LUENTO Kyösti Ryynänen HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAINTOMENETELMÄT HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT
|
|
- Kirsi Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUENTO Kyösti Ryynänen ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA ENSIMMÄISET LÖYDETYT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR ) YMPÄRILTÄ 1995 ENSIMMÄINEN AURINGONKALTAISEN TÄHDEN (51 PEGASI) YMPÄRILTÄ 1 2 (EXTRA SOLAR SYSTEM PLANETS) OVAT HAVAINTOKOHTEINA ERITTÄIN VAIKEITA OVAT KAUKANA, PIENIKOKOISIA, PIENIMASSAISIA, EIVÄT ITSE SÄTEILE VALOA, MUTTA SIJAITSEVAT KUITENKIN LÄHELLÄ MASSIIVISTA KIRKASTA (HÄIKÄISEVÄÄ) KESKUSTÄHTEÄ 3 HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ KESKUSTÄHDEN KIRKKAUS (SPEKTRIN RIITTÄVÄ KIRKKAUS) JA ATMOSFÄÄRIN STABIILISUUS (MITTAUSTARKKUUS) EKSOPLANEETAN ETÄISYYS KESKUSTÄHDESTÄ EKSOPLANEETAN LÄMPÖSÄTEILY JA ALBEDO (HEIJASTUSKYKY) KESKUSTÄHDEN JA EKSOPLANEETAN MASSOJEN SUHDE (HEILUTTAAKO KESKUSTÄHTEÄ) EKSOPLANEETTASYSTEEMIN ORIENTAATIO (NÄHDÄÄNKÖ ESIM. SUORAAN SIVULTA) EKSOPLANEETTASYSTEEMIN KOKOONPANO RATOJEN EKSENTRISYYS 4 HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ EKSOPLANEETAN KIERTOAIKA EKSOPLANEETAN SIJAINTI RADALLAAN HAVAINTOSUUNNAN EKSTINKTIO (ABSORBTIO + SIRONTA) EKSOZODIAKAALINEN VALO (EKSOPLANEETTASYSTEEMIN KAASUN JA PÖLYN MÄÄRÄ) KÄYTETYN LAITTEISTON TARKKUUS HAVAINTOGEOMETRIA (OTOLLISET SUUNNAT MAAPALLOLTA) HAVAINTO-OHJELMA (HAVAINTO-IKKUNAT) 5 HAVAINTOMENETELMÄT SÄTEISNOPEUSMITTAUS (SPEKTROMETRIA) ASTROMETRIA SAMANAIKAINEN SPEKTROMETRIA JA ASTROMETRIA EKSOPLANEETAN YLIKULKU (TRANSIT) GRAVITAATIOLINSSI (MIKROLINSSI) PULSARIN EPÄSÄÄNNÖLLISYYS (TIMING) PÖLYKIEKON TIHEYSJAKAUMA JA MUOTO SUORA EKSOPLANEETAN HAVAINNOINTI (IMAGING) RADIOSÄTEILY POLARIMETRIA 6 1
2 SÄTEISNOPEUSMITTAUS- MENETELMÄ TOISTAISEKSI MENESTYKSEKKÄIN MENETELMÄ EKSOPLANEETTOJEN LÖYTÄMISEKSI LAITTEISTO MITTAA TÄHDEN SPEKTRIN DOPPLER-SIIRTYMÄÄ VERTAILUSPEKTRI SAADAAN TELESKOOPIN JÄLKEEN VALON KULKUREITILLE ASETETUN KAASUSYLINTERIN AIKAANSAAMISTA ABSORBTIOVIIVOISTA (EDUSTAVAT NOLLANOPEUTTA) VERTAILUSPEKTRI VOIDAAN TUOTTAA MYÖS KALIBROINTILAMPUN AVULLA 7 SÄTEISNOPEUSMITTAUS EKSOPLANEETTA JA KESKUSTÄHTI KIERTÄVÄT YHTEISEN MASSAKESKIPISTEEN YMPÄRI TÄLLÖIN KESKUSTÄHTI LIIKKUU EKSOPLANEETAN RADAN KANSSA SAMANMUOTOISTA, MUTTA PALJON PIENEMPISÄTEISTÄ RATAANSA (REFLEKSIOLIIKE) MITTAAMALLA (MONTA KERTAA) KESKUSTÄHDEN NÄKÖSÄTEENSUUNTAINEN NOPEUSKOMPONENTTI, PYSTYTÄÄN TÄHDEN RATA LASKEMAAN JA EDELLEEN MÄÄRITTÄMÄÄN MINKÄLAINEN EKSOPLANEETTA TÄHDEN YMPÄRILLÄ TÄYTYY OLLA MENETELMÄLLÄ SAADAAN SELVILLE EKSOPLANEETAN MINIMIMASSA, KIERTOAIKA, RADAN EKSENTRISYYS JA PLANEETAN PAIKKA 8 LAITTEISTON TARKKUUS EKSOPLANEETTASYSTEEMIEN KESKUSTÄHTIEN SÄTEISNOPEUKSIIN AIHEUTTAMAT VAIHTELUT OVAT PIENIÄ JA SIKSI VAIKEASTI HAVAITTAVISSA ESIM. OMAN AURINKOKUNTAMME SUURIN PLANEETTA JUPITER AIHEUTTAA AURINGON LIIKKEESEEN MAKSIMISSAAN 12,4 m/s SÄTEISNOPEUSMUUTOKSEN, MAAN VAIKUTUS AURINGON LIIKKEESEEN ON 0,09 m/s SÄTEISNOPEUSMITTAUKSEN TARKKUUS MÄÄRÄÄ MINKÄMASSAISET VOIDAAN HAVAITA, NYKYTARKKUUDELLA 1 m/s (JOPA 0.6 m/s) PYSTYTÄÄN HAVAITSEMAAN JUPITERIN MASSAISIA EKSOPLANEETTOJA, MUTTA EI MAAN MASSAISIA PLANEETTOJA MAANPINNALTA HAVAITTAESSA ILMAKEHÄN TURBULENSSI VÄHENTÄÄ TARKKUUTTA (RAJOITTAA EHKÄ NEPTUNUKSEN KOKOISTEN LÖYTÄMISEEN) EKSOPLANEETAN KIERTOAIKA SÄTEISNOPEUSMITTAUS-MENETELMÄ EDELLYTTÄÄ HAVAINTOJA KOKO EKSOPLANEETAN KIERTOAJALTA (MENETELMÄN HEIKKOUS) ESIM. JUPITERIN KIERTOAIKA ON VAJAA 12 VUOTTA ESIM. MERKURIUKSEN KIERTOAIKA ON 1/4 VUOTTA PISIMPÄÄN JATKUNEET HAVAINTO- OHJELMATKIN VASTA VUOSIKYMMENEN PITUISIA (RIITTÄVÄLLÄ TARKKUUDELLA) 9 10 ASTROMETRIA PERUSTUU SAMOIN KESKUSTÄHDEN REFLEKSIOLIIKKEESEEN ASTROMETRIASSA MITATAAN TÄHDEN TARKKAA PAIKKAA (NÄKÖSÄTEEN SUHTEEN POIKITTAISESSA TASOSSA) TOISTUVISTA PAIKANMITTAUKSISTA SAADAAN SELVILLE TÄHDEN LIIKE JA EDELLEEN EKSOPLANEETAN LIIKE SAADAAN KAKSI NOPEUTTA (TASOSSA), JOLLOIN EKSOPLANEETAN RATAELEMENTIT VOIDAAN LASKEA TARKKAAN YHDISTETTY MENETELMÄ TELESKOOPPIIN ON ASENNETTU INSTRUMENTTI, JOKA MITTAA SEKÄ TÄHDEN SÄTEISNOPEUDEN ETTÄ TÄHDEN PAIKAN TÄHDEN LIIKE SAADAAN MÄÄRITETTYÄ KOLMESSA AVARUUS-ULOTTUVUUDESSA YHDISTÄÄ SÄTEISNOPEUSMITTAUS-MENETELMÄN PARHAAT PUOLET (HERKKYYDEN KUN PLANEETTASYSTEEMI NÄKYY SIVULTA) JA ASTROMETRISEN MENETELMÄN PARHAAT PUOLET (HERKKYYDEN KUN PLANEETTASYSTEEMI NÄKYY YLÄ- TAI ALAPUOLELTA)
3 TRANSIT GRAVITAATIOLINSSI EKSOPLANEETAN YLIKULKU AIHEUTTAA TÄHDEN VALOKÄYRÄÄN PUDOTUKSEN (JUPITER 1%, MAA 0.01%) VALOKÄYRÄSTÄ NÄHDÄÄN EKSOPLANEETAN KOKO (SUUREMPI PLANEETTA PEITTÄÄ ENEMMÄN TÄHTEÄ) JA KIERTOAIKA (HIMMENEMISEN TOISTUVUUS) ATMOSFÄÄRIN OLEMASSAOLO VOIMISTAA ABSORBTIOTA RATATASON TIEDETÄÄN NÄKYVÄN SIVULTA, KOSKA EKSOPLANEETTA PYSTYY HIMMENTÄMÄÄN TÄHDEN VALOA USEAMMASTA TRANSIT-HAVAINNOSTA SAADAAN RATA-TASO, LÄMPÖTILA JA SPEKTRI TARKAAN MÄÄRITELTYÄ EKSOPLANEETTOJA HAVAITTU NÄIN HARRASTAJIENKIN LAITTEILLA 13 ETUALAN TÄHTI PEITTÄÄ TOISEN TÄHDEN TAAKSEEN ETUALAN TÄHDEN MASSA KAAREUTTAA YMPÄRILLÄÄN AVARUUTTA MUODOSTAEN LINSSIN, JOKA KERÄÄ JA TAITTAA TAKANAOLEVAN TÄHDEN VALOA LISÄTEN HAVAITTUA KIRKKAUTTA JOS ETUALAN TÄHTEÄ KIERTÄÄ SOPIVASSA PAIKASSA EKSOPLANEETTA, NIIN SEN MASSA AIKAANSAA VIELÄ LYHYTAIKAISEN LISÄKIRKASTUMISEN HAVAITTUUN VALOKÄYRÄÄN 14 PULSARIN EPÄSÄÄNNÖLLISYYS PERUSTUU NEUTRONITÄHDEN REFLEKSIOLIIKKEESEEN (EKSOPLANEETAN AIHEUTTAMAAN HUOJUNTAAN) PYÖRIVISTÄ NEUTRONITÄHDISTÄ (MILLISEKUNTIPULSARIT) TULEVIEN RADIOPULSSIEN TULOAJAT VAIHTELEVAT, KUN NEUTRONITÄHTI LIIKKUU NÄKÖSÄTEEN SUUNNASSA PULSARIEN KOMPAKTI RAKENNE JA SITEN PYÖRIMISEN SÄÄNNÖNMUKAISUUS (VERRATTUNA PÄÄSARJAN TÄHTIIN) MAHDOLLISTAA PIENIMASSAISTEN PLANEETTOJEN LÖYTÄMISEN PÖLYKIEKKO PÖLYKIEKOT HAVAITAAN HELPOMMIN KUIN PLANEETAT (VALTAOSALLA NUORISTA TÄHDISTÄ MITATTU YLIMÄÄRÄ IR-SÄTEILYÄ) TÄHTIEN YMPÄRILTÄ KUVATTUJEN PÖLYKIEKKOJEN MUODOSTA VOIDAAN PÄÄTELLÄ MUODOSTUMASSA OLEVAN EKSOPLANEETTASYSTEEMIN OMINAISUUKSIA PÖLYKIEKON TIHEYSJAKAUMAN (EPÄSYMMETRINEN) MUOTO PÖLYKIEKOSSA OLEVAT TYHJÄT ALUEET (PLANEETAT KERÄNNEET KAASUN JA PÖLYN LISÄMASSAKSEEN) RADIOSÄTEILY KESKUSTÄHDEN VOIMAKAS INFRAPUNASÄTEILY OSUESSAAN EKSOPLANEETAN VESIHÖYRY- PITOISEEN ATMOSFÄÄRIIN AIKAANSAA VESIMOLEKYYLIEN EKSITOITUMISTA (VIRITTYMISTÄ) JA PURKAUTUMISTA RADIOALUEEN MASER-LÄHTEINÄ POLARIMETRIA KIINTEÄPINTAISEN PLANEETAN PINNALTA HEIJASTUNUT KESKUSTÄHDEN VALO ON POLARISOITUNUTTA POLARISOITUNEEN KOMPONENTIN INTENSITEETIN JA DOPPLER- SIIRTYMÄN EROTTAMINEN KESKUSTÄHDEN STABIILISTA VALOSTA
4 IMAGING SUORA HAVAINTO EKSOPLANEETAN SUORA VALOKUVAAMINEN ERI AALLONPITUUKSILLA TÄHTIEN SÄTEILYN MAKSIMI OSUU USEIMMITEN NÄKYVÄN VALON ALUEELLE, KUN TAAS NIIDEN SÄTEILYLLÄÄN LÄMMITTÄMIEN EKSOPLANEETTOJEN SÄTEILYN MAKSIMI OSUU INFRAPUNA-ALUEELLE PLANEETAN JA TÄHDEN KIRKKAUKSIEN SUHDE ESIM. NÄKYVÄSSÄ ~1: , MUTTA IR:ssä ~1: (JOPA 1:1000, 1:200) TAVOITTEENA VÄRILLINEN KUVA, JOSSA NÄKYISI EKSOPLANEETAN PINTA (PILVIÄ, MANTEREITA JA MERIÄ) NYKYRESOLUUTIOLLA PLANEETTA PEITTÄÄ MUUTAMAN PIKSELIN OWL (PEILIN HALKAISIJA 100m) PYSTYISI SUORAAN KUVAAMAAN LÄHITÄHTIEN PLANEETTOJA 19 EKSOPLANEETAN VALON EROTTAMINEN KESKUSTÄHDEN VALOSTA KORONAGRAFILLA PEITETÄÄN KESKUSTÄHDEN VALO KESKUSTÄHDEN VALO KOMPENSOIDAAN VASTAKKAISESSA VAIHEESSA OLEVALLA SAMAN TÄHDEN VALOLLA (NULLING INTERFEROMETRY), JOLLOIN VAIN EKSOPLANEETASTA LÄHTÖISIN OLEVAN VALO HAVAITAAN EKSOPLANEETAN VALOSSA NÄKYY SEN RATALIIKKEEN AIHEUTTAMA DOPPLER-SIIRTYMÄ (MITÄ KESKUSTÄHDEN VALOSSA EI OLE) EKSOPLANEETASTA HEIJASTUNEEN KESKUSTÄHDEN VALON SPEKTRISSÄ NÄKYISI EKSOPLANEETAN ATMOSFÄÄRIN AIHEUTTAMAT ABSORBTIO-VIIVAT EKSOPLANEETAN ATMOSFÄÄRIN KOOSTUMUKSESSA VOISI OLLA POIKKEUKSELLISEN PALJON VESIHÖYRYÄ, METAANIA, HIILIDIOKSIDIA TAI OTSONIA, JOTKA VIITTAISIVAT ELÄMÄN OLEMASSAOLOON VAIKEUTENA, ETTÄ ELOTTOMATKIN PROSESSIT SEKÄ ESIM. ISKEYTYNEET METEORIITIT AIKAANSAAVAT JA VAPAUTTAVAT SAMOJA AINEITA EKSOPLANEETAN ATMOSFÄÄRIIN 20 PLANEETTASYSTEEMIN OMINAISUUDET SYSTEEMIN STABIILISUUS 2:1 resonanssi (>20%:lla systeemeistä) miltei puolella systeemeistä jokin resonanssi, joka pysäyttää migraation stabiileja ratoja myös moninkertaisten tähtien ympärillä etsitään systeemejä, jotka olleet miljardeja vuosia riittävän stabiileja, jotta elämä on ehtinyt kehittyä noin 15% systeemeistä epästabiileja (400 miljoonan vuoden kriteerillä) noin 25% systeemeistä on melko stabiileja (Aurinkokunta) massiivisten planeettojen radat melko stabiileja, mutta pienempien planeettojen radat kehittyvät kaoottisesti (maankaltaiset), esim. Merkurius voi törmätä Venukseen muutaman miljardin vuoden kuluessa, toisissa simulaatioissa Venus tai Mars voisi törmätä Maahan planeettojen pyörimisakselin kulman muutosten vaihteluvälit 600 miljoonaa vuotta sitten Maan vuorokausi 22 (pyörimisaika) oli 21 tuntia pitkä PLANEETTASYSTEEMIN OMINAISUUDET HAVAITUT RADAT TULOSTA AIKAISEMMISTA TÖRMÄYKSISTÄ JA SIIRTYMISTÄ (MIGRAATIO) YLI VIIDESOSA KUUMISTA JUPITEREISTA PYÖRII OMAN AKSELINSA YMPÄRI RETROGRADISESTI RATOJEN ELLIPTISYYS 80%:lla yli 10% elliptisyys 25%:lla yli 50% elliptisyys Maan kaltaiset lähes ympyräradat epätavallisia 23 PLANEETTOJEN OMINAISUUKSIA VIELÄ SULIA KIVIPLANEETTOJA VULKAANISET MAAILMAT VESIMAAILMAT SUPER-EARTHS (melkein Neptunuksen kokoluokkaa) HYVIN YLEISIÄ MAATA-VASTAAVIA (koko x Maa) ELÄMÄN VYÖHYKKEELLÄ PELKÄSTÄÄN LINNUNRADASSA ARVIOLTA 20 (jopa 40) MILJARDIA EKSOPLANEETTOJEN VALTAVA KEMIALLINEN JA GEOFYSIKAALINEN KIRJO 24 LÖYDETYT mennessä löydetty 3544 eksoplaneettaa (853 eksoplaneettaa per ) 597 usemman planeetan systeemiä (126 per ) Paljon vahvistamattomia (4696 per ) eksoplaneettakandidaatteja, Nasan Kepler Space Telescope löydetyt planeetat eivät ole edustava otos olemassaolevista eksoplaneetoista löydetään lähellä keskustähteään kiertävät suurimassaiset planeetat, joiden ratataso sattuu näkymään riittävän pienellä inklinaatiolla pienimassaisia planeettoja on nykymenetelmillä erittäin vaikea havaita pitkäperiodisia planeettoja on nykymenetelmillä erittäin vaikea havaita löydetyt planeetat lähellä keskustähtiään (Rochen raja 2,5x tähden säde, a<0.06au keskustähti pakottaa ympyräradalle ja synkroniseen pyörimiseen) 25 4
5 LÖYDETYT Useita alle 2 M Maa planeettoja Kymmeniä alle 10 M Maa Kepler-20e ( ) ensimmäinen Maata pienempi planeetta (transitmenetelmä) Ensimmäiset kaksoistähtijärjestelmän eksoplaneetat löydetty 2011 määritetty ekso-atmosfäärin spektrejä ERAKKAOPLANEETTA KARKULAISENA YKSIN AVARUUDESSA HAVAITTU NIMETTY CFBDSIR vv päässä NYKYHAVAINTOJEN PERUSTEELLA VÄHINTÄÄN PUOLELLA TÄHDISTÄ EKSOPLANEETTOJA 26 UUSIA EKSOPLANEETTOJEN HAVAINTOLAITTEITA COROT (laukaistu 2006 Ranska), ylikulku (transit)- menetelmällä jopa maankokoluokan planeettoja Kepler (NASA) laukaistiin maaliskuussa 2009 GAIA (ESA) 2012 James Webb Space Telescope (JWST) eli uudelleennimetty entinen NGST (Next Generation Space Telescope) ~2014 Darwin (ESA) ~2015 TPF (Terrestrial Planet Finder, NASA) ~2015 Plato (ESA) ~2017 (Earths in HZ, transit) SUPERSIVILISAATIOT SIVILISAATIOIDEN LUOKITTELUA (NIKOLAI KARDASHEV 1964) 1. ASTEEN SIVILISAATIO (MEIDÄN KALTAINEN, PLANEETAN RESURSSIT) 2. ASTEEN SIVILISAATIO (VALJASTANUT KESKUSTÄHDEN ENERGIAN, DYSONIN RENKAAT TAI KUORI TÄHDEN YMPÄRILLÄ) 3. ASTEEN SIVILISAATIO (VALJASTANUT GALAKSIN ENERGIAN) LÄHDEKIRJALLISUUS Fred Adams: Elämää multiversumissa, Like, 2004 (2002) AAS 207th Meeting, 8-12 January 2006, abstracts Barrie W. Jones, P. Nick Sleep, and David R. Underwood, 2006, Habitability of Known Exoplanetary Systems Based on Measured Stellar Properties, The Astrophysical Journal, 649, p George H. A. Cole; Wandering Stars, About Planets and Exo-Planets, An Introductory Notebook, 2006 C.G. Tinney, R. Paul Butler, Geoffrey W. Marcy, et.al.; The 2:1 resonant exoplanetary system orbiting HD 73526, arxiv:astro-ph/ v1 25 Feb 2006 Kyösti Ryynänen: Eksoplaneettojen havaittavuustekijät; säteisnopeusmittausmenetelmä, Pro Gradu, HY, 2003 Caleb Scharf: The Copernicus Complex, Penguin Books 2015 Peter Ward; Tuntematon elämä, Ursa, 2006 (2005) Hoehler, Tori M., Amend Jan P. and Shock, Everett L., 2007, A Follow the Energy Approach for Astrobiology, artikkeli Astrobiology-lehdessä 6/2007 Exoplanets: Discovering and characterizing Earth like planets, SummerSchoolAlpbach 2009 lectures,
LUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 29.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA 1 ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ 1995 ENSIMMÄINEN AURINGONKALTAISEN
LisätiedotLUENTO 7 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAITTAVUUSTEKIJÖITÄ HAVAINTOMENETELMÄT
LUENTO 7 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä ELÄMÄLLE RIITTÄÄ PAIKKOJA UNIVERSUMISSA MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN
LisätiedotLUENTO A Kyösti Ryynänen
LUENTO A 15.6.2017 Kyösti Ryynänen EKSOPLANEETAT MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS 1 ENSIMMÄISET LÖYDETYT EKSOPLANEETAT 1992 ENSIMMÄINEN NEUTRONITÄHDEN (PSR 1257+12) YMPÄRILTÄ
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
LisätiedotLUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä
LUENTO 6 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ ELINKELPOINEN PLANEETTA KOSMISET UHAT, ASTEROIDITÖRMÄYKSET MAAHAN ELÄMÄ MIKROGRAVIAATIOSSA 1 ELÄMÄN PERUSTA
LisätiedotEKSOPLANEETAT. Kyösti Ryynänen Kyösti Ryynänen
EKSOPLANEETAT 1. Planeettasysteemien muodostuminen 2. Elämälle suotuisat planeettasysteemit 3. Elämälle suotuisat planeetat ja kuut 4. Löydetyt eksoplaneetat 5. Elämän tunnistaminen eksoplaneetoilta UNIVERSUMI
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 12.12.2016 Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS 1 ÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ BIOKEMIALLINEN POTENTIAALI YMPÄRISTÖN POTENTIAALI PITKÄLLE EVOLUUTIOLLE
LisätiedotÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ. LUENTO Kyösti Ryynänen TIETOISUUS DRAKEN KAAVA
LUENTO 12.12.2016 Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYKKÄÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS ÄLYKKYYDEN ERITYISEDELLYTYKSIÄ BIOKEMIALLINEN POTENTIAALI YMPÄRISTÖN POTENTIAALI PITKÄLLE EVOLUUTIOLLE
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotLUENTO 11.10.2011 Kyösti Ryynänen
LUENTO 11.10.2011 Kyösti Ryynänen MAANULKOPUOLISEN ÄLYLLISEN ELÄMÄN MAHDOLLISUUS JA TODENNÄKÖISYYS UNIVERSUMISSA MITEN KANNATTAA ETSIÄ? MILLÄ VÄLINEELLÄ KOMMUNIKAATIO VOISI TAPAHTUA? 1 SETI MITEN ÄLYLLINEN
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8.2.6 Échelle-spektroskooppi Harva hila, n. 50 viivaa/mm Suuri blaze-kulma, n. 60 Havaitaan korkeita kertalukuja, m 20 60 suuri dispersio ja
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
LisätiedotAlbedot ja magnitudit
Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotKeskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!
Keskeisvoimat Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Historiallinen ja tärkeä esimerkki on planeetan liike Auringon ympäri. Se on 2 kappaleen ongelma, joka voidaan aina redusoida keskeisliikkeeksi
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotHÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin
LisätiedotTabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen
Tabbyn tähti - KIC 8462852 Mysteeritähden havainnot Arto Oksanen Kepler NASAn eksoplaneettojen etsimiseen erikoistunut avaruusteleskooppi. Havaitsi 150 tuhatta tähteä yhtäjaksoisesti 4 vuoden ajan. Löysi
LisätiedotSUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA
MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
Lisätiedot9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9.1 Polarisaatio tähtitieteessä! Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin
Lisätiedot10. Spektrometria. Havaitsevan tähtitieteen luennot & Thomas Hackman. HTTPK I kevät
10. Spektrometria Havaitsevan tähtitieteen luennot 30.3. & 6.4.2017 Thomas Hackman HTTPK I kevät 2017 1 10. Spektrometria Sisältö: Peruskäsitteet Spektrometrin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja
LisätiedotCopyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
Lisätiedot6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen
6. TAIVAANMEKANIIKKA Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen Näennäinen liike voi olla hyvinkin monimutkaista: esim. ulkoplaneetan suunta retrograadinen opposition
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotRadioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva
Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva Tässä työssä tehdään spektriviivahavainto atomaarisen vedyn 21cm siirtymästä käyttäen yllä olevassa kuvassa olevaa Observatorion SRT (Small Radio Telescope)
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
LisätiedotAurinkokunta, kohteet
Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan
LisätiedotMetsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa
Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa Olli Wilkman, Arttu Raja-Halli, Niko Kareinen, Jouni Peltoniemi, Jenni Virtanen Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos 81 704 Metsähovin
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotLuento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN
Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html
LisätiedotSähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit
Astrofysiikkaa Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Sähkömagneettista säteilyä kuvataan joko aallonpituuden l tai taajuuden f avulla, tai vaihtoehtoisesti fotonin energian E avulla.
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit
LisätiedotPimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.
LisätiedotS U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria
LisätiedotETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA
Planeetan fyysisiä ominaisuuksia sekä kiertoradan ominaisuuksia tutkitaan piirrosten, tiedonhaun ja simulaatioiden avulla. Seuratkaa ohjeita tarkasti, pohtikaa ja vastatkaa kysymyksiin. Yhdistäkää lopuksi
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Kasvihuoneilmiö Luento 30.1.2013 Kyösti Ryynänen 2. Kasvihuonekaasut 3. Kasvihuonekaasujen lähteet 4. Eri kasvihuonekaasujen merkitys 5. Pitoisuuksien muutokset Menneisyydessä Nykyiset trendit Tulevaisuudessa
Lisätiedot10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
10. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Polarisaatio tähtitieteessä Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4.
Lisätiedot9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
LisätiedotMars, Mars Express, SPICAM
[Mikkelin Lukio] Mars, Mars Express, SPICAM Juuso Haatainen, Rene Heinikainen, Valtteri Rönkkönen, Lotta Kirvesmies, Essi Tiusanen 7.10. 11.10.2013 1. Esittely 2. Mars 2.1. Yleistä 2.2. Marsin kaasukehä
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
Luento 13.8.2012 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/ilmasto.html
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Datan käsittely Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 3. Datan käsittely Luennon sisältö: Havaintovirheet tähtitieteessä Korrelaatio Funktion sovitus Aikasarja-analyysi 3.1 Havaintovirheet Satunnaiset
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012 Luennoitsijat: FT Thomas Hackman & FT Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14-16, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.helsinki.fi/astro/opetus/kurssit/havaitseva
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotKääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)
Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,
LisätiedotPlaneetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/
Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotUrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä
UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: J. Lehtinen Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
Lisätiedot7.10 Planeettojen magnitudit
7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä
LisätiedotAurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"
7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat
LisätiedotPlanck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio
Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz
LisätiedotVain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä?
Astrobiologia Mitä elämä on? Vain yksi esimerkki elämästä; mitä yleisiä ominaisuuksia sen perusteella voidaan päätellä? Luonnonvalinta toimii jossakin mielessä muuallakin kuin biologiassa. Liittyykö elämän
Lisätiedot7.4 Fotometria CCD kameralla
7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
Lisätiedot1.4. VIRIAALITEOREEMA
1.4. VIRIAALITEOREEMA Vaikka N-kappaleen ongelman yleistä ratkaisua ei tunneta, on olemassa eräitä tärkeitä yleisiä tuloksia Jos systeemi on stabiili, eli paikat ja nopeudet eivät kasva rajatta kineettisen
LisätiedotTÄHDET JA AVARUUS 8/2009
Tällä pla Taiteilijan näkemys korundisateesta. Näkymä on CoRoT-7b-planeetan yöpuolen reuna-alueelta, jossa pinta saattaa olla osin sulaa laavaa, osin hieman kiinteämpää kiveä. 14 neetalla sataa kiviä Syyskuussa
LisätiedotLataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans. Lataa
Lataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans Lataa Kirjailija: Donald K. Yeomans ISBN: 9789525985092 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.86 Mb Kaikista meitä uhkaavista luonnonkatastrofeista
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
Lisätiedot2.7.4 Numeerinen esimerkki
2.7.4 Numeerinen esimerkki Karttusen kirjan esimerkki 2.3: Laske Jupiterin paikka taivaalla..2. Luennoilla käytetty rataelementtejä a, ǫ, i, Ω, ω, t Ω nousevan solmun pituus = planeetan nousevan solmun
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin
LisätiedotJättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa
Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotPolarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
LisätiedotEuclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Euclid Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Mikä aiheu.aa kiihtyvän laajenemisen Kaksi vaihtoehtoa Pimeä energia (dark energy) Painovoima käyaäytyy eri lailla hyvin suurilla
Lisätiedot