Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi
|
|
- Tuula Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen
2 Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena on täyttää mielesi etumatka tietäen kehittämiseen Planetary Science moderni Space Age tämän ebook.ebook on helppokäyttöinen, virkistävä ja on taatusti jännittävää! Voit lukea tämän ebook ilman aiempaa tietoa aurinkokuntamme menneisyyden tapahtumista. Monet asiat ovat tässä ebook, kuten aurinko, Aurinkokuntamme, Mikä on Planet?, Mikä on Big Bang? Planeetat meidän aurinkokuntamme, Merkurius, Venus, Maa, Maan Kuu, Mars Asteroids, meteorit ja meteoriitit, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Dwarf planeetat, komeetat, Kuiperin vyöhyke ja Oort Cloud, 1000 Space-Astronomy Sanat sanakirja ja monia monia lisää! Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen auttavat sinua missä tahansa oletkin; se on helposti ja nopeasti työkalu, joka vie sinut aurinkokunnan ulkopuolella!
3 Uskon, että etsintä meidän aurinkokuntamme on yksi ihmiskunnan suurimpia tieteellisiä saavutuksia ja että ymmärrys kehittäminen Planetary Science moderni Space Age on tärkeää. Vain muistaa yksi asia, että oppiminen ei lopu koskaan! Lue, Read, Lue! Ja kirjoittaa, kirjoittaa, Kirjoita! Kiitos ihanat vaimo Beth (Griffo) Nguyen & minun hämmästyttävä pojat Taylor Nguyen ja Ashton Nguyen kaikkien niiden rakkautta ja tukea, ilman henkistä tukea ja apua, mikään näistä koulutus-kielen kirjoja ja audiona olisi mahdollista Aurinko: Yleistä Plasma puhkeaa auringon muotoinen massiivinen kahva. Aurinko on tähti, kuuma pallo hehkuva kaasujen ytimessä aurinkokuntamme. Sen vaikutus ulottuu kauas radat kaukainen Neptunus ja Pluto. Ilman auringon voimakas energiaa ja lämpöä, ei olisi elämää maapallolla. Ja vaikka se on meille tärkeä, on miljardeja tähtiä, kuten aurinko hajallaan Linnunradan. 10 Need-to-Know asioita Sun: 1. Aurinko on tähti.tähden ei ole kiinteää pintaa, mutta on pallo kaasun (92,1 prosenttia vetyä (H2) ja 7,8 prosenttia heliumin (He)) pidetään yhdessä oman painovoiman.
4 Maa verrattuna aurinkoa. 2. Aurinko on keskellä meidän aurinkokuntamme ja muodostaa 99,8% massasta koko aurinkokunnan. 3. Jos aurinko oli niin pitkä kuin tyypillinen etuoven, maa olisi noin kokoa nikkeliä. 4. Koska aurinko ei ole kiinteä kappale, eri osat auringon pyörivät eri nopeuksilla. Päiväntasaajalla, aurinko pyörii kerran noin joka 25 Maan päivää, mutta sen napojen aurinko pyörii kerran akselinsa välein 36 päivää. 5. Auringon ilmakehässä on, jos näemme ominaisuuksia, kuten auringonpilkkujen ja auringon purkauksista aurinko.aurinko uloimmassa ilmakehässä - korona - ulottuu radan kääpiö-planeetta Pluto. 6. Aurinko kiersi kahdeksan planeettoja, ainakin viisi planetoidit, kymmeniä tuhansia asteroideja, ja satoja tuhansia kolme biljoonaa komeettoja ja jäisiä kappaleita. 7. aurinko ei ole renkaita. 8. avaruusalus kasvavat jatkuvasti ymmärrystämme sun - Mooseksen kirjasta (joka keräsi näytteitä aurinkotuulen ja palasi hiukkaset Maahan) SOHO, STEREO THEMIS, ja monia muita, jotka ovat tutkii auringon ominaisuuksia, sen sisätiloja sekä miten se vaikuttaa planeettamme. 9. Ilman auringon voimakas energia ei olisi elämää maapallolla. 10. lämpötila auringon ydin on noin 15 miljoonaa astetta (27 miljoonaa celsiusta). Meidän aurinkokuntamme keskustassa tähti, aurinko, on innoittanut mytologisia tarinoita kulttuureissa ympäri maailmaa, mukaan lukien muinaiset egyptiläiset, atsteekit Meksikon Native American heimojen Pohjois-Amerikan ja Kanadan, Kiinan ja monet muut.
5 Arvioitu koko maapallon verrattuna Aurinkoa. Auringonlasku Marsissa.
6 Meidän aurinko verrattuna muihin tähteä Useita antiikin kulttuureihin rakennettu kivestä rakenteiden tai muunnettu luonnollinen kallioperään merkitä liikkeet aurinko ja kuu - ne kartoitettiin vuodenajat, luotu kalentereita ja seurata auringon ja kuun pimennykset. Nämä arkkitehtoninen sivustoja merkkejä tahallisista rinnastuksia tähtitieteellisiä ilmiöitä: auringonlaskua, moonrises, moonsets, vaikka tähtiä tai planeettoja. Monissa kulttuureissa uskotaan, että maapallo oli kiinteää ja aurinko, muut planeetat ja tähdet pyörinyt siitä. Antiikin Kreikan tähtitieteilijät ja filosofit tiesi tämän geocentric käsitettä jo 6.-luvulla eaa. Nyt tiedämme, tietenkin, että kaikki planeetat kiertävät Lone Star - aurinko. Aurinko on lähin tähti Maahan kello keskietäisyydellä planeettamme on 149,60 miljoonaa kilometriä ( km). Tätä etäisyyttä kutsutaan astronominen yksikkö (lyhennetty AU), ja asettaa asteikko etäisyyksien mittaamiseksi ympäri aurinkokuntaa.aurinko, valtava pallo enimmäkseen ionisoituneen kaasun, tukee elämän maapallolla.yhteys ja vuorovaikutukset auringon ja maapallon ajaa vuodenaikaa, merivirrat, sää ja ilmasto. Noin miljoona maapalloa mahtuisi sisälle aurinko. Se järjestetään yhdessä vetovoima, tuottaa suunnatonta paine ja lämpötila sen ydin.aurinko on kuusi aluetta - ydin, säteilevän vyöhykkeen, ja konvektiivisen vyöhyke sisämaassa;näkyvän pinnan (photosphere);kromosfäärin; ja syrjäisellä alueella korona.aurinko ei ole kiinteää pintaa. Ytimessä, lämpötila on noin 15 miljoonaa astetta (noin Fahrenheit-astetta), joka on riittävä ylläpitämään lämpöydinfuusion.energia tuotetaan ydin toimivaltuudet aurinko ja tuottaa lähes kaikki lämpö ja valo saamme maan päällä. Energiaa ydin tapahtuu ulospäin säteilyä, joka pomppii ympäri säteilevä alue, ottaen noin vuotta saada ytimestä konvektiivinen vyöhyke.lämpötila laskee alle 2 miljoonaa astetta
7 (3,5 miljoonaa celsiusta) ja konvektiivinen vyöhykkeellä, jossa suuret kuplat kuumaa plasmaa (keitto ionisoituneen atomien) liikkua ylöspäin. Auringon pinnalla - photosphere - on 500 kilometrin paksuinen (300 mailin paksu) alue, josta suurin osa auringon säteilyn pakenee ulospäin ja tunnistetaan auringonvalo vietämme täällä maan päällä noin kahdeksan minuutin kuluttua se lähtee Sun. Auringonpilkkujen vuonna photosphere ovat alueita voimakkaita magneettikenttiä, jotka ovat viileämpiä, ja näin tummempi, kuin lähialueilla. Auringonpilkkujen määrä vaihtelee joka 11 vuosi osana auringon magneettisen aktiivisuuden aikana. Tähän liittyy myös sykli ovat valoisia auringonpilkut ja valtava CME että räjähdys pois auringosta. Lämpötila photosphere on noin 5500 astetta (10000 celsiusta). Edellä photosphere valehdella heikko Kromosfäärin ja korona (kruunu). Näkyvä valo näiltä ylhäältä alueilla on yleensä liian heikko nähtäväksi vastaan kirkkaampi photosphere, mutta aikana yhteensä auringonpimennykset, kun Kuu peittää photosphere, Kromosfäärin voidaan nähdä punainen vanteen ympärillä auringosta korona muodostaa kauniin valkoinen kruunu plasma streaming ulospäin muodostaen kiinnostavia kruunu. Edellä photosphere, lämpötila nousee korkeuden mukaan, saavuttaa jopa 2 miljoonaa astetta (3,5 miljoonaa celsiusta).lähde koronan lämmitys on ollut tieteellinen mysteeri yli 50 vuotta. Todennäköisesti ratkaisuja ilmi huomautuksiin Solar ja Heliosfäärifysiikka Observatory (SOHO) ja Transition alue ja koronan Explorer (water) tehtäviä, mutta täydellistä vastausta vielä välttelee tutkijat. Viime virkamatkat - Hinode, Solar Terrestrial Relations Observatory (STEREO), ja Solar Dynamics Observatory (SDO) - parantanut tietämystämme korona, saada meidät yhä lähemmäksi vastausta. Ne myös antavat meille ennennäkemättömän ymmärrystä fysiikan tilaa sääilmiöt, kuten auringon purkauksista, CME ja aurinko energinen hiukkasia. Space sää voi vaikuttaa haitallisesti yhtiön teknologiaa avaruudessa ja maan päällä; nämä tehtävät auttavat meitä kehittämään tilaa säätiedotukset. Miten Sun sai nimensä: Aurinko on monta nimeä monissa kulttuureissa, ne kaikki oletettavasti esihistoriallisia niiden alkuperää.muinaiset kreikkalaiset kutsuivat sitä Helios ja roomalaiset nimellä Sol, jotka molemmat ovat peräisin samasta Proto-Indo-Euroopan aikavälillä. Latinalainen Sol kehitetty ainoana italiaksi, sol portugaliksi ja espanjaksi, ja lisäämällä perin lyhennettä pääte, kuten Soleil ranskaksi. Modern Englanti aurinko kehittynyt samasta Proto-germaaninen muoto että tänään on Sonne saksaksi ja zon hollanniksi, vaihtelevasti osoituksena kuten pojan ja sunne Vanhan ja Lähi Englanti, samanlaisia lomakkeita löytyy muun antiikin germaaniset kielet kuten muinaisnorja, Vanha Saxon, Vanha yläsaksan ja gootti. Tärkeitä päivämääriä: 150 eaa: Kreikan tutkija Claudius Ptolemaios kirjoittaa Almagest virallistaminen Maan keskitetty malli aurinkokunnan.malli hyväksyttiin vasta 16-luvulla. 1543: Nicolaus Copernicus julkaisee, on kierrosten Celestial Kuulat kuvataan hänen heliocentric (aurinkokeskitetty) malli aurinkokunnan. 1610: Ensimmäiset havainnot auringonpilkkujen kaukoputkella teki itsenäisesti Galileo Galilei ja Thomas Harriot : auringonpilkkujen aktiivisuus vähenee lähes nollaan, mikä saattaa aiheuttaa pieni jääkausi maapallolla
8 1860: Eclipse tarkkailijat nähdä massiivinen puhkeamisen materiaalia auringon; se on ensimmäinen kirjattu CME 1994: Ulysses avaruusaluksen tekee Ensimmäiset havainnot auringon napa-alueilla. 2004: NASAn Genesis avaruusalusten palauttaa näytteitä aurinkotuulen Maan opiskeluun. 2006: Ulysses alkaa sen kolmas sarja tiedonkeruun kulkee pohjois-ja etelänapa aurinko. 2007: NASA: n kaksinkertaisen avaruusalusten Solar Terrestrial Relations Observatory (STEREO) operaatio palauttaa ensimmäisen kolmiulotteisia kuvia auringon. 2009: Yli 18 vuotta, Ulysses tehtävä päättyy. Ulysses oli ensimmäinen ja ainoa avaruusalus opiskelemaan aurinko korkealla aurinko leveysasteilla. 2010: SDO käynnistyy ja alkaa tarkkailla aurinko super-teräväpiirto. 2011: STEREO avaruusalus, heidän kahdesta näkökulmasta, nähdä koko auringon ensimmäistä kertaa
9 Aurinkokuntaamme: Katsaus Maan ja aurinkokunnan paikka maailmankaikkeudessa. Sanat aurinkokunnan viittaavat aurinko ja kaikki esineet, jotka kiertävät sen - planeetat, luonnolliset satelliitit kuten kuu, asteroidi vyö, komeettoja, ja meteoroids. Aurinkokuntamme on osa spiraaligalaksin
10 tunnetaan Linnunradan.Aurinko, keskellä meidän aurinkokuntamme, on kahdeksan planeettaa ja lukemattomia pienempiä esineitä kiertoradallaan. 10 Need-to-Know asioita Aurinkokuntamme: 1. Meidän aurinkokuntamme koostuu auringosta ja kaikesta, joka liikkuu sitä. Tämä sisältää kahdeksan planeettaa ja niiden luonnolliset satelliitit kuten Maan kuuta; planetoidit kuten Pluto ja Ceres; asteroidit; komeettoja ja meteoroids. Silmät Aurinkokunta: 2. Aurinko on keskellä meidän aurinkokuntamme. Se sisältää lähes kaikki massa meidän aurinkokuntamme ja kohdistaa valtava vetovoima planeetoilla ja muita elimiä. 3. Aurinkokuntamme muodostuu noin 4,6 miljardia vuotta sitten. 4. neljä planeettaa lähimpänä aurinkoa - Merkurius, Venus, Maa ja Mars - kutsutaan maanpäällisen planeettoja, koska heillä on vankka, kivinen pinnat. 5. Kaksi ulkoplaneettojen ulkopuolella kiertoradan Mars - Jupiter ja Saturnus - kutsutaan kaasujättiläisiksi;kauempana Uranus ja Neptunus kutsutaan jään jättiläisiä. 6. Useimmat tunnetut planetoidit olemassa jäinen vyöhykkeellä Neptunuksen takana nimeltään Kuiperin vyöhykkeen, joka on myös lähtöpiste monille komeettoja. 7. Monet esineet meidän aurinkokuntamme on tunnelmia, kuten planeetat, planetoidit ja jopa pari kuita. 8. Aurinkokuntamme sijaitsee Orionin Käsivarren Linnunratagalaksin. On todennäköisesti miljardeja muita aurinkosähköjärjestelmistä galaksissamme. Ja on miljardeja galakseja maailmankaikkeudessa. 9. Me mitata etäisyyksiä meidän aurinkokunnan astronomisen yksikön (AU). Yksi AU on sama etäisyys auringosta ja maan, joka on noin 150 miljoonaa km (93 miljoonaa km). 10. NASA: n hengen Voyager 1 ja Voyager 2 avaruusalus on ensimmäinen avaruusalus tutkimaan reunamille aurinkokuntamme. Tiede on dynaaminen prosessi kyseenalaistamista, mitä reittejä, löytää ja muuttaa aiemmat ideat perusteella, mitä on oppinut. Tieteellisiä ideoita on kehitetty päättelyä ja testattiin havaintoja. Tutkijat
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotEnsimmäinen matkani aurinkokuntaan
EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
Lisätiedotyyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk
I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotFysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt
Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja ne
LisätiedotETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA
Planeetan fyysisiä ominaisuuksia sekä kiertoradan ominaisuuksia tutkitaan piirrosten, tiedonhaun ja simulaatioiden avulla. Seuratkaa ohjeita tarkasti, pohtikaa ja vastatkaa kysymyksiin. Yhdistäkää lopuksi
LisätiedotAurinkokunnan tutkimuksen historiaa
Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan
Lisätiedot6. Kaukoputken rakentaminen - Linssikaukoputken toimintaperiaatteeseen tutustuminen - Kaukoputken rakentaminen yksinkertaisista välineistä
Teemakokonaisuudessa Avaruus (7 tuntia) perehdytään avaruuden ilmiöihin ja käsitteisiin, kuten maailmankaikkeuden mittoihin, auringonpimennyksiin, Kuun vaiheisiin sekä planeettoihin. Jokaisella tunnilla
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
LisätiedotPlaneetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/
Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
LisätiedotCASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1
TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotJupiterin kuut (1/2)
Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen
LisätiedotAurinkokunta, kohteet
Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
Lisätiedotaurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)
Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
LisätiedotLataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans. Lataa
Lataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans Lataa Kirjailija: Donald K. Yeomans ISBN: 9789525985092 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.86 Mb Kaikista meitä uhkaavista luonnonkatastrofeista
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotAurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"
7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat
LisätiedotLUENTO Kyösti Ryynänen
LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN
LisätiedotCopyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden
LisätiedotAvaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola
Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotJohdanto: tähtitaivas
Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit
LisätiedotLataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa
Lataa Matkalla Aurinkokuntaan Lataa ISBN: 9789513236137 Sivumäärä: 63 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.23 Mb Mitä komeetat ovat, miten tähdet syntyvät ja kuolevat, entä mikä on musta aukko? Kiehtovassa
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
LisätiedotCygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa
Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen
LisätiedotMeteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen
Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Esitelmän runko Muinaiset uskomukset Kreikkalaisten selitysmalli Leonidien meteorimyrsky Havainnot meteoriparvista
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotLataa Meteori ja madonreikä - Iain Nicolson. Lataa
Lataa Meteori ja madonreikä - Iain Nicolson Lataa Kirjailija: Iain Nicolson ISBN: 9789510326152 Sivumäärä: 224 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.90 Mb Tähtitaivas on kiehtonut ihmistä kautta aikojen. Jo
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotLataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja. Lataa
Lataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525329254 Sivumäärä: 111 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.71 Mb Maapallon tarinat ovat alkaneet levitä pallomme ulkopuolelle
Lisätiedot1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot
1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1.1 Tieteellinen esitystapa Maan ja auringon välinen etäisyys on 1 AU. AU on astronomical unit, joka määritelmänsä mukaan on maan ja auringon välinen keskimääräinen
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotKääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)
Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit
LisätiedotAlbedot ja magnitudit
Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
Lisätiedotspiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero
Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi
LisätiedotTAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014
TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita
LisätiedotE 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän
HARJOITUS 2 E 3.9: Fysiikan kirja luisuu pois pöydän vaakasuoralta pinnalta nopeudella 1,10 m/s. Kirja osuu lattiaan 0,350 sekunnin kuluttua. Jätä ilmanvastus huomiotta. Laske a) pöydän pinnan etäisyys
LisätiedotAvaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee
Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.
LisätiedotKurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin
LisätiedotAvaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru
Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos, Helsinki Ilmailuinsinöörien kerho, Kampusareena, TTY, 27.11.2018 11/26/18
Lisätiedotja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa.
1 7 8 9 10 11 1 1 1 1 1 17 18 19 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 Maan ulkopuolista elämää etsitään läheltä ja kaukaa. Aurinkokunnassa on viisi paikkaa, joissa teoriassa voisi olla elämän edellytykset.
Lisätiedot7.10 Planeettojen magnitudit
7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä
LisätiedotLUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä 31.3.2016. Monitieteinen LUMA-kerho
LUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä 31.3.2016 Monitieteinen LUMA-kerho Tässä viiden kerhokerran kokonaisuudessa käsitellään kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä, tutustutaan avaruuteen sekä maapallon eliöiden
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotPIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä
LisätiedotKomeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011
Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti
LisätiedotSisällysluettelo: asteroidit
Sisällysluettelo: asteroidit Kirkkausjakauma Havaintoesimerkki Oppositiot Havaintojen käsittely Kirkkaudet Karttaohjelmia Pallas perihelistä apheliin Valmiita karttoja Havaintojen tiedot Lehtiä ja vuosikirjoja
Lisätiedot