Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa"

Transkriptio

1 Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja yhtä paljon kuin pienempiä maankaltaisia. Paljon kuita; täsmällinen lukumäärä ei enää oikein mielekäs käsite. Pienistä kappaleista koostuva rengasjärjestelmä

2 Jupiter Aurinkokunnan suurimman planeetan Jupiterin massa on 2.5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä, lähes tuhannesosa Auringon massasta. Jupiter koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista, joita on samassa suhteessa kuin Auringossakin. Keskitiheys on 1330 kg/m 3. Suurimmillaan Jupiter näkyy Maahan noin 50 suuruisessa kulmassa. Jo pienelläkin kaukoputkella erottuvat planeetan ekvaattorin suuntaiset vaaleammat raidat tai vyöhykkeet (zones) ja tummemmat vyöt (belts). Kaikkiaan kuusi luotainta on ohittanut planeetan: Pioneer 10 vuoden 1973 joulukuussa, Pioneer 11 seuraavana vuonna, Voyager 1 ja 2 vuonna 1979, Saturnukseen matkalla ollut Cassini-luotain vuonna 2000 sekä 2007 New Horizons matkallaan Plutoon. Vuonna 1995 Jupiteria kiertämään asettunut Galileo-luotain välitti tietoja planeetasta ja sen kuista yli viiden vuoden ajan.

3 Jupiter Cassini-luotaimen kuvaamana joulukuussa Europa-kuun varjo näkyy alavasemmalla. (NASA/JPL/University of Arizona)

4 Eteläisellä pallonpuoliskolla oleva punertava täplä, Suuri punainen pilkku, on maapalloa suurempi pyörremyrsky, joka on säilynyt satojen vuosien ajan. Pilkun löysi Giovanni Cassini vuonna Jupiterin Suuri punainen pilkku Voyager 1 -luotaimen kuvassa vuodelta Kuvaa on käsitelty niin, että yksityiskohdat on saatu paremmin esiin. Pienimmät kuvasta erottuvat yksityiskohdat ovat noin 160 kilometriä. (NASA)

5 Pyöriminen. Pilvien liikkeitä seuraamalla nähdään, että Jupiter ei pyöri kuten jäykkä kappale, vaan lähempänä napoja pyörähdysaika on pitempi kuin ekvaattorilla. Tätä kutsutaan differentiaaliseksi pyörimiseksi. Ekvaattorilla pyörähdysaika (systeemi I) on 9 h 50 m 30 s ja muualla (systeemi II) 9 h 55 m 41 s. Taulukoissa Jupiterin pyörähdysaikana käytetty arvo (systeemi III) 9 h 55 min s on saatu Jupiterin lähettämän radiosäteilyn vaihteluiden perusteella; se kuvaa planeetan magneettikentän ja siten myös sisäosien pyörähdysaikaa. Nopeasta pyörimisestä johtuu, että litistyneisyys on 1/15.

6 Rakenne. Jupiterilla lienee muutaman kymmenen Maan massainen nestemäinen rautanikkeliydin, jota ympäröi noin kilometrin paksuinen nestemäisen metallisen vedyn kerros. Lämpötila tässä kerroksessa on yli K ja paine kolme miljoonaa ilmakehää. Paineen vuoksi vetymolekyylit ovat hajonneet atomeiksi ja ydintä kiertävä ainokainen elektroni liikkuu atomien välillä enemmän tai vähemmän vapaasti. Tällainen metallia muistuttava neste johtaa sähköä, ja Jupiterin voimakas magneettikenttä saakin alkunsa juuri metallisen vedyn kerroksessa tapahtuvissa virtauksissa. Paineen pienentyessä vety muuttuu normaaliin molekyylimuotoon H 2, mutta pysyy edelleen nestemäisenä lähes pintaan saakka. Uloimpana on vain noin 1000 kilometrin paksuinen kaasumainen atmosfääri.

7 Atmosfääri. Atmosfäärissä vedyn ja heliumin suhde on samaa luokkaa kuin Auringossa: heliumatomien lukumäärän suhde vetymolekyylien määrään noin Muita atmosfääristä löydettyjä aineita ovat mm. metaani, etyyni, etaani ja ammoniakki. Lämpötila pilvien yläosissa on noin 130 K, vyöhykkeissä hieman vähemmän kuin vöissä. Ekvaattorin suuntaisesti kulkevat vaaleat vyöhykkeet ja tummat tai punaruskeat vyöt ovat pysyviä pilvimuodostelmia, joiden leveys ja väri saattavat kuitenkin muuttua ajan mukana. Vyöhykkeet ovat lähes puhtaan valkeita alueita ja niissä tapahtuu nousevia virtauksia. Vöissä kaasu puolestaan virtaa alaspäin. Värierot johtuvat auringonvalon aiheuttamista kemiallisista muutoksista. Vöiden ja vyöhykkeiden suuntaisten tuulten nopeudet ovat luokkaa 100 m/s, syvemmällä pilvikerroksissa jopa yli 500 m/s. Näin suuret nopeudet merkitsevät, että tuulten energia on pääosin peräisin Jupiterin sisäisestä lämmöstä eikä Auringon säteilystä.

8 Jupiter säteilee lämpöä noin kaksi kertaa niin paljon kuin se saa Auringosta. Lämpö ei voi tulla planeetan kutistumisesta, sillä Jupiter on lähes kokonaan nestettä ja nesteet ovat lähes kokoonpuristumattomia. Kyseessä on jäänne lämmöstä, joka syntyi Jupiterin muodostuessa kaasu- ja pölypilvestä. Lämpö siirtyy sisältä ulospäin konvektiivisesti ja tämä aiheuttaa nesteen virtauksia metallisen vedyn kerroksessa, jossa Jupiterin voimakas magneettikenttä syntyy.

9 Magnetosfääri. Jupiterin renkaat ja kuut kiertävät Jupiterin laajan magnetosfäärin ja sen vangitsemien varattujen hiukkasten muodostaman voimakkaan säteilyvyöhykkeen sisällä. Magnetosfääri ulottuu Auringon suunnalla aurinkotuulen voimakkuudesta riippuen 3 7 miljoonan kilometrin päähän. Vastakkaisella suunnalla pitkä pyrstö ulottuu ainakin 750 miljoonan kilometrin päähän, Saturnuksen radan taakse. Yläkuva: radiosäteilystä määritetty magneettikenttä. Alakuva: Cassini-luotaimen mittaama kenttä. (NASA)

10 Radiosäteily. Jupiter on voimakas radiosäteilijä. Syntymekanismin perusteella säteily jaetaan kolmeen ryhmään: 1) terminen millimetri- ja senttimetrisäteily, 2) ei-terminen desimetrisäteily 3) purkauksittainen dekametrisäteily. Osa ei-termisestä desimetri- ja dekametrisäteilystä on synkrotronisäteilyä, jonka aiheuttavat Jupiterin magnetosfäärissä lähes valon nopeudella kiitävät elektronit. Säteilyn voimakkuus vaihtelee säännöllisesti, minkä perusteella voidaan määrittää Jupiterin pyörähdysaika. Dekametrialueella (aallonpituus noin m) tapahtuu äkillisiä purkauksia, jotka ovat yhteydessä sisimmän suuren kuun, Ion paikkaan radallaan. Ion ympärille muodostuneen plasmarenkaan ja Jupiterin välillä kulkee varattujen hiukkasten vuo, joka vastaa jopa 5 miljoonan ampeerin virtaa.

11 Jupiterin kuut. Jupiterin neljä suurinta kuuta, Galilein kuut Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto näkyvät jo prismakiikarilla pieninä pisteinä. Kuut löysi Galileo Galilei vuonna 1610 suunnatessaan ensi kertaa kaukoputkensa kohti Jupiteria. Kuiden nimet ovat kuitenkin peräisin Simon Mariukselta, joka myös havaitsi kuut samoihin aikoihin Galilein kanssa. Vuorovesivoimat ovat aiheuttaneet Ion, Europan ja Ganymedeen ratojen lukkiutumisen 1:2:4 resonanssiin. Kuiden longitudien λ välillä on yhteys: λ Io 3λ Europa + 2λ Ganymedes = 180. (6.1) Tästä seuraa, etteivät kuut voi olla samalla suunnalla Jupiterista katsottuina. Galilein kuut vasemmalta oikealle: Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto (NASA/DLR).

12 Sisin suurista kuista on Kuuta hieman suurempi Io. Pinnalla on yli 400 aktiivista purkausaukkoa, joista ainetta purskahtelee jopa 250 kilometrin korkeuteen. Io on paljon tuliperäisempi kuin maapallo. Vulkaaninen toiminta johtuu vuorovesivoimista, jotka liikuttavat Ion pintakerroksia. Jupiter synnyttää Ioon noin 100 metrin korkuiden vuoksen. Europan ja Ganymedeen häiriöt aiheuttavat Ion rataan pienen elliptisyyden, joten Ion ratanopeus vaihtelee hieman. Näin vuoksiaalto liikkuu hiukan Ion pinnan suhteen ja syntynyt kitkalämpö pitää Ion pinnanalaiset kerrokset sulina. Iossa ei ole meteoriittikraattereita, joten koko pinta on hyvin nuorta ja uusiutuu jatkuvasti tulivuortenpurkausten sinkoamasta materiasta. Pienin Galilein kuista on Kuuta hieman pienempi Europa. Sen geometrinen albedo on noin 0.6. Europan pinta on tasaisen jääkuoren peitossa. Pinnalla on vain muutamia meteoriittikraattereita, joten pinta uusiutuu jatkuvasti. Jääkuoressa on lukematon määrä tummia halkeamia, joista tihkuva vesi tasoittaa kaikki syntyvät epätasaisuudet.

13 Aurinkokunnan suurin kuu on 5300 kilometrin läpimittainen Ganymedes. Se on siis Merkuriusta suurempi. Noin 50 % kuun massasta on jäätä tai vettä. Ganymedeen kraatterit ovat matalia, sillä jää on pehmeää. Kraatterien määrästä ja pinnan rakenteesta näkyy, että Ganymedeessa on eri ikäisiä alueita. Osa pinnasta on hyvin vanhaa, tummaa ja kraatterista, osa vaaleampaa ja nuorempaa, jossa on harjanteita ja laaksoja. Uloin Galilein kuista on Kallisto. Sen tumma pinta (geometrinen albedo alle 0.2) on kauttaaltaan hyvin vanhaa ja kraatterien peittämää. Pinta on kiven ja jään sekoitusta, ja jäätä tai vettä on massasta lähes puolet. Kalliston pinnasta saa käsityksen meteoriittipommituksen voimasta aurinkokunnan alkuaikoina. Suurin kraatteri on noin 300 kilometrin läpimittainen, mutta sitä ympäröivät rengasmaiset muodostelmat ulottuvat aina 1500 kilometrin päähän. Osa vanhimmista kraattereista näyttää luhistuneen, joten myös Kalliston pinnalla on tapahtunut vähäisiä muutoksia.

14 Vuoden 2010 alussa Jupiterin kuita tunnettiin 63, mutta jättiläisplaneettoja kiertäviä pienkappaleita löydetään lisää jatkuvasti. Vain Galilein kuut ovat suuria, likimain Kuun tai jopa Merkuriuksen kokoisia. Loput ovat läpimitaltaan muutamasta kilometristä pariin sataan kilometriin. Jupiterin kuut voidaan luokitella ratojensa perusteella useaan eri ryhmään. 1) Sisimpään ryhmään kuuluu neljä säännöllisillä radoilla liikkuvaa pientä kuuta. 2) Näiden ulkopuolella on neljä suurta Galilein kuuta. 3) Ulompana on suuri joukko pieniä kuita, jotka liikkuvat suoraan suuntaan. 4) Uloimpana on joukko pieniä kuita retrogradisilla radoilla. Myös ratojen inklinaatio ja eksentrisyys voivat olla suuria. Retrogradiset radat ovat stabiilimpia häiriöitä vastaan kuin normaalit radat. Ainakin osa ulommista pikkukuista voi olla Jupiterin sieppaamia asteroideja.

15 Jupiterin rengas löytyi vuonna 1979 Voyager 1 -luotaimen ottamasta kuvasta. Rengas ulottuu planeetan keskipisteestä noin km etäisyydelle, lähes Adrastea-kuun radalle saakka. Renkaan sisäpuolella on harva-aineinen hyvin himmeä halo. Se on muodostunut renkaasta karanneesta hienojakoisesta pölystä, joka vajoaa kohti planeettaa. Rengashiukkaset ovat kooltaan muutamia mikroneja. Hiukkaset sirottavat valoa voimakkaasti eteenpäin, joten Aurinkoa vasten katsottuna rengas näkyykin huomattavasti kirkkaampana kuin Maan suunnasta. Näin pienistä kappaleista koostuva rengas ei ole stabiili, vaan siihen tulee jatkuvasti uutta ainetta, luultavimmin renkaan etäisyydellä kiertävistä Metis- ja Adrastea-kuista. Galileo-luotaimen ottamassa kuvamosaiikissa Aurinko on Jupiterin takana. Renkaan muodostavat pienet hiukkaset näkyvät parhaiten vastavalossa. (NASA/University of Arizona)

16 Saturnus Saturnus on aurinkokunnan toiseksi suurin planeetta. Sen läpimitta on noin kymmenen kertaa maapallon läpimitta ja massa 95 kertaa Maan massa. Tiheys on pienin jättiläisplaneetoista, ainoastaan 700 kg/m 3, siis pienempi kuin vedellä. Saturnus ja sen renkaat. Kolme satelliittia (Tethys, Dione ja Rhea) näkyy Saturnuksen alapuolella ja Mimaksen ja Tethyksen mustat varjot erottuvat Saturnuksen pinnalla. (NA- SA/JPL)

17 Saturnuksen rakenne on samanlainen kuin Jupiterinkin, mutta pienemmästä koosta johtuen metallisen vedyn kerros on paljon ohuempi. Saturnus säteilee 2.8 kertaa niin paljon energiaa kuin se saa Auringosta. Toisin kuin Jupiterissa, Saturnuksen lämpö on peräisin differentioitumisesta: heliumatomit vajoavat hitaasti kohti keskustaa. Vapautunut potentiaalienergia siirtyy konvektiossa pinnalle ja säteilee avaruuteen. Differentioitumista tukee se, että heliumatomien ja vetymolekyylien lukumäärien suhde on Saturnuksessa selvästi pienempi kuin Jupiterissa.

18 Atmosfääri. Pilvien virtauskuviot ovat värittömämpiä kuin Jupiterissa. Kauempaa katsottuna Saturnus näyttää vaalean keltaiselta kiekolta, jossa on vain vähän yksityiskohtia. Atmosfäärin yläosien lämpötila on kolmisenkymmentä astetta alhaisempi kuin Jupiterissa. Tästä johtuu että vedystä, ammoniakista ja metaanista muodostunut usean kymmenen kilometrin paksuinen usvakerros leijuu varsinaisen pilvikerroksen päällä. Se heijastaa puolet planeettaan osuvasta auringonvalosta takaisin ja peittää näin pilvien virtauskuviot. Lähellä ekvaattoria tuulten nopeudet ovat yli 400 km/s. Ekvaattorin molemmin puolin on 40 leveä vyöhyke, jossa tuuli on samansuuntainen. Toisin kuin Jupiterissa, vöiden ja vyöhykkeiden välillä ei ole suurta eroa. Saturnuksen magneettikentän muutosten perusteella määrätty pyörähdysaika on 10 h 39.4 min. Nopean pyörimisen vuoksi Saturnus on selvästi litistynyt: litistyneisyys on peräti 1/10, mikä näkyy valokuvista paljain silmin ja kaukoputkellakin jo visuaalisesti.

19 Saturnuksen renkaat. Saturnuksen tunnusomaisin piirre on planeetan ekvaattoritasossa oleva ohut rengasjärjestelmä. Vaikka kaikilla muillakin jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat. Ne erottuvat pienelläkin kaukoputkella. Renkaat löysi Galileo Galilei vuonna 1610, mutta ei ymmärtänyt niiden todellista luonnetta.

20 Hollantilainen Christian Huygens esitti kirjassaan Systema Saturnium 1659 ensimmäisen oikean mallin Saturnuksen renkaille. Kun Maa kulkee ohuiden renkaiden tason kautta, renkaat katoavat näkyvistä.

21 Vuonna 1857 James Clerk Maxwell osoitti teoreettisesti, että renkaat koostuvat pienistä kappaleista eivätkä voi olla kiinteät. Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin kilometriä eli likimain sama kuin Saturnuksen säde mutta paksuus lienee vain 100 metrin luokkaa.

22 Maanpäällisten havaintojen perusteella renkaat jaettiin kolmeen osaan: A, B ja C. Sittemmin luotaimet ovat löytäneet harvaa ainetta näiden renkaiden sisä- ja ulkopuolelta. Sisin, noin km:n levyinen C-rengas on niin harva-aineinen, että maapallolta käsin sitä on vaikea erottaa. C:n sisäpuolella lähes Saturnuksen atmosfääriin saakka on vielä hyvin harvaa ja hienojakoista ainetta ( D-rengas ). B-rengas on kirkkain ja levein. Sen leveys on km ja se on jakautunut tuhansiin kapeisiin osarenkaisiin. B:n ja sen ulkopuolella olevan A-renkaan välissä on Maasta jo pienelläkin kaukoputkella näkyvä Cassinin jako. Se ei suinkaan ole tyhjä alue, kuten aiemmin luultiin, vaan siinäkin on harvaa ainetta. E D C B A F G Mimas Encken jako Cassinin jako

23 Lähikuvissa renkaat nähdään jakautuneina tuhansiin kapeisiin osarenkaisiin. (JPL/NASA)

24 Saturnuksen renkaat ovat ilmeisesti syntyneet samaan aikaan planeetan kanssa, eivätkä ole hajonneen kuun jäännöksiä. Renkaiden yhteenlaskettu massa on noin kymmenesmiljoonasosa Saturnuksen massasta. Tämä vastaisi yhtä noin 500 km:n läpimittaista jääpalloa. Kolmisen tuhatta kilometriä A:n ulkopuolella on vuonna 1979 löydetty muutaman sadan kilometrin levyinen F-rengas. Sen kummallakin reunalla kiertää pieni, rengasta koossapitävä kuu. Rengaskappaleet ovat hyvin tummia, joten se muistuttaa enemmänkin Uranuksen renkaita. Edellisten ulkopuolella ovat vielä hyvin harva-aineiset G- ja E-renkaat. Vuonna 2009 havaittiin Phoebe-kuun etäisyydellä harva-aineinen rengas, jonka inklinaatio on Phoeben radan tavoin lähes 30. Se on syntynyt todennäköisimmin mikrometoriittien Phoeben pinnasta irrottamasta materiasta. Rengas ulottuu sisempänä aina Iapetus-kuun radalle saakka. Iapetuksen toinen puoli on hyvin tumma, eikä kuun kaksivärisyyden syytä aikaisemmin tiedetty. Iapetus kääntää aina saman puolen Saturnukseen päin, joten rengashiukkaset törmäävät pääasiassa kuun etupuoleen. Aikaa myöten jää sublimoituu pois ja jäljelle jää tumma kuona.

25 Cassini-luotaimen kuvasta nähdään, että renkaiden täytyy olla hyvin ohuet. Myös renkaiden välisissä aukoissa on ainetta.

26 Saturnuksen pyörähdysakseli on kallistunut ratatasoon nähden vajaat 27. Noin 15 vuoden välein näemme renkaat suoraan sivulta jolloin ne katoavat hetkeksi näkyvistä. Renkaiden paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista.

27 Kuut. Kuita Saturnukselta tunnettiin vuoden 2010 alussa 61 kappaletta. Puolet kuista on alle 10 kilometrin läpimittaisia. Muutamat Saturnuksen suurista kuista, mm. Enceladus ja Tethys ovat muodostuneet lähes kokonaan jäästä, sillä niiden tiheys on likimain sama kuin veden. Enceladuksen geometrinen albedo on peräti 1.0, joten pinta on puhdasta jäätä. Saturnuksen etäisyydellä lämpötila on ollut aina niin alhainen, että jäästä muodostuneet kappaleet ovat säilyneet koko aurinkokunnan historian ajan. Muutamat pienet kuut kuten Atlas, Prometheus ja Pandora toimivat rengaskappaleiden vartijoina. Kuut kiertävät lähellä renkaiden reunoja ja niiden vetovoimien aiheuttamat häiriöt estävät rengaskappaleita karkaamasta. Jonkin matkaa F-renkaan ulkopuolella kiertävät Epimetheus ja Janus lähes samalla radalla; ratojen välillä on eroa vain noin 50 kilometriä, mikä on vähemmän kuin kuiden säde. Sisempää rataa kiertävä saavuttaa vähitellen ulompana olevaa, hitaammin kulkevaa kuuta. Kuut eivät kuitenkaan törmää, sillä takaa tulevan vauhti kiihtyy edellä olevan vetäessä sitä puoleensa, jolloin kuu siirtyy ulommaksi. Vastaavasti edellä kulkevan vauhti hidastuu ja se siirtyy sisemmälle radalle. Kuiden roolit vaihtuvat ja ne alkavat jälleen etääntyä toisistaan. Aikaa yhteen jaksoon kuluu nelisen vuotta. Suurin Saturnuksen kuista on Titan. Se on ainoa kuu, jolla on paksu atmosfääri. Titanin läpimitta on 5100 km ja punertavien pilvien muodostama näkyvä pinta on noin 200 kilometriä varsinaisen pinnan yläpuolella. Atmosfääri koostuu lähes pelkästään typestä (99 %) ja metaanista (1 %). Paine pinnalla on 1600 hpa ja lämpötila noin 90 K.

28 Cassini-luotain on tutkinut Saturnuksen järjestelmää vuodesta 2004 lähtien. Sen Huygenslaskeutuja laskeutui Titanin pinnalle vuoden 2005 alussa. Luotain lähetti kuvia ja tietoja pinnalta puolentoista tunnin ajan. Titanin pinnalla on metaanijärviä sekä metaania, ammoniakkia ja vettä suihkuttavia geysireitä. Vaikka Titanin atmosfäärissä esiintyvä metaani lieneekin peräisin pinnalta, havainnot eivät sulkeneet pois elämän mahdollisuutta. On spekuloitu, että lämpötilaa lukuunottamatta Titanin olosuhteet muistuttaisivat alkumaapalloa nelisen miljardia vuotta sitten. Vasemmalla kuva noin 8 kilometrin korkeudelta. Oikealla lähikuva pinnalta. Lohkareet ovat muutaman cm:n kokoisia (ilmeisesti) jääkimpaleita.

29 Uranus Saturnus on kaukaisin jo antiikin aikana tunnetuista planeetoista. Seuraava planeetta, Uranus, ei enää (juuri) näy paljain silmin. Kuuluisa saksalais-englantilainen amatööritähtitieteilijä William Herschel löysi Uranuksen sattumalta vuonna Herschel oli havaitsemassa juuri valmistuneella kaukoputkellaan, kun hän huomasi kohteen, joka ei näyttänyt tähdeltä. Muutamaa päivää myöhemmin hän havaitsi, että kohde oli liikkunut tähtien suhteen. Herschel itse epäili löytöään aluksi komeetaksi, mutta pian selvisi, että kyseessä oli uusi Saturnuksen radan takana kiertävä planeetta. Suomalainen Anders Lexell laski planeetalle ensimmäisen ympyräradan.

30 Kaukoputkessa Uranus näkyy pienenä vihertävänä täplänä. Luotainkuvissakin planeetta on hyvin piirteetön, sillä metaanista muodostuneiden pilvien päällä leijuu savusumun tapainen kerros. Uranus on näkyvässä valossa lähes piirteetön. Oikealla olevassa Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyvät myös Uranuksen renkaat. Alkuperäisessä kuvassa erottuu kymmenen Uranuksen kuuta. (NASA ja Seidelmann, U.S. Naval Observatory)

31 Pyöriminen. Pyörähdysakselin kaltevuus ratatason suhteen on muihin planeettoihin verrattuna varsin omituinen. Kaltevuus on 98, joten napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Pyörähdysaika, 17.3 tuntia, saatiin varmistetuksi vasta vuonna 1986 Voyager 2 -luotaimen havaitsemista magneettikentän muutoksista.

32 Rakenne. Rakenne ja koostumus on samantapainen kuin muillakin jättiläisplaneetoilla, mutta suuremmasta etäisyydestä johtuen veden osuus on huomattavasti suurempi. Kiviydintä ympäröi tuhansien kilometrien paksuinen vedestä muodostunut kerros. Paineen ja lämpötilan vuoksi vesi on hajonnut hydronium- ja hydroksidi-ioneiksi ja vähäisempänä määränä seassa olevat ammoniakki ja metaani puolestaan ammonium-ioneiksi, protoneiksi ja hiiliatomeiksi. Seos käyttäytyy pikemminkin kuin sula suola ja sillä on joitakin metallin ominaisuuksia; se mm. johtaa hyvin sähköä. Uranuksen vesikerros toimiikin magneettikentän synnyttäjänä samalla tavalla kuin Jupiterin metallinen vety. Uloimpana on vedyn ja heliumin muodostama kerros kuten Jupiterilla ja Saturnuksella. Magneettikenttä ei ole likimainkaan pyörimisakselin suuntainen, vaan 59 vinossa. Kenttä on voimakkaampi kuin Saturnuksella. Syytä kentän vinoon asentoon ei tiedetä, mutta myös Neptunuksella on samankaltainen magneettikenttä.

33 Uranuksen renkaat löydettiin vuonna 1977 tähdenpeiton yhteydessä renkaiden aiheuttaessa sivuokkultaatioita ennen varsinaista pimennystä ja sen jälkeen. Renkaita on kaikkiaan noin kolmetoista, laskentatavasta riippuen. Yksittäiset renkaat ovat vain muutaman tai muutaman kymmenen kilometrin levyisiä ja hyvin tummia; albedo on alle Rengaskappaleiden koko on keskimäärin metrien luokkaa, siis suurempi kuin Saturnuksen renkaissa, eikä niissä ole juuri lainkaan hienojakoista pölyä. Uranuksen renkaat myötä- ja vastavaloon Voyager-luotaimen kuvaamina vuonna Vastavaloon katsottaessa hienojakoinen pöly tulee näkyviin. (NASA)

34 Kuut. Uranuksen kuita tunnettiin vuoden 2010 alussa 27 kappaletta; niistä kymmenen löydettiin Voyager 2:n ohilennon yhteydessä. Luotainkuvista löydetyt kymmenen kuuta ovat kaikki alle sadan kilometrin läpimittaisia, hyvin tummia ja ne kiertävät lähempänä Uranusta kuin Miranda, sisin vanhoista kuista. Viisi vanhaa, suurta kuuta kiertävät planeettaa sen ekvaattoritasossa. Vaikka Uranuksen pyörimisakseli on likimain ratatasossa, kuiden radat ovat hyvin säännölliset. Olipa syy Uranuksen pyörimisakselin asentoon mikä tahansa, sen on selitettävä myös kuiden säännölliset radat.

35 Neptunus Uranuksen löytymisen jälkeen huomattiin, että planeetasta oli tehty useita havaintoja ennen vuotta 1781 ilman, että sitä oli erotettu tähdistä. Näiden avulla Uranuksen rata voitiin määrittää tarkasti. Uudet havainnot osoittivat kuitenkin Uranuksen poikkeavan lasketulta radaltaan. Englantilainen John Couch Adams ja ranskalainen Urbain Jean-Joseph Le Verrier ennustivat toisistaan tietämättä, että Uranuksen ratahäiriöiden syynä oli tuntematon planeetta. Poikkeamien perusteella he myös laskivat tuntemattoman planeetan paikan. Johann Gottfried Galle löysi planeetan Berliinissä vuonna 1846 alle asteen päästä Le Verrier n ennustamasta paikasta. Heti löydön jälkeen alkoi kiista siitä, kenelle kunnia kuului, sillä Adamsin töitä ei ollut julkaistu. Sittemmin on sekä Adamsin että Le Verrier n osuus katsottu yhtä merkittäväksi.

36 Neptunuksessa näkyy huomattavasti enemmän yksityiskohtia kuin Uranuksessa. Voyager 2 -luotaimen kuvassa (vasemmalla) näkyy Suuri tumma pilkku ja valkoisia pilviä. Kauempana etelässä on toinen tumma pilkku. Oikealla lähikuva eteläisestä tummasta pilkusta. Pilvien muodosta voi päätellä, että pilkku pyörii vastapäivään, ja aine pilkun kohdalla vajoaa alaspäin. (NASA/JPL)

37 Neptunuksen radan isoakselin puolikas on 30 AU ja kiertoaika lähes 165 vuotta. Maasta katsottuna Neptunus näkyy parin kaarisekunnin suuruisena vihertävänä kiekkona, josta on vaikea erottaa mitään yksityiskohtia. Voyager 2 -luotaimen kuvissa vuodelta 1989 sen sijaan näkyy Uranuksesta poiketen runsaasti yksityiskohtia, sillä samanlaista utua ei Neptunuksessa ole. Metaanipilvien päällä on paikoitellen ohutta cirrusta muistuttavia pilviä, mutta ne eivät estä näkyvyyttä syvemmälle atmosfääriin. Neptunuksessa on samantapaisia pilkkuja kuin Jupiterissa. Pilkut eivät tosin ole yhtä pysyviä kuin esimerkiksi Jupiterin Suuri punainen pilkku. Voyager-luotaimen vuonna 1989 havaitsema noin kilometrin läpimittainen Suuri tumma pilkku katosi muutamaa vuotta myöhemmin. Sittemmin on havaittu muita pilkkuja, joiden elinikä on ollut useita vuosia. Sen sijaan samanlaisia vyöhykkeisiä tuulia Neptunuksessa ei ole, vaan tuulet puhaltavat pääasiassa planeetan pyörimissuuntaa vastaan, nopeimmillaan noin 400 m/s. Atmosfäärin yläosan lämpötila on 59 K. Neptunus säteilee 2.7 kertaa enemmän energiaa kuin mitä se saa Auringosta. Neptunus on tihein jättiläisplaneetoista, noin 1638 kg/m 3, ja sen läpimitta on kilometriä. Silikaateista ja rauta-nikkeliseoksesta muodostuvan ytimen massa on arviolta 1.2 Maan massaa. Tätä ympäröi vedestä ja metaanista muodostunut vaippa, jonka päällä on ilmeisesti varsin ohut vety- ja heliumkerros, jossa on seassa metaania ja etaania. Neptunuksen magneettikenttä syntyy vesikerroksessa kuten Uranuksellakin. Magneettikenttä on 47 vinossa pyörimisakseliin nähden ja se on lisäksi hyvin epäsymmetrinen: kentän keskipiste on jossain säteen puolivälin tienoilla.

38 Neptunuksella on viisi rengasta, joista kolme on alle 100 km levyisiä ja kaksi muuta km levyisiä diffuuseja renkaita. Renkaat koostuvat hyvin pienistä hiukkasista, jotka näkyvät parhaiten vastavaloon. Erityisesti uloimmassa renkaassa on paikallisia tihentymiä, jotka saattavat johtua lähellä olevista pienistä kuista. Neljä tunnettua pikkukuuta kiertää rengasjärjestelmän sisällä. Neptunuksen renkaat vastavaloon nähtyinä. Ulommassa renkaassa on useita kirkastumia. (NASA/JPL)

39 Neptunukselta tunnettiin vuoden 2010 alussa 13 kuuta. Ennen Voyager 2:n ohilentoa kuita tunnettiin vain kaksi: Triton ja Nereid. Vajaan 3000 kilometrin läpimittainen Triton on retrogradisella radalla. Tritonilla on ohut typestä ja metaanista koostuva atmosfääri. Pinnalla, jossa kaasunpaine on alle yhden pascalin, on myös jäätynyttä typpeä ja metaania. Kuun eteläisen pallonpuoliskon albedo on noin 0.8 ja lämpötila ainoastaan 37 K. Tritonissa on myös vulkaanista toimintaa. Purkautuvana aineena on nestemäinen typpi, joka purkauduttuaan muuttuu kiinteäksi, lumen kaltaiseksi aineeksi, ja jonka tuuli sitten levittää laajalle alueelle. Pohjoinen pallonpuolisko on kymmenien kilometrien läpimittaisten jääkuoppien peitossa. Kuopat ovat mahdollisesti syntyneet jäisen pinnan osittain sulaessa ja luhistuessa.

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Aurinkokunta, kohteet

Aurinkokunta, kohteet Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50 7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa

Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan

Lisätiedot

Kyösti Ryynänen Luento

Kyösti Ryynänen Luento 1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla

Lisätiedot

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5 Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin

Lisätiedot

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomimallit. Tapio Hansson Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija

Lisätiedot

7.6 Planeettojen sisärakenne

7.6 Planeettojen sisärakenne 7.6 Planeettojen sisärakenne Luotaimien ratoihin kohdistuvat häiriöt planeetan gravitaatiokenttä Gravitaatiokenttä riippuu kappaleen muodosto ja sisäisestä massakajaumasta 1000 km ja suuremmat kappaleet:

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

Keskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!

Keskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Keskeisvoimat Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Historiallinen ja tärkeä esimerkki on planeetan liike Auringon ympäri. Se on 2 kappaleen ongelma, joka voidaan aina redusoida keskeisliikkeeksi

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat. KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) 5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Albedot ja magnitudit

Albedot ja magnitudit Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Lataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja. Lataa

Lataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja. Lataa Lataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525329254 Sivumäärä: 111 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.71 Mb Maapallon tarinat ovat alkaneet levitä pallomme ulkopuolelle

Lisätiedot

ja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa.

ja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa. 1 7 8 9 10 11 1 1 1 1 1 17 18 19 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 Maan ulkopuolista elämää etsitään läheltä ja kaukaa. Aurinkokunnassa on viisi paikkaa, joissa teoriassa voisi olla elämän edellytykset.

Lisätiedot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot 12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013

Lisätiedot

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Elnur Efendi, Otto Kiander, Johannes Mäkinen, Jasmin Tapiala

Elnur Efendi, Otto Kiander, Johannes Mäkinen, Jasmin Tapiala Elnur Efendi, Otto Kiander, Johannes Mäkinen, Jasmin Tapiala Briefly in English PAMPRE is an experiment, dedicated to researching tholins, the particles that are found in Titan s upper atmosphere. These

Lisätiedot

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1 Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,

Lisätiedot

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Lisätiedot

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta. Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Mikko Marsch Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa Lataa Matkalla Aurinkokuntaan Lataa ISBN: 9789513236137 Sivumäärä: 63 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.23 Mb Mitä komeetat ovat, miten tähdet syntyvät ja kuolevat, entä mikä on musta aukko? Kiehtovassa

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät

Lisätiedot

ETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA

ETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA Planeetan fyysisiä ominaisuuksia sekä kiertoradan ominaisuuksia tutkitaan piirrosten, tiedonhaun ja simulaatioiden avulla. Seuratkaa ohjeita tarkasti, pohtikaa ja vastatkaa kysymyksiin. Yhdistäkää lopuksi

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi 8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät

Lisätiedot

LUENTO Kyösti Ryynänen

LUENTO Kyösti Ryynänen LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN

Lisätiedot

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on 766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua

Lisätiedot

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö

Taivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö Taivaanmekaniikkaa kaavojen johto, yksityiskohdat yms. ks. Kattunen, Johdatus taivaanmekaniikkaan tai Kattunen, Donne, Köge, Oja, Poutanen: Tähtitieteen peusteet tai joku muu tähtitieteen/taivaanmekaniikan

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen [MIKKELIN LUKIO] Mars, Curiosity, SAM Latmos- tiedekoulu Pariisissa Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen 9-13.10.2012 MARS Mars on neljäs planeetta Auringosta laskien Keskietäisyys

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot