumaltarustoon. Andromedan tähdistö. Samaan taruun liittyvät myös Kefeus, Kassiopeia, Valaskala ja Perseus.

6 Antiikin aikainen Argo-laivan tähdistö liittyy taruun Iasonista ja kultaisen taljan ryöstöstä. Nykyisin tähdistö on jaettu pienempiin osiin (Köli, Peräkeula, Sekstantti).

7 Eteläisimmät tähdistöt on nimetty vasta suurten löytöretkien aikakaudelta (1500-luvulta) alkaen. Eri kartantekijät nimesivät taivaan eri alueita mielensä mukaan. Tähtikartoilla ovat viivähtäneet hetken aikaa mm. sellaiset tähdistöt kuin Ilmapallo, Sähkökoje, Kirjapaino, Kissa, Pöllö, Yksinäinen rastas, Mehiläinen ja Poro. MIKROSKOOPPI INTIAANI RIIKINKUKKO KAUKOPUTKI ETELÄN KRUUNU Eteläisin osa taivaasta opittiin tuntemaan vasta suurten löytöretkien aikana. Sinne on sijoitettu uudempien keksintöjen mukaan nimettyjä tähdistöjä.

8 Tähtikarttojen laatijat lisäilivät omia tekeleitään myös pohjoiselle taivaalle. Ilves Heveliuksen kartastossa.

9 Poron (Tarandus vel rangifer) tähdistö liittyi Suomeen: de Maupertuis johti Tornionjokilaakson tutkimusretkeä, jolla mitattiin maapallon muotoa, ja retkikuntaan kuulunut Le Monnier nimesi tähdistön tuon matkan muistoksi.

10 Kansainvälisen tähtitieteen unionin IAU:n toimesta taivaallinen sekasotku selvitettiin 1920-luvulla, ja taivas jaettiin 88 tähdistöön, joille määriteltiin täsmälliset rajat. Tähdistöjen rajat ja latinankieliset nimet ovat virallisia. 4 α ε ξ ζ δ Menkib ν PERSEUS ο Atik Pleiadit ψ M45 σ ι β ω ζ δ κ Algol ρ Botein π ε θ M34 OINAS δ γ Hamal Alamak β NGC752 Mothallah α γ λ Sheratan Mesarthim KOLMIO M33 α β γ χ τ υ ω ξ Adhil υ ϕ χ β τ ϕ µ Mirach ψ η ν M110 M31 M32 ζ ο π ε π δ σ θ ANDROMEDA Alpheratz α χ Hyadit λ Tauridit ξ ο λ M74 η KALAT µ ο ε ξ 2 ξ 1 δ γ +10

11 Tähtikuviot Tähdistö tarkoittaa tiettyä taivaan aluetta. Tähtikuvio eli asterismi tarkoittaa muutaman tähden muodostamaa suhteellisen selväpiirteistä kuviota. Esimerkiksi Otava on seitsemän tähden muodostama tähtikuvio, joka on vain osa Ison karhun tähdistöä. Tähtikuvioita esittävät viivat eivät ole virallisia ja on eri kartoissa piirretty eri tavoin. Tähtikuvio voi ulottua myös usean tähdistön alueelle: Pegasuksen neliön vasen ylänurkka kuuluu Andromedaan. P Capella Kesäkolmio: Joutsenen Deneb, Lyyran Vega, Kotkan Altair. I Deneb L Vega Arcturus Altair E

12 LEIJONA KRAPU KAKSOSET HÄRKÄ OINAS KÄÄRMEENKANTAJA KALAT VESIMIES NEITSYT KALAT VAAKA KAURIS JOUSIMIES SKORPIONI Eläinrata (zodiakki) on taivaan alue, jonka kautta Aurinko näyttää vuoden mittaan liikkuvan. Auringon näennäinen rata kulkee 13 tähdistön kautta.

13 Tähtien nimet Parillasadalla tähdellä on oma erisnimensä. Monet nimistä juontuvat ensimmäisestä tunnetusta tähtiluettelosta, jonka laati Hipparkhos Rhodoksella 100- luvulla eaa. Tähän luetteloon perustui myös Klaudios Ptolemaioksen suurteoksen Almagest tähtiluettelo vuoden 150 paikkeilta. Suuri osa tähtien nimistä on peräisin Almagestin arabiankielisestä käännöksestä. Esimerkiksi Joutsenen kirkkain tähti Deneb sijaitsee joutsenta esittävän kuvion pyrstön päässä, ja sen nimi tulee pyrstöä tarkoittavasta arabian sanasta dhanaab. Johannes Bayer aloitti 1600-luvun alussa tavan merkitä tähdistön kirkkaimpia tähtiä kreikkalaisilla kirjaimilla. Usein kirkkain tähti on α (alfa), seuraava β (beta) jne. Kirjaimen perään liitetään tähdistön nimen omistusmuoto (genetiivi) tai sen kolmikirjaiminen lyhenne. Vastaavalla tavalla viitataan Flamsteedin tähtiluetteloon, jossa tähdet on numeroitu koordinaattien mukaisessa järjestyksessä. Himmeämmille tähdille käytetään vain luettelotunnuksia. Deneb on myös α Cyg ([alfa cygni], Joutsen = Cygnus, gen. Cygni), 50 Cyg (Flamsteedin luettelo) SAO (Smithsonian Astrophysical Observatory) BD (Bonner Durchmusterung) HD (Henry Draperin spektriluettelo) A Vain kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU voi antaa tähtitaivaan kohteille virallisia nimiä. Asteroidin löytäjä saa ehdottaa sille nimeä (ei omaansa), joka IAU:n on hyväksyttävä. Komeetat nimetään löytäjän mukaan.

14 Tähtien joukot Tähdet muodostavat myös ryhmittymiä, joiden tähdet todella kuuluvat yhteen. Kaukoputkella huomaa, että taivaalla on runsaasti tähtipareja eli kaksoistähtiä. Kaksoistähti Albireo Joutsenen tähdistössä. Mahdollisessti optinen kaksoistähti, jonka komponentit eivät kierrä toisiaan.

15 Kaksoistähden Krüger 60 liike 12 vuoden aikana.

16 Suurempia tähtien kasautumia ovat tähtijoukot. Esimerkiksi Härän tähdistössä sijaitsee kaksi paljain silminkin helposti erottuvaa tähtitihentymää, Seulaset eli Pleiadit ja Hyadit. Ne ovat avoimia tähtijoukkoja, joihin kuuluu tavallisesti muutamia kymmeniä tai satoja tähtiä ja joiden tähdet ovat melko harvassa. Avoimet joukot ovat yleensä suhteellisen nuoria. Tähdet ovat syntyneet samalla alueella samaan aikaan. a) b) c) a) Hyadit ja Plejadit ovat avoimia joukkoja, jotka näkyvät helposti paljain silmin. b) Plejadit, c) Perseuksen kaksoisjoukko Misam.

17 Tiheämpiä tähtiryppäitä ovat pallomaiset joukot. Paljain silmin niitä näkyy vain muutama, Suomesta vain yksi, Herkuleen tähdistön suunnassa sijaitseva joukko. Herkuleen tähdistön suunnalla sijaitseva pallomainen joukko M13 erottuu heikosti paljain silmin, ja suurehkolla kaukoputkella sen yksittäiset tähdet alkavat erottua. Kaikkiaan joukkoon kuulunee puolisenmiljoonaa tähteä.

18 Galaksit Tähtijoukkoja vielä paljon suurempia tähtien ryhmittymiä ovat galaksit. Kaikki taivaalla paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat omaan Linnunrataamme, joka on tyypillinen galaksi. Linnunrataan kuuluu satoja miljardeja tähtiä.

19 Muut galaksit ovat hyvin kaukana, ja siksi ne näkyvät hyvin himmeinä lukuisten tähtien loisteesta huolimatta. Suomesta vain yksi Linnunradan ulkopuolinen galaksi, Andromedan galaksi M31, näkyy melko helposti paljain silmin.

20 M31 Galex-satelliitin ultraviolettikuvassa.

21 Kvasaarit Tähtimäisinä näkyviä hyvin kohteita, kaukaisten galaksien ytimiä. Kirkkaudessa usein nopeita vaihteluita. Ainoa tunnettu selitys mustaan aukkoon putoava aine. BL Lac / :51 UTC

22 Galaksien ryhmittymät Galaksit eivät jakaudu avaruuteen tasaisesti, vaan muodostavat: Muutaman kymmenen galaksin galaksiryhmiä. Ainakin joidenkin kymmenien tai sitä useampien galaksien galaksijoukkoja. Vielä suurempia superjoukkoja. Linnunrata kuuluu paikalliseen galaksiryhmään, jossa on noin 35 jäsentä. M31 miljoona valovuotta M33 Linnunradan taso Linnunrata M33 M31

23 punasiirtymä miljardia valovuotta

24 Sumut Tähtisumu on virheellinen käännös sumua tarkoittavasta latinan sanasta nebula luvun alulle saakka sumuiksi kutsuttiin kaikkia suttuisina näkyviä ei-tähtimäisiä kohteita. Todellisuudessa hyvin sekalainen joukko: kaukaisia tähtijoukkoja ja galakseja, joiden tähdet eivät erotu toisistaan, lähellä olevia aidosti sumumaisia kohteita. Oikeat sumut: tähtienvälisen aineen kasautumia, joissa syntyy uusia tähtiä, kuolevien tähtien purkauksia, joissa tähdet palauttavat ainettaan kierrätykseen. Ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier julkaisi ensimmäisen sumumaisten kohteiden luettelon Luettelo sisältää monenlaisia kohteita, kuten tähtijoukkoja, galakseja ja sumuja. Luettelon kohteita merkitään M-kirjaimella ja löytöjärjestyksen mukaisella järjestysnumerolla. Esimerkiksi Herkuleen pallomainen joukko on M13, Andromedan galaksi M31 ja Orionin suuri kaasusumu M42.

25 HII-alueet Ionisoituneen vedyn pilviä, jotka kuumien tähtien säteily saa loistamaan. Säteilyssä vain muutamia (pääasiassa vedyn) aallonpituuksia. Orionin kaasusumu M42 on meitä lähin tähtien syntyalue.

26

27 Heijastussumut Tähtienvälisen aineen pilviä, jotka heijastavat lähitähtien valoa. Seulasten tähtien ympärillä näkyy tähtien valoa heijastavaa ainetta.

28 Pimeät sumut Tähtienvälistä pölyä, joka peittää takana olevat tähdet näkyvistä. Hiilisäkki Etelän ristin vieressä.

29 Planetaariset sumut Auringon kaltaisten tähtien päätepisteitä. Tähti puhaltaa ulkokerroksensa laajenevaksi kaasupilveksi. M27 eli Nostopainosumu Ketun tähdistössä.

30 Supernovajäänteet Suuret tähdet päättävät päivänsä valtaisaan supernovaräjähdykseen. M1 eli Rapusumu Härän tähdistössä.

31 Pimeä aine Ei näy, mutta vaikuttaa massallaan taivaankappaleiden liikkeisiin. Luotijoukko, kahden galaksijoukon törmäys. Punainen on tavallista ainetta, sininen pimeää ainetta, jonka jakauma on määritetty sen painovoimavaikutusten avulla.

32 Pimeä energia Maailmankaikkeuden laajeneminen näyttää kiihtyvän poistovoima pimeä energia. Tavallista näkyvää ainetta 4 %. Pimeää näkymätöntä ainetta 23 %. Pimeää energiaa 73 %. Mitä pimeä energia oikein on? Hyvä kysymys!

33 Aurinko Syntynyt tähtienvälisestä aineesta noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Tuottaa energiaa muuttamalla vetyä heliumiksi. Pintalämpötila noin 5800 K, keskustassa 15 miljoonaa astetta. Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden jaksoissa. Näkyvin aktiivisuuden merkki ovat auringonpilkut.

34 Planeetat Näyttävät liikkuvan tähtien suhteen. Omaan aurinkokuntaamme kuuluvia kohteita, jotka loistavat vain heijastamalla Auringon säteilyä. Antiikin aikoina tunnettiin viisi planeettaa, Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Kaukoputken keksimisen jälkeen on löydetty Uranus ja Neptunus. Merkurius Venus Maa Mars Jupiter Saturnus Uranus Neptunus planeetat kääpiöplaneetat Ceres Pluto Eris

35 Pienkappaleet Kääpiöplaneetat: planeettoja pienempiä. Tällä hetkellä tunnetut: Ceres, Pluto, Eris, Haumea, Makemake. Asteroidit: vielä pienempiä kappaleita, useimmat muodoltaan epämääräisiä. Asteroidi Gaspra vasemmalla ja Eros oikealla.

36 Komeetat: likaisia lumipalloja, aurinkokunnan rakennusjätettä. Aurinkokunnan ulkolaidoilla Oortin pilvessä suuri komeettojen varasto, josta niitä tulee ajoittain Auringon lähelle. Planeettojen häiriöt voivat muuttaa rataa niin, että komeetasta tulee jaksollinen. Halleyn komeetan kiertoaika on noin 75 vuotta. Lowell Observatoryn kuva vuodelta 1910.

37 Meteoroidit: kaikkein pienimpiä kappaleita. Osuessaan Maan ilmakehään nähdään meteorina. Meteoriitti on maanpinnalle tullut meteoroidi. Meteoriparven meteorit näyttävät tulevan samasta suunnasta, radiantista. Tavallisesti jostakin komeetasta murentunutta ainetta. Leonidien meteoriparven meteoreja 1998.

38 1000 km magnetosfääri eksosfääri 500 km revontulet korkeus maanpinnasta 100 km termosfääri mesopaussi mesosfääri F2 F1 E D ionosfääri meteorit valaisevat yöpilvet ilmanpaine 0.01 hpa 0.1 hpa 50 km stratopaussi 1 hpa stratosfääri helmiäispilvet 10 hpa 50 hpa 100 hpa 10 km tropopaussi yläpilvet 5 km 500 hpa troposfääri keskipilvet heinäkuu tammikuu alapilvet 1 km 900 hpa lämpötila

39 Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa Maailmankaikkeus sai alkunsa 13.7 miljardia vuotta sitten tapahtuneessa alkuräjähdyksessä. Aina siitä saakka maailmankaikkeus on jatkanut laajenemistaan. Uusimmat havainnot näyttävät viittaavan siihen, että laajeneminen jatkuu ikuisesti, jopa kiihtyvällä nopeudella. Alkuräjähdyksessä syntyi kaikki vety ja suurin osa heliumista. Alkuräjähdyksen jälkihehku näkyy meille heikkona mikroaaltosäteilynä.

40 10 miljardia vuotta nykyhetki Aurinkokunnan synty lämpötila 2,7 K miljardi vuotta 100 miljoonaa vuotta vanhimmat galaksit ensimmäiset tähdet aineen aikakausi 30 K 300 K miljoona vuotta avaruus tulee läpinäkyväksi säteilylle elektronit liittyvät atomiytimiin 3000 K miljoona K säteilyn aikakausi 1 vuosi minuuttia 1 alkuräjähdyksestä kulunut aika [sekuntia] heliumin synty elektronien synty protonien ja neutronien synty miljardi K biljoona K inflaatio maailmankaikkeuden koko

41 Maailmankaikkeuden kannalta perusrakenneosia ovat galaksit ja niiden muodostamat suuremmat ryhmittymät. Galaksit koostuvat tähdistä ja tähtienvälisestä aineesta. Tästä aineesta tiivistyy uusia tähtiä, jotka loistavat aikansa muuttamalla vetyä heliumiksi ja raskaammiksi alkuaineiksi. Energian tuoton loppuessa tähti palauttaa osan aineestaan takaisin tähtienväliseen avaruuteen. Lähes kaikki heliumia raskaampien alkuaineiden atomit ovat peräisin tästä kosmisesta kierrätyslaitoksesta. Oma Aurinkomme on hyvin tyypillinen tähti. Se on nyt suunnilleen puolivälissä rauhallista kehitysvaihetta, joka kestää kaikkiaan noin 10 miljardia vuotta. Aurinko ja muut tähdet ovat kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat säteilemänsä energian ydinreaktioilla. Aurinkoa kiertää joukko planeettoja ja muita pienempiä kappaleita. Ne eivät tuota omaa energiaa, vaan loistavat vain heijastamalla Auringon valoa. Myös muiden tähtien ympärillä on planeettoja. Maa on yksi Aurinkoa kiertävistä planeetoista. Se on toistaiseksi ainoa paikka, jossa elämää tiedetään varmasti kehittyneen. Muuallakin saattaa olla elämää, mutta siitä me emme vielä tiedä mitään.

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Tähdistöjä ja niiden tarinoita Ismo Elo 2013 Otava Otava on verkkopato. Jotkut muut kansat näkivät Otavassa vaunut. Ruotsissa Karlavagnen, Virossa Vanker

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Kyösti Ryynänen Luento

Kyösti Ryynänen Luento 1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Taivaan merkit. To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Taivaan merkit. To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Taivaan merkit To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan idea Eläinradan 12 tähtikuviota ovat varmasti tunnetuimpia taivaan tähtikuvioita ja niihin on

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) 16. Tähtijoukot Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) Pallomaiset tähtijoukot 10 5 10 6 tähteä esim. Herkuleen M13 (kuva) 16.1 Tähtiassosiaatiot Ambartsumjam 1947:

Lisätiedot

Astrokemia avaa tähtitarhojen

Astrokemia avaa tähtitarhojen Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien,

Lisätiedot

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Tähtitaivaan tarinoita

Tähtitaivaan tarinoita Tähtitaivaan tarinoita Sakari Lehtinen 2 Lukijalle Tämä vihkonen on tarkoitettu opettajille planetaarionäytösten tueksi. Ursan Starlab-pla netaarion varusteena on käsiprojektori, jolla planetaarion kuvulle

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa.

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa. ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 5-2014, www.ursa.fi/zeniitti Zeniitti 5-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja. TOIMINTAKERTOMUS 2011 1. Hallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri taloudenhoitaja Jäsen Pertti Pääkkönen Timo Hoikkala Jani Silvennoinen Väinö Piipponen Ismo Kuismin Yhdistyksen

Lisätiedot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot 12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Vuorovaikutuksien mittamallit

Vuorovaikutuksien mittamallit Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2010

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2010 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2010 Seppo Ritamäen kuvaama Nostopainosumu. Kuvasta enemmän sivulla 10. Kirkkonummen Komeetta 10 vuotta! KIRKKONUMMEN KOMEETTA 10 VUOTTA 2 Kuvia

Lisätiedot

2. MITÄ FOTOMETRIA ON?

2. MITÄ FOTOMETRIA ON? Fotometria Tekijät: Hänninen Essi, Loponen Lasse, Rasinmäki Tommi, Silvonen Timka ja Suuronen Anne Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine: Fysiikka

Lisätiedot

Suomalaista Viisautta Kustannus Hereticum www.hereticum.com

Suomalaista Viisautta Kustannus Hereticum www.hereticum.com Suomalaista Viisautta Kustannus Hereticum www.hereticum.com Hannu Piekkola Kalevalamatkaopas Tähtiin OSA i 17.02.2011 Pohjautuu Kalevala Matkaopas tähtiin Kaleva - Matkaopas tähtiin Kustannus Hereticum

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008 Kierteisgalaksi Messier 101, tunnetaan myös nimellä Tuulimyllygalaksi. Kuvattu William Opticsin FLT 110 -putkella Komakalliolta. Kuva Antti

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2006

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2006 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2006 Hannu Hongiston kuvaama komea halo. Taustalla Humaljärvi. Kuva on otettu viime joulukuun 17 päivänä. Tässä numerossa mm: Talvileiri Esitelmälyhennelmät

Lisätiedot

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii

Lisätiedot

LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS -materiaalia opetuksen tueksi

LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS -materiaalia opetuksen tueksi Aksela Maija, Hannula Irma & Hietala Irene (toim.) LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS -materiaalia opetuksen tueksi Julkaisija: LUMA -keskus & MAOL ry SISÄLLYS Alkusanat I Toiminnallisia aktiviteetteja 1. Arkipäivän

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Juha Ojanperä Har javalta

Juha Ojanperä Har javalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo

Lisätiedot

Aurinkokunta, kohteet

Aurinkokunta, kohteet Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Albedot ja magnitudit

Albedot ja magnitudit Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat. Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat. Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto 25.2.2016 Illan ohjelma Johdanto Tähtitaivaan nimistöä ja mytologiaa Tähtien ja tähdistöjen nimet Kreikkalais-(roomalainen)

Lisätiedot

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin

Lisätiedot

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos Kosmologian yleiskatsaus Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Päämääriä Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Kehitys,

Lisätiedot

13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe )

13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe ) 13.3 Supernovat Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L nähdään suurilta etäisyyksiltä tärkeitä etäisyysmittareita Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe ) Kirkkausmaksimi:

Lisätiedot

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50 7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat

Lisätiedot

MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY

MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY Maailmankaikkeuden synty selitetään nykyään ns. alkuräjähdysteorian ( Big Bang ) avulla. Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi tyhjästä tai lähes tyhjästä äärettömän

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA

KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA 1) Olbersin paradksi Miksi taivas n öisin musta? Js tähdet lisivat jakautuneet keskimäärin tasaisesti äärettömään ja muuttumattmaan avaruuteen, tulisi taivaan listaa yhtä kirkkaana

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä H arjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä H arjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 6.10.2016.-8.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.

Lisätiedot

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 1/2006 Kotiharrastajan tähti-pc - Jari Juutilainen kertoo miten sohvaperuna voi nauttia

Lisätiedot

Retki yötaivaalle - A Tour to the Night Sky

Retki yötaivaalle - A Tour to the Night Sky Retki yötaivaalle - A Tour to the Night Sky by Harry Rabb - Kirkkonummi, Finland. Last updated 28th of August 2015. This astronomical picture tour has text in two languages: In English (black text) and

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto 24.2.2016 Illan ohjelma Johdanto Revontulet Revontulten synty mitä revontulet ovat? Revontulten värit Erilaiset revontulimuodot Revontulten esiintyminen

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2009 AURINKOKUNTA planeetat, asteroidit ja Kuu Hannu Aartolahti kuvasi Härkämäen observatoriolla 7.1.2009 alkuillasta klo 16:45:56 Kuun ja Plejadien peittymisen alkua. Kuvat on

Lisätiedot

Tähtitiede harrasteena

Tähtitiede harrasteena Tähtitiede harrasteena 18.11.2009 Pertti Pääkkönen Joensuun yliopisto, Seulaset r.y. Tähtitieteen eri osa-alueet Galaktinen tähtitiede Tähdet, tähtienvälinen aine Ekstragalaktinen tähtitiede Galaksit,

Lisätiedot

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT 30 3.4. TULIPALLOHAVAINNOT Meteoroidit kiertävät auringon ympäri aivan kuten planeetat. Kun meteoroidi törmää maan ilmakehään, se kuumenee äkillisesti valtavan kitkan vuoksi ja tällainen pieni avaruuden

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura

PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat

Lisätiedot

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,

Lisätiedot

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Esitelmän runko Muinaiset uskomukset Kreikkalaisten selitysmalli Leonidien meteorimyrsky Havainnot meteoriparvista

Lisätiedot