Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos
|
|
- Anna-Leena Outi Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos
2 Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja koostumus
3 Aurinkokuntamme planeetat Aurinkoa kiertää kahdeksan planeettaa Neljä terrestristä eli maankaltaista kiviplaneettaa lähinnä Aurinkoa Merkurius Venus Maa Mars Neljä joviaanista eli jupiterinkaltaista nestekaasujättiläistä ulompana Jupiter Saturnus Uranus Neptunus
4 Tyypillistä planeetoille - Kiertoaika Auringon ympäri riippuu etäisyydestä (yksinkertaistetusti keskipakoisvoima vs. Auringon vetovoima) Merkuriuksen ratanopeus 47.9 km/s, Neptunuksen 5.5 km/s - Pyöriminen akselin ympäri riippuu kappaleen koostumuksesta (muodostuminen) ja törmäyshistoriasta - Aurinko- vs. tähtivuorokausi
5 Tyypillistä planeetoille - Kaasukehä on sitä yleensä sitä paksumpi, mitä suurempi planeetta on. Läpinäkyvyys riippuu kaasusta. Maa näkyvässä valossa Venus UV-valossa - Magneettikenttä aiheutuu metallisen ytimen virtauksista * Maankaltaisilla planeetoilla dipoli, jupiterinkaltaisilla multipoli (Venuksella ei ole kenttää lainkaan). * Kenttä suojaa aurinkotuulen hiukkaspommitukselta. * Kuulla ja Marsilla nk. remanentti jäännekenttä. Merkurius? - Nykyisin tutkimus painottuu luotaintutkimuksiin
6
7 Merkurius Aurinkokunnan pienin planeetta Läpimitta: 4880 km (38% Maan halkaisijasta) Massa: 5.5 % Maan massaa Kaikista planeetoista suurin puristamaton tiheys Etäisyys Auringosta: 0.47 AU (Maa = 1 AU) Kiertoaika 88 Maan vuorokautta Pyörähdysaika: 59 Maan vrk 2 (3:2 (resonanssi) Aurinkovuorokausi noin 176 Maan vrk
8 Merkurius Rata planeetoista soikein (etäisyys milj. km) Radan kallistus 3 o Pyörähdysakseli kohtisuorassa ratatasoon (kylmät navat) Perihelissä Auringon liike taivaalla on normaalista poikkeava: rataliikkeen nopeus voittaa pyörimisnopeuden ja Aurinko vaihtaa hetkeksi suuntaa
9 Merkurius Pintalämpötila: -180 C +430 C (Aurinkoon päin kuumin, napojen kraatterien pohjalla kylmä) Kirkas, mutta lähellä Aurinkoa -> hankala havaita aamu ja iltahämärässä (max el=28 astetta)
10 Merkurius - pintaympäristöt l Pinta kraatterien peittämä l Ei (suurta) aktiivisuutta miljardeihin vuosiin l Ei suojaavaa ilmakehää l Caloris Basin kraatteri syntynyt voimakkaassa törmäyksessä. Kraatterin vastapuolella vuoria, jotka mahdollisesti syntyneet törmäyksessä l Pinnalla juonteita. Vuorovesivoimat ja jäähtymisen aiheuttama kutistuminen l Auringon aiheuttamat vuorovesivoimat 17% voimakkaammat kuin Maassa. l Napojen kraatterien pohjalla mahdollisesti jäätä
11
12 Merkurius - kaasukehä ja magnee:ken;ä Ei merkittävää kaasukehää (liian pieni), l Magneettikentän voimakkuus 1% Maan magneettikentästä (rautaydin) Dipolaarinen kenttä, navat lähes yhtyvät pyörähdysakselin napoihin Magnetosfääri (m-kenttä kokoaa aurinkotuulen hiukkasia) Kuita Merkuriuksella ei ole
13 Merkurius - tutkimus Mariner 10 Messenger BebiColombo (2022) Esim. magneettikenttätutkimuksia Vain kaksi luotainta on tutkinut: Mariner 10 suoritti kolme ohilentoa ja kartoitti 45 % pinnasta sekä havaitsi magneettikentän 1974 Messenger kartoitti tammikuussa %. Toinen ohitus , kolmas Luotain aloitti havaintotyön kiertoradalla maaliskuussa 2011 (kuvaa ja kartoittaa planeetan, kemiallinen koostumus) Luotainlennot hankalia suuren polttoaineenkulutuksen vuoksi (Jupiteriin yleensä helpompi lentää!) Tutka- ja teleskooppihavainnot
14 Venus Läpimitta: km (95 % Maan halkaisijasta) Massa: 90 % Maan massasta Etäisyys Auringosta 0.72 AU Rata lähes ympyrä, kallistus 3 o Kiertoaika: 225 Maan vrk Pyorähdysaika: 243 Maan vrk (lähes 1:1 (resonanssi, mutta pyörii myötäpäivään) Pyörähdysakselin kallistus 3 o Pintalämpötila: 462 o C Kirkkain kohde taivaalla Kuun jälkeen. Näkyy aamulla tai illalla (max el=48 o )
15 Venus -pintaympäristöt - Pinnalla runsaasti tuliperäisen toiminnan aikaansaamia muodostummia (laavatasankoja, tulivuoria, repeämiä) - Luultavasti yhä tuliperäistä toimintaa (korkea lämpötila, vulkaanisia kaasuja ilmakehässä) - Pinta-aines suhteellisen vanhaa (ei laattatektoniikkaa) - Teoria: kuumuuden kasvaessa kuoren alla kylliksi alkaa n. 100 milj vuoden pituinen aktiivinen kausi. Edellinen oli 500 milj vuotta sitten. Tietokoneella tehty kuva Venuksen pinnasta
16 Venus -kaasukehä Voimakas kasvihuoneilmiö (97% CO 2 ) -> tasainen korkea lämpötila Paine pinnalla 92 x paine Maassa (vrt 1 km syvyydessä veden alla) Voimakkaita tuulia yläilmakehässä (350 km/h) Alempana heikkoja tuulia, mutta kovan paineen vuoksi lennättää kiviä ja pölyä Rikkidioksidi- / rikkihappopilviä à valoa ei juuri pääse pinnalle Magneettikenttää tai kuita Venuksella ei ole
17 Venus - tutkimus Lukuisia luotaimia ohittanut / kiertänyt planeettaa, esim: - Mariner 2; 1962 ensimmäinen ohilento, kuvia ilmakehästä - Venera 13 ja 14; 1982 laskeutuivat, kuvia pinnalta - Venera 15 ja 16; 1983 ilmakehän tutkimusta kiertoradalta Mariner 2 Venera 14 Venera 13
18 Venus - tutkimus Parhaillaan Venus express, tutkii ilmakehää
19 Maa Läpimi'a km Massa 6x10 24 kg Etäisyys Auringosta: 150 milj km (1 AU) Kiertoaika 365 vrk Pyörähdysaika 23 h 56 min Vuorokauden pituus 24 h Rataliike ei juuri vaikuta vuorokauden pituuteen Pyörähdysakselin kallistus 23 o vuodenajat
20 Maa Rata lähes ympyrä, kallistus 7 o Pintalämpötila C 57.7 C
21 Maa -pintaympäristöt Ilmakehän (kasvihuoneilmiön) vuoksi vesi on pinnalla paljolti nestemäisessä muodossa Laattatektoniikka aktiivista à jatkuvaa tuliperäistä toimintaa à merenpohjan pinta-aines nuorta (vanhin kivi 200 milj vuotta, keskimäärin 100 milj vuotta). à mantereiden reunoilla nuorta ja keskellä vanha kiveä. Kraatterit peittyneet (kasvillisuus, vuorijononpoimutus, sedimentaatio, meret Eläviä organismeja (kasveja, eläimiä)
22 Maa - ilman ve;ä
23 Maa -kaasukehä ja magneettikenttä Ilmakehä koostuu lähinnä typestä ja hapesta - Läpäisee valoa - Hiilidioksidin aiheuttama kasvihuoneilmiö rajoittaa lämpötilavaihtelua yön ja päivän välillä (10-20 C) - Suojaa pienten meteoroidien törmäyksiltä Magneettikenttä (lähinnä kaksinapainen) suojaa aurinkotuulen hiukkasilta
24 Maa -kuu Suuri kuu, halkaisija 25 % Maan halkaisijasta. Syntynyt luultavasti Maan ja Marsin kokoisen kappaleen törmäyksessä Maan ollessa vielä osittain sula. Lukkiutunut pyöriminen (kiertoaika = pyörähdysaika)
25 Mars Etäisyys Auringosta 1.5 AU Rata Merkuriuksen jälkeen soikein ( AU) Radan kallistus 6 o Läpimi'a 6750 km (0.5 Maan halkaisijaa) Massa 0.1 Maan massaa Kiertoaika 687 Maan vuorokau'a Pyörähdysaika 24.6 h Akselin kallistus 25 o PintalämpöPla o C Näkyy hyvin. Useimmiten kuitenkin himmeämpi kuin Jupiter
26 Mars -pintaympäristöt Pintamateriaali enimmäkseen basalua (kevy'ä laavakiveä), kuten Maassa Ei havai'u akpivista tuliperäistä toimintaa Maankaltaiset planeetat
27 Mars -pintaympäristöt Vanhoja tulivuoria (Olympos Mons) Navoilla vesi- jäätä, tarpeeksi pei'ämään planee'a 11m vesipatjalla Pinnalla veden kulu'amia jokiuomia Punainen väri johtuu raudasta (ruoste) Paine pinnalla alle 2% Maan ilmanpaineesta
28 Mars -kaasukehä ja magneettikenttä - Marsilla on ohut ilmakehä (CO 2, N 2 ), ei juurikaan kasvihuoneilmiötä - Pölymyrskyt ovat Marsissa tyypillisiä, kuten Maassa kuivilla alueilla (Auringon aiheuttama maan lämpeneminen lämmittää ilmakehää paikallisesti) - Magneettikentän uupuminen altistaa aurinkotuulen pommitukselle joka vie osan kaasukehästä mukanaan
29 Mars -kuut - Kaksi pientä kuuta (Phobos 22 km ja Deimos 13 km) - Erilaisia ominaisuuksiltaan: Phobos tumma, Deimos kivinen/metallinen - Luultavasti siepattuja asteroideja
30 Mars -tutkimus 22 onnistunutta ja 22 epäonnistunutta missiota: Mariner 4, 1964 ohilento Mariner 9, 1972 kiertolainen Mariner 4 laukaisu Mars exploration rovers Viking 1, 1982 laskeutuja Mars exploration rovers, 2004 Laskeutuja, mönkijät Phoenix, 2008, vettä?, lumisadetta Curiosity rover, 2012
31 Mistä on pienet planeetat tehty Maankaltaiset planeetat koostuvat pääosin Auringon läheisyydessä, korkeassa lämpöplassa Pivistyneistä alkuaineista Maapallon yleisimmät alkuaineet (m- %) (Physics & Chemistry of the Solar System) 35 % rauta (Fe) 30 % happi (O) 15 % pii (Si) 15 % magnesium (Mg) 2 % Nnkkeli (Ni) 2 % rikki (S) 1 % kalsium (Ca) 1 % muut alkuaineet Maan kuoren yleisimmät alkuaineet (CRC Handbook of Chemistry and Physics) 46 % Happi 28 % Pii 8 % Alumiini 6% Rauta Terrestriset planeetat ovat kehärakenteisia, eri kerrosten koostumukset ja ominaisuudet poikkeavat huoma'avasp toisistaan Toisin sanoen terrestriset planeetat ovat kehityksensä varhaisvaiheessa differen@oituneet
32 Maapallon kehärakenne N, O, H, C Atmo-, hydro-, biosfääri km Al, Si, O Fe, Mg, Si, O Fe, Ni Fe, Ni Litosfääri Vaippa Sula ulkoydin km (5%) km (45%) km (30%) Kiinteä sisäydin km (25%) Raskaat alkuaineet ovat rikastuneet Maan syviin osiin, kevyet pintaosiin
33 Tietoa Maan sisäosista seismologia
34 Tietoa Maan sisäosista syvän Maan näy/eet Tulivuorenpurkausten basalttilaavan mukana pintaan kulkeutuu ksenoliitteja, kivinäytteitä satojen kilometrien syvyydeltä Maan vaipasta. Korkean paineen laboratoriokokeet osoittavat, että ksenololiitit todella tulevat syvältä O Si Ca Mg Fe ksenoliitti basaltti Luonnon ksenoliitteja Synteettisiä ksenoliitteja 20 GPa The GSC/Dalhousie High Pressure Laboratory, Kanada American Museum of Natural History, Experimental Petrology Lab. Kilauea, Havaiji (1980).
35 Maapallon kehärakenteen synty 4,57 Ga sitten > 4.4 Ga sitten Nykyhetki Metallit vajoavat Rautanikkeliydin muodostuu Litosfääri Vaippa Ulkoydin Sisäydin Silikaatit kohoavat Varhainen maapallo kuumenee Maapallo sulaa kokoonpuristuminen magmameriä syntyy meteorimyrsky planeetta sulaa radioaktiivinen hajoaminen raskaat alkuaineet vajoavat kevyet alkuaineet kohoavat Maapallo on saanut nykyisen rakenteensa rautanikkeliydin silikaattivaippa ja kuori kaasukehä
36 Terrestristen planee;ojen arkkitehtuuri Mars Tietomme muiden maankaltaisten planee'ojen rakenteesta ja koostumuksesta Merkurius Venus Maa
37 Merkuriuksen rakenne Mariner 10: Heikko magneettikenttä à oltava sula ydin, mutta planeetta liian pieni (alhainen T) Nyt havaittu planeetan pyörähdysajassa pieniä vaihteluita à Sisustan oltava sula à Sisustan todennäköisesti sisällettävä keveämpiä aineita (esim. rikkiä) jotka alentavat sisuksen sulamispistettä Kuori km paksu (5-10%), ydin suuri (70%) ja raskas (voimakas törmäys?) 70% metallisia ja 30% silikaattista materiaalia. Tiheys aurinkokunnan toiseksi suurin 5.43 g/cm³ (veden 1.00 g/cm 3 ), hieman Maan tiheyttä pienempi
38 Venuksen rakenne Ei juuri tietoa ytimen koosta tai siitä onko se kiinteä vai nestemäinen (ei laattatektoniikkaa à Ei konvektiovirtauksia?) Tiheys 5.2 g/cm³ lähellä Maan tiheyttä Kuoren paksuus lienee muutama kymmenen kilometriä
39 Marsin rakenne Ytimen koko km (n. 45%, koko riippuu ytimen koostumuksesta) Kuoren paksuus n. 50 km (1.5%) Vuorovesivoimien aiheuttama litistyminen à Sisäosat ainakin osaksi sulaa materiaalia Maankaltaisista planeetoista alhaisin Tiheys 3.9 g/cm³. Painovoima pienempi kuin Merkuriuksella!
40 Marsin rakenne Viking laskeutuja (kemiallinen XRF analyysi) Mars Pathfinder laskeutuja Global Surveyor - luotain MARS Happi Pii Rauta Magnesium Kalsium Alumiini natrium kalium MAA Happi Pii Alumiini Rauta Kalsium Natrium Kalium magnesium Yleisimmät alkuaineet Maan kuoressa ja Marsin kuoressa à Marsin ytimen oltava Maan ydintä kevyempi. Saharan autiomaata Egyptissä Autiomaata Marsissa (Viking, 1976)
41 Joviaaniset planeetat
42 Rakenne
43 Jupiter Aurinkokunnan suurin planee'a (massa 2.5 kertaa muiden planee'ojen massa, läpimi'a 11 Maan läpimi'aa) Koostuu pääosin vedystä ja heliumista 63 tunne'ua kuuta Pyörähdysaika 9 h 55 min, vuosi noin 12 Maan vuo'a Tunnusmerkkejä tummat ja vaaleat raidat sekä Suuri punainen pilkku MagneeUken'ä 14 kertaa Maan magneeuken'ää suurempi
44 Saturnus Tiheydeltään pienin planee'a (0.69 g/cm 3 ) Vedyn ja heliumin lisäksi myös metaania 60 tunne'ua kuuta Pyörähdysaika 10 h 13 min, vuosi Maan vuo'a Tunnusmerkki renkaat Koostuvat 99.9% vesijäästä Syntymekanismi vielä kiistanalainen
45 Uranus Aurinkokunnan kooltaan kolmanneksi ja massaltaan neljänneksi suurin planee'a (14,5 Maan massaa) Koostuu lähinnä kivestä ja erilaisista jäästä (vesi, ammoniakki, metaani,...), vetyä ja heliumia vain vähän 27 tunne'ua kuuta Pyörähdysaika 17 h 14 min, vuosi noin 84 Maan vuo'a Pyörähdysakseli voimakkaasp kallistunut Himmeä rengas
46 Neptunus Tihein jäuläisplanee'a, kooltaan neljänneksi ja massaltaan kolmanneksi suurin planee'a Kylmin planee'a, pintalämpöpla aste'a Koostumus Uranuksen kaltainen Ei näy koskaan paljain silmin 13 tunne'ua kuuta Pyörähdysaika 16 h 6 min, kiertoaika noin 165 vuo'a
47 Massa Tiheys Painovoima Päivän pituus Ratanopeus Lämpötila
48 Massa Tiheys Painovoima Päivän pituus Ratanopeus Lämpötila
49 Massa Tiheys Painovoima Päivän pituus Ratanopeus Lämpötila
50 Massa Tiheys Painovoima Päivän pituus Ratanopeus Lämpötila
51 Massa Tiheys Painovoima Päivän pituus Ratanopeus Lämpötila
52 Massa Tiheys Painovoima Päivän pituus Ratanopeus Lämpötila
53 Kiitos mielenkiinnosta!
AURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotJupiterin kuut (1/2)
Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotEnsimmäinen matkani aurinkokuntaan
EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotSummary in English. Curiosity s goals
SAM 6. 11.10.2014 Summary in English Curiosity is the latest rover sent to Mars. It was launched on November 26, 2011 and it reached Mars on August 6, 2012. Curiosity s main goal is to explore and assess
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
Lisätiedot7.10 Planeettojen magnitudit
7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
Lisätiedot7.6 Planeettojen sisärakenne
7.6 Planeettojen sisärakenne Luotaimien ratoihin kohdistuvat häiriöt planeetan gravitaatiokenttä Gravitaatiokenttä riippuu kappaleen muodosto ja sisäisestä massakajaumasta 1000 km ja suuremmat kappaleet:
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotNiko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen
[MIKKELIN LUKIO] Mars, Curiosity, SAM Latmos- tiedekoulu Pariisissa Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen 9-13.10.2012 MARS Mars on neljäs planeetta Auringosta laskien Keskietäisyys
LisätiedotAurinkokunta, kohteet
Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA
Planeetan fyysisiä ominaisuuksia sekä kiertoradan ominaisuuksia tutkitaan piirrosten, tiedonhaun ja simulaatioiden avulla. Seuratkaa ohjeita tarkasti, pohtikaa ja vastatkaa kysymyksiin. Yhdistäkää lopuksi
LisätiedotJättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa
Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotTähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti.
Vuorovesivoima Toisen taivaankappaleen painovoima vaikuttaa kappaleen eri kohtiin eri tavoin. Ero havaitaan vuorovesivoimana, joka aiheuttaa esimerkiksi Maan merien vuorovesipullistumat. Tähän EI tarvita
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotAvaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru
Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos, Helsinki Ilmailuinsinöörien kerho, Kampusareena, TTY, 27.11.2018 11/26/18
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
Lisätiedotja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa.
1 7 8 9 10 11 1 1 1 1 1 17 18 19 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 Maan ulkopuolista elämää etsitään läheltä ja kaukaa. Aurinkokunnassa on viisi paikkaa, joissa teoriassa voisi olla elämän edellytykset.
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja ne
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotExploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi
Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena
LisätiedotAurinkokunnan tutkimuksen historiaa
Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotAurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"
7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotFysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt
Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotSisällys. Maan aarteet 7
Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24
LisätiedotAlbedot ja magnitudit
Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
Lisätiedot8a. Kestomagneetti, magneettikenttä
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotTÄHDET JA AVARUUS 8/2009
Tällä pla Taiteilijan näkemys korundisateesta. Näkymä on CoRoT-7b-planeetan yöpuolen reuna-alueelta, jossa pinta saattaa olla osin sulaa laavaa, osin hieman kiinteämpää kiveä. 14 neetalla sataa kiviä Syyskuussa
LisätiedotTutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory
Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
Lisätiedotyyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk
I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotTAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014
TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
Lisätiedot